Maakuntapuntari Pohjoispohjalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Pohjois-Pohjanmaan valttikortteja tulevaisuudessa ovat kulutus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet sekä tarjolla olevat työpaikat. Uhkia puolestaan ovat asumisen kustannukset, terveys- ja sosiaalipalveluiden heikentyminen sekä maakunnan ja kuntien talousongelmat. Hyviin palveluihin ja liikenneyhteyksiin haluttaisiin panostaa enemmän. Luottamusta päättäjiin tulisi tutkimuksen mukaan pystyä parantamaan. Alle puolet Pohjois-Pohjanmaan asukkaista tuntee luottamusta kuntien ja maakunnan päätöksentekijöitä kohtaan. Kaikesta huolimatta kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeelliseksi. Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden samaistuminen omaan maakuntaan on varsin vaisua. Maakunnan tärkeimpänä tehtävänä pidetään sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tuoreimmassa maakuntiin kohdistetussa tutkimuksessa asukkaat puntaroivat alueellista identiteettiä, maakunnan kehitysnäkymiä, luottamusta päättäjiin, maakunnan menestystekijöitä ja tehtäviä tulevaisuudessa, alueellista itsehallintoa sekä sote-uudistuksen seuraamuksia. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan tiivistetysti keskeisiä tutkimuksen tuloksia. Alueellinen identiteetti Pohjoispohjalaisten samaistuminen maakuntaan on varsin vaisua Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan asukkaiden tunneperäistä sidosta, samaistumista alueeseen. Kysymys on siitä, miten asukkaat tuntevat kuuluvansa jollekin alueelle, miten he hahmottavat alueensa ja tiedostavat sen luonteen. Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin ihmiset samaistuvat erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Merkittävin alueellisen samaistumisen kohde on maakunnan asukkaiden keskuudessa Suomi kokonaisuutena. Lähes kaikki maakunnan asukkaat kokevat samaistuvansa omaan maahan ainakin jonkin verran ( %). Kolme neljästä ( %) kokee samaistuvansa erittäin tai melko voimakkaasti. Varsin vahvasti Pohjois-Pohjanmaalla samaistutaan myös kotikuntaan/-kaupunkiin ( % vähintään jonkin verran ja % erittäin tai melko voimakkaasti) sekä asuinkunnan kunnanosaan/kaupunginosaan ( % ja %). Eurooppaan kiinnittyviä on vähemmän kuin kotikuntaan tai sen kunnanosiin ( % ja %). Samaistuminen omaan maakuntaan ei ole erityisen voimakasta. Pohjoispohjalaisista enemmistö (0 %) kiinnittyy maakuntaansa vähintään jonkin verran. Samaistuminen omaan maakuntaan on samaa tasoa kuin tunne yhteenkuuluvuudesta koko maailmaan ( %) Muihin maakuntiin verrattuna käy ilmi se, että samaistuminen Eurooppaan ja muuhun maailmaan on vaisumpaa kuin koko maan väestön keskuudessa. Pohjoispohjalaiset samaistuvat omaan maakuntaan samalla tavoin kuin koko maan väestö keskimäärin.
Maakunnallisen identiteetin tulisi vastaisuudessa nojautua etenkin luontoon, maisemiin ja rakennuksiin Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan sellaisten tekijöiden kokonaisuutta, jotka lisäävät ihmisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta asuinalueeseen. Tutkimuksessa vastaajat arvioivat sitä, mihin tekijöihin maakunnan identiteetin pitäisi tulevaisuudessa perustua; minkä kaikkien tekijöiden varaan tulisi rakentaa. Tehtävänä oli valita korkeintaan kolme tärkeintä neljätoista tekijää sisältäneeltä listalta. Pohjois-Pohjanmaalla haluttaisiin maakunnan identiteetin perustuvan ennen muuta esteettisiin tekijöihin, luontoon, maisemiin ja rakennuksiin ( %) sekä omaleimaiseen kulttuuriin (esim. heimo, murre jne.) ( %). Melko tärkeiksi identiteettitekijöiksi osoittautuvat myös historia ja perinteet ( %) sekä maakunnan hyvät palvelut ( %). Oman maakunnan vahva media, asukkaiden menestys kilpaurheilussa, tieteissä ja taiteissa sekä kansainvälinen, elävä ilmapiiri eivät ole maakunnallisen identiteetin keskeisimpiä rakennusaineita, vaikka ovat muuten monille ihmisille tärkeitä asioita. Pohjoispohjalaisten näkemykset eivät suuresti eroa koko maan väestön arvioista. Maakunnan omaleimaisen kulttuurin vaaliminen, maakuntahenki sekä luonto saavat Pohjois-Pohjanmaalla aavistuksen enemmän painoarvoa kuin useimmissa muissa maakunnissa. Miten maakunta muuttuu? Asumisen kustannukset, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä kuntien talous ovat Pohjois- Pohjanmaan kipupisteitä tulevaisuudessa Näkemyksiä oman maakunnan kehityksestä selvitettiin tutkimuksessa siten, että vastaajille esitettiin lista asioita ja kysyttiin, millaiseksi arvioi oman maakunnan kehityksen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Löytyy viisi asiaa, joissa enemmistö Pohjois-Pohjanmaalla odottaa kehityksen maakunnassa kulkevan vääjäämättömästi huonompaan suuntaan. Nämä asiat ovat asumisen hinta ( % arvioi kehittyvän huonompaan suuntaan), terveys- ja sosiaalipalvelut ( %) maakunnan (0 %) ja sen kuntien taloustilanne ( %) sekä maahanmuuton ongelmat () %. Yleistä järjestystä, turvallisuutta ja rikollisuutta koskevat odotukset ovat myös melko pessimistisiä. Optimisisiksi näkemykset kääntyvät, kun vastaajat arvioivat kauppapalveluja ja kulutusmahdollisuuksia ( % arvioi kehittyvän parempaan suuntaan), harrastus- ja vapaaajanviettomahdollisuuksia ( %) sekä työllisyyttä ( %). Aika moni odottaa vetovoiman matkailukohteena kehittyvän paremmaksi ( %). Tuloksista huokuu tulevaisuuden kuva, jossa kulutus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet maakunnassa sekä työpaikkojen määrä voisivat lisääntyä. Kuntien ja maakunnan talouden kuitenkin epäillään asettavan rajoitteita odotusten toteutumiselle. Odotukset Pohjois-Pohjanmaalla ovat samansuuntaisia kuin koko maassa keskimäärin. Pohjoispohjalaisia arveluttavat monet asiat jonkin verran keskimäärää useammin, esim. koulutusmahdollisuudet, erilaisuuden hyväksyntä ja maakunnan liikenneyhteydet. Luottamus päättäjiin Pohjoispohjalaiset luottavat päättäjiin enemmän kuin maan väestö keskimäärin Kansalaisten suhdetta kotikuntaan ja maakuntaan lähestytään seuraavassa luottamuksen näkökulmasta. Luottamussuhteen selvittäminen antaa tietoa päätöksentekijöiden nauttiman
legitiimiyden asteesta, siitä koetaanko niiden toiminta oikeutetuksi ja hyväksytyksi. Luottamus päivittyy jatkuvasti vastauksena muuttuviin olosuhteisiin ja tapahtumiin. Tutkimuksessa tiedusteltiin luottamusta kotikunnan, oman maakunnan, valtakunnan tason ja Euroopan unionin päättäjiin. Tuloksista käy ilmi, että luottamus päättäjiin on heikkoa riippumatta tarkastelutasosta. Pohjois-Pohjanmaan asukkaista viidennes luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %) ja kolmannes kotimaan valtakunnan tason päätöksentekijöihin ( %). Oman maakunnan päättäjät eivät pärjää juuri paremmin. Kolmannes antaa vapauttavan tuomion maakunnan päättäjille ( %). Merkillepantavaa tuloksissa on se, että myöskään oman kotikunnan päättäjät eivät ole mitenkään erityisen hyvässä hapessa Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden keskuudessa. Reilu kolmannes ( %) luottaa erittäin tai melko paljon ja enemmistö ( %) ei luota kovinkaan paljon tai ei lainkaan. Koko maan väestöön verrattuna pohjoispohjalaiset luottavat kuitenkin keskimäärää enemmän kotikutoisiin päättäjiin (oman kotikunnan, maakunnan ja valtakunnan tason päättäjiin). Maakunnan tärkeimmät menestystekijät tulevaisuudessa Asukkaiden mielestä Pohjois-Pohjanmaan valttikortteja ovat hyvät palvelut sekä pienet ja keskisuuret yritykset Alueet kilpailevat keskenään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tämän takia on oleellista tunnistaa maakuntien vahvuudet ja heikkoudet, jotta kyettäisiin määrittämään menestystekijät. Maakuntien kilpailukykyä kartoitettiin tutkimuksessa tiedustelemalla asuinmaakunnan menestymisen avaintekijöitä vastaisuudessa. Tehtävänä oli valita kolme tärkeintä tekijää maakunnan tulevaisuuden menestymisen kannalta. Pohjois-Pohjanmaalla nousee neljä tekijää ylitse muiden. Asukkaiden mielestä nämä tärkeistä tärkeimmät menestystekijät ovat hyvät palvelut ( % valitsee kolmen tärkeimmän joukkoon), hyvät liikenneyhteydet ( %) sekä viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt ( %). Vailla merkitystä ei ole myöskään pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella ( %). Muiden tekijöiden tärkeyspainoarvo jää tuntuvasti em. jälkeen. Listan tyveen, vähiten tärkeiksi menestystekijöiksi, asettuvat työvoiman edullinen hinta ja korkea osaaminen. Verrattuna muiden maakuntien asukkaiden näkemyksiin Pohjois-Pohjanmaalla panostettaisiin etenkin energian edulliseen hintaan, viihtyisiin ja turvallisiin asuinympäristöihin sekä maaseudun elinvoimaan. Maakuntien tärkeimmät tehtävät vuodesta lähtien Ylivertaisesti tärkein maakunnan tehtävä on sosiaali- ja terveydenhuolto Vuonna maakunnat vastaavat monista tehtäväalueista. Niillä on itsehallinto ja siten mahdollisuus päättää maakunnan taloudesta ja toiminnasta. Maakuntien ylintä päätösvaltaa käyttää suoralla vaalilla valittu valtuusto. Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko tuleville maakunnalle kaavailluista tehtävistä ja kysyttiin, mitkä niistä ovat kolme tärkeintä. Maakunnille suunnitelluista tehtävistä ylivertaisesti tärkeimmäksi koetaan sosiaali- ja terveydenhuolto. Kaksi kolmesta ( %) valitsee sen kolmen tärkeimmän tehtäväalueen joukkoon. Toiseksi tärkeimmäksi tehtäväalueeksi Pohjois-Pohjanmaan asukkaat nostavat työja elinkeinopalvelut mukaan lukien alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen ( %).
Varsin keskeisiksi tehtäviksi noteerataan myös alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ml. rahoitus ( %), maaseudun kehittäminen ( %) sekä pelastustoimi ( %). Vähempiarvoisiksi, joskaan ei arvottomiksi, tehtäviksi nähdään maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen sekä alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus. Pohjois-Pohjanmaan asukkaat pitävät sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä maaseudun kehittämistä keskimäärää tärkeämpinä maakunnan tehtävinä. Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen on puolestaan vähemmän tärkeä tehtävä verrattuna muiden maakuntien asukkaiden näkemyksiin. Näkemykset paikallisesta itsehallinnosta Enemmistön mielestä maakuntaitsehallinto edellyttää omia itsenäisiä toimielimiä ja vaaleja Paikallisella itsehallinnolla tarkoitetaan yleensä paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti. Paikallisen itsehallinnon toteutus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen asia. Joissain paikallistason tehtävänä on lähinnä vain toteuttaa valtiotason poliittisia päätöksiä käytännössä. Toisissa tapauksissa paikallistasolle on puolestaan annettu paljon itsenäistä päätäntävaltaa esimerkiksi taloudellisten voimavarojen suhteen sisältäen mm. verotusoikeuden. Teemaa lähestyttiin tiedustelemalla näkemystä kuntien ja maakuntien itsehallinnon tunnusmerkeistä. Tehtävänä oli valita ne kriteerit, joiden pitää täyttyä, että kuntaa ja maakuntaa voidaan pitää itsenäisinä. Kuntien osalta enemmistö Pohjois-Pohjanmaan asukkaista edellyttää ainakin kahden kriteerin täyttymistä. Nämä ovat omat ja itsenäiset toimielimet ( %) ja suora kansanvaali ( %). Lähes joka toinen katsoo, että kunnan itsenäisyys edellyttää myös oikeutta omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus ( %). Maakuntien osalta vaatimukset ovat samansuuntaisia. Enemmistön mielestä maakunnan itsenäisyys vaatii itsenäisiä toimielimiä ( %) ja suoria vaaleja ( %). Oma talouden hoito ml. verotusoikeus ei ole maakunnan itsenäisyyden välttämätön edellytys, ei myöskään yleinen toimiala ((oikeus ja edellytykset kuntalaisten tarpeiden ja vaatimusten mukaisiin päätöksiin). Pohjois-Pohjanmaalla on paljon kunnallisen ja maakunnallisen itsehallinnon puolustajia Suhtautumista paikalliseen itsehallintoon selvitettiin myös kolmella asenneväittämällä. Enemmistö Pohjois-Pohjanmaan asukkaista ( %) yhtyy väittämään, jonka mukaan maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin. Eri mieltä tohtii olla neljännes ( %). Melko moni ei osaa ottaa kantaa ( %). Kunnallinen itsehallinto ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeellisiksi ainakin joissain puitteissa. Selvä enemmistö Pohjois-Pohjanmaan asukkaista torjuu väittämän, jonka mukaan kunnat eivät tarvitse itsehallintoa ( %). Vain viidesosa ( %) olisi valmis romuttamaan kunnallisen itsehallinnon. Maakunnallinen itsehallinto jakaa hieman enemmän mielipiteitä puolesta ja vastaan. Neljännes ( %) kokee, että maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa. Enemmistö ( %) kuitenkin taklaa moisen väittämän. Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden mielipiteet poikkeavat koko maan väestön näkemyksistä. Pohjoispohjalaiset puolustavat kunnallista ja maakunnallista itsehallintoa kiivaammin kuin koko väestö maassa keskimäärin.
Mielipiteet sote-uudistuksen vaikutuksista Enemmistö uskoo palveluiden heikkenevän sote-uudistuksen seuraamuksena Tutkimuksessa vastaajille kerrottiin, että tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on kunnilla. Vastaisuudessa järjestämisvastuu siirtyy maakunnille siten että julkinen, yksityinen ja kolmas sektori kilpailevat palveluiden tuotannossa. Vastaajat ottivat tutkimuksessa kantaa siihen, miten uskovat palveluiden muuttuvan ratkaisun myötä viiden keskeisen kriteerin mukaan. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia sote-uudistuksella oletetaan olevan toteutuessaan. Pohjois-Pohjanmaan asukkailla on varsin pessimistinen näkemys sote-uudistuksen seuraamuksista. Lähes kolme neljästä (0 %) arvioi palveluiden tasavertaisuuden maan eri puolilla heikkenevän. Eikä tässä kaikki. Enemmistö uskoo lisäksi, että saavutettavuudessa ( %) tapahtuu herpaantumista nykyisestä tasosta. Joka toinen uskoo myös, että palveluiden laatu heikkenee ( %). Palveluketjun toimivuuden peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin ennakoidaan myös huonontuvan (0 %). Paljoa parempaa ei ole luvassa palveluiden määrän suhteen, jos pohjoispohjalaisten näkemyksiin on luottaminen. Lähes joka toinen uskoo heikennyksiin palveluiden määrässä ( %). Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden näkemykset sote-uudistuksen seuraamuksista samansuuntaisia kuin koko maan väestön keskimäärin. Tutkimuksen toteutus KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (TNS Gallup Oy). Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa joulukuussa. Haastatteluja tehtiin Pohjois- Pohjanmaalla 0. Vastaajat edustavat maakunnan - vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on Pohjois-Pohjanmaalla viisi ja puoli prosenttiyksikköä suuntaansa. Maakunnan asukkaiden käsityksiä on verrattu koko maan - vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan aineistoon. Koko maan väestöä edustava vertailuaineisto sisältää. haastattelua. Koko maata edustavassa aineistossa virhemarginaali on suurimmillaan yksi ja puoli prosenttiyksikköä suuntaansa. Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 000-00.
Kuvio -. MISSÄ MÄÄRIN KOKEE SAMAISTUVANSA ERILAISIIN ALUEELLISIIN KOKO- NAISUUKSIIN: POHJOIS-POHJANMAA (%). ERITTÄIN VOIMAK- KAASTI MELKO VOIMAK- KAASTI JONKIN VER- RAN EI OSAA EI KÄY- TÄNNÖSSÄ JUURIKAAN Suomi Kotikunta/ kotikaupunki Kylä/ kunnanosa/ kaupunginosa Eurooppa Asuinalue (kortteli tai naapurusto) Muu kunta (työssäk., syntymä-, mökkik.) Maakunta Koko maailma 0 0 0 0 00 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Kuvio -v. MISSÄ MÄÄRIN KOKEE SAMAISTUVANSA ERILAISIIN ALUEELLISIIN KOKO- NAISUUKSIIN: POHJOIS-POHJANMAA () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN VOIMAK- KAASTI MELKO VOIMAK- KAASTI JONKIN VER- RAN EI OSAA EI KÄY- TÄNNÖSSÄ JUURIKAAN Asuinalue (kortteli tai naapurusto) Kylä/ kunnanosa/ kaupunginosa Kotikunta/ kotikaupunki Muu kunta (työssäk., syntymä-, mökkik.) 0 Maakunta Suomi 0 Eurooppa 0 Koko maailma 0 0 00 Kunnallisalan kehittämissäätiö -
Kuvio -. MIHIN TEKIJÖIHIN OMAN MAAKUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUSTUA: POHJOIS-POHJANMAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Luonto, maisema, rakennukset Maakunnan omaleimainen kulttuuri (e. heimo, murre) Maakunnan historia ja perinteet Maakunnan hyvät palvelut Vahva aluetalous Maakuntahenki Menestyvät yritykset maakunnassa Maakunnan vahvat kaupungit, veturit Maakunnassa järjestettävät tapahtumat ja tempaukset Maakunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa Maakunnan omaperäinen vahva media, tiedotusvälineet Ei mihinkään Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö - 0 0 0 0
Kuvio -v. MIHIN TEKIJÖIHIN OMAN MAAKUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUS- TUA: POHJOIS-POHJANMAA vs. KOKO MAA (kolmen tärkeimmän j., %). Luonto, maisema, rakennukset Maakunnnan omaleimainen kulttuuri (e. heimo, murre) Maakunnan historia ja perinteet Maakunnan hyvät palvelut Vahva aluetalous Maakuntahenki Menestyvät yritykset maakunnassa Maakunnan vahvat kaupungit, veturit Maakunn. järjestettävät tapahtumat ja tempaukset Maakunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla POHJOISI-POHJANMAA KOKO MAA Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa Maak. omaperäinen vahva media, tiedotusvälineet Ei mihinkään Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö - 0 0 0 0
Kuvio -. JOS AJATTELEE 0 VUOTTA ETEENPÄIN, MILLAISEKSI ARVIOI OMAN MAAKUN- TANSA KEHITTYVÄN TULEVAISUUDESSA: POHJOIS-POHJANMAA (%). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN EI MUUTU EI OSAA HUONOM- PAAN SUUNTAAN Kauppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet Tarjolla olevat työpaikat, työllisyystilanne Vetovoima matkailukohteena Kansainvälisyys Energiatehokkuus, luonnonvaroj. kestävä hyödynt. Yritystoiminnan vireys Asuinviihtyvyys Elinolot maakunnassa kokonaisuutena Luonnon ja ympäristön tila Asukkaiden elintaso, toimeentulo Elämisen laatu maakunnassa Koulutusmahdollisuudet Maakunnan liikenneyhteydet Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen Ihmisten henkinen mieliala maakunnassa Yleinen järjestys ja turvallisuus, rikollisuus Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat Maakunnan taloudellinen tilanne Maakuntaan kuuluvien kuntien taloudell. tilanne Terveys- ja sosiaalipalvelut Päätöksenteon vastuullisuus maakunnassa Asumisen hinta 0 0 0 0 0 0 0 00 Kunnallisalan kehittämissäätiö -
Kuvio -v. MITEN ARVIOI OMAN MAAKUNTANSA KEHITTYVÄN TULEVAISUUDESSA: POH- JOIS-POHJANMAA () vs. KOKO MAA (, %). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN EI MUUTU EI OSAA HUONOM- PAAN SUUNTAAN Tarjolla olevat työpaikat, työllisyystilanne Koulutusmahdollisuudet Asukkaiden elintaso, toimeentulo Asumisen hinta Terveys- ja sosiaalipalvelut Kauppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet Yritystoiminnan vireys Asuinviihtyvyys Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen Ihmisten henkinen mieliala maakunnassa Maakuntaan kuuluvien kuntien taloudell. tilanne Maakunnan taloudellinen tilanne Maakunnan liikenneyhteydet Luonnon ja ympäristön tila Vetovoima matkailukohteena Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat Elämisen laatu maakunnassa Päätöksenteon vastuullisuus maakunnassa Energiatehokkuus, luonnonvaroj. kestävä hyöd. Yleinen järjestys ja turvallisuus, rikollisuus Kansainvälisyys 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Elinolot maakunnassa kokonaisuutena 0 0 00 Kunnallisalan kehittämissäätiö -
Kuvio -. MISSÄ MÄÄRIN YLEENSÄ LUOTTAA PÄÄTTÄJIIN: POHJOIS- POHJANMAA (%). ERITTÄIN PALJON MELKO PALJON EI OSAA EI KOVINK. PALJON EI LAIN- KAAN Oman kotikunnan päättäjät Oman maakunnan päättäjät Valtakunnalliset päättäjät Euroopan unionin päättäjät 0 0 00 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Kuvio -v. MISSÄ MÄÄRIN LUOTTAA PÄÄTTÄJIIN: POHJOIS-POHJANMAA () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN PALJON MELKO PALJON EI OSAA EI KOVINK. PALJON EI LAIN- KAAN Oman kotikunnan päättäjät Oman maakunnan päättäjät Valtakunnalliset päättäjät 0 Euroopan unionin päättäjät 0 0 00 Kunnallisalan kehittämissäätiö -
Kuvio -. MITKÄ OVAT OMAN MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN MENESTYMISEN KAN- NALTA TÄRKEIMPIÄ ASIOITA: POHJOIS-POHJANMAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Hyvät palvelut (määrä ja laatu) Hyvät liikenneyhteydet Viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt Pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella Maaseudun elinvoima Energian edullinen hinta Yrittäjyyden edistäminen ja uudet kasvuyritykset Monipuolinen koulutustarjonta Keskuskaupungin/kaupunkien elinvoima ja kasvu Korkeakoulujen ja muiden oppilait. tarjoama tieto, innovaatiot Luonnonvarojen kestävä käyttö Työvoiman korkea osaaminen Työvoiman edullinen hinta Jokin muu Ei mikään näistä Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö - 0 0 0 0
Kuvio -v. MITKÄ OVAT OMAN MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN MENESTYMISEN KAN- NALTA TÄRKEIMPIÄ ASIOITA: POHJOIS-POHJANMAA vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Hyvät palvelut (määrä ja laatu) Hyvät liikenneyhteydet Viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt Pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella Maaseudun elinvoima Energian edullinen hinta Yrittäjyyden edistäminen ja uudet kasvuyritykset Monipuolinen koulutustarjonta Keskuskaupungin/kaupunkien elinvoima ja kasvu Korkeakoulujen ja muiden oppilait. tarjoama tieto, innovaatiot Luonnonvarojen kestävä käyttö Työvoiman korkea osaaminen Työvoiman edullinen hinta Jokin muu Ei mikään näistä POHJOIS-POHJANMAA KOKO MAA Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö - 0 0 0 0
Kuvio 0-. MITKÄ OVAT MAAKUNNILLE KAAVAILLUISTA TEHTÄVISTÄ KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT: POHJOIS-POHJANMAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Sosiaali- ja terveydenhuolto Työ- ja elinkeinopalvelut, alueell. yhteispalveluiden järjestäminen Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ja rahoittaminen Maaseudun kehittäminen Pelastustoimi Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen Ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueell. luonnonvaratehtävät Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen Ei mikään näistä ole tärkeä Ei osaa sanoa 0 0 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Kuvio 0-v. MITKÄ OVAT MAAKUNNILLE KAAVAILLUISTA TEHTÄVISTÄ KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT: POHJOIS-POHJANMAA vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Sosiaali- ja terveydenhuolto Työ- ja elinkeinopalvelut, alueell. yhteispalveluiden järjestäminen Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ja rahoittaminen Maaseudun kehittäminen Pelastustoimi Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen Ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueell. luonnonvaratehtävät Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen Ei mikään näistä ole tärkeä POHJOIS-POHJANMAA KOKO MAA Ei osaa sanoa 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö - 0 0 0 0
Kuvio -. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ KUNTAA ITSENÄISENÄ: POHJOIS- POHJANMAA (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Oikeus ja edellyt. kuntalaisten tarpeiden ja vaatim. mukais. päätöksiin Oikeus kuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen 0 Valtio valvoo vain sitä, että kunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus lakien säätämiseen kunnan alueella Jokin muu 0 Ei osaa sanoa 0 0 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Kuvio -v. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ KUNTAA ITSENÄISENÄ: POH- JOIS-POHJANMAA vs. KOKO MAA (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Oikeus ja edellyt. kuntalaisten tarpeiden ja vaatim. mukais. päätöksiin Oikeus kuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen 0 0 Valtio valvoo vain sitä, että kunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus lakien säätämiseen kunnan alueella Jokin muu 0 POHJOIS-POHJANMAA KOKO MAA Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö - 0 0 0 0
Kuvio -. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ MAAKUNTAA ITSENÄISENÄ: POH- JOIS-POHJANMAA (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Oikeus ja edellytykset maak. asukkaiden tarpeiden mukais. päätöksiin Oikeus maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Valtio valvoo vain sitä, että maakunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus lakien säätämiseen maakunnan alueella Jokin muu Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö - 0 0 0 0 Kuvio -v. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ MAAKUNTAA ITSENÄISENÄ: POHJOIS-POHJANMAA vs. KOKO MAA (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Oikeus ja edellytykset maak. asukkaiden tarpeiden mukais. päätöksiin Oikeus maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Valtio valvoo vain sitä, että maakunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus lakien säätämiseen maakunnan alueella Jokin muu Ei osaa sanoa POHJOIS-POHJANMAA KOKO MAA Kunnallisalan kehittämissäätiö - 0 0 0 0
Kuvio -v. SUHTAUTUMINEN ITSEHALLINTOA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN: POHJOIS- POHJANMAA () vs. KOKO MAA (, %). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEEN- KIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA JOKSEEN- KIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ "Maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin" "Kunnat eivät tarvitse itsehallintoa" K-P "Maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa" 0 0 00 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Kuvio -v. MITEN TYYTYVÄINEN TAI TYYTYMÄTÖN ON SEURAAVIIN ASIOI- HIN MAAKUNNASSAAN: POHJOIS-POHJANMAA () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN TYYTY- VÄINEN MELKO TYYTY- VÄINEN NEUT- RAA- LI EI OSAA MELKO TYYTY- MÄTÖN ERITTÄIN TYYTY- MÄTÖN Maakunnan taloudellinen tilanne Terveys- ja sosiaalipalvelut Elämisen laatu maakunnassa Elinolot maakunnassa kokonaisuutena 0 0 00 Kunnallisalan kehittämissäätiö -
Kuvio -. MITEN USKOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVAN SOTE-RATKAI- SUN MYÖTÄ: POHJOIS-POHJANMAA (%). PARA- NEE EI MUU- TOSTA EI OSAA HEIK- KENEE Palveluiden määrä Palveluketjun toimivuus* Palveluiden laatu Palveluiden saavutettavuus Palv. tasavertaisuus maan eri puolilla 0 0 0 0 0 00 Kunnallisalan kehittämissäätiö - *Palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin Kuvio -v. MITEN USKOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVAN SOTE-RATKAI- SUN MYÖTÄ: POHJOIS-POHJANMAA () vs. KOKO MAA (, %). PARA- NEE EI MUU- TOSTA EI OSAA HEIK- KENEE Palveluiden laatu 0 Palveluiden saavutettavuus Palveluiden määrä Palv. tasavertaisuus maan eri puolilla 0 0 0 Palveluketjun toimivuus* 0 0 00 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö - *Palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin