Maakuntaidentiteetin tulisi vastaisuudessa nojautua hyviin palveluihin, luontoon ja taloudelliseen hyvinvointiin

Transkriptio

1 Tiedote Kulutusmahdollisuudet parantuvat, sosiaali- ja terveyspalvelut huonontuvat Suomalaisten enemmistö odottaa omassa maakunnassaan asioiden kulkevan huonompaan suuntaan asumisen hintakehityksen (64 %), terveys- ja sosiaalipalveluiden ( %), sekä maakunnan kuntien taloudellisen tilanteen ( %) osalta, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Melko pessimistisiä ovat näkemykset myös maahanmuuttajien määrää (4 %), asukkaiden koulutusmahdollisuuksia (4 %), liikenneyhteyksiä (4%) sekä yleensä asukkaiden elintasoa ja toimeentuloa koskien (8 %). Enemmänkin optimisisiksi näkemykset kääntyvät, kun vastaajat arvioivat kauppapalveluja ja kulutusmahdollisuuksia (46 %) sekä harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia (8 %). Aika moni odottaa parempaa tulevaisuutta työllisyystilanteen ( %) osalta. Jos tarkastellaan väestön näkemyksiä elinolojen kehityksestä omassa maakunnassa, niin pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla nähdään kehityksen kulkevan keskimäärää useammin parempaan suuntaan. Maaseutumaisissa kunnissa sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa varsin moni arvioi elinolojen huonontuvan. Edellisen kerran arvioita oman maakunnan kehityksestä selvitettiin vuoden 0 tutkimuksessa. Näkemykset eivät ole juurikaan muuttuneet aiemmasta. Tosin aiempaa hieman suurempi osa väestöstä uskoo koulutusmahdollisuuksien maakunnassa huonontuvan, mutta luonnon ja ympäristön tilan kohentuvan. Sosiaali- ja terveyspalveluihin ei kohdennu aivan yhtä suuressa määrin epäuskoa kuin vuonna 0. Näkemyksiä oman maakunnan kehityksestä selvitettiin tutkimuksessa siten, että vastaajille esitettiin lista asioita ja kysyttiin, millaiseksi arvioi oman maakunnan kehityksen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Maakuntaidentiteetin tulisi vastaisuudessa nojautua hyviin palveluihin, luontoon ja taloudelliseen hyvinvointiin Maakunnallisen identiteetin tulisi vastaisuudessa nojautua hyviin peruspalveluihin (4 % vastanneista), luontoon, maisemaan ja rakennuksiin (4 %), oman maakunnan perinteisiin (4 %) sekä taloudelliseen hyvinvointiin ( %) Menestyminen huippu-urheilussa ( %), oman maakunnan vahva media ( %) ja asukkaiden menestys tieteissä ja taiteissa ( %)eivät ole maakunnallisen identiteetin keskeisiä rakennusaineita. Naiset ja miehet rakentaisivat oman maakunnan identiteetin osaksi erilaiselle perustalle. Naiset arvostavat miehiä useammin hyviä palveluita, luontoa, maisemia ja rakennuksia. Miehet puolestaan panostaisivat naisia useammin yritysten menestymiseen.

2 Kuntatyypin mukaiset erot ovat yllättävänkin pieniä, lähinnä aste-eroja erilaisissa kunnissa asuvien kesken. Kaupunkimaisissa ympäristöissä korostuu hieman keskimäärää useammin kansainvälisyys, maaseutumaisissa kunnissa puolestaan kotiseutuhenki ja maakuntahenki. Tutkimuksessa vastaajat arvioivat sitä, mihin tekijöihin oman maakunnan identiteetin pitäisi tulevaisuudessa perustua. Tehtävänä oli valita korkeintaan kolme tärkeintä, yksitoista tekijää sisältäneeltä listalta. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy.Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla Haastatteluja tehtiin yhteensä.008. Vastaajat edustavat maamme 8 - vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen

3 Kuvio. MISSÄ MÄÄRIN KOKEE SAMAISTUVANSA SEURAAVIIN ALUEELLISIIN KOKONAISUUK- SIIN (%). ERITTÄIN VOIMAK- KAASTI MELKO VOIMAK- KAASTI OSAA SANOA JONKIN VER- RAN KÄY- TÄNNÖSSÄ JUURIKAAN Suomi Kotikunta/ kotikaupunki Eurooppa Kylä/ kunnanosa/ kaupunginosa Muu kunta (työssäkäynti-, syntymä-, mökki- tms.) Asuinalue (kortteli tai naapurusto) Koko maailma Maakunta

4 4 Kuvio. MIHIN KAIKKIIN TEKIJÖIHIN OMAN ASUINKUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUSTUA; MINKÄ TEKIJÖIDEN VARAAN RAKENTAISI (kolme tärkeintä, %). Hyvät kunnalliset palvelut Luonto, maisema, rakennukset Kunnan historia ja perinteet Taloudellinen hyvinvointi kunnassa Suku, läheiset ja ystävyyssuhteet Kotiseutuhenki Kunnan omaleimainen kulttuuri Osaavat päättäjät ja virkamiehet kunnassa Menestyvät yritykset kunnassa Kunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla Kunnassa järjestett. tunnetut tapahtumat ja tempaukset Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri kunnassa Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä Ei mihinkään

5 Kuvio. MIHIN KAIKKIIN TEKIJÖIHIN OMAN MAAKUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUSTUA; MINKÄ TEKIJÖIDEN VARAAN RAKENTAISI (kolme tärkeintä, %). Maakunnan hyvät palvelut Luonto, maisema, rakennukset Maakunnan historia ja perinteet Vahva aluetalous Maakunnan omaleimainen kulttuuri Maakunnan vahvat kaupungit, veturit Menestyvät yritykset maakunnassa Maakuntahenki Maakunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla Maakunnassa järjestettävät tapahtumat ja tempaukset Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa Maakunnan omaperäinen vahva media, tiedotusvälineet Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä Ei mihinkään

6 6 Kuvio 4. JOS AJATTELEE ASIAA KYMMENEN VUOTTA ETEENPÄIN, MILLAISEKSI ARVIOI OMAN MAAKUNNAN KEHITTYVÄN TULEVAISUUDESSA (%). PAREM- PAAN SUUN- TAAN MIKÄÄN MUUTU OSAA SANOA HUONOM- PAAN SUUNTAAN Asumisen hinta Terveys- ja sosiaalipalvelut Maakuntaan kuuluvien kuntien taloudellinen tilanne Maahanmuuttajien määrä Koulutusmahdollisuudet Maakunnan liikenneyhteydet Asukkaiden elintaso, toimeentulo Luonnon ja ympäristön tila Ihmisten henkinen mieliala maakunnassa Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen Elinolot maakunnassa kokonaisuutena Tarjolla olevat työpaikat, työllisyystilanne Yritystoiminnan vireys Asuinviihtyvyys Harrastus- ja vapaa-ajanvietto -mahdollisuudet Kauppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet Vetovoima matkailukohteena

7 Kuvio 8. SUHTAUTUMINEN JULKISTA TERVEYDENHUOLTOA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN (%). TÄYSIN SAMAA JOKSEEN- KIN SAMAA OSAA SANOA JOKSEEN- KIN ERI TÄYSIN ERI "Potilaiden asettaminen tärkeysjärjestykseen on mahdotonta, jokaista potilasta on autettava kaikin keinoin" (v6) "Hoitojen rajaaminen ja priorisointi synnyttäisi liikaa epätasa-arvoa hoidettavien potilaiden välille" (v) "Hoitojen priorisointi olisi epäeettistä ja moraalitonta" (v) "Sairaanhoidon tarve on loputon, eikä jokaiselle voida tarjota kaikkea mahdollista hoitoa" (v) "Jos ihminen omalla toiminnallaan edistää sairauden kehittymistä, niin hoitoon pääsyä tulisi rajata (esim. tupakointi ja alkoholi)" (v8) "On oikein, että vakavissa sairauksissa hoidetaan ensisijaisesti nuoria ihmisiä, koska näillä on enemmän odotettavia elinvuosia" (v) "Vähiten hyödylliset hoidot pitäisi karsia terveydenhuollosta kuormittamasta veronmaksajien kukkaroa" (v) "Hoidettavat sairaudet tulisi listata ja karsia vähän haittaa aiheuttavia sairauksia ja vammoja julkisen hoidon piiristä (esim. suonikohjut, peräpukamat jne.)" (v) "Kalliita hoitoja, jossa potilas ei parane ennalleen, tulisi karsia" (v4) "Mitä hyödyllisempi potilas on yhteiskunnalle, sitä helpommin hänen tulisi päästä hoitoon" (v0)

8 8 Kuvio. MITEN SUHTAUTUISI SIIHEN, ETTÄ ASUINKUNTAAN AIOTTAISIIN PERUSTAA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN (PAKOLAISTEN) VASTAANOTTOKESKUS / JOS KUN- NASSA JO ON VASTAANOTTOKESKUS, MITEN SUH- TAUTUU SIIHEN (%). Myönteisesti 8 Ei myönteisesti eikä kielteisesti Kielteisesti Kuvio 0. PITÄISIKÖ KUNNILLA OLLA OIKEUS KIELTÄÄ VASTAANOTTOKESKUSTEN PERUSTAMI- NEN (%)*. Kyllä Ei *Kysymys kokonaisuudessaan: "Jos vastaanottokeskusta tai hätämajoitusyksikköä suunnitellaan yksityiseltä vuokrattaviin tiloihin ja jos ylläpitäjäksi olisi tulossa Suomen Punainen Risti tai jokin muu ulkopuolinen taho, niin kuntapäättäjien kantaa ei periaatteessa tarvitse kysyä. Pitäisikö kunnilla olla oikeus kieltää tällaisten vastaanottokeskusten perus taminen kuntaan?" Kuvio. TULISIKO OMAAN KUNTAAN SIJOITTAA NYKYIS- TÄ ENEMMÄN SELLAISIA TURVAPAIKANHAKI- JOITA, JOTKA OVAT SAANEET OLESKELUOI- KEUDEN MAASSAMME (%). Kyllä Ei

9 Kuvio. MITEN SEURAAVISSA SOPIMUSNEUVOTTELUISSA OLISI MENETELTÄ- VÄ KUNTIEN ERI AMMATTIRYHMIEN PALKKOJEN OSALTA (%). PALKKOJA KOROTET- TAVA PIDET- TÄVÄ EN- NALLAAN OSAA SANOA PALKKOJA ALENNET- TAVA Lastenhoitajat Sairaanhoitajat Siivoojat Palomiehet Luokanopettajat Kiinteistöhuoltajat Toimistosihteerit Yleensä kuntien palveluksessa olevat Terveyskeskuslääkärit Kunnan/kaupunginjohtajat

10 0 Kuvio. JOS AJATELLAAN TULEVIA KUNTA-, MAAKUNTA- JA EDUSKUNTAVAALEJA, MITÄ ON NÄIDEN KOLMEN VAALIN JÄRJESTÄMISESTÄ (%). Kunta- ja maakuntavaalit yhdessä samaan aikaan, eduskuntavaalit erikseen kolme vaalia järjestettävä yhdessä samaan aikaan kolme vaalia järjestettävä erikseen Kuvio 6. JOS ÄÄNESTÄISI VASTAISUUDESSA MAAKUNTAVAALSSA, MIKÄ SEURAAVIS- TA ASIOISTA OLISI TÄRKN RATKAISUJA TEHDESSÄÄN TAI MIHIN ASIAAN KIIN- NITTÄISI ENSISIJAISESTI HUOMIOTA VALINTOJA TEHDESSÄÄN (%). Minkälaisia asioita puolue ajaa omassa maakunnassa Minkälaisia asioita puolue ajaa yleensä maassamme Minkälaisia ehdokkaita puolueella on maakunnassa Mikä on puolueen julkikuva ja ilme yleensä Miten puolueen pj. ja muut johtohenkilöt esiintyvät julkisuudessa

11 Kuvio. SUHTAUTUMINEN VAALEJA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN (%). TÄYSIN SAMAA JOKSEEN- KIN SAMAA OSAA SANOA JOKSEEN- KIN ERI TÄYSIN ERI "Henkilövaali tulee säilyttää kunta- ja eduskuntavaaleissa ja ottaa se käyttöön myös uusissa maakuntavaaleissa" (v) "Ministeri ei saisi toimia samanaikaisesti kunnanvaltuutettuna tai maakuntavaltuutettuna" (v) "Vaali, jossa en voisi äänestää henkilöä listalla vähentäisi haluani käydä äänestämässä" (v) "Vaaleilla valittavien poliitikkojen toimikausi tulisi rajoittaa kolmeen eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleissa" (v8) "Ihmisen pitää saada olla kaikissa vaaleissa ehdolla, jolloin äänestäjät ratkaisevat, että ketkä valitaan" (v0) "Äänestäjällä tulee olla mahdollisuus äänestää samaa henkilöä kunta- ja maakuntavaaleissa" (v4) "Sama henkilö ei saisi olla ehdolla sekä kunta- ja maakuntavaaleissa" (v) "Maakuntavaaleissa maakunnan alue tulisi jakaa pienempiin vaalialueisiin alueellisen edustavuuden parantamiseksi" (v) "Ehdokkuuden rajaaminen eri vaaleissa olisi epädemokraattista" (v) "Maakuntavaalit tulisi järjestää suljettuna listavaalina, jossa äänestetään vain ehdokaslistaa, ei yksittäistä ehdokasta" (v6)