PÄÄTÖS Nro 65/04/2 Dnro ISY-2003-Y-231 Annettu julkipanon jälkeen 9.7.2004 LUVAN HAKIJA Teuvo Kiiskinen os. Kuopiontie 146 C, 83400 VIINIJÄRVI puh. 013-641 157 ASIA Viinijärven kalalaitoksen ympäristölupa ja veden johtaminen kalalaitokselle, Liperi ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Teuvo Kiiskinen on ympäristölupavirastoon 5.12.2003 toimitetussa ja 13.1.2004 täydennetyssä hakemuksessa hakenut Viinijärven kalalaitokselle ympäristölupaa ja lupaa veden johtamiseen laitokselle Taipaleenjoesta. Laitoksen päätuotantosuunta on kirjolohen kasvatus virkistyskalastuskohteiden istutuksiin. Osa tuotannosta toimitetaan läheiseen Aarno Kiiskisen omistamaan kalanjalostuslaitokseen. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on päätöksillään 17.1.2003 ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n perusteella velvoittanut toiminnanharjoittajaa hakemaan Viinijärven kalalaitokselle ympäristölupaa 31.12.2003 mennessä. Ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin 11) c) kohdan mukaan kalanviljelylaitoksella on oltava ympäristölupa, kun toimintaa harjoitetaan nyt kysymyksessä olevassa laajuudessa. Vesilain 9 luvun 2 mukaan laitoksen tarvitseman käyttöveden johtaminen vesistöstä edellyttää vesilain mukaista lupaa. Ympäristönsuojelulain 39 :n mukaan nämä samaa toimintaa koskevat asiat on käsiteltävä yhdessä.
Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 6) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatusta koskevassa asiassa. 2 LAITOKSEN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Viinijärven kalalaitos sijaitsee Liperin kunnan Taipaleen kylässä hakijan omistamalla tilalla Kiiskilä RN:o 37:21 noin puolitoista kilometriä Viinijärven taajamasta lounaaseen. Laitos ottaa vetensä Taipaleenjoesta ja laskee ne kasvatusaltaista takaisin jokeen. Laitosalueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. HAKEMUS Toimintaa koskevat luvat Kalankasvatus Viinijärven kalalaitoksella on alkanut vuonna 1966. Osakaskunta on antanut suullisen luvan veden johtamiseen laitokselle. Vesihallitus on tarkastanut Viinijärven kalalaitoksen toimintaa koskevan ennakkoilmoituksen 27.10.1980. Ennakkoilmoituksesta annetun lausunnon mukaan laitoksella kasvatettava kalamäärä on enintään 13 000 kg ja kasvatukseen käytettävän rehun enimmäismäärä 24 000 kg vuodessa. Laitokselle johdettava vesimäärä on enintään 250 l/s. Kalalaitoksen rakenteet Laitoksella on neljä maa-allasta, joiden yhteispinta-ala on hakijan 1.7.2004 ilmoittamien tarkistusmittausten mukaan noin 2 800 m 2 ja yhteistilavuus noin 3 000 m 3. Kasvatusaltaista kolme sijaitsee noin kaksi kilometriä Viinijärven luusuasta hakijan talouskeskuksen yhteydessä Taipaleenjoen pohjoisrannalla. Neljäs allas sijaitsee edellisistä noin 150 metriä alavirtaan päin ja se ottaa vetensä ylempänä olevan allasryhmän vesien purkupaikan alapuolelta. Altaissa ei ole erillisiä lietesyvennyksiä tai -taskuja.
Altaisiin tulevan ja poistuvan veden määrää rajoitetaan virtausaukollisilla patorakennelmilla. Alimmalla altaalla on koneellinen ilmastusjärjestelmä veden hapettamiseksi. 3 Laitoksen ympäristö Taipaleenjoki kuuluu Viinijärven valuma-alueeseen (4.35) ja siinä Taipaleenjoen osaalueeseen (4.351). Taipaleenjoki laskee Heposelkään. Noin kilometri Viinijärven kalalaitoksen alapuolella jokeen laskee Sysmäjoki, jota kuormittavat kaivosteollisuus ja Outokummun taajaman jätevedet. Taipaleenjoen lähivaluma-alueen pinta-ala on 29,66 km 2 ja järvisyys 0,24 %. Viinijärven luusuassa Taipaleenjoen keskiylivirtaama on 13,9 m 3 /s keskivirtaama 7,9 m 3 /s ja keskialivirtaama 4,3 m 3 /s. Merkittävin lisäys Taipaleenjoen virtaamaan tulee Viinijärven kalalaitoksen alapuolella Sysmäjoesta, jonka keskivirtaama on 1,0 m 3 /s. Taipaleenjoen lähivaluma-alueella peltojen osuus pinta-alasta on 50 %, metsien 25 % ja soiden 20 %. Viinikosken kalalaitoksen lisäksi Taipaleenjoen varrella toimii Siikakosken Lohi Ky:n kalalaitos, joka voi Itä-Suomen ympäristölupaviraston 15.9.2000 myöntämän luvan nro 47/00/3 mukaisesti käyttää ruokintaan enintään 32 000 kg kuivarehua vuodessa. Variksen kalalaitoksella, joka sijaitsee noin kilometri Viinijärven kalalaitoksen alapuolella Taipaleenjoen varressa, on Itä-Suomen vesioikeuden 30.10.1995 myöntämä lupa nro 79/95/2, joka on ollut voimassa 31.12.2002 asti. Laitoksella on ollut oikeus käyttää kuivarehua 10 000 kg vuodessa. Laitokselle ei ole haettu lupaa toiminnan jatkamiselle. Hakijan mukaan laitoksen vaikutusalueella ei ole vedenottamoita, kaivoja tai uimarantoja, joiden käyttöön toiminta voisi vaikuttaa. Laitoksen vaikutusalueella ei ole Natura-alueita. Vesistön tila Kalalaitoksen yläpuolella Viinijärven luusuassa Taipaleenjoen veden laatu on ollut luokiteltavissa lievästi reheväksi ja lievästi humuspitoiseksi. Veden hygieeninen laatu on ollut yleensä hyvä ja happamuus lähellä neutraalia. Viinijärven kalalaitoksen alapuolella veden laatu on loppukesän näytteenottokerroilla ollut hieman rehevämpää kuin Taipaleenjoen yläosalla, mutta on edelleen luokiteltavissa lieväs-
ti reheväksi. Fekaalisia kolimuotoisia bakteereja on laitoksen alapuolella ollut satunnaisesti runsaasti, mutta uimavesiluokituksen mukaan veden hygieeninen laatu on ollut hyvä. 4 Vuosien 1993-2003 loppukesän näytteenottokertojen mukaan kalalaitoksen alapuolella kokonaisfosforipitoisuus on noussut keskimäärin 7 µg/l eli 16 µg/l:sta 23 µg/l:aan. Kokonaistyppipitoisuus on noussut 365 µg/l:sta 408 µg/l:aan Veden happikyllästeisyys on laskenut keskimäärin 4 %-yksikköä. Muilta osin veden laatu ei juurikaan muutu joen yläjuoksun ja laitoksen alapuolisen näytepisteiden välillä. Taipaleenjoen alapuolisen Heposelän veden laatu on lievästi humusleimaista. Fosforipitoisuuden ja klorofylli-a määrän perusteella järvi on luokiteltavissa lievästi reheväksi. Alusveden happitilanne on ollut lopputalvisin heikko, mutta sisäinen fosforikuormitus on ollut kuitenkin vähäistä. Kalasto ja kalastus Tiedot kalastuksesta ja kalastosta on saatu Sysmäjärven, Taipaleenjoen ja Heposelän kalataloudellisesta velvoitetarkkailusta. Kalastus on koko selvitysalueella kotitarve- ja virkistyskalastusta. Heposelällä on aiemmin hyvän muikkukannan vallitessa toiminut useita ammattimaisia nuottakuntia. Vuoden 2000 kalastustiedustelun mukaan Taipaleenjoella kalastukseen käytettiin eniten katiskoja, onkija ja heittokalastusvälineitä. Verkkopyyntiä ei harrastettu. Vuonna 2000 Taipaleenjoen kokonaissaalis oli 1 303 kg, josta haukea 44 %, ahventa 26 %, särkeä 14 % ja taimenta 7 %. Vuoden 1996 saalistietoihin verrattuna, jolloin kokonaissaalis oli 3 256 kg, eniten olivat vähentyneet ahven-, särki- ja taimensaaliit. Kalastajat kokivat pyydysten likaantumisen ja veden laadun heikkenemisen haittaavan eniten kalastusta Taipaleenjoessa. Päästöt ympäristöön Viinijärven kalalaitoksen käyttämä kuivarehumäärä on vuosina 1997-2002 ollut 21 025-24 970 kg vuodessa (keskimäärin 23 587 kg/v).
5 Vuosittainen rehunkäyttö ja ainetaselaskentaan perustuva kuormitus on ollut seuraava: Vuosi Rehun käyttö kg/v Fosforikuormitus kg/v Typpikuormitus kg/v 1997 21 725 140 1 212 1998 24 425 151 1 323 1999 21 025 130 1 139 2000 24 875 141 1 347 2001 24 500 131 1 281 2002 24 970 134 1 305 Kaksi kertaa kasvatuskaudessaan tehtyjen käyttövesitarkkailujen tulosten mukaan laitoksen kasvatuskauden aikainen keskimääräinen fosforikuormitus on ollut 0,39 kg, typpikuormitus 3,35 kg ja kiintoainekuormitus 52 kg päivässä. Tuloksissa on ollut tarkkailukertojen välillä usein hyvin suurta vaihtelua riippuen laitoksen kalamääristä. Poistoveden enterokokkimäärät ovat olleet ajoittain koholla. Kasvatusaltaiden liete poistetaan kaksi kertaa vuodessa. Liete sijoitetaan peltojen lannoitteeksi. Laitoksella ei käytetä kalankasvatukseen rehujen lisäksi muita aineita tai kemikaaleja. Kuolleet kalat on kompostoitu. Erittäin lämpiminä kesinä kaloja on kuollut enimmillään noin 2 000 kg. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristöön. Hakijan mukaan kalalaitoksen toiminta ei aiheuta korvattavaa haittaa ympäristölle. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Viinijärven kalalaitoksen kuormitustarkkailua on toteutettu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 13.6.1994 hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vesistötarkkailu on toteutettu osana Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelmaa, jonka ympäristökeskus on hyväksynyt 9.12.1999. Hakija esittää vesistötarkkailua jatkettavaksi voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Hakemuksen liitteenä on 11.11.2003 laadittu esitys Viinijärven kalalaitoksen käyttöja kuormitustarkkailuohjelmaksi. Sen mukaan kuormitustarkkailu perustuisi joka kolmas vuosi kolme kertaa kasvatuskaudessa otettuihin näytteisiin, joista määritettäisiin kokonaisfosfori.
6 HAKIJAN ESITYS KESKEISIKSI LUPAEHDOIKSI Hakija esittää, että laitokselle myönnettäisiin lupa johtaa vettä kalankasvatukseen enimmillään 700 l/s. Suurinta sallittua rehun käyttöä hakija esittää nostettavaksi 35 000 kg:aan vuodessa, joka mahdollistaisi noin 35 000 kg:n lisäkasvun vuodessa. Fosforikuormitus olisi enintään 175 kg vuodessa ja typpikuormitus 1 750 kg vuodessa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselta, Pohjois- Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Liperin kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Liperin kunnanhallitukselta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Liperin kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 1.3.2004. Lausunnot Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kotiseutu-uutiset nimisessä lehdessä 29.1.2004. 1. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on lausunut luvan myöntämisen edellytyksistä ja lupamääräysten osalta lausunut: "Viinijärven kalalaitoksella on kasvatettu kaloja jo vuodesta 1966 lähtien. Vesihallituksen vuonna 1980 antamassa lausunnossa on arvioitu laitoksen fosforikuormituksen tasoksi 200 250 kg vuodessa, kun rehunkulutus on 24 000 kg vuodessa. Viinijärven kalalaitoksen fosforikuorma on rehujen kehittymisen myötä laskenut 2000-luvulla tasolle 140 kg fosforia vuodessa eli huomattavasti, vaikka laitoksella käytetty rehumäärä on pysynyt jokseenkin saman suuruisena. Hakemuksen mukainen kuormitus 175 kg fosforia vuodessa on myös vielä selvästi 1980-luvulla arvioidun tason alapuolella. Taipaleenjokea ja sen kautta Heposelkää kuormittava kalalaitostoiminta on myös supistunut vuonna 2002 Variksen kalalaitoksen (vuotuinen lisäkasvu noin 10 000 kg vuodessa) toiminnan loppumisen myötä. Näin ollen kalankasvatuksesta Heposelkään tulevassa kokonaiskuormituksessa ei tapahdu suurenemista 2000-luvun alussa vallinneeseen tasoon nähden ja ennakkoon arvioiden vesistössä ei tapahdu vallitsevan rehevyystason heikkenemistä huolimatta hakemuksen mukaisesta kuormitustason lisäyksestä. Kalankasvatuksesta Taipaleenjokeen tuleva fosforin kokonaiskuorma on myös edelleen selvästi pienempi kuin 1990-luvun alussa, kun rehujen
kehittymisen myötä ominaiskuormitus kalankasvatuksessa on laskenut yleisesti. Viinijärven kalalaitoksen toiminnasta ei aiheudu asianmukaisesti toimittaessa myöskään pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Ympäristökeskus katsoo, että edustamansa yleisen edun kannalta tarkasteltuna luvan myöntämiselle ei ole estettä. Ympäristökeskus esittää kuitenkin, että lupaa laitokselle myönnettäessä ja toimintaa ohjaavia lupamääräyksiä asetettaessa otetaan huomioon seuraavaa: 7 Kuormitusta koskevat rajoitukset Laitoksen ravinnepäästö vesistöön saa olla enintään 175 kg fosforia vuodessa. Kuormitus todetaan ainetasetarkastelun ja joka kolmas vuosi tehtävien päästömittausten perusteella. Perustelu. Joka kolmas vuosi otettavien kuormitusnäytteiden avulla tehtävä päästötarkkailu ei anna vielä riittävää tietoa todellisesta kokonaispäästöstä. Laitoksen virtaaman mittauksen vaikeudesta ja siitä johtuvasta epävarmuudesta johtuen tiheävälinen kuormitustarkkailu olisi kustannuksiltaan kallis ja tulostarkkuudeltaan kuitenkin epävarma. Vesinäytteiden avulla määrävuosina tehtävän kuormitustarkkailun tuloksia voidaan kuitenkin käyttää ainetasetarkastelun perusteella määritettävän kuormitustason suuruusluokan varmentamiseen. Rehumäärää koskevat rajoitukset Laitoksella saa käyttää kuivarehua enintään 32 000 kg vuodessa. Toiminnassa tulee käyttää ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia rehuja. Perustelu. Viinijärven kalalaitoksella ei voida virtaaman mittauksen vaikeudesta johtuen asettaa mitattuun kuormitukseen perustuvaa lupaa. Siksi luvassa on tarpeen mitoittaa laitoksen toiminta- ja samalla kuormitustaso myös kalankasvatukseen käytettävän rehumäärän avulla. Jätteiden kompostointi Toiminnassa syntyvät perkausjätteet ja kala-altaissa kuolleiden kalojen kompostoinnin osalta luvassa tulee antaa riittävät määräykset kompostoinnin asianmukaisen toteuttamisen varmistamiseksi. Perustelu: Hakemuksessa on esitetty perkausjätteiden ja kuolleiden kalojen käsittelymenetelmäksi kompostointia kuitenkaan tarkemmin kuvaamatta kompostoinnin toteutustapaa. Kompostointi huonosti hoidettuna ei täytä jätteen käsittelylle asetettavia vaatimuksia. Vaarana on mm. hajuhaittoja ympäristössä ja haittaeläinten pääsy kompostiin. Tarkkailuohjelma Hakemuksessa esitettyä tarkkailusuunnitelmaa tarkennetaan seuraavasti: - Käyttötarkkailuun lisätään laitoksella kasvatettujen kalojen lisäkasvun mittaaminen ja merkitseminen hoitopäiväkirjaan kuukausittain kesä lokakuun aikana. Perustelu: Laitoksen kuormitusta esitetään tarkkailtavaksi pääasiassa ainetasetarkkailuun perustuen. Ainetasetarkkailussa yksi keskeinen tekijä on kalojen lisäkasvuun sitoutuneiden
ravinteiden määrä. Lisäkasvun mittaaminen on siksi oleellinen ainetasetarkkailun luotettavuutta parantava tekijä. - Kuormitusnäytteet otetaan joka kolmas vuosi toteutettavana näytteenottovuotena kasvatuskauden aikana kesä-,heinä-, elo- ja syyskuussa eli yhteensä neljä kertaa. Lähtevän veden näytteet tulisi ottaa useampana perättäisenä päivänä vähintään kahdeksan, mieluummin 12, tunnin aikana päivittäin noin 1 2 tunnin välein koottuina kokoomanäytteinä. Perustelu. Ympäristökeskus pitää hakemuksessa esitettyä näytteenottojaksojen määrää riittämättömänä antamaan edes välttävää kuvaa kasvatuskauden aikaisesta kuormituksesta hakemuksen kokoisella kalankasvatuslaitoksella. Neljän näytejakson avulla oikein jaksotettuna saadaan selville kuitenkin jo selvästi luotettavampi kuva kuormituksen kehittymisestä ja suuruusluokasta kasvatuskaudella. Tiheästi, esim. viikoittain, toistuvaa kuormitustarkkailua, jolla jo suhteellisen tarkasti voitaisiin todeta kasvatuskauden aikainen kuormitus, voidaan neljästä purkukanavasta ja niissä olevista hankalista virtaaman mittausolosuhteista johtuen pitää kohtuuttoman raskaana. Lisäksi mittausolosuhteista johtuen virtaaman mittaus ei todennäköisesti anna edes kovin luotettavaa tulosta. Luvan tarkistaminen Luvan tarkistamista koskeva hakemus tulee tehdä seitsemän vuoden kuluttua nyt myönnettävän luvan myöntämispäivämäärästä lukien. Hakemukseen tulee velvoitetarkkailutulosten yhteenvedon perusteella tehtävän vesistövaikutusarvion lisäksi liittää selvitys kustannuslaskelmineen vesistökuormituksen edelleen vähentämiseksi tarkistettavan luvan kuormitustasosta. Perustelu: Viinijärven kalalaitos on toiminut jo yli 30 vuoden ajan. Laitoksen toiminta on ollut vakaata ja viranomaisten suuntaan avointa. Laitoksen toiminnasta ei ole odotettavissa ennalta arvaamattomia vaikutuksia ympäristöön, minkä vuoksi luvan tarkistamista koskevaa hakemusta ei ole tarpeen tehdä esitettyä aikaisemmin. Toisaalta vesipuitedirektiivin toimeenpanon aikataulutuksen mukaan jaksotettuna seitsemän vuoden päästä tehtävä lupaehtojen tarkistaminen mahdollistaa vesipuitedirektiivin mukaan asetettavien tavoitteiden huomioimisen seuraavalla lupajaksolla. Kuormituksen vähentämistä koskeva selvitys on tarpeen, koska kalankasvatuksessa kuten muussakin ympäristöä kuormittavassa toiminnassa on jatkuvasti pyrittävä mahdollisimman pieneen ympäristökuormitukseen." 8 2. Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikkö on lausunut, että hakemuksen mukaisen ympäristöluvan myöntämiselle ei ole yleisen kalatalousedun kannalta estettä. Laitos on ollut toiminnassa jo vuodesta 1966 alkaen, joten kuormitusvaikutukset ovat jo pääosin ehtineet vakiintua. Kalarehujen kehittymisen myötä laitoksen ominaiskuormitus erityisesti ravinteiden osalta on vuosien kuluessa jopa vähentynyt. Koska yksi Taipaleenjoen kolmesta kalankasvatuslaitoksesta, jonka lisäkasvu oli noin 10 000 kg vuodessa, on vuonna 2002 lopettanut toimintansa, voidaan karkeasti arvioida, että Taipaleenjokeen ja Heposelkään kohdistuva kuormitus ei tule kasvamaan, vaikka hakijalle myönnettäisiin hakemuksen mukainen rehunkäyttölupa. Myöskään nykyistä suuremman vesimäärän johtaminen laitokselle ei aiheuta haittaa Taipaleenjoessa.
9 Laitoksen poistovesien puhdistamiseen ei ole olemassa tehokasta teknis-taloudellista menetelmää, mutta lietteen tehokkaaseen poistoon maa-altaista ja lietteen ympäristöystävälliseen käsittelyyn tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Huolellisten kalankasvatuskäytäntöjen avulla rehun käyttötehokkuus tulee pitää mahdollisimman korkeana. 3. Liperin teknisen lautakunnan lupajaos on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena lausunut, että lupamääräyksissä tulee ottaa huomioon huomattavasti lisääntyvän rehumäärän ja kalamäärän aiheuttama rehuista ja ulosteista koostuvan lietteen kokonaismäärän kasvun tuomat ympäristöriskit ja niiden ennalta ehkäiseminen. Tämä yhdistettynä veden virtausmäärän huomattavaan kasvuun saattaa aiheuttaa lietteen kulkeutumista Taipaleenjokeen hakemuksen mukaisilla altaiden rakenteilla. Hakemuksessa ei ole esitetty kasvatusaltaiden loppupäähän levennyksiä, joissa veden virtausnopeus hidastuisi ja liete laskeutuisi tehokkaammin altaiden pohjalle, josta se poistetaan pumppaamalla. Hakemukseen ei myöskään sisälly esitystä erillisistä laskeutusaltaista ennen veden johtamista Taipaleenjokeen. Lupamääräyksissä tulee ottaa huomioon ympäristönsuojelulain 4 :n periaatteet ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa. Lisäksi lupamääräyksissä on otettava huomioon kuolleiden kalojen kompostoinnissa syntyvien haju- ja haittaeläinongelmien minimointi kompostin rakennetta koskevissa määräyksissä. 4. Liperin kunnan ympäristönterveydenhuolto on lausunut, että toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä laitoksen päästöjen laadusta ja määrästä. Laitoksen käytön ja kunnon seurannan tulee olla jatkuvaa ja säännöllistä. Mahdollisten häiriötilanteiden aikana päästöt vesistöön tai maaperään on pystyttävä tehokkaasti torjumaan. Perkausjätteen säilyttäminen, kerääminen ja käsittely, jätevesien johtaminen ja puhdistus sekä altaista poistettavan lietteen käsittely tulee tehdä siten, että niistä ei aiheudu hajua tai muuta terveyshaittaa eikä maaperän tai talousveden terveydellisen laadun huonontumista.
5. Liperin kunta on antanut lausuntonaan teknisen lautakunnan lupajaoksen lausunnon kanssa samansisältöisen lausunnon. 10 Muistutukset 1. Taipaleen kalaveden osakaskunta on ilmoittanut, että se ei vastusta lupahakemusta. Mikäli vesistölle koituu ylimääräisiä haittoja, osakaskunta säilyttää itsellään oikeuden korvausvaatimuksen tekoon. 2. Komperon kalaveden osakaskunta on lausunut, että ei ole estettä perusteltuun lisäveden ottoon ja rehun käytön lisäämiseen, jos se ei kuormita eikä rasita liikaa Taipaleenjoen vesistöä. Taipaleenjoen kokonaiskuormitus ei saisi lisääntyä. Mikäli lupa myönnetään, osakaskunta edellyttää, että viranomaiset tarkkailevat riittävän tehokkaasti veden laatua. 3. A (Niskakari RN:o 118:11, Komperon kylä) hyväksyy laitoksen tuotannon ja veden käytön jatkumisen nykyisellään. Laitoksen toiminnan laajentuminen ei ole hyväksyttävissä vesistön rehevöitymisen ja veden laadun huonontumisen sekä Taipaleenjoen vesimäärän pienentymisen vuoksi. 4. B (Ylä-Kari RN:o 118:13, Komperon kylä) ei puolla kalankasvatuksen ja veden oton laajennusta, koska jo nykyisessä luvassa myönnetty kalankasvatuksen kuormitus Taipaleenjokeen on ylisuuri. 5. C (Karikko RN:o 118:12, Komperon kylä) on lausunut, että hän ei puolla kalalaitoksen toimintaa nykyisessä suuruudessa ilman lisäpuhdistusta. Laitoksen toiminnan lisäämistä muistuttaja ei puolla laisinkaan. Taipaleenjoen vesi on likaantunut ja se on tällä hetkellä talousvedeksi sopimatonta. Osan vuodesta vesi on virkistyskäyttöön sopimatonta. Joen kalakanta on ehtynyt. Nämä seikat vaikuttavat rantakiinteistön arvon alentumiseen. Lisäksi kalojen elämisen ja lisääntymisen edellytykset ovat hävinneet. Auringon valossa on nähtävissä rehuylijäämän virtausta joessa.
6. D (Kolmio RN:o 118:10, Komperon kylä) on vastustanut fosforikuormituksen lisäämistä. 11 7. E ja 8. F ovat Komperon kylässä sijaitsevan tilan Niska RN:o 6:26 omistajina kumpikin erikseen tehneet samansisältöisen muistutuksen. Muistuttajat ovat havainneet Taipaleenjoen rehevöityneen viimeisen viiden vuoden aikana jo nykyisillä kuormitusmäärillä. Jos ympäristölupa myönnetään hakemuksen mukaisena, Taipaleenjoen typpikuormitus lisääntyy 1 270 kg:sta 1 750 kg:aan eli lähes 38 % ja laitoksen läpi kulkevan veden fosforipitoisuus nousisi noin 53 % 15 µg:sta 23 µg:aan. Lisäksi lietteen ravinteet eivät edes sisälly kuormitukseen. Muistuttajat vaativat kalalaitoksen typpi-, fosfori- ja muiden päästöjen ympäristövaikutuksien puolueetonta tutkimusta, joka selvittäisi päästöjen vaikutuksen jokeen ja luonnon monimuotoisuuteen. Päästöjen määrä ja vesistökuormitus eivät saa nousta yhtään nykyisestään. Taipaleenjoen rehevöitymisen on maallikkokin havainnut selvästi kesäisin, jolloin joessa on ollut aikaisempaa enemmän ranta- ja vesikasvillisuutta ja kesällä 2003 myös jotakin levää. Talvella veden likaisuus näkyy rannan lumipenkoissa ja jäässä. Nämä seikat haittaavat joen virkistyskäyttöä kuten uimista ja kalastusta. Taipaleenjoen kannalta olisi parasta, että lupaa vedenoton lisäykselle, rehumäärän lisäykselle ja siitä seuraavalle typen ja fosforin lisäpäästöille ei myönnettäisi. Lisäksi päätöstä tehtäessä tulisi ottaa huomioon, että aikaisempia lupaehtoja rehumäärän, lisäkasvun ja kokonaisvesimäärän suhteen ei ole noudatettu vuonna 2002. 9. G ravunkasvatuksen harjoittajana mainitulla Niskan tilalla ja Yläpään tilalla RN:o 100:24 on vaatinut, että lupahakemus on ehdottomasti hylättävä. Laitos on nykytietämyksen mukaan tekniikaltaan vanhentunut, siellä ei ole suljettua veden kiertoa. Laitoksella juoksutettavan veden virtauksen mukana vesistöön joutuu kohtuuttomasti kiintoainetta, joka näkyy rehevöitymisenä. Muistuttaja harjoittaa Taipaleenjoesta otettavalla vedellä jokiravun kasvatusta, joka on hyvin herkkää humukselle. Rapu on kriittinen kasvatettava jo Taipaleenjoen nykyisen kuormituksen ja humuspitoisuuden takia. Jos lupahakemus hyväksytään, siitä syntyy korvausvelvollisuus rapulaitoksella tarvittaviin vedenpuhdistus- ja kierrätysjärjestelmiin.
12 HAKIJAN SELITYS Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija toteaa, että siinä esitetyt tiedot Taipaleenjoen veden laadusta ja Viinijärven kalalaitoksen kuormitusvaikutuksista alapuoliseen vesistöön ovat oikeansuuntaisia eikä tiedoissa ole havaittavissa korjattavaa. Rehujen kehittymisen ja rehukertoimen alentumisen vuoksi kalankasvatuksen aiheuttama ominaiskuormitus on laskenut selvästi 1990-luvulla huolimatta rehun kulutuksen säilymisestä lähes ennallaan. Pekka Variksen kalalaitoksen toiminnan loppuminen ja Viinijärven taajaman jätevesien johtamisen loppuminen ovat vähentäneet Taipaleenjokeen kohdistuvaa kokonaiskuormitusta. Hakija haluaa korostaa esitetyistä lupaehdoista kuormitustarkkailun toteuttamista pääasiallisesti ainetasetarkasteluna. Virtaaman luotettava mittaus on laitoksen rakenteesta johtuen työlästä ja kustannuksia aiheuttavaa. Riittävä kuva laitoksen kuormituksesta saadaan joka kolmas vuosi toteutettavalla vesinäytteiden analysoinnilla ja virtaaman mittauksella sekä välivuosina ainetasetarkasteluun perustuvalla arvioinnilla. Pohjois-Karjalan TE-keskuksen, Liperin kunnan teknisen lautakunnan lupajaoksen, Liperin kunnan ympäristöterveydenhuollon ja Liperin kunnanhallituksen lausuntojen johdosta hakija huomauttaa, että kalalaitosta hoidetaan ammattitaitoisesti ja käyttäen mahdollisuuksien mukaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Lietteenpoistoa ei laitoksen rakenne- ja kustannussyistä kuitenkaan voida toteuttaa BAT -suositusta vastaavasti, vaan kuormitus pyritään minimoimaan huolellisella rehujen valinnalla, tehokkaalla ruokinnalla ja kalojen hyvillä kasvatusolosuhteilla. Taipaleen kalaveden osakaskunnan ja Komperon kalaveden osakaskunnan muistutuksiin hakijalla ei ole huomauttamista. Vaatimus veden laadun riittävästä tarkkailusta toteutuu kuormitus- ja vesistötarkkailuvelvoitteen kautta. A:n, B:n, C:n ja D:n muistutusten johdosta hakija huomauttaa, että Viinijärven kalalaitoksen osuus Taipaleenjokeen kohdistuvasta ravinnekuormituksesta on vähäinen ja kalalaitoksen toiminta nostaa joen fosforipitoisuutta kesäaikaan alle 2 µg/l. Toiminnalla ei ole vaikutusta Taipaleenjoen vedenkorkeuksiin tai virtaamiin, sillä laitokselle johdettava vesimäärä on vain noin 5 % joen keskivirtaamasta.
13 E:n ja F:n muistutusten johdosta hakija lausuu, että kalalaitokselle johdettava vesimäärä on vain noin 5 % Taipaleenjoen keskivirtaamasta, joten laitokselta jokeen johdettavien ravinteiden laimeneminen on tehokasta. Kesäaikana joen fosforipitoisuus nousee kalalaitoksen toiminnan vuoksi alle 2 µg/l. Laitoksen kuormitusta ja vesistövaikutuksia seurataan julkisen valvonnan alaisen tutkimuslaitoksen tekemällä velvoitetarkkailulla Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Riittävän vesimäärän johtaminen laitokselle mahdollistaa kalankasvatuksen optimaalisissa olosuhteissa ja se on edellytyksenä toiminnalle muun muassa kesäaikaan lämpötilojen kohotessa. Kalalaitos pyrkii toimimaan määrättyjen lupaehtojen mukaisesti. Uuden luvan hakemisella päivitetään vanhat lupaehdot vastaamaan nykypäivän vaatimusta ja 20 vuodessa tapahtunutta kehitystä kalankasvatuksessa. G:n muistutuksen vaatimukset ja niiden perustelut eivät perustu tosiasioihin. Viinijärven laitoksen toiminta ei ole kaikkien normien vastaista, sillä laitos on toiminut ja tulee toimimaan sille myönnettyjen lupien mukaisesti. Laitoksella ei käytetä virtaamaan vaikuttavia kompressoreja, vaan ainoastaan moottoroitua veden ilmastinta, joka hapettaa vettä. Vaatimus rapualtaiden ja laitteistojen korvausvelvollisuudesta on aiheeton, sillä Viinijärven kalalaitoksen osuus Taipaleenjoen kuormituksesta on vähäinen eikä se vaikuta mitenkään rapujen kasvatustulokseen tai niiden kasvatusmahdollisuuksiin.
14 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON TARKASTUS Ympäristölupavirasto on 17.6.2004 suorittanut Viinijärven kalalaitoksella tarkastuksen, josta laadittu kertomus on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksella on saatu lisäselvitystä muun muassa laitoksen vesityksen järjestämiseen. Hakemuksessa mainittu kalojen perkaus tapahtuu laitosalueen ulkopuolella Aarno Kiiskisen kalanjalostusyrityksessä. Hakija on 1.7.2004 ilmoittanut allaskohtaisesti mitatut kasvatusaltaiden pinta-alat.
15 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU LUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Teuvo Kiiskiselle ympäristöluvan Kiiskilän tilalla RN:o 37:21 tapahtuvalle kalankasvatustoiminnalle, jossa kalojen vuotuinen lisäkasvu on noin 24 000 kg ja luvan veden johtamiseen Taipaleenjoesta noin 500 l/s käytettäväksi laitoksella tapahtuvassa kalankasvatuksessa. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Laitoksen rakenteet 1. Kalankasvatukseen käytetään laitosalueella olevia neljää maa-allasta, joiden pinta-ala on yhteensä 2 800 m 2 ja tilavuus yhteensä 3 000 m 3. Vesi kasvatusaltaisiin otetaan Taipaleenjoesta, jonne se johdetaan takaisin altaiden alapäissä olevien virtausporttien kautta. Kasvatusaltaiden sijainti ja laitoksen vesien johtamisjärjestelyt ilmenevät hakemuksen täydennyksen liitteenä olevista 1:750 mittakaavaisista pääpiirustuksista 1 ja 2. Vesistön pilaantumisen ehkäiseminen 2. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. 3. Laitoksella saa käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 25 000 kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Rehun fosforipitoisuus saa olla enintään 1 %. 4. Fosforipäästö vesistöön saa olla kokonaisfosforina laskien enintään 140 kg vuodessa. Fosforikuormitus lasketaan käytetyn rehun fosforimäärän ja kalojen lisäkasvuun sitoutuneen fosforimäärän erotuksena. Vesistöön joutuva ominaiskuormitus ei saa ylittää 6 grammaa fosforia tuotettua kalakiloa kohti.
16 5. Kasvatusaltaat on puhdistettava lietteestä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Puhdistuksen ajaksi on veden virtaus altaissa pysäytettävä. Altaiden puhdistuksesta on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Määräykset ympäristön muun pilaantumisen ehkäisemiseksi 6. Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Kuolleet kalat on poistettava altaista mahdollisimman pian. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä ja toimitusaika ja -paikka. Kuolleiden kalojen käsittely, kuljetus, varastointi ja kompostointi on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. Kompostoinnissa on erityisesti huolehdittava siitä, että se ei aiheuta hajuhaittoja ja haittaeläinten pääsy kompostiin estetään. Häiriö- ja poikkeustilanteet 7. Luvan saajan on ilmoitettava kalanviljelylaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.
17 Tarkkailu- ja valvontamääräykset 8. Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Kalojen lisäkasvu on mitattava ja merkittävä päiväkirjaan kuukausittain kesä-lokakuun aikana. Tiedot on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 9. Laitoksen kuormitustarkkailu toteutetaan hakemussuunnitelman liitteenä 12 olevan, 11.11.2003 päivätyn Viinijärven kalalaitoksen kuormitustarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Laitoksen vesistötarkkailu toteutetaan hakemussuunnitelman liitteenä 11 olevan, 14.12.1999 päivätyn Vuonosjoen - Heposelän yhteistarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmia on täydennettävä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen muistutuksessa esitetyillä lisäyksillä ja täsmennyksillä. Tarkennetut tarkkailuohjelmat on Viinijärven kalalaitoksen osalta esitettävä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailutulosten raportointi Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle toteutetaan tarkkailuohjelmassa tarkemmin määriteltävällä tavalla. Tarkkailujen tulokset on lisäksi vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen ja etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus voi tehdä tarkkailuohjelmaan tarpeelliseksi katsomansa muutokset. 10. Laitoksen vesistökuormituksen vaikutuksia kalastukseen ja kalakantoihin on tarkkailtava Pohjois-Karjalan TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaan. Tarkkailu voidaan toteuttaa osana vesistöalueella tehtävää kalataloudellista yhteistarkkailua.
Luvan saajan tulee toimittaa tarkkailuohjelma TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. 18 TE-keskus saa tehdä ohjelmaan tarpeellisiksi katsomansa muutokset. 11. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti ja vakavissa tapauksissa myös Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle sekä Pohjois-Karjalan TE-keskukselle. 12. Kalanviljelylaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista rakenteista ja veden johtamisesta laitokselle aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Korvausta veden johtamisesta vesistöön aiheutuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voidaan päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tällä päätöksellä myönnetyt luvat ovat voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2012 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävä 30.6.2011 mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoitoja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaika-
19 tauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Hakemukseen on liitettävä suunnitelma laitoksen lietteenpoiston tehostamisesta ja vesimäärän nykyistä tarkemmasta säätämisestä. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Kalankasvatuslaitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta nykyisessä laajuudessa vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ympäristönsuojeluasetuksen 37 :n mukaisesti. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista arvioitaessa on otettu huomioon laitoksen ikä, tekniset ratkaisumahdollisuudet, vesistön muu kuormitus sekä purkualueen vesistön muu käyttö. Laitoksen kuormitus ja vesistövaikutukset eivät asetetuilla päästörajoilla kasva aikaisemmasta. Kun otetaan huomioon laitoksen rakenteiden puutteellisuus virtaaman säädössä ja lietteenpoistossa, ympäristölupavirasto katsoo, että kasvatusmäärän lisääminen aiheuttaisi merkittävää pilaantumisen vaaraa Taipaleenjoen veden laadulle ja soveltuvuudelle muihin käyttömuotoihin. Luvan myöntäminen kasvatusmäärän lisäykselle edellyttäisi parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöön ottoa lietteen poistossa ja virtaaman säädössä. Edellytyksiä kasvatusmäärän lisäämiseen ei ole.
20 Luvan mukaisesti toimittaessa kalankasvatuksen päästöistä vesistöön ei aiheudu ennalta arvioiden sellaista vesistön pilaantumista, josta aiheutuisi korvattavia edunmenetyksiä ja joista olisi luvan myöntämisen yhteydessä määrättävä korvauksia. Ennakoimattomien vahinkojen osalta annetaan erillinen ohjaus. Lupa veden johtamiseen laitokselle Taipaleenjoesta voidaan myöntää vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin ja 9 luvun 2 :n nojalla. Veden johtaminen yhteiseltä vesialueelta ei loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja se on tarpeen hyödyllistä taloudellista toimintaa varten. Määräysten perustelut Rehunkäyttöä ja vesistökuormitusta on luvassa rajoitettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi hakemuksessa esitettyä pienemmäksi. Laitoksen vesistökuormituksen vähentämiseksi annetaan määräykset suurimmasta sallitusta vuotuisesta rehun käyttömäärästä ja fosforikuormituksesta. Lisäksi asetetaan määräys tuotettua kalakiloa kohti laskettavalle fosforin ominaiskuormitukselle (enintään 6 g/kg), joka on tiukempi, kuin valtioneuvoston vesiensuojelun tavoiteohjelman 2005 asettama keskimääräinen tavoite 7 g fosforia kasvatettua kalakiloa kohti. Laitoksen käyttövesimäärän lisääminen on perusteltua kasvatusolosuhteiden parantamiseksi. Siitä ei aiheudu lisähaittaa alapuoliselle vesistölle. Määräykset 2-5 pilaantumisen ehkäisemisestä annetaan ympäristönsuojelulain 43 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n nojalla. Toiminnan luonteesta johtuen ympäristöhaittoja voidaan tehokkaimmin vähentää antamalla määräys rehun määrästä ja ominaiskuormituksen perusteella lasketusta suurimmasta sallitusta fosforikuormituksesta. Määräys 6 jätteiden käsittelystä annetaan ympäristönsuojelulain 45 :n 1 momentin nojalla. Määräys 7 toimista häiriö- ja poikkeustilanteissa annetaan ympäristönsuojelulain 43 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n nojalla.
21 Määräykset 8-11 tarkkailusta ja valvonnasta annetaan ympäristönsuojelulain 46 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n nojalla. Ympäristönsuojelulain 46 ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 edellyttävät tarpeellisia määräyksiä toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja toiminnan vaikutusten tarkkailusta sekä valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista. Toiminnan harjoittajaa koskee ympäristönsuojelulain 5 :n mukainen selvilläolovelvollisuus toiminnan ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristönsuojelulain 81 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle toimintaa koskevista muutoksista tai poikkeavista tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen (määräys 12). Ennakoimattoman vahingon korvausta koskeva ohjaus on annettu vesilain mukaisen toiminnan osalta vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentin nojalla. Vesistön pilaamista koskevan vahingon korvaamista koskeva määräys on annettu ympäristönsuojelulain 72 :n nojalla. Asetuksen noudattamista koskeva määräys on annettu ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Rehunkäyttöä on vesistön pilaantumisen estämiseksi rajoitettu haetusta määrästä enemmän kuin ympäristökeskus on vaatinut. Pohjois-Karjalan TE-keskuksen vaatimukset lietteenpoistosta otetaan huomioon niin, että lupaehtojen tarkistamishakemukseen määrätään liitettäväksi suunnitelma laitoksen lietteenpoiston tehostamisesta. Liperin kunnan teknisen lautakunnan lupajaoksen, Liperin kunnan ympäristöterveydenhuollon ja Liperin kunnanhallituksen lausuntojen vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. Yksityisten asianosaisten vaatimukset siitä, että kuormitusta ei saa nykyisestään lisätä, otetaan huomioon rehun käyttöä ja fosforikuormitusta koskevissa lupamääräyksissä. Lu-
22 paehtojen mukaan toimittaessa kalankasvatustoiminta ei ennalta arvioiden aiheuta vesistön tilan ja käyttökelpoisuuden huonontumista nykyisestä. Laitoksen käyttö- ja kuormitustarkkailusta sekä vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailusta annetaan määräykset. G:n vaatimus luvan epäämisestä hylätään. Luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset ovat olemassa edellä "Ratkaisun perustelut" kohdassa ilmenevällä tavalla. Vaatimus muistuttajan ravunkasvatukseen kohdistuvasta korvausvaatimuksesta hylätään. Luvan mukaisesta kalankasvatuksesta ei aiheudu sellaista Taipaleenjoen veden laadun muutosta, että se vähentäisi Taipaleenjoen veden soveltumista ravunkasvatukseen. Ennakoimattomien vahinkojen osalta annetaan erillinen määräys. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56 ja 72 Ympäristönsuojeluasetuksen 2, 5, 19, 30 ja 37 Vesilain 2 luvun 6 1 momentti ja 9 luvun 2 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 840 euroa (kalanviljelylaitos, jonka lisäkasvu on 10 000-50 000 kg vuodessa). Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle, Pohjois-Karjalan TEkeskukselle ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Liperin kunnassa ja Kotiseutu-uutiset nimisessä lehdessä. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto ja niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa.
23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy maanantaina 9.8.2004. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.
V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 65/04/2 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 9.8.2004 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: (017) 243 511 Telekopio: (017) 243 665 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetusta laissa.