Vedenoton jatkaminen Kerolan pohjavedenottamosta, Kontiolahti

Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 75/2013/2 Dnro ISAVI/1/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.11.2013 ASIA Vedenoton jatkaminen Kerolan pohjavedenottamosta, Kontiolahti HAKIJA Joensuun kaupunki/ Joensuun Vesi -liikelaitos HAKEMUKSEN VIREILLETULO Joensuun Vesi on 3.1.2012 aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja 27.1.2012 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa vedenoton jatkamiseen Kerolan vedenottamosta Kontionlahden kunnan Lehmon kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n 1 momentin 2) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Vesioikeus on 27.6.1994 antamallaan päätöksellä nro 55/94/2 myöntänyt Joensuun kaupungille luvan koepumppausten suorittamiseen ja pohjavedenottamon rakentamiseen Kerolankankaan pohjavesialueella sekä pohjaveden ottamiseen Kontiolahden kunnassa. Vesioikeus on 29.9.1997 antamallaan päätöksellä nro 43/97/2 määrännyt Kerolan pohjavedenottamolle suoja-alueen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 14.11.2000 antamallaan päätöksellä nro 71/00/3 myöntänyt Joensuun kaupungille luvan vedenoton jatkamiseen Kerolan pohjaveden ottamosta. Vaasan hallinto-oikeus on 1.6.2001 antamallaan päätöksellä nro 01/0037/3 pitänyt ympäristölupaviraston myöntämän päätöksen sellaisenaan voimassa. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 029 501 6800 fax 015 760 0150 www.avi.fi/ita kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

2 (8) Korkein hallinto-oikeus on 17.10.2003 antamallaan päätöksellä nro 1934/3/01 lisännyt luvan määräaikaisuutta koskevan lupamääräyksen, jolla hakija määrätään toimittamaan uusi hakemus vedenoton jatkamiseksi vuoden 2010 loppuun mennessä. HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Vedenottamo sijaitsee Kontiolahden kunnan Lehmon kylässä tilalla Vesikerola 276-404- 63-93. Tilan omistaa Joensuun kaupunki. Voimassa olevassa Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 vedenottamon alue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (et). Vedenottamon ympäristö on maa- ja metsätalousaluetta (MY). Lähin vesistö Aittolampi sijaitsee vedenottamon länsipuolella noin 700 metrin päässä. Aittolammesta lähtee Aittopuro, joka laskee Pielisjokeen. Vedenottamon pohjoispuolella sijaitsevaan Einonhovin luonnonsuojelualueen (YSA076970) reunaan on etäisyyttä noin 600 metriä. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Kerolan pohjavedenottamo on otettu käyttöön maaliskuussa vuonna 1997. Pohjavedenottamolla on käytössä kaksi vuonna 1994 rakennettua siiviläputkikaivoa (kaivot 2 ja 4) sekä yksi käytöstä poistettu, vuonna 1989 rakennettu siiviläputkikaivo (kaivo 1). Kaivot sijaitsevat Kulhon pohjavesialueen eteläosassa. Ottamoalueella on rakennus, jossa raakavesi käsitellään ennen verkostoon pumppausta. Nykyisen luvan mukaan Kerolankankaan vedenottamolta saa ottaa enintään 3 000 m 3 /vrk vuosikeskiarvona laskettuna. Hakija on esittänyt, että sille myönnetään toistaiseksi voimassa oleva lupa vedenottoon 3 000 m 3 /vrk. Vuotuiset vedenottomäärät on esitetty seuraavassa taulukossa: Vuosi Kokonaisottomäärä (m 3 /vuosi) 2004 811 621 2 218 2005 928 768 2 545 2006 577 956 1 583 2007 519 472 1 423 2008 629 281 1 719 2009 790 040 2 164 2010 708 270 1 940 2011 707 425 1 943 2012 770 380 2 062 Keskimääräinen vedenotto vuosikeskiarvo (m 3 /vrk) Joensuun vedenkulutus Joensuu-Kiihtelysvaara-Hammaslahti verkostopiirin alueella vuonna 2010 oli noin 13 000 m 3 /vrk (ominaiskulutus noin 200 l/vrk/as).

Pohjavesialue Vedenoton vaikutukset 3 (8) Joensuun Vesi käyttää raakavetenään pohjavettä, jota saadaan Joensuun ja Kontiolahden alueilta. Verkostopiirin alueella on yhteensä 11 vedenottamoa, joista kahdeksan on käytössä ja kolme toimii varavedenottamoina. Joensuun kaupungin väkiluku vuonna 2010 oli noin 73 000. Väestönkasvun on oletettu olevan noin 4 500 vuoteen 2020 mennessä. Vedenkulutuksen ennustetaan lisääntyvän noin 800 m 3 /vrk nykyisellä väestöpohjalla. Pohjaveden ottaminen Kerolan ottamosta on tarpeen hyvänlaatuisen ja riittävän vesimäärän johtamiseksi Joensuun eri alueille sekä riittävän ja hyvälaatuisen vesimäärän saannin turvaamiseksi myös poikkeustilanteissa erityisesti Jynkän ja Lykynvaaran vedenottamoissa esiintyvien veden laatuongelmien vuoksi. Kulhon vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (0727654) on osa II Salpausselän Jaamankankaan reunamuodostumaan liittyvää jatketta. Kulhon pohjavesialue rajautuu pohjoisessa Kruununkankaan pohjavesialueeseen (0727617), lännessä Utranharjun pohjavesialueeseen (0727656) ja kaakossa Tukhulminlammit-nimiseen pohjavesialueeseen (0727657). Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjavesialueen länsiosassa länsiluoteeseen ja itäosassa kohti vedenottamoa. Pohjavettä purkautuu Aittolampeen ja Erolanniemessä Pielisjokeen. Joensuun Veden Erolanniemen vedenottamo sijaitsee samalla pohjaveden muodostumisalueella kuin Kerolan vedenottamo. Lupamääräysten mukaan Kerolan ja Erolanniemen vedenottamoista otettava vesimäärä saa olla yhteensä enintään 7 000 m 3 /vrk vuosikeskiarvona laskettuna. Erolanniemen vedenottamon keskimääräinen vedenottomäärä vuonna 2010 oli 2 100 m 3 /vrk. Samalla pohjaveden muodostumisalueella sijaitsee myös Kulhon vesiosuuskunnan vedenottamo. Vedenottomäärä vuonna 2010 oli noin 30 000 m 3, joka vastaa noin 82 m 3 /vrk keskimääräistä vuorokausikulutusta. Kerolan pohjavedenottamon vedenoton vaikutuksia on tarkkailtu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 25.11.2005 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Vaikutukset pohjavesipintoihin Pohjavedenpinnan korkeutta seurataan vedenottokaivojen läheisyydessä ja pohjavesiesiintymässä vedenoton vaikutusalueella. Pohjavedenpinnan vaihtelut noudattelevat vuodenaikaisvaihteluja. Vedenoton vaikutukset pohjaveden pintoihin ja virtauskuvaan ovat vakiintuneet. Tarkkailujakson 2003-2011 aikana pohjaveden pinnoissa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia.

4 (8) Vaikutukset pintavesistöihin Läheisen Aittolammen pinnankorkeutta seurataan sen itärannalla olevasta mittauspisteestä ja Aittolammesta lähtevän Aittapuron virtaamaa mitataan rakennetusta mittapadosta. Aittolammen vedenpinnantaso ja Aittopuron virtaamat noudattelevat vuodenaikaista rytmiä. Tarkkailujakson aikana keväästä 1997 alkaen Aittolammen vedenpinnantason vaihteluväli on ollut noin 20 cm. Aittolammen vedenpinnantaso on hieman kohonnut (keskimäärin 5-10 cm) kevään 2006 vähentyneen vedenottotoiminnan jälkeen. Aittopuron virtaama on myös vastaavasti hieman kasvanut. Voimakkaimmin Aittolammen vedenpinnan tasoon ja Aittopuron virtaamaan ovat vaikuttaneet vuodenaikaiset sääolosuhteet. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunto Hakijan selitys Aluehallintovirasto on antanut asian tiedoksi vesilain 11 luvun 6, 7, 10 ja 11 :n mukaisesti. Hakemus on kuulutettu 9.2.-12.3.2012 aluehallintovirastossa ja Kontiolahden kunnassa. Aluehallintovirasto on varannut asianosaisille tilaisuuden muistutuksen tekemiseen hakemuksen johdosta. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään 12.3.2012. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on lausunnossaan todennut, että lupa ottaa Kerolan vedenottamosta vettä 3 000 m 3 /vrk vuosikeskiarvona laskettuna voidaan myöntää. Hakija on 15.3.2012 antamassaan selityksessä todennut, ettei sillä ole huomautettavaa annettuun lausuntoon. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Joensuun kaupungille/ Joensuun Vesi -liikelaitokselle luvan jatkaa veden ottamista Kontionlahden kunnan Lehmon kylässä tilalla Vesikerola 276-404-63-93 sijaitsevasta Kerolan pohjavedenottamosta. Lupa on voimassa toistaiseksi.

5 (8) Lupamääräykset 1. Kerolan pohjavedenottamosta otettavan veden määrä saa olla enintään 3 000 m 3 /vrk vuosikeskiarvona laskettuna. Kerolan ja Erolanniemen vedenottamoista otettava vesimäärä saa olla yhteensä enintään 7 000 m 3 /vrk vuosikeskiarvona laskettuna. Pohjavedenottamoa on käytettävä niin, ettei aiheuteta tarpeetonta vahinkoa tai haittaa. Veden tuhlausta on vältettävä. 2. Luvan saajan on mitattava vedenottamosta otettavat vesimäärät vuorokausittain (m 3 /vrk) ja pidettävä niistä kirjaa. 3. Luvan saajan on tarkkailtava pohjaveden korkeutta ottamolla ja sen ympäristössä sekä vedenoton vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesioloihin Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen 25.11.2005 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa ja täydentää ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tiedot otetuista pohjavesimääristä ja tarkkailuhavainnoista on toimitettava kerran vuodessa Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä pyydettäessä niille, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen. 4. Luvan saajan on pidettävä pohjavedenottamoon, pohjavesiolojen tarkkailuun ja vedenottamoalueeseen kuuluvat rakenteet ja laitteet kunnossa sekä alue mahdollisimman puhtaana. Kaikki pohjavedenottoa ja vedenkäsittelyä varten tarpeelliset aineet ja tarvikkeet on sijoitettava ja varastoitava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa pohjavedelle. 5. Luvan saajan on korvattava pohjaveden ottamisesta johtuva alueen omistajalle tai muun erityisen oikeuden nojalla pohjavettä käyttävälle aiheutuva vedensaannin huononeminen, jos se ei ole vähäinen. Mikäli pohjaveden ottamisen seurauksena on veden saannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen, luvan saajan on alueen omistajan tai muun erityisen oikeuden nojalla vettä ottavan niin vaatiessa hyvitettävä vahinko vesilain 13 luvun 15 :ssä säädetyin toimenpitein. Mikäli korvauksista tai toimenpiteistä ei sovita, asianosaiset voivat saattaa asian aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Ohjaus ennakoimattoman edunmenetyksen varalta Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu edunmenetys, jota ei ole ennakoitu, voidaan siitä vaatia korvausta erikseen siten kuin vesilain 13 luvun 8 :ssä on säädetty.

6 (8) PERUSTELUT Vedenoton jatkaminen Kerolan pohjavedenottamosta on tarpeen riittävän ja hyvälaatuisen talousveden saannin turvaamiseksi Joensuun Veden vesijohtoverkoston alueella. Hakija omistaa tilan, jolla vedenottamo sijaitsee. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu vesioikeuden 27.6.1994 antamalla päätöksellä. Lupa on voimassa toistaiseksi. Korkein hallinto-oikeus on 17.10.2003 antamallaan päätöksellä määrännyt edellisen luvan määräaikaiseksi, koska vedenoton vaikutuksia Aittolammen veden laatuun ja Aittopuron virtaamiin ei ole silloin pystytty luotettavasti arvioimaan. Vedenoton vaikutuksia alueen vesistöön on seurattu valvontaviranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tähänastisen seurantajakson aikana ei vedenotolla ole havaittu olevan merkittävää vaikutusta Aittolampeen eikä Aittopuroon. Pohjaveden ottamisesta ei aiheudu sellaisia vesilain 3 luvun 4 :n 3 momentissa tarkoitettuja vahingollisia tai haitallisia seurauksia, joiden vuoksi lupaa vedenoton jatkamiselle ei voitaisi myöntää. Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille koituva hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille aiheutuviin menetyksiin. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luvun 7, 3 luvun 4 :n 2) kohta 8, 10, 11, 4 luvun 6 :n 1 momentti, 13 luvun 9 :n 3 momentti ja 15 Ympäristönsuojelulaki 8 LAUSUNTOON VASTAAMINEN Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunnossa ei ole esitetty vaatimuksia. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 2 740 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti.

7 (8) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kontiolahden kunta Kontionlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Kontionlahden kunnan virallisella ilmoitustaululla.

8 (8) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Kari Varonen Tiina Kamula Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Kari Varonen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Tiina Kamula.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.12.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli puhelin: (vaihde) 029 501 6800 fax: 015 760 0150 sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.