Uusimaalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta
|
|
- Raimo Sipilä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maakuntapuntari 0 Uusimaalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Uudenmaan valttikortteja tulevaisuudessa ovat hyvät palvelut, vapaa-ajanviettomahdollisuudet, liikenneyhteydet, tarjolla olevat työpaikat sekä matkailullinen vetovoima. Uhkia puolestaan ovat asumisen kustannukset, terveys- ja sosiaalipalveluiden heikentyminen, rikollisuuden ja turvattomuuden lisääntyminen sekä kuntien ja maakunnan talousongelmat. Luottamusta päättäjiin tulisi tutkimuksen mukaan pystyä parantamaan. Vain pieni osa Uudenmaan asukkaista tuntee luottamusta kuntien ja maakunnan päätöksentekijöitä kohtaan. Kaikesta huolimatta kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeelliseksi. Uudellamaalla asukkaiden samaistuminen omaan maakuntaan on vähäistä. Maakunnan tärkeimpänä tehtävänä pidetään sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tuoreimmassa maakuntiin kohdistetussa tutkimuksessa asukkaat puntaroivat alueellista identiteettiä, maakunnan kehitysnäkymiä, luottamusta päättäjiin, maakunnan menestystekijöitä ja tehtäviä tulevaisuudessa, alueellista itsehallintoa sekä sote-uudistuksen seuraamuksia. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan tiivistetysti keskeisiä tutkimuksen tuloksia. Alueellinen identiteetti Samaistuminen maakuntaan on Uudellamaalla melko vähäistä Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan asukkaiden tunneperäistä sidosta, samaistumista alueeseen. Kysymys on siitä, miten asukkaat tuntevat kuuluvansa jollekin alueelle, miten he hahmottavat alueensa ja tiedostavat sen luonteen. Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin ihmiset samaistuvat erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Merkittävin alueellisen samaistumisen kohde on maakunnan asukkaiden keskuudessa Suomi kokonaisuutena. Lähes kaikki maakunnan asukkaat kokevat samaistuvansa omaan maahan ainakin jonkin verran (4 %). Kolme neljästä (4 %) kokee samaistuvansa erittäin tai melko voimakkaasti. Varsin vahvasti Uudellamaalla samaistutaan myös Eurooppaan kokonaisuudessaan (4 % vähintään jonkin verran ja % erittäin tai melko voimakkaasti) sekä kotikuntaan/-kaupunkiin ( % ja 4 %). Samaistuminen kuntaa pienempiin alueellisiin kokonaisuuksiin kylä, kunnanosa, kaupunginosa tai asuinalue (kortteli, naapurusto) on vähäisempää kuin yhteenkuuluvuus omaan kotikuntaan/- kaupunkiin kokonaisuutena. Tuloksista käy ilmi se, että samaistuminen omaan maakuntaan ei ole voimakasta. Uusmaalaisista noin puolet (4 %) kiinnittyy maakuntaansa vähintään jonkin verran ja koko maailmaan vastaavasti kaksi kolmesta ( %). Muihin maakuntiin verrattuna Uudellamaalla samaistutaan keskimäärää voimakkaammin Eurooppaan ja koko maailmaan kokonaisuutena. Omaan maakuntaan kiinnittyminen on
2 vähäisempää. Uudellamaalla ei ole voimakasta maakunnallista identiteettiä tai sellainen ei ole vielä ehtinyt kehittyä. Maakunnallisen identiteetin tulisi vastaisuudessa nojautua etenkin luontoon, kulttuuriin ja hyviin palveluihin Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan sellaisten tekijöiden kokonaisuutta, jotka lisäävät ihmisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta asuinalueeseen. Tutkimuksessa vastaajat arvioivat sitä, mihin tekijöihin maakunnan identiteetin pitäisi tulevaisuudessa perustua; minkä kaikkien tekijöiden varaan tulisi rakentaa. Tehtävänä oli valita korkeintaan kolme tärkeintä neljätoista tekijää sisältäneeltä listalta. Uudellamaalla haluttaisiin maakunnan identiteetin perustuvan ennen muuta esteettisiin tekijöihin, luontoon, maisemiin ja rakennuksiin (4 %), maakunnan perinteisiin ( %), omaleimaiseen kulttuuriin ( %) sekä hyviin palveluihin ( %). Oman maakunnan hyvä imago, vahva media, asukkaiden menestys kilpaurheilussa, tieteissä ja taiteissa eivät ole maakunnallisen identiteetin keskeisimpiä rakennusaineita, vaikka ovat muuten monille ihmisille tärkeitä asioita. Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa sekä maakunnassa järjestettävät tapahtumat ja tempaukset saavat Uudellamaalla enemmän painoarvoa kuin useimmissa muissa maakunnissa. Maakunnan historiaa ja perinteitä korostetaan keskimäärää vähemmän maakunnallisen identiteetin rakennusaineksina. Miten maakunta muuttuu? Asumisen kustannukset, terveys- ja sosiaalipalvelut, luonnon ja ympäristön tila sekä rikollisuus ovat Uudenmaan kipupisteitä tulevaisuudessa Näkemyksiä oman maakunnan kehityksestä selvitettiin tutkimuksessa siten, että vastaajille esitettiin lista asioita ja kysyttiin, millaiseksi arvioi oman maakunnan kehityksen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Löytyy viisi asiaa, joissa enemmistö Uudellamaalla odottaa kehityksen maakunnassa kulkevan vääjäämättömästi huonompaan suuntaan. Nämä asiat ovat asumisen hinta ( % arvioi kehittyvän huonompaan suuntaan), terveys- ja sosiaalipalvelut (0 %), luonnon ja ympäristön tila ( %), yleinen järjestys ja turvallisuus, rikollisuus ( %) sekä maahanmuuton ongelmat ( %). Maakunnan ja sen kuntien talouden kehitystä koskevat odotukset ovat myös melko pessimistisiä. Moni otaksuu myös päätöksenteon vastuullisuuden takkuilevan tulevaisuudessa. Optimisisiksi näkemykset kääntyvät, kun vastaajat arvioivat kauppapalveluja ja kulutusmahdollisuuksia ( % arvioi kehittyvän parempaan suuntaan), harrastus- ja vapaaajanviettomahdollisuuksia ( %) sekä työllistymistä ( %). Aika moni odottaa parempaa tulevaisuutta myös maakunnan liikenneyhteyksien, koulutusmahdollisuuksien, kansainvälisyyden ja matkailun vetovoimaisuuden osalta. Tuloksista huokuu tulevaisuuden kuva, jossa matkailullinen vetovoima, tarjolla olevat työpaikat, kulutus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet maakunnassa voisivat lisääntyä. Kuntien ja maakunnan talouden kuitenkin epäillään asettavan rajoitteita odotusten toteutumiselle. Odotukset Uudellamaalla poikkeavat eräiltä osin selvästi koko maan keskiarvosta. Keskimäärää optimistisempia uusmaalaiset ovat, kun arvioivat kulutus-, harrastus- ja koulutusmahdollisuuksia, työpaikkojen määrää, asukkaiden toimeentuloa ja liikenneyhteyksiä. Asumisen hinnan, asuinviihtyvyyden, rikollisuuden, maahanmuuton ongelmien sekä luonnon ja ympäristön osalta arviot ovat Uudellamaalla kuitenkin keskimäärää synkempiä.
3 Luottamus päättäjiin Luottamus päättäjiin on heikkoa Kansalaisten suhdetta kotikuntaan ja maakuntaan lähestytään seuraavassa luottamuksen näkökulmasta. Luottamussuhteen selvittäminen antaa tietoa päätöksentekijöiden nauttiman legitiimiyden asteesta, siitä koetaanko niiden toiminta oikeutetuksi ja hyväksytyksi. Luottamus päivittyy jatkuvasti vastauksena muuttuviin olosuhteisiin ja tapahtumiin. Tutkimuksessa tiedusteltiin luottamusta kotikunnan, oman maakunnan, valtakunnan tason ja Euroopan unionin päättäjiin. Tuloksista käy ilmi, että luottamus päättäjiin on heikkoa riippumatta tarkastelutasosta. Uudenmaan asukkaista ainoastaan noin viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %) sekä kotimaan valtakunnan tason päätöksentekijöihin ( %). Oman maakunnan päättäjät eivät pärjää kovinkaan paljon paremmin. Vain reilu viidesosa antaa vapauttavan tuomion maakunnan päättäjille ( %). Merkillepantavaa tuloksissa on se, että myös oman kotikunnan päättäjät ovat melko huonossa hapessa Uudenmaan asukkaiden keskuudessa. Vajaa kolmannes (0 %) luottaa erittäin tai melko paljon ja selvä enemmistö ( %) ei luota kovinkaan paljon tai ei lainkaan. Uudenmaan asukkaiden näkemykset eivät juurikaan poikkea koko maan väestön keskiarvosta. Uudellamaalla asuvat suhtautuvat ehkä aavistuksen keskimäärää varauksellisemmin kotikutoisiin päättäjiin (kotikunta, maakunta, koko valtakunta). Maakunnan tärkeimmät menestystekijät tulevaisuudessa Asukkaiden mielestä Uudenmaan valttikortteja ovat hyvät liikenneyhteydet ja palvelut Alueet kilpailevat keskenään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tämän takia on oleellista tunnistaa maakuntien vahvuudet ja heikkoudet, jotta kyettäisiin määrittämään menestystekijät. Maakuntien kilpailukykyä kartoitettiin tutkimuksessa tiedustelemalla asuinmaakunnan menestymisen avaintekijöitä vastaisuudessa. Tehtävänä oli valita kolme tärkeintä tekijää maakunnan tulevaisuuden menestymisen kannalta. Uudellamaalla nousee kaksi tekijää ylitse muiden. Asukkaiden mielestä nämä tärkeistä tärkeimmät menestystekijät ovat hyvät liikenneyhteydet ( % valitsee kolmen tärkeimmän joukkoon) sekä hyvät palvelut (4 %). Vailla merkitystä eivät ole myöskään viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt (4 %). Muiden tekijöiden tärkeyspainoarvo jää tuntuvasti em. jälkeen. Listan tyveen, vähiten tärkeiksi menestystekijöiksi, asettuvat työvoiman edullinen (halpa) hinta ja maaseudun elinvoimaisuus. Verrattuna muiden maakuntien asukkaiden näkemyksiin Uudellamaalla panostettaisiin etenkin liikenneyhteyksiin, palveluihin sekä asuinympäristöjen esteettisyyteen ja turvallisuuteen. Maakuntien tärkeimmät tehtävät vuodesta 0 lähtien Ylivertaisesti tärkein maakunnan tehtävä on sosiaali- ja terveydenhuolto Vuonna 0 maakunnat vastaavat monista tehtäväalueista. Niillä on itsehallinto ja siten mahdollisuus päättää maakunnan taloudesta ja toiminnasta. Maakuntien ylintä päätösvaltaa käyttää suoralla vaalilla valittu valtuusto. Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko tuleville maakunnalle kaavailluista tehtävistä ja kysyttiin, mitkä niistä ovat kolme tärkeintä. Maakunnille suunnitelluista tehtävistä ylivertaisesti tärkeimmäksi koetaan sosiaali- ja terveydenhuolto. Kaksi kolmesta (4 %) valitsee sen kolmen tärkeimmän tehtäväalueen
4 joukkoon. Toiseksi tärkeimmäksi tehtäväalueeksi Uudenmaan asukkaat nostavat joukkoliikenteen alueellisen suunnittelun ja järjestämisen (4 %). Varsin keskeiseksi tehtäväksi noteerataan myös alueiden ja elinkeinojen kehittäminen mukaan lukien rahoitus ( %). Käytännössä saman painoarvon saavat myös työ- ja elinkeinopalvelut, alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen (0 %). Vähempiarvoisiksi, joskaan ei arvottomiksi, tehtäviksi nähdään maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen sekä maaseudun kehittäminen. Uudenmaan asukkaat pitävät joukkoliikenteen alueellista suunnittelua ja järjestämistä keskimäärää tuntuvasti tärkeämpänä maakunnan tehtävänä. Pelastustoimi ja maaseudun kehittäminen ovat puolestaan vähemmän tärkeitä verrattuna muiden maakuntien asukkaiden näkemyksiin. Näkemykset paikallisesta itsehallinnosta Enemmistön mielestä maakuntaitsehallinto edellyttää vain itsenäisiä toimielimiä ja suoria vaaleja Paikallisella itsehallinnolla tarkoitetaan yleensä paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti. Paikallisen itsehallinnon toteutus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen asia. Joissain paikallistason tehtävänä on lähinnä vain toteuttaa valtiotason poliittisia päätöksiä käytännössä. Toisissa tapauksissa paikallistasolle on puolestaan annettu paljon itsenäistä päätäntävaltaa esimerkiksi taloudellisten voimavarojen suhteen sisältäen mm. verotusoikeuden. Teemaa lähestyttiin tiedustelemalla näkemystä kuntien ja maakuntien itsehallinnon tunnusmerkeistä. Tehtävänä oli valita ne kriteerit, joiden pitää täyttyä, että kuntaa ja maakuntaa voidaan pitää itsenäisinä. Kuntien osalta enemmistö Uudenmaan asukkaista edellyttää ainakin kolmen kriteerin täyttymistä. Nämä ovat omat ja itsenäiset toimielimet (4 %), suora kansanvaali ( %) ja oikeus omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus (4 %). Lähes puolet (4 %) näkee, että kunnan itsenäisyys edellyttää myös yleistä toimialaa (oikeus ja edellytykset kuntalaisten tarpeiden ja vaatimusten mukaisiin päätöksiin). Maakuntien osalta vaatimukset itsenäisyydestä eivät ole yhtä ehdottomia. Enemmistön mielestä maakunnan itsenäisyys vaatii vain itsenäisiä toimielimiä ( %) ja suoria vaaleja (0 %). Oma talouden hoito ml. verotusoikeus ei ole maakunnan itsenäisyyden välttämätön edellytys, ei myöskään yleinen toimiala. Merkillepantavaa on myös se, että oikeutta maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen ei pidetä alueellisen itsehallinnon tärkeänä tunnuspiirteenä. Kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeellisiksi Suhtautumista paikalliseen itsehallintoon selvitettiin myös kolmella asenneväittämällä. Joka toinen asukas Uudellamaalla (0 %) yhtyy väittämään, jonka mukaan maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin. Eri mieltä tohtii olla vain reilu neljännes ( %). Moni ei osaa ottaa kantaa ( %). Kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeellisiksi ainakin joissain puitteissa. Selvä enemmistö Uudenmaan asukkaista torjuu väittämän, jonka mukaan kunnat eivät tarvitse itsehallintoa (0 %). Neljännes ( %) olisi valmis romuttamaan kunnallisen itsehallinnon.
5 Maakunnallinen itsehallinto jakaa enemmän mielipiteitä puolesta ja vastaan. Lähes kaksi viidestä ( %) kokee, että maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa. Lähes joka toinen (4 %) kuitenkin taklaa moisen väittämän. Uudenmaan asukkaiden mielipiteet ovat linjassa koko maan väestön näkemyksien kanssa. Kuitenkin hieman keskimäärää useampi Uudenmaan asukkaista suhtautuu maakunnalliseen itsehallintoon varauksellisesti. Mielipiteet sote-uudistuksen vaikutuksista Enemmistö uskoo palveluiden heikkenevän sote-uudistuksen seuraamuksena Tutkimuksessa vastaajille kerrottiin, että tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on kunnilla. Vastaisuudessa järjestämisvastuu siirtyy maakunnille siten että julkinen, yksityinen ja kolmas sektori kilpailevat palveluiden tuotannossa. Vastaajat ottivat tutkimuksessa kantaa siihen, miten uskovat palveluiden muuttuvan ratkaisun myötä viiden keskeisen kriteerin mukaan. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia sote-uudistuksella oletetaan olevan toteutuessaan. Uudenmaan asukkailla on varsin pessimistinen näkemys sote-uudistuksen seuraamuksista. Kaksi kolmesta ( %) arvioi palveluiden tasavertaisuuden maan eri puolilla heikkenevän. Eikä tässä kaikki. Enemmistö uskoo lisäksi, että palveluiden laadussa ( %) ja saavutettavuudessa ( %) tapahtuu herpaantumista nykyisestä tasosta. Palveluketjun toimivuuden peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin ennakoidaan myös huonontuvan ( %). Eniten luottamusta, joskin melko alhaista, kohdentuu palveluiden määrään. Palveluiden määrän kohdalla parantumista ennakoivat näkemykset ovat reilun neljänneksen luokkaa ( %). Uudenmaan asukkaiden näkemykset sote-uudistuksen seuraamuksista ovat lähellä koko maan väestön keskiarvoa. Hieman keskimäärää enemmän optimismia löytyy näkemyksissä palveluiden määrää koskevissa arvioissa. Tutkimuksen toteutus Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (TNS Gallup Oy). Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa joulukuussa 0. Haastatteluja tehtiin Uudellamaalla 0. Vastaajat edustavat maakunnan - vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on Uudellamaalla noin neljä prosenttiyksikköä suuntaansa. Maakunnan asukkaiden käsityksiä on verrattu koko maan - vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan aineistoon. Koko maan väestöä edustava vertailuaineisto sisältää 4. haastattelua. Koko maata edustavassa aineistossa virhemarginaali on suurimmillaan yksi ja puoli prosenttiyksikköä suuntaansa.
6 Kuvio -. MISSÄ MÄÄRIN KOKEE SAMAISTUVANSA ERILAISIIN ALUEELLISIIN KOKO- NAISUUKSIIN: UUSIMAA (%). ERITTÄIN VOIMAK- KAASTI MELKO VOIMAK- KAASTI JONKIN VER- RAN EI OSAA EI KÄY- TÄNNÖSSÄ JUURIKAAN Suomi Eurooppa Kotikunta/ kotikaupunki Kylä/ kunnanosa/ kaupunginosa Asuinalue (kortteli tai naapurusto) Koko maailma Muu kunta (työssäk., syntymä-, mökkik.) Maakunta Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio -v. MISSÄ MÄÄRIN KOKEE SAMAISTUVANSA ERILAISIIN ALUEELLISIIN KOKO- NAISUUKSIIN: UUSIMAA () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN VOIMAK- KAASTI MELKO VOIMAK- KAASTI JONKIN VER- RAN EI OSAA EI KÄY- TÄNNÖSSÄ JUURIKAAN Asuinalue (kortteli tai naapurusto) Kylä/ kunnanosa/ kaupunginosa Kotikunta/ kotikaupunki 4 Muu kunta (työssäk., syntymä-, mökkik.) Maakunta 4 4 Suomi Eurooppa 4 Koko maailma Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0
7 Kuvio -. MIHIN TEKIJÖIHIN OMAN MAAKUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUSTUA: UUSIMAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Luonto, maisema, rakennukset Maakunnan historia ja perinteet Maakunnan omaleimainen kulttuuri (e. heimo, murre) Maakunnan hyvät palvelut Vahva aluetalous Maakunnassa järjestettävät tapahtumat ja tempaukset Maakunnan vahvat kaupungit, veturit Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa Menestyvät yritykset maakunnassa Maakuntahenki Maakunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa Maakunnan omaperäinen vahva media, tiedotusvälineet Ei mihinkään Ei osaa sanoa 4 Kunnallisalan kehittämissäätiö
8 Kuvio -v. MIHIN TEKIJÖIHIN OMAN MAAKUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUS- TUA: UUSIMAA vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Luonto, maisema, rakennukset Maakunnan historia ja perinteet 4 4 Maakunnnan omaleimainen kulttuuri (e. heimo, murre) Maakunnan hyvät palvelut 0 Vahva aluetalous Maakunn. järjestettävät tapahtumat ja tempaukset Maakunnan vahvat kaupungit, veturit Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa UUSIMAA KOKO MAA Menestyvät yritykset maakunnassa Maakuntahenki Maakunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa Maak. omaperäinen vahva media, tiedotusvälineet Ei mihinkään Ei osaa sanoa 4 Kunnallisalan kehittämissäätiö
9 Kuvio 4-. JOS AJATTELEE 0 VUOTTA ETEENPÄIN, MILLAISEKSI ARVIOI OMAN MAAKUN- TANSA KEHITTYVÄN TULEVAISUUDESSA: UUSIMAA (%). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN EI MUUTU EI OSAA HUONOM- PAAN SUUNTAAN Kauppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet Tarjolla olevat työpaikat, työllisyystilanne Maakunnan liikenneyhteydet Kansainvälisyys Koulutusmahdollisuudet Vetovoima matkailukohteena Yritystoiminnan vireys Energiatehokkuus, luonnonvaroj. kestävä hyödynt. Asukkaiden elintaso, toimeentulo Elinolot maakunnassa kokonaisuutena Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen Asuinviihtyvyys Elämisen laatu maakunnassa Maakunnan taloudellinen tilanne Ihmisten henkinen mieliala maakunnassa Maakuntaan kuuluvien kuntien taloudell. tilanne Terveys- ja sosiaalipalvelut Luonnon ja ympäristön tila Yleinen järjestys ja turvallisuus, rikollisuus Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat Päätöksenteon vastuullisuus maakunnassa Asumisen hinta Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0
10 Kuvio 4-v. MITEN ARVIOI OMAN MAAKUNTANSA KEHITTYVÄN TULEVAISUUDESSA: UUSI- MAA () vs. KOKO MAA (, %). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN EI MUUTU EI OSAA HUONOM- PAAN SUUNTAAN Tarjolla olevat työpaikat, työllisyystilanne Koulutusmahdollisuudet Asukkaiden elintaso, toimeentulo Asumisen hinta Terveys- ja sosiaalipalvelut Kauppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet Yritystoiminnan vireys Asuinviihtyvyys Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen Ihmisten henkinen mieliala maakunnassa Maakuntaan kuuluvien kuntien taloudell. tilanne Maakunnan taloudellinen tilanne Maakunnan liikenneyhteydet Luonnon ja ympäristön tila Vetovoima matkailukohteena Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat Elämisen laatu maakunnassa Päätöksenteon vastuullisuus maakunnassa Energiatehokkuus, luonnonvaroj. kestävä hyöd. Yleinen järjestys ja turvallisuus, rikollisuus Kansainvälisyys Elinolot maakunnassa kokonaisuutena Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0
11 Kuvio -. MISSÄ MÄÄRIN YLEENSÄ LUOTTAA PÄÄTTÄJIIN: UUSIMAA (%). ERITTÄIN PALJON MELKO PALJON EI OSAA EI KOVINK. PALJON EI LAIN- KAAN Oman kotikunnan päättäjät Oman maakunnan päättäjät Valtakunnalliset päättäjät Euroopan unionin päättäjät Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio -v. MISSÄ MÄÄRIN LUOTTAA PÄÄTTÄJIIN: UUSIMAA () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN PALJON MELKO PALJON EI OSAA EI KOVINK. PALJON EI LAIN- KAAN Oman kotikunnan päättäjät Oman maakunnan päättäjät Valtakunnalliset päättäjät Euroopan unionin päättäjät Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0
12 Kuvio -. MITKÄ OVAT OMAN MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN MENESTYMISEN KAN- NALTA TÄRKEIMPIÄ ASIOITA: UUSIMAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Hyvät liikenneyhteydet Hyvät palvelut (määrä ja laatu) Viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt Pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella Keskuskaupungin/kaupunkien elinvoima ja kasvu Yrittäjyyden edistäminen ja uudet kasvuyritykset Korkeakoulujen ja muiden oppilait. tarjoama tieto, innovaatiot Energian edullinen hinta Luonnonvarojen kestävä käyttö Monipuolinen koulutustarjonta Työvoiman korkea osaaminen Maaseudun elinvoima Työvoiman edullinen hinta Jokin muu Ei mikään näistä Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö
13 Kuvio -v. MITKÄ OVAT OMAN MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN MENESTYMISEN KAN- NALTA TÄRKEIMPIÄ ASIOITA: UUSIMAA vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Hyvät liikenneyhteydet 4 Hyvät palvelut (määrä ja laatu) 4 4 Viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt Pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella 4 Keskuskaupungin/kaupunkien elinvoima ja kasvu Yrittäjyyden edistäminen ja uudet kasvuyritykset Korkeakoulujen ja muiden oppilait. tarjoama tieto, innovaatiot Energian edullinen hinta Luonnonvarojen kestävä käyttö Monipuolinen koulutustarjonta Työvoiman korkea osaaminen UUSIMAA KOKO MAA Maaseudun elinvoima Työvoiman edullinen hinta Jokin muu Ei mikään näistä Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö
14 Kuvio 0-. MITKÄ OVAT MAAKUNNILLE KAAVAILLUISTA TEHTÄVISTÄ KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT: UUSIMAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Sosiaali- ja terveydenhuolto 4 Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen 4 Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ja rahoittaminen Työ- ja elinkeinopalvelut, alueell. yhteispalveluiden järjestäminen 0 Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueell. luonnonvaratehtävät Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen Maaseudun kehittäminen Ei mikään näistä ole tärkeä Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio 0-v. MITKÄ OVAT MAAKUNNILLE KAAVAILLUISTA TEHTÄVISTÄ KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT: UUSIMAA vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Sosiaali- ja terveydenhuolto 4 Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ja rahoittaminen Työ- ja elinkeinopalvelut, alueell. yhteispalveluiden järjestäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueell. luonnonvaratehtävät Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen Maaseudun kehittäminen UUSIMAA KOKO MAA Ei mikään näistä ole tärkeä Ei osaa sanoa 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö
15 Kuvio -. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ KUNTAA ITSENÄISENÄ: UUSIMAA (%). Omat ja itsenäiset toimielimet 4 Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus 4 Oikeus ja edellyt. kuntalaisten tarpeiden ja vaatim. mukais. päätöksiin 4 Oikeus kuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen 44 Valtio valvoo vain sitä, että kunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus lakien säätämiseen kunnan alueella Jokin muu Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö Kuvio -v. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ KUNTAA ITSENÄISENÄ: UUSI- MAA vs. KOKO MAA (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus 4 4 Oikeus ja edellyt. kuntalaisten tarpeiden ja vaatim. mukais. päätöksiin 4 4 Oikeus kuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Valtio valvoo vain sitä, että kunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus lakien säätämiseen kunnan alueella Jokin muu 4 UUSIMAA KOKO MAA Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö
16 Kuvio -. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ MAAKUNTAA ITSENÄISENÄ: UUSI- MAA (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla 0 Oikeus ja edellytykset maak. asukkaiden tarpeiden mukais. päätöksiin 4 Valtio valvoo vain sitä, että maakunnassa toimitaan lakien mukaan 4 Oikeus maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Oikeus lakien säätämiseen maakunnan alueella Jokin muu Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö Kuvio -v. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ MAAKUNTAA ITSENÄISENÄ: UUSIMAA vs. KOKO MAA (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Oikeus ja edellytykset maak. asukkaiden tarpeiden mukais. päätöksiin Valtio valvoo vain sitä, että maakunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Oikeus lakien säätämiseen maakunnan alueella Jokin muu UUSIMAA KOKO MAA Ei osaa sanoa 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö
17 Kuvio -v. SUHTAUTINEN ITSEHALLINTOA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN: UUSIMAA () vs. KOKO MAA (, %). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEEN- KIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA JOKSEEN- KIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ "Maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin" 4 "Kunnat eivät tarvitse itsehallintoa" 0 4 "Maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa" Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio -v. MITEN TYYTYVÄINEN TAI TYYTYMÄTÖN ON SEURAAVIIN ASIOI- HIN MAAKUNNASSAAN: UUSIMAA () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN TYYTY- VÄINEN MELKO TYYTY- VÄINEN NEUT- RAA- LI EI OSAA MELKO TYYTY- MÄTÖN ERITTÄIN TYYTY- MÄTÖN Maakunnan taloudellinen tilanne 4 4 Terveys- ja sosiaalipalvelut Elämisen laatu maakunnassa 4 Elinolot maakunnassa kokonaisuutena Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0
18 Kuvio -. MITEN USKOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVAN SOTE-RATKAI- SUN MYÖTÄ: UUSIMAA (%). PARA- NEE EI MUU- TOSTA EI OSAA HEIK- KENEE Palveluiden määrä Palveluiden saavutettavuus Palveluketjun toimivuus* Palveluiden laatu Palv. tasavertaisuus maan eri puolilla Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 *Palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin Kuvio -v. MITEN USKOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVAN SOTE-RATKAISUN MYÖTÄ: UUSIMAA () vs. KOKO MAA (, %). PARA- NEE EI MUU- TOSTA EI OSAA HEIK- KENEE Palveluiden laatu 0 Palveluiden saavutettavuus Palveluiden määrä Palv. tasavertaisuus maan eri puolilla 0 0 Palveluketjun toimivuus* Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 *Palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin
Keskisuomalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta
Maakuntapuntari Keskisuomalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Keski-Suomen valttikortteja tulevaisuudessa ovat hyvät kulutus-
LisätiedotVarsinaissuomalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta
Maakuntapuntari 0 Varsinaissuomalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Varsinais-Suomen valttikortteja tulevaisuudessa ovat hyvä
LisätiedotEteläsavolaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta
Maakuntapuntari Eteläsavolaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Etelä-Savon valttikortteja tulevaisuudessa ovat matkailullinen
LisätiedotKantahämäläisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta
Maakuntapuntari Kantahämäläisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Kanta-Hämeen valttikortteja tulevaisuudessa ovat hyvät ja monipuoliset
LisätiedotPohjoiskarjalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta
Maakuntapuntari Pohjoiskarjalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Pohjois-Karjalan valttikortteja tulevaisuudessa ovat asuinviihtyvyys,
LisätiedotPohjoispohjalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta
Maakuntapuntari Pohjoispohjalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Pohjois-Pohjanmaan valttikortteja tulevaisuudessa ovat kulutus-
LisätiedotPohjalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta
Maakuntapuntari 0 Pohjalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Pohjanmaan valttikortteja tulevaisuudessa ovat paremmat kulutus-
LisätiedotKeskipohjalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta
Maakuntapuntari Keskipohjalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Keski-Pohjanmaan valttikortteja tulevaisuudessa ovat kulutus-
LisätiedotPäijäthämäläisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta
Maakuntapuntari 0 Päijäthämäläisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Päijät-Hämeen valttikortteja tulevaisuudessa ovat hyvät ja monipuoliset
LisätiedotPohjois-savolaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta
Maakuntapuntari 0 Pohjois-savolaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Pohjois-Savon valttikortteja tulevaisuudessa ovat kulutusja
LisätiedotPirkanmaalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta
Maakuntapuntari 0 Pirkanmaalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Pirkanmaan valttikortteja tulevaisuudessa ovat paremmat kulutus-
LisätiedotSatakuntalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta
Maakuntapuntari 0 Satakuntalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Satakunnan valttikortteja tulevaisuudessa ovat hyvät palvelut,
LisätiedotEtelä-Karjalassa samaistutaan kotimaahan keskimäärää voimakkaammin
Julkaistavissa..0 klo 00.0 Maakuntapuntari 0: Etelä-Karjalan asukkaiden näkemykset maakunnallisesta identiteetistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Etelä-Karjalan valttikortteja
LisätiedotEteläpohjalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta
Maakuntapuntari 0 Eteläpohjalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Etelä-Pohjanmaan valttikortteja tulevaisuudessa ovat paremmat
LisätiedotKymenlaaksolaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta
Maakuntapuntari Kymenlaaksolaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Kymenlaakson valttikortteja tulevaisuudessa ovat matkailullinen
LisätiedotLappilaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta
Maakuntapuntari appilaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä apin valttikortteja tulevaisuudessa ovat matkailun vetovoima, tarjolla
LisätiedotKainuulaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta
Maakuntapuntari 0 ainuulaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä ainuun valttikortteja tulevaisuudessa ovat matkailun vetovoima sekä
LisätiedotALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
LisätiedotMaakuntaidentiteetin tulisi vastaisuudessa nojautua hyviin palveluihin, luontoon ja taloudelliseen hyvinvointiin
Tiedote Kulutusmahdollisuudet parantuvat, sosiaali- ja terveyspalvelut huonontuvat Suomalaisten enemmistö odottaa omassa maakunnassaan asioiden kulkevan huonompaan suuntaan asumisen hintakehityksen (64
LisätiedotSuomalaisten huolena asumisen kustannukset, maaseudun kehitys, sotepalvelut ja turvattomuus
TUTKIMUSOSIO JULKAISTAVISSA..1 Suomalaisten huolena asumisen kustannukset, maaseudun kehitys, sotepalvelut ja turvattomuus Suomalaisten enemmistö odottaa kehityksen kulkevan maassamme vääjäämättömästi
LisätiedotPerussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa
Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).
LisätiedotSOTE-UUDISTUKSEEN MYÖNTEISIÄ TAI NEUTRAALEJA KAKSI KOLMESTA
SOTE-UUDISTUKSEEN MYÖNTEISIÄ TAI NEUTRAALEJA KAKSI KOLMESTA Hallituksen sote-uudistukseen suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti kaksi viidestä ( %), käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
LisätiedotPuolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja
Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat
LisätiedotIlmapuntari 2014: Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta. Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun
KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö: Ilmapuntari : Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun Maan hallituspuolueet ja oppositio sopivat
LisätiedotKolme neljästä kannattaa suoraa maakuntavaalia ehdokkuuksia halutaan rajata
TUTKIMUSOSIO Kolme neljästä kannattaa suoraa maakuntavaalia ehdokkuuksia halutaan rajata Selvä enemmistö ( %) suomalaisista pitää hyvänä sitä, että kansalaiset voisivat vastaisuudessa valita päättäjät
LisätiedotKansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?
Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,
LisätiedotUusmaalaiset kantavat huolta ikäihmisten ja huono-osaisten elinoloista
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa 1..1 Uudenmaan maakuntapuntari 1, KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus uusmaalaisten mielipiteistä: Uusmaalaiset kantavat huolta ikäihmisten ja huono-osaisten
LisätiedotVarsinaissuomalaiset kantavat huolta ikäihmisten ja huono-osaisten elinoloista
TUTKIMUSOSIO Varsinais-Suomen maakuntapuntari 1, KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus varsinaissuomalaisten mielipiteistä: Varsinaissuomalaiset kantavat huolta ikäihmisten ja huono-osaisten
LisätiedotKUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN
KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN Sivu Luottamus päättäjiin lisääntyi kuntavaalien seurauksena. Enemmistö kansalaisista ( %) luottaa erittäin tai melko paljon kotikunnan päättäjiin ja reilu
LisätiedotSUOMALAISET LUOTTAVAT ENITEN ULKOMAAN LENTOLIIKENTEESEEN JA TAKSEIHIN VÄHITEN PAIKALLISJUNIIN
TIEDOTE SUOMALAISET LUOTTAVAT ENITEN ULKOMAAN LENTOLIIKENTEESEEN JA TAKSHIN VÄHITEN PAIKALLISJUNIIN Enemmistö suomalaisista luottaa siihen, että kaikki julkisen liikenteen muodot toimivat hyvin maassamme,
LisätiedotNuoret ja työntekijät luottavat vapaa-ajan asuntoihin sijoituksina
Tiedote Kesämökki rannalla kotimaassa on joka toisen mielestä hyvä sijoituskohde, joka kolmannelle se on vapaa-ajan asunto matkailukeskuksessa ja joka neljännelle ulkomailla Niukka enemmistö ( %) suomalaisista
LisätiedotTutkimusosio Julkaistavissa Vajaa viidesosa suomalaisista luottaa maan hallituksen talouslinjauksiin enemmistö epäilee
Tutkimusosio Julkaistavissa.7. Vajaa viidesosa suomalaisista luottaa maan hallituksen talouslinjauksiin enemmistö epäilee 1 Enemmistö suomalaisista suhtautuu varauksellisesti hallituksen taloutta koskeviin
LisätiedotSatakuntalaiset kantavat huolta viljelijöiden ja huono-osaisten elinoloista
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa 1..1 Satakunnan maakuntapuntari 1, KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus satakuntalaisten mielipiteistä: Satakuntalaiset kantavat huolta viljelijöiden ja huono-osaisten
LisätiedotKUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA
KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA Kunnan tärkein tehtävä on elinvoimaisuuden kehittäminen. Yhdeksän kymmenestä ( %) kansalaisesta pitää sitä tärkeänä tai erittäin
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan asukkaat kantavat huolta maaseudulla asuvien ja viljelijöiden elinoloista
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa 1..1 Etelä-Pohjanmaan maakuntapuntari 1, KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus eteläpohjalaisten mielipiteistä: Etelä-Pohjanmaan asukkaat kantavat huolta maaseudulla
LisätiedotPohjois-Savossa kannetaan huolta maaseudulla asuvien ja huono-osaisten elinoloista
TUTKIMUSOSIO Pohjois-Savon maakuntapuntari 1, KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus pohjoissavolaisten mielipiteistä: 1 Pohjois-Savossa kannetaan huolta maaseudulla asuvien ja huono-osaisten
LisätiedotPohjanmaan asukkaat kantavat huolta kokonaisvaltaisesti useiden väestöryhmien
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. Pohjanmaan maakuntapuntari, KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus pohjalaisten mielipiteistä: Pohjanmaan asukkaat kantavat huolta kokonaisvaltaisesti useiden
LisätiedotKantahämäläiset kantavat huolta maaseudulla asuvien ja huono-osaisten elinoloista
TUTKIMUSOSIO Kanta-Hämeen maakuntapuntari 1, KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus kantahämäläisten mielipiteistä: 1 Kantahämäläiset kantavat huolta maaseudulla asuvien ja huono-osaisten
LisätiedotPäijät-Hämeessä kannetaan huolta ikääntyneiden ja huono-osaisten elinoloista
TUTKIMUSOSIO Päijät-Hämeen maakuntapuntari 1, KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus päijäthämäläisten mielipiteistä: Päijät-Hämeessä kannetaan huolta ikääntyneiden ja huono-osaisten elinoloista
LisätiedotKANSALAISET: LÄHES JOKA TOINEN KANNATTAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN SIIRTÄMISTÄ UUSIEN ITSEHALLINTOALUEIDEN VASTUULLE
KANSALAISET: LÄHES JOKA TOINEN KAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN SIIRTÄMISTÄ UUSIEN ITSEHALLINTOALUDEN TUULLE Maan hallitus on valmistelemassa korkeintaan itsehallintoalueen perustamista Suomeen, joiden
LisätiedotKymenlaaksolaiset kantavat huolta ikääntyneiden ja huono-osaisten elinoloista
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa 1..1 Kymenlaakson maakuntapuntari 1, KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus kymenlaaksolaisten mielipiteistä: Kymenlaaksolaiset kantavat huolta ikääntyneiden ja
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan asukkaat kantavat huolta maaseudulla asuvien, ikääntyneiden ja huonoosaisten
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa 1..1 Pohjois-Pohjanmaan maakuntapuntari 1, KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus pohjoispohjalaisten mielipiteistä: Pohjois-Pohjanmaan asukkaat kantavat huolta
LisätiedotKeskisuomalaiset kantavat huolta maaseudulla asuvien ja huono-osaisten elinoloista
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa 1..1 Keski-Suomen maakuntapuntari 1, KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus keskisuomalaisten mielipiteistä: Keskisuomalaiset kantavat huolta maaseudulla asuvien
LisätiedotKeskipohjalaiset kantavat huolta maaseudulla asuvien ja huono-osaisten elinoloista
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa 1..1 Keski-Pohjanmaan maakuntapuntari 1, KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus keskipohjalaisten mielipiteistä: 1 Keskipohjalaiset kantavat huolta maaseudulla
LisätiedotPohjoiskarjalaiset kantavat huolta viljelijöiden ja huono-osaisten elinoloista
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa 1..1 Pohjois-Karjalan maakuntapuntari 1, KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus pohjoiskarjalaisten mielipiteistä: Pohjoiskarjalaiset kantavat huolta viljelijöiden
LisätiedotPUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ
TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista
LisätiedotEteläsavolaiset kantavat huolta maaseudulla asuvien, ikääntyneiden ja huono-osaisten elinoloista
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa 1..1 Etelä-Savon maakuntapuntari 1, KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus eteläsavolaisten mielipiteistä: 1 Eteläsavolaiset kantavat huolta maaseudulla asuvien,
LisätiedotAmmattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.
KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista
LisätiedotPirkanmaalla kannetaan huolta maaseudulla asuvien ja huono-osaisten elinoloista
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa 1..1 Pirkanmaan maakuntapuntari 1, KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus pirkanmaalaisten mielipiteistä: Pirkanmaalla kannetaan huolta maaseudulla asuvien ja huono-osaisten
LisätiedotKUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS
KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen
LisätiedotLuottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta
12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)
LisätiedotKANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN
TIEDOTE KANSALAISET: YKSILÖ ITSE TUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN Valtaosa ( %) suomalaisista ilmoittaa, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan, käy ilmi
LisätiedotLähidemokratia on kuntien keskeisin tehtävä kuntien tehtäviä ei tule siirtää valtiolle
Julkaistavissa,.. klo. Kansalaismielipide: Lähidemokratia on kuntien keskeisin tehtävä kuntien tehtäviä ei tule siirtää valtiolle Kuntien keskeisin tehtävä on väestön selvän enemmistön mielestä huolehtia
LisätiedotRatkaisuja asuntopulaan: Pieniä asuntoja saatava rakentaa vapaasti ja toimistoista asuntoja
Ratkaisuja asuntopulaan: Pieniä asuntoja saatava rakentaa vapaasti ja toimistoista asuntoja Kaksi kolmesta ( %) yhtyy väittämään pieniä asuntoja tulisi voida rakentaa vapaasti kysynnän mukaan ilman rajoituksia.
LisätiedotLähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista
Tutkimusosio Lähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista Kokoava yleisarvosana kunnan palvelujen riittävyydelle painottuu yksiselitteisen myönteiseksi: kolme neljästä ( %) pitää
LisätiedotKUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN
Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin
LisätiedotNeljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan
TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella
LisätiedotKaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Kaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi t ja EU-työntekijät toivotetaan tervetulleiksi, pakolaisia
LisätiedotSuomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan
Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja
LisätiedotJoka toinen kannattaa kaksoiskuntalaisuutta - kannatus on lisääntynyt
Tiedote Joka toinen kannattaa kaksoiskuntalaisuutta - kannatus on lisääntynyt Sivu 1 Puolet suomalaisista ( %) kannattaa kaksoiskuntalaisuutta, eli oikeutta olla kirjoilla kahdessa kunnassa ja käyttää
LisätiedotMielipiteet sote-uudistuksesta
Mielipiteet sote-uudistuksesta Kansa ei usko sote-uudistuksen onnistumiseen Hallituksen esitys uudeksi sote-järjestämislaiksi annettiin eduskunnalle joulukuun alussa. Eduskunta päättää asiasta ennen kevään
LisätiedotKANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN
Tiedote KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN Sivu 1 Suomalaisista kaksi kolmesta (2 %) suhtautuu myönteisesti (3 %) tai neutraalisti ( %) siihen, että julkiset sote-palvelut tuotetaan
LisätiedotHyvä maakuntavaltuutettu ajaa koko maakunnan etua, eikä ole kansanedustaja
TUTKIMUSOSIO Hyvä maakuntavaltuutettu ajaa koko maakunnan etua, eikä ole kansanedustaja Hyvän maakuntavaltuutetun tulee ennen muuta ) ajaa koko maakunnan etua, ) pitää yhteyttä äänestäjiinsä ja ) ajaa
LisätiedotKANSALAISET: VAALIKAMPANJASSA SAA LOUKATA, MUTTA EI VALEHDELLA
Tiedote KANSALAISET: VAALIKAMPANJASSA SAA LOUKATA, MUTTA VALEHDELLA Valtaosa ( %) suomalaisista yhtyy väittämään on hyvä, että vaaleissa joku uskaltaa sanoa asiat suoraan, vaikka se loukkaisi monia ihmisiä.
LisätiedotNeljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita
TUTKIMUSOSIO Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita Suomalaisista vain reilu neljännes ( %) arvioi, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita on erittäin tai melko hyvä,
LisätiedotKansalaisten enemmistölle hoitoon pääsy on tärkeintä
Kansalaisten enemmistölle hoitoon pääsy on tärkeintä Enemmistö ( %) suomalaisista ilmoittaa, että heille on samantekevää, miten sosiaalija terveyspalvelut järjestetään maassamme, kunhan hoitoon pääsee,
LisätiedotKANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI
KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS
LisätiedotVajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja
Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Sivu Suomalaisista vain neljännes ( %) ilmoitti, että hallituksen
LisätiedotKokoomus kyvykkäin puolue SDP ja Keskusta kolmen kärjessä
TUTKIMUSOSIO kyvykkäin puolue SDP ja kolmen kärjessä 1 Kansalaisten mielestä kyvykkäin puolue valtakunnallisissa asioissa eduskunnassa on kokoomus ( %), käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
LisätiedotVain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta
Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta Hallituspuolueet sopivat marraskuussa uusista, nykyisiin maakuntiin perustuvista itsehallintoalueista, joissa ylintä päätösvaltaa käyttää
LisätiedotSyytettyjen kohtelu: Tuomioistuimet helläkätisiä somessa kivitetään, media siinä välissä
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Syytettyjen kohtelu: Tuomioistuimet helläkätisiä somessa kivitetään, media siinä välissä KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön Ilmapuntari-tutkimuksessa tiedusteltiin
LisätiedotKansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen
Tiedote Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen Sivu Enemmistö ( %) suomalaisista on sitä mieltä, että soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden
LisätiedotKANSA: YLIOPISTOJEN TÄRKEIN TEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ VAPAATA TUTKIMUSTA SEKÄ TIETEELLISTÄ JA TAITEELLISTA SIVISTYSTÄ
TIEDOTE KANSA: YLIOPISTOJEN TEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ VAPAATA TUTKIMUSTA SEKÄ TIETEELLISTÄ JA TAITEELLISTA SIVISTYSTÄ 1 Yliopistojen tärkein tehtävä on vapaan tutkimuksen sekä tieteellisen ja taiteellisen sivistyksen
LisätiedotNiukka enemmistö: 100 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää
TUTKIMUSOSIO Niukka enemmistö: 00 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 0 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä kansanedustajien
LisätiedotHALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA
Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät
LisätiedotAATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA
AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA Aatteellisilla tekijöillä (2 % vaikutti ratkaisevasti tai paljon), perinteillä sekä mielikuvilla puolueen harjoittamasta politiikasta
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät poliittisista
LisätiedotLapissa kannetaan huolta maaseudulla asuvien ja huono-osaisten elinoloista
TUTKIMUSOSIO apin maakuntapuntari 1, KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus lappilaisten mielipiteistä: apissa kannetaan huolta maaseudulla asuvien ja huono-osaisten elinoloista apin asukkaat
LisätiedotKansalaiset: Yle, STT ja MTV3 luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio)
TIEDOTE Sivu Kansalaiset: Yle, STT ja MTV luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio) Valtaosa suomalaisista luottaa erittäin tai melko paljon Ylen TV- ja radiouutisiin ( %),
LisätiedotSuomalaiset luovuttaisivat useimmat rutiinityöt roboteille enemmistö ei usko pitkäaikaisten työsuhteiden häviävän
TUTKIMUSOSIO Suomalaiset luovuttaisivat useimmat rutiinityöt roboteille enemmistö ei usko pitkäaikaisten työsuhteiden häviävän Automaation, keinoälyn ja robottien kehittymisen uskotaan vievän tulevaisuudessa
LisätiedotKansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa
Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kaksi kolmesta ( %) arvioi, että hänen äänellään on merkitystä kuntavaalien lopputuloksen kannalta. Prosenttiluku on samaa luokkaa
LisätiedotKansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut
TUTKIMUSOSIO Kansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut Valtaosa suomalaisista antaa erittäin tai melko hyvän arvosanan eniten käyttämälleen päivittäistavarakaupalle ( %) ja apteekille
LisätiedotVaalien tärkeysjärjestys: eduskunta-, kunnallis-, maakunta- ja eurovaalit
TUTKIMUSOSIO Vaalien tärkeysjärjestys: eduskunta-, kunnallis-, maakunta- ja eurovaalit Yhdeksän kymmenestä ( %) suomalaisesta pitää eduskuntavaaleissa äänestämistä vähintään melko tärkeänä. Kuusi seitsemästä
LisätiedotPerusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Perusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi Perustuslaissa yksilöille taataan oikeuksia ja vapauksia. Perusoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille
LisätiedotKuntapäättäjät ja media 2016
Kuntapäättäjät ja media Päijäthämäläiset kuntapäättäjät ovat hieman kriittisempiä paikalliseen mediaan kuin kollegansa muualla maassa, mutta somettavat kuten päättäjät keskimäärin Päijäthämäläiset kuntapäättäjät
LisätiedotKuntapäättäjät ja media 2016
Kuntapäättäjät ja media 0 n kuntapäättäjät ovat myönteisempiä paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan kuin päättäjät muualla maassa. Puolet päättäjistä somettaa. Eteläpohjanmaalaiset kuntapäättäjät ovat
LisätiedotPuolueen valtakunnallinen toiminta ja aatteellinen linja vaikuttavat eniten maakuntavaaleissa
TUTKIMUSOSIO Puolueen valtakunnallinen toiminta ja aatteellinen linja vaikuttavat eniten maakuntavaaleissa ( % uskoo sen vaikuttavan ratkaisevasti tai melko paljon) sekä aatteellinen linja ( %) ovat tärkeimmät
LisätiedotKANSAN ENEMMISTÖ: PÄÄSYKOKEET SÄILYTETTÄVÄ JA OPINTOTUET KYTKETTÄVÄ OPISKELUSSA ETENEMISEEN
TIEDOTE KANSAN ENEMMISTÖ: PÄÄSYEET SÄILYTETTÄVÄ JA OPINTOTUET KYTKETTÄVÄ OPISKELUSSA ETENEMISEEN Kansalaisten selvän enemmistön ( %) mielestä opiskelijoiden opintotuki on sidottava nykyistä tiukemmin opinnoissa
LisätiedotKuntapäättäjät ja media 2016
Kuntapäättäjät ja media Lapin kuntapäättäjät toivovat lisää kunta-asioita paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan. Puolet päättäjistä somettaa. Lapin kuntapäättäjät ovat tyytyväisempiä paikallisten tiedotusvälineiden
LisätiedotKuntapäättäjät ja media 2016
Kuntapäättäjät ja media Uusmaalaiset kuntapäättäjät ovat kriittisempiä paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan kuin kollegansa muualla maassa, mutta ovat ahkeria somettajia Uusmaalaiset kuntapäättäjät
LisätiedotKUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ
KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten ilonaiheet ovat hyvät asumisen olosuhteet (5 %), hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet (1 %), hyvin toimivat kulttuuripalvelut
LisätiedotKansalaiset: Kokoomus, SDP ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita
Julkaistavissa sunnuntaina.1. klo 00.01 Kansalaiset: Kokoomus, ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita Kokoomus ( % pitää osaavana ja kyvykkäänä), ( %) ja keskusta ( %) ovat kansalaisten mielestä osaavimmat
LisätiedotLähes puolet suomalaisista olisi valmis poistamaan eläkeikärajat
TUTKIMUSOSIO Lähes puolet suomalaisista olisi valmis poistamaan eläkeikärajat Ajatus eläkeikärajojen poistamisesta ja eläkkeelle siirtymisen määräytymisestä täysin yksilöllisesti jakaa kansan kahtia, käy
LisätiedotKUNNILLA HALUTAAN SÄILYTTÄÄ TEHTÄVIÄ
Tiedote KUNNILLA HALUTAAN SÄILYTTÄÄ TEHTÄVIÄ Kolme neljästä katsoo, että lasten päivähoidon (%), nuorisotyön (%) ja liikunnan (%) järjestäminen kuuluvat kunnan vastuulle, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön
LisätiedotKANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA
TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä
LisätiedotKansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta
JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotTarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä.
SÄÄTIÖTUTKIMUS 2012 Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla, internetpaneelissa, 8.-14.6.2012
LisätiedotEnemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa
Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi ymmärtävänsä hyvin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
Lisätiedot