AURAN KUNTA KAARINAN KAUPUNKI LIEDON KUNTA MASKUN KUNTA MYNÄMÄEN KUNTA NAANTALIN KAUPUNKI NOUSIAISTEN KUNTA PAIMION KAUPUNKI PARAISTEN KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI RUSKON KUNTA SAUVON KUNTA TURUN KAUPUNKI / TURUN VESILIIKELAITOS VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN SEUDUN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011-2035 OSARAPORTTI II Suunnitelmavaihtoehdot Työ: E24627.10 Turku, 02.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VEDENHANKINNAN VAIHTOEHDOT... 2 2.1 AURAN KUNTA... 2 2.1.1. Kehittämistarve... 2 2.1.2. Vaihtoehdot... 3 2.2 KAARINAN KAUPUNKI... 3 2.2.1. Kehittämistarve... 3 2.2.2. Vaihtoehdot... 4 2.3 LIEDON KUNTA... 4 2.3.1. Kehittämistarve... 4 2.3.2. Vaihtoehdot... 4 2.4 MASKUN KUNTA... 5 2.4.1. Kehittämistarve... 5 2.4.2. Vaihtoehdot... 5 2.5 MYNÄMÄEN KUNTA... 6 2.5.1. Kehittämistarve... 6 2.5.2. Vaihtoehdot... 6 2.6 NAANTALIN KAUPUNKI... 7 2.6.1. Kehittämistarve... 7 2.6.2. Vaihtoehdot... 8 2.7 NOUSIAISTEN KUNTA... 8 2.7.1. Kehittämistarve... 8 2.7.2. Vaihtoehdot... 9 2.8 PAIMION KAUPUNKI... 9 2.8.1. Kehittämistarve... 9 2.8.2. Vaihtoehdot... 9 2.9 PARAISTEN KAUPUNKI... 10 2.9.1. Kehittämistarve... 10 2.9.2. Vaihtoehdot... 11 2.10 RAISION KAUPUNKI... 12 2.10.1. Kehittämistarve... 12 2.10.2. Vaihtoehdot... 12 2.11 RUSKON KUNTA... 12 2.11.1. Kehittämistarve... 12 2.11.2. Vaihtoehdot... 13 2.12 SAUVON KUNTA... 13 2.12.1. Kehittämistarve... 13 2.12.2. Vaihtoehdot... 14 2.13 TURUN KAUPUNKI... 14 2.13.1. Kehittämistarve... 14 2.13.2. Vaihtoehdot... 14 3. JÄTEVEDENKÄSITTELYN VAIHTOEHDOT... 15 3.1 AURAN KUNTA... 15 3.1.1. Kehittämistarve... 15 3.1.2. Vaihtoehdot... 15 3.2 KAARINAN KAUPUNKI... 16 3.2.1. Kehittämistarve... 16 3.2.2. Vaihtoehdot... 16 3.3 LIEDON KUNTA... 16 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
3.3.1. Kehittämistarve... 16 3.3.2. Vaihtoehdot... 17 3.4 MASKUN KUNTA... 17 3.4.1. Kehittämistarve... 17 3.4.2. Vaihtoehdot... 17 3.5 MYNÄMÄEN KUNTA... 18 3.5.1. Kehittämistarve... 18 3.5.2. Vaihtoehdot... 18 3.6 NAANTALIN KAUPUNKI... 18 3.6.1. Kehittämistarve... 18 3.6.2. Vaihtoehdot... 19 3.7 NOUSIAISTEN KUNTA... 20 3.7.1. Kehittämistarve... 20 3.7.2. Vaihtoehdot... 20 3.8 PAIMION KAUPUNKI... 21 3.8.1. Kehittämistarve... 21 3.8.2. Vaihtoehdot... 21 3.9 PARAISTEN KAUPUNKI... 21 3.9.1. Kehittämistarve... 21 3.9.2. Vaihtoehdot... 22 3.10 RAISION KAUPUNKI... 23 3.10.1. Kehittämistarve... 23 3.10.2. Vaihtoehdot... 24 3.11 RUSKON KUNTA... 24 3.11.1. Kehittämistarve... 24 3.11.2. Vaihtoehdot... 24 3.12 SAUVON KUNTA... 24 3.12.1. Kehittämistarve... 24 3.12.2. Vaihtoehdot... 25 3.13 TURUN KAUPUNKI... 26 3.13.1. Kehittämistarve... 26 3.13.2. Vaihtoehdot... 26 3.14 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO... 26 3.15 HAJA-ASUTUKSEN VIEMÄRÖINTI... 27 4. SUUNNITTELUVAIHTOEHTOJEN KUSTANNUKSET... 28 4.1 KUSTANNUSLASKENTAPERUSTEET... 28 4.2 KUSTANNUSJAKOPERUSTEET... 28 4.3 VEDENHANKINNAN HANKKEIDEN KUSTANNUKSET... 28 4.3.1. Rakentamiskustannukset... 28 4.3.2. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset... 29 4.3.3. Kustannusjako... 31 4.4 JÄTEVEDENKÄSITTELYN HANKKEIDEN KUSTANNUKSET... 32 4.4.1. Rakennuskustannukset... 32 4.4.2. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset... 33 4.4.3. Kustannusjako... 34 5. SUUNNITTELUVAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 35 5.1 MYNÄMÄEN KUNTA... 35 5.1.1. Kustannusvertailu... 35 5.1.2. Toiminnallinen ja ympäristövaikutusten arviointi... 36 5.2 NAANTALIN KAUPUNKI... 36 5.2.1. Kustannusvertailu... 36 5.2.2. Toiminnallinen ja ympäristövaikutusten vertailu... 37 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
5.3 NOUSIAISTEN KUNTA... 37 5.3.1. Kustannusvertailu... 37 5.3.2. Toiminnallinen ja ympäristövaikutusten vertailu... 38 5.4 PARAISTEN KAUPUNKI... 38 5.4.1. Kustannusvertailu... 38 5.4.2. Toiminnallinen ja ympäristövaikutusten vertailu... 38 5.5 SAUVON KUNTA... 39 5.5.1. Kustannusvertailu... 39 5.5.2. Toiminnallinen ja ympäristövaikutusten vertailu... 40 6. SUOSITUKSET SUUNNITELMARATKAISUKSI... 41 6.1 AURAN KUNTA... 41 6.2 KAARINAN KAUPUNKI... 41 6.3 LIEDON KUNTA... 41 6.4 MASKUN KUNTA... 41 6.5 MYNÄMÄEN KUNTA... 41 6.6 NAANTALIN KAUPUNKI... 42 6.7 NOUSIAISTEN KUNTA... 42 6.8 PAIMION KAUPUNKI... 42 6.9 PARAISTEN KAUPUNKI... 42 6.10 RAISION KAUPUNKI... 42 6.11 RUSKON KUNTA... 43 6.12 SAUVON KUNTA... 43 6.13 TURUN KAUPUNKI... 43 LIITTEET: Liite 5 Liite 6 Vedenhankinnan hankkeiden kustannukset ja kustannusten jako Jätevedenkäsittelyn hankkeiden kustannukset ja kustannusten jako KARTAT: Kartta 101 Vedenhankinnan suunnitelmavaihtoehdot (mk 1:150 000) Kartta 102 Jätevedenkäsittelyn suunnitelmavaihtoehdot (mk 1:150 000) 02.11.2011 / ARY 02.11.2011 / ARY 02.11.2011 / JOT VALMIS 22.09.2011 / ARY 22.09.2011 / ARY 22.09.2011 / JOT LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
TURUN SEUDUN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA OSARAPORTTI II 02.11.2011 SUUNNITELMAVAIHTOEHDOT TYÖ E24627.10 1. JOHDANTO Turun seudun alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa selvitetään Paraisten, Kaarinan, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun kaupunkien sekä Auran, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Ruskon ja Sauvon kuntien vesihuollon alueelliset ratkaisuvaihtoehdot niin, että vedenhankinta sekä jätevesien käsittely voidaan järjestää alueellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Työn tilaajana toimii Turun Vesiliikelaitos. Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ja hankkeeseen osallistui myös Varsinais- Suomen liitto. Suunnitelman tavoitteena on kehittää alueen vesihuoltoa entisestään; varmistaa laadukkaan veden jakelu, toteuttaa jakelu ja käsittely normaali- ja kriisitilanteissa sekä järjestää viemäröinti ja jätevedenkäsittely varmasti, tehokkaasti, taloudellisesti ja korkealaatuisena. Näiden lisäksi tutkitaan haja-asutuksen vesihuollon järjestämisen rajapintoja ja -alueita sekä verkostojen laajentamisen mahdollistavia rahoitus- ja toteutusmalleja. Suunnittelutyö on jaettu kolmeen osaraporttiin. Ensimmäinen osaraportti käsittää perusselvitykset, ennusteet, tavoitteet ja suunnitteluperusteet, toisessa osaraportissa vertaillaan suunnitteluvaihtoehtoja ja kolmannessa osaraportissa esitetään kehittämissuunnitelma valitulle suunnitelmaratkaisulle. Osaraportissa 2 esitellään muodostetut suunnitelmavaihtoehdot sekä niiden vertailu. Vaihtoehdot on laadittu vedenhankintaan ja jätevedenkäsittelylle. Vaihtoehdot on muodostettu konsultin suunnitteluryhmässä, joka on huomioinut tilaajan projektiryhmän evästykset. Suunnittelutyön ohjauksesta vastaa kuntien virkamiehistä ja vesihuoltolaitosten edustajista koottu ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpano on seuraava: Jyrki Lammila, Varsinais-Suomen ELY-keskus (pj.) Minna Nummelin, Varsinais-Suomen ELY-keskus Lasse Nurmi, Varsinais-Suomen liitto Heikki Järvinen, Auran kunta Markku Nurmi, Kaarinan kaupunki Henna Paajanen, Liedon kunta Mika Raula, Maskun kunta Matti Kauppila, Mynämäen kunta e24627_osaraportti_2.docx Osaraportti 2 02.11.2011
Suunnitelmavaihtoehdot 2/43 Timo Oja, Mynämäen kunta Kimmo Suonpää, Naantalin kaupunki Esa Saarre, Naantalin kaupunki Pirkkoliisa Heinonen, Nousiaisten kunta Marku Kylén, Paimion kaupunki Pekka Salo, Paimion kaupunki Manne Carla, Paraisten kaupunki Matias Jensén, Paraisten kaupunki Ari Eklund, Raision kaupunki Mika Heinonen, Ruskon kunta Pentti Urho, Sauvon kunta Jyrki Toivanen, Sauvon kunta Irina Nordman, Turun kaupunki / vesilaitos Timo Anttila, Turun seudun puhdistamo Oy Jyrki Valtonen, Turun Seudun Vesi Oy Suunnitelma on laadittu AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. 2. VEDENHANKINNAN VAIHTOEHDOT 2.1 AURAN KUNTA Suunnittelualueen kuntien vedenhankinta perustuu kokonaan tai osittain kuntien omiin vedenottamoihin. Lisäksi Turun Seudun Vesi Oy on tukkuvesilaitos, joka vastaa suurelta osin suunnittelualueen vedenhankinnasta. Turun Seudun Vesi Oy on Kaarinan, Naantalin, Paimion, Paraisten, Raision ja Turun kaupungin sekä Liedon kunnan omistama osakeyhtiö. Turun Seudun Vesi Oy:n rooli vesihuollossa on toimia veden tukkutoimittajana. Osakaskunnat hoitavat itse vedenjakelun. Suunnittelualueella nykyisin käytössä olevista ja suunnitteilla olevista vedenottamoista on mahdollista saada riittävä vesimäärä myös vuoden 2035 ennusteen mukaisessa tilanteessa. Vedenottamot riittävät tulevaisuuden vedentarpeeseen kaikissa suunnittelualueen kunnissa. Ainoastaan Kaarinan kaupungin ennustettu kulutus ylittää kaupungin varauksen Turun Seudun Vesi Oy:stä. Erotus on kuitenkin vähäinen. Rakenteilla oleva Virttaankankaan tekopohjavesihanke on mitoitettu osakaskuntien vuoden 2030 vedentarpeen mukaisesti. Vedenhankinnan suunnitelmavaihtoehtoja on tarkasteltu kuntakohtaisesti. Vaihtoehdot on esitetty kappaleissa 2.1 2.14 sekä liitteenä olevalla kartalla 103. 2.1.1. Kehittämistarve Auran kunnan vedenhankinnasta vastaa Aura-Pöytyän vesilaitos kuntayhtymä. Vedenotto tapahtuu Pihlavan vedenottamolta Oripään kunnan alueelta. Veden laatu on täyttänyt Sosiaali- ja terveysministeriön laatuvaatimukset ja suositukset. Vettä ei ole tarvinnut käsitellä. Auran kunnan osuus vedenottoluvasta on kuukausikeskiarvona 1 100 m 3 /d ja enintään 1 300 m 3 yhden vuorokauden aikana.
Suunnitelmavaihtoehdot 3/43 2.1.2. Vaihtoehdot Auran kunta pystyy vedenhankinnan poikkeusoloissa ostamaan vettä Liedon kunnalta sekä tarvittaessa myös Turun Seudun Vesi Oy:ltä Pöytyän vesijohtoverkoston kautta. Auran verkostosta on rakennettu varmuusvesijohto Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaa - Littoinen syöttövesijohtoon. Liitosta ei ole vielä kytketty. Auran kunnan vedenhankinnan kapasiteetti on riittävä vastaamaan vuoden 2035 vedenkulutusennusteeseen, joka on 830 m 3 /d. Auran vesijohtoverkoston laskuttamattoman veden osuus on 7 %. Vesijohtoverkoston ulkopuolella asuu n. 200 asukasta eli 5 % väestöstä. Vedenhankinnan tilanne Aurassa on hyvä, eikä varsinaista vedenhankinnan kehittämistarvetta kunnassa siis ole. Auran kunnan vedenhankinta ei vaadi kehittämistoimenpiteitä. Vedenhankintaa jatketaan tulevaisuudessakin Aura-Pöytyän vesilaitos kuntayhtymän kautta. 2.2 KAARINAN KAUPUNKI 2.2.1. Kehittämistarve Kaarinan kaupungin käyttövesi ostetaan Turun Seudun Vesi Oy:ltä. Vesi johdetaan Kaarinaan Virttaan ja Oripään pohjavedenottamoilta Virttaankankaan pohjavesialueelta. Kaarinan kaupungilla on 5 700 m 3 /d vesivaraus Turun Seudun Vesi Oy:n vedestä. Kaarinan kaupunki on tehnyt Turun vesilaitoksen, Turun Seudun Vesi Oy:n, Paimion kaupungin sekä Liedon kunnan kanssa sopimuksen veden toimittamisesta poikkeustilanteessa. Sopimuksen mukaan Turun vesilaitos toimittaa Kaarinan kaupungille vettä Force Majeure varauksin Kaarinan osuuden ollessa 4 500 m 3 /d ja Piikkiön osuuden ollessa 1 200 m 3 /d. Paimion kaupungista on mahdollista toimittaa vettä Kaarinan kaupunkiin 600 800 m 3 /d. Kaarinan kaupungin arvioitu vedenkulutus vuonna 2035 on 6 110 m 3 /d. Kaupungin vedenhankinnan kapasiteetti Turun Seudun Vesi Oy:ltä on 5 700 m 3 /d. Erotus on kuitenkin vähäinen. Kaarinan kaupungista Veitenmäen vesitornilta on suunniteltu yhdysvesijohto Paraisten kaupunkiin. Vesijohto tulee palvelemaan lähinnä Paraisten vedenhankintaa Turun Seudun Vesi Oy:ltä. Paimion kaupungin talousvesi ostetaan myös Turun Seudun Vesi Oy:ltä. Vesi johdetaan Paimioon Kaarinan ja Piikkiön vesijohtoverkostojen kautta. Veden toimituksessa Paimioon on kuitenkin esiintynyt ongelmia niin, että vesi ei ole riittänyt enää Paimioon saakka Piikkiön verkoston jälkeen. Kaarinan kaupungin vesijohtoverkostossa laskuttamattoman veden osuus on 13 %. Verkoston ulkopuolella asuu n. 2 700 asukasta eli 9 % väestöstä.
Suunnitelmavaihtoehdot 4/43 2.2.2. Vaihtoehdot 2.3 LIEDON KUNTA Vedenhankinnan vaihtoehto 0 Kaarinan kaupungin vedenhankintaa jatketaan tulevaisuudessakin Turun Seudun Vesi Oy:ltä. Vesi Paimion kaupunkiin toimitetaan jatkossakin Piikkiön verkoston kautta. Varsinaisia kehittämistoimenpiteitä Kaarinassa ei ole. Vedenhankinnan vaihtoehto 1 Tehostetaan veden toimittamista Paimion kaupunkiin rakentamalla uusi yhdysvesijohto Kaarinan keskustan ylävesisäiliöltä Paimioon ohittamalla Piikkiön vesijohtoverkosto kokonaan (VJ1). Uusi yhdysvesijohto mitoitetaan niin, että se pystyy välittämään vettä Paimion kapasiteettivarauksen Turun Seudun Vesi Oy:ltä eli 800 m 3 /d. Vesijohdon halkaisija on 225 mm ja pituus n.13,9 km. 2.3.1. Kehittämistarve 2.3.2. Vaihtoehdot Liedon kunnan käyttövesi ostetaan Turun Seudun Vesi Oy:ltä. Vesi johdetaan Lietoon Virttaan ja Oripään pohjavedenottamoilta Virttaankankaan pohjavesialueelta. Liedon kunnalla on 2 000 m 3 /d vesivaraus Turun Seudun Vesi Oy:n vedestä. Määrä on tarkoitus kaksinkertaistaa kun Virttaankankaan tekopohjavesihanke valmistuu. Turun kaupungin pohjoisosan vesijohtoverkostosta on yhteys Liedon kunnan verkostoon, mutta yhteyden toimivuutta ei ole käytännössä testattu. Vedenhankinnan poikkeusoloissa vettä voidaan johtaa Lietoon Turusta. Liedon kunnan vedenhankinnan varmistamiselle olisi edelleen tarvetta. Liedon kunnan vedenhankinnan kapasiteetti on riittävä vastaamaan vuoden 2035 vedenkulutusennusteeseen, joka on 2 780 m 3 /d. Liedon vesijohtoverkostossa laskuttamattoman veden osuus on 25 %. Verkoston ulkopuolella asuu n. 640 asukasta eli 4 % väestöstä. Vedenhankinnan vaihtoehto 0 Liedon kunnassa vedenhankinta hoidetaan jatkossakin Turun Seudun Vesi Oy:n kautta. Varsinaisia kehittämistoimenpiteitä Liedossa ei ole. Vedenhankinnan vaihtoehto 1 Liedon kunnan vedenhankinnan varmistus hoidetaan rakentamalla uusi vesisäiliö Littoisten alueelle nykyisen Mustavuoren vesisäiliön läheisyyteen (VJ2). Säiliön tilavuus on 1 000 m 3. Lisäksi rakennetaan uusi yhdysvesijohto Laakkarin alavesisäiliöltä Liedon keskustaan (VJ3). Vesijohdon halkaisija on 200 mm ja pituus n. 5,5 km.
Suunnitelmavaihtoehdot 5/43 2.4 MASKUN KUNTA Vedenhankinnan vaihtoehto 2 Kuntien välistä vedentoimitusta varmistetaan rakentamalla yhdysvesijohto Liedon kunnasta Paimion kaupunkiin (VJ4). Vesijohdon halkaisija on 110 mm ja pituus n. 5,2 km. 2.4.1. Kehittämistarve 2.4.2. Vaihtoehdot Maskun kunnan vedenhankinnasta vastaa Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymä, jolla on pohjavedenottamoita Maskun ja Nousiaisten alueilla. Maskussa sijaitsevien ottamoiden yhteenlaskettu vedenottokapasiteetti on 2 600 m 3 /d. Maskun ottamoiden ongelmana on ollut mm. veden alhainen ph sekä korkea kloridi-, rautaja mangaanipitoisuus. Askaisten alueen vesijohtoverkosto on yhden Lemun suunnasta tulevan vesijohtoyhteyden varassa. Askaisista on vesijohtoyhteys Mynämäen kunnan Mietoisten alueelle, mutta yhteydestä ei saada painetasojen vuoksi riittävästi vettä. Askaisista on myös yhteys Naantalin kaupungin Velkuan alueen vesijohtoverkostoon, mutta yhteys palvelee veden toimittamista Velkualle. Vedenhankinnan poikkeustilanteessa Maskun kuntaan voidaan johtaa vettä Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymän Nousiaisten vedenottamoilta. Lisäksi Maskusta on vesijohtoyhteydet Naantalin ja Raision kaupunkeihin sekä Mynämäen ja Ruskon kuntien vesijohtoverkostoihin. Maskun kunnalla on 1 990 m 3 /d varaus Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaankankaan tekopohjavesihankkeen Raision kaupungin vesikiintiöstä. Veden toimittamiseksi Raisiosta Maskuun tulee kuitenkin rakentaa yhdysvesijohto kuntien välille. Maskun kunnan vedenhankinnan kapasiteetti on riittävä vastaamaan vuoden 2035 vedenkulutusennusteeseen, joka on 1 710 m 3 /d. Maskun kunnan vesijohtoverkostossa laskuttamattoman veden osuus on 13 %. Verkoston ulkopuolella asuu n. 1 930 asukasta eli 20 % väestöstä. Vedenhankinnan vaihtoehto 0 Maskun kunnan vedenhankintaa jatketaan tulevaisuudessakin Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymän kautta. Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavettä ei oteta käyttöön.
Suunnitelmavaihtoehdot 6/43 2.5 MYNÄMÄEN KUNTA Vedenhankinnan vaihtoehto 1 Maskun kunnan keskustaajamasta rakennetaan yhdysvesijohto Raision kaupunkiin (VJ5). Vesijohto tulee palvelemaan Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjaveden toimittamista Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen kunnille. Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymän toiminta lopetetaan. Vedenhankinnan vaihtoehto 2 Maskun kunnan keskustaajamasta rakennetaan yhdysvesijohto Raision kaupunkiin (VJ5). Vesijohto tulee palvelemaan Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjaveden toimittamista Maskun kunnalle. Vesijohto mitoitetaan niin, että se pystyy välittämään Maskun kunnan vesivarauksen sekä Nousiaisten ja Mynämäen kuntien vesivarauksen Turun Seudun Vesi Oy:ltä. Vesijohdon halkaisija on 250 mm ja pituus n. 7,1 km. Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymän toiminta lopetetaan. Maskun kunnan Askaisten alueelta rakennetaan yhdysvesijohto Naantalin kaupungin Merimaskun alueelle (VJ6). Vesijohtoyhteys tulee turvaamaan Askaisten vedenhankintaa ja se mitoitetaan Askaisten vedentarpeen mukaan. Vesijohdon halkaisija on 160 mm ja pituus n. 9,4 km. 2.5.1. Kehittämistarve 2.5.2. Vaihtoehdot Mynämäen kunnan vedenhankinta hoidetaan kunnan omilta pohjavedenottamoilta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 1 980 m 3 /d. Ottamoilta saatavan veden riittävyydessä on ollut ajoittain ongelmia erityisesti kuivina kausina. Pohjavesien fluoridipitoisuus on myös ollut korkea. Mynämäen kunta voi saada vettä poikkeusoloissa Vehmaan, Nousiaisten ja Maskun kunnilta. Mynämäen kunnan vedenhankinnan kapasiteetti on riittävä vastaamaan vuoden 2035 vedenkulutusennusteeseen, joka on 1 380 m 3 /d. Mynämäen vesijohtoverkostossa laskuttamattoman veden osuus on 10 %. Verkoston ulkopuolella asuu n. 800 asukasta eli 10 % väestöstä. Vedenhankinnan vaihtoehto 0 Mynämäen kunnan vedenhankinta hoidetaan jatkossakin olemassa olevilta pohjavedenottamoilta. Uusia vedenottamoita tai vesijohtoyhteyksiä naapurikuntiin ei rakenneta.
Suunnitelmavaihtoehdot 7/43 Vedenhankinnan vaihtoehto 1 Mynämäen kunnan vedenhankinnan kapasiteettia lisätään rakentamalla uusi pohjavedenottamo ja syöttövesijohto (Ø 160 mm, n. 1 km) Motellin pohjavesialueelle, jossa sijaitsee tällä hetkellä Laajoen vedenottamo (VJ7). Vesi johdetaan uudelta ottamolta Laajoen vedenottamon kautta vesijohtoverkostoon. Uuden vedenottamon arvioitu antoisuus on 300 m 3 /d. Ottamolle tulee fluoridinpoistolaitteisto sekä UV-laitteisto. Vedenhankinnan vaihtoehto 2 Mynämäen kunnassa siirrytään käyttämään osittain Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaankankaan tekopohjavettä. Veden toimittamiseksi Mynämäkeen rakennetaan yhdysvesijohto keskustan ylävesisäiliöltä Nousiaisten kuntaan (VJ8). Vesijohdon halkaisija on 160 mm ja pituus n. 10,8 km. Lisäksi Maskun kunnan keskustaajamasta rakennetaan yhdysvesijohto Raision kaupunkiin (VJ5). Vesijohdon halkaisija on 160 mm ja pituus n. 7,1 km. 2.6 NAANTALIN KAUPUNKI 2.6.1. Kehittämistarve Naantalin kaupungin vedenhankinnasta vastaa Raisio-Naantali vesilaitos kuntayhtymä, joka ottaa tarvittavan veden Raisionjoesta. Jatkossa vedenhankinta tullaan hoitamaan Turun Seudun Vesi Oy:ltä. Vesilaitos kuntayhtymän toiminta lopetetaan, kun Virttaankankaan tekopohjavesi saadaan käyttöön. Velkuan ja Livonsaaren alueille vesi ostetaan Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymältä Maskun kunnan vesijohtoverkoston kautta. Velkuan vesijohtoverkosto ei ole yhteydessä Naantalin kantakaupungin verkostoon. Velkuan vedensaanti on siis yhden vesijohtoyhteyden varassa. Verkostossa ei myöskään ole vesisäiliöitä tai toiminnassa olevia varavedenottamoita. Naantalin kaupungilla on lisäksi yksi pohjavedenottamo, joka toimii varaottamona. Vedenhankinnan poikkeustilanteessa vettä Naantaliin voidaan johtaa myös Turun kaupungista Raision vesijohtoverkoston kautta. Lisäksi Maskun kuntaan on vesijohtoyhteys. Naantalin kaupungin vedenhankinnan kapasiteetti on riittävä vastaamaan vuoden 2035 vedenkulutusennusteeseen, joka on 5 400 m 3 /d. Naantalin kaupungin vesijohtoverkostossa laskuttamattoman veden osuus on 12 %. Verkoston ulkopuolella asuu n. 4 100 asukasta eli 22 % väestöstä. Merimasku Poikko yhdysvesijohto on suunnitteilla Rymättylä - Merimasku siirtoviemärin yhteyteen. Vesijohto tulee turvaamaan Rymättylän alueen vedenhankintaa.
Suunnitelmavaihtoehdot 8/43 2.6.2. Vaihtoehdot Vedenhankinnan vaihtoehto 0 Naantalin kaupungin vedenhankinnassa siirrytään käyttämään Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaankankaan tekopohjavettä. Raisio-Naantali vesilaitos kuntayhtymän toiminta lopetetaan. Rakennetaan Merimasku-Poikko -yhdysvesijohto Rymättylä-Merimasku - siirtoviemärin yhteyteen (VJ9). Vesijohdon halkaisija on 160 mm ja pituus n. 6 km. Velkuan alueen vedenhankina hoidetaan jatkossakin Maskun kunnan verkostosta. Vedenhankinnan vaihtoehto 1 Naantalin kaupungin vedenhankinnassa siirrytään käyttämään Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaankankaan tekopohjavettä. Raisio-Naantali vesilaitos kuntayhtymän toiminta lopetetaan. Rakennetaan Merimasku-Poikko -yhdysvesijohto Rymättylä-Merimasku - siirtoviemärin yhteyteen (VJ9). Vesijohdon halkaisija on 160 mm ja pituus n. 5,5 km. Velkuan alueen vedenhankinnan turvaamiseksi rakennetaan yhdysvesijohto Merimaskusta Velkuan vesijohtoverkostoon (VJ10). Vesijohdon halkaisija on 160 mm ja pituus n. 8,3 km. 2.7 NOUSIAISTEN KUNTA 2.7.1. Kehittämistarve Nousiaisten kunnan vedenhankinnasta vastaa Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymä, jolla on pohjavedenottamoita Maskun ja Nousiaisten alueilla. Nousiaisissa sijaitsevien ottamoiden yhteenlaskettu vedenottokapasiteetti on 1 810 m 3 /d. Vedenhankinnan poikkeustilanteessa Nousiaisten kuntaan voidaan johtaa vettä Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymän Maskun vedenottamoilta. Lisäksi Nousiaisista on vesijohtoyhteydet Mynämäen ja Ruskon kuntien verkostoihin. Nousiaisten kunnalla on varaus Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaankankaan tekopohjavesihankkeesta. Veden toimittamiseksi Nousiaisiin tulee kuitenkin rakentaa yhdysvesijohto Maskuun ja edelleen Raision kaupunkiin. Nousiaisten kunnan vedenhankinnan kapasiteetti on riittävä vastaamaan vuoden 2035 vedenkulutusennusteeseen, joka on 760 m 3 /d. Nousiaisten vesijohtoverkostossa laskuttamattoman veden osuus on 14 %. Verkoston ulkopuolella asuu n. 1 250 asukasta eli 26 % väestöstä.
Suunnitelmavaihtoehdot 9/43 2.7.2. Vaihtoehdot Vedenhankinnan vaihtoehto 0 Nousiaisten kunnan vedenhankintaa jatketaan tulevaisuudessakin Masku- Nousiainen vesilaitos kuntayhtymän kautta. Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavettä ei oteta käyttöön. Vedenhankinnan vaihtoehto 1 Nousiaisten kunnassa siirrytään käyttämään Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavettä. Veden toimittamiseksi Nousiaisiin tulee kuitenkin rakentaa yhdysvesijohto Maskun kunnasta Raision kaupungin vesijohtoverkostoon (VJ5). Vesijohdon halkaisija on 250 mm ja pituus n. 7,1 km. 2.8 PAIMION KAUPUNKI 2.8.1. Kehittämistarve 2.8.2. Vaihtoehdot Paimion kaupungin vedenhankinta hoidetaan kaupungin omilta pohjavedenottamoilta, joiden yhteenlaskettu vedenottokapasiteetti on 3 250 m 3 /d. Turun Seudun Vesi Oy:ltä voidaan ostaa vettä 800 m 3 /d. Lisäksi osa vedestä ostetaan Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan yhteisomistuksessa olevalta Mäntykankareen Vesi Oy:ltä, jonka toimittamasta vedestä Paimion osuus on 400 m 3 /d. Paimion kaupungissa Preitilä-Haanpään pohjavesialueella sijaitseva Preitilän vedenottamon vedenottolupa on 500 m 3 /d. Ottamo ei kuitenkaan ole tällä hetkellä käytössä. Turun Seudun Vesi Oy:n vesi johdetaan Paimioon Kaarinan kaupungin vesijohtoverkoston kautta. Vedentoimituksessa on esiintynyt ongelmia lähinnä Kaarinan Piikkiön verkosto-osuudella, niin että vesi ei ole riittänyt Paimioon saakka vaan on jäänyt Piikkiön alueen käyttöön. Paimion kaupungin vedenhankinnan kapasiteetti on riittävä vastaamaan vuoden 2035 vedenkulutusennusteeseen, joka on 2 030 m 3 /d. Paimion vesijohtoverkostossa laskuttamattoman veden osuus on 12 %. Verkoston ulkopuolella asuu n. 2 350 asukasta eli 23 % väestöstä. Vedenhankinnan vaihtoehto 0 Preitilän pohjavedenottamo otetaan jälleen käyttöön, mikä lisää Paimion vedenhankinnan kapasiteettia (VJ11). Ottamon vedenottolupa on 500 m 3 /d. Vedenhankinnan vaihtoehto 1 Preitilän pohjavedenottamo otetaan jälleen käyttöön, mikä lisää Paimion vedenhankinnan kapasiteettia (VJ11). Ottamon vedenottolupa on 500 m 3 /d.
Suunnitelmavaihtoehdot 10/43 Lisäksi tehostetaan Turun Seudun Vesi Oy:n veden toimittamista Paimion kaupunkiin rakentamalla uusi yhdysvesijohto Kaarinan keskustan ylävesisäiliöltä Paimioon ohittamalla Piikkiön vesijohtoverkosto kokonaan (VJ1). Uusi yhdysvesijohto mitoitetaan niin, että se pystyy välittämään vettä Paimion kapasiteettivarauksen Turun Seudun Vesi Oy:ltä eli 800 m 3 /d. Vesijohdon halkaisija on 225 mm ja pituus n. 13,9 km. Vedenhankinnan vaihtoehto 2 Preitilän pohjavedenottamo otetaan jälleen käyttöön, mikä lisää Paimion vedenhankinnan kapasiteettia (VJ11). Ottamon vedenottolupa on 500 m 3 /d. Lisäksi lisätään vedenhankinnan varmuutta rakentamalla vesijohto varayhteydeksi Salon kaupunkiin Hajalan alueelle (VJ12). Vesijohdon halkaisija on 110 mm ja pituus n. 9,6 km. Vedenhankinnan vaihtoehto 3 Preitilän pohjavedenottamo otetaan jälleen käyttöön, mikä lisää Paimion vedenhankinnan kapasiteettia (VJ11). Ottamon vedenottolupa on 500 m 3 /d. Lisäksi lisätään Paimion kaupungin vedenhankinnan varmuutta yhdistämällä vesijohtoverkosto Tarvasjoen kunnan verkostoon (VJ13). Vesijohtoyhteys tulee palvelemaan myös Tarvasjoen vedenhankinnan varmuutta. Vesijohdon halkaisija on 110 mm ja rakennettavan osuuden pituus 500 m. 2.9 PARAISTEN KAUPUNKI 2.9.1. Kehittämistarve Paraisten kaupungin vedenhankinta hoidetaan pinta- ja pohjavedenottamoiden kautta. Paraisten alue saa käyttövetensä merestä padotulta Vallisfjärdenin makeavesialtaasta. Vedenoton kapasiteetti on 4 000 m 3 /d. Nauvon alue ottaa pohjavettä kahdelta ottamolta keskimäärin 113 m 3 /d ja Korppoon alue yhdeltä ottamolta keskimäärin 60 m 3 /d. Houtskarin alue käyttää pintavettä keskimäärin 19 m 3 /d. Paraisten alue siirtyy käyttämään Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaankankaan tekopohjavettä, josta Paraisilla on vesivaraus 2 500 m 3 /d (teoreettinen vesivaraus 3 000 m 3 /d). Veden toimittamiseksi tulee rakentaa yhdysvesijohto Paraisten ylävesisäiliöltä Kaarinan kaupungin keskustan ylävesisäiliölle ja edelleen Littoisiin. Paraisten, Nauvon, Korppoon ja Houtskarin vesijohtoverkostot ovat kaikki erillisiä verkostoja eivätkä ne ole yhteydessä keskenään. Paraisten kaupungin vedenhankinnan kapasiteetti on riittävä vastaamaan vuoden 2035 vedenkulutusennusteeseen, joka on 2 560 m 3 /d. Paraisten kaupungin vesijohtoverkostossa laskuttamattoman veden osuus oli 35 % vuonna 2009 ja 27 % vuonna 2010. Paraisten kantakaupungin verkoston laskuttamattoman veden osuus oli 30 % vuonna 2010. Vesijohtoverkoston ulkopuolella asuu n. 5 200 asukasta eli 34 % väestöstä.
Suunnitelmavaihtoehdot 11/43 2.9.2. Vaihtoehdot Vedenhankinnan vaihtoehto 0 Rakennetaan yhdysvesijohto Paraisten ylävesisäiliöltä Kaarinan kaupungin keskustan ylävesisäiliölle ja edelleen Liedon Littoisiin (VJ14). Vesijohto toteutetaan kahdella Ø 315 mm:n putkella Kaarina-Parainen -osuudella ja yhdellä Ø 315 mm:n putkella Kaarina-Littoinen -osuudella. Yhdysvesijohto tulee palvelemaan Virttaankankaan tekopohjaveden toimittamista Paraisille. Vesijohdon pituus on n. 14,8 km. Vallisfjärdenin makeanvedenallas jää pois käytöstä. Nauvossa sijaitsevalle Vikomin pohjavedenottamolle rakennetaan uusi käsittelylaitos (VJ15). Laitokselle tulee jatkuva hiekkasuodatus raudan ja mangaanin poistamiseksi sekä 60 m 3 :n alavesisäiliö. Korppoon Verkanin pohjavedenottamolla vedenkäsittelyä tehostetaan raudan ja mangaaninsuodatinlaitteiston hankinnalla (VJ16). Verkanin laitoksen tehostaminen turvaa Korppoon vedenhankintaa. Vedenhankinnan vaihtoehto 1 Rakennetaan yhdysvesijohto Paraisten ylävesisäiliöltä Kaarinan kaupungin keskustan ylävesisäiliölle ja edelleen Liedon Littoisiin (VJ14). Vesijohto toteutetaan kahdella Ø 315 mm:n putkella Kaarina-Parainen -osuudella ja yhdellä Ø 315 mm:n putkella Kaarina-Littoinen -osuudella. Yhdysvesijohto tulee palvelemaan Virttaankankaan tekopohjaveden toimittamista Paraisille. Vallisfjärdenin makeanvedenallas jää vedenhankinnan varalaitokseksi (VJ17). Nauvosta rakennetaan yhdysvesijohto Paraisille palvelemaan Nauvon alueen vedenhankinnan varmuutta (VJ18). Vesijohdon halkaisija on 160 mm ja pituus n. 25,9 km. Nauvon ja Korppoon hankkeet ovat samat kuin vaihtoehdossa 1. Vedenhankinnan vaihtoehto 2 Rakennetaan yhdysvesijohto Paraisten ylävesisäiliöltä Kaarinan kaupungin keskustan ylävesisäiliölle ja edelleen Liedon Littoisiin (VJ14). Vesijohto toteutetaan kahdella Ø 315 mm:n putkella Kaarina-Parainen -osuudella ja yhdellä Ø 315 mm:n putkella Kaarina-Littoinen -osuudella. Yhdysvesijohto tulee palvelemaan Virttaankankaan tekopohjaveden toimittamista Paraisille. Vesijohdon pituus on n. 14,8 km. Vallisfjärdenin makeanvedenallas jää pois käytöstä. Lisäksi rakennetaan yhdysvesijohto Paraisten alueen vesijohtoverkostosta Turun kaupungin verkostoon (VJ19). Vesijohdolla turvataan Paraisten vedenhankinta poikkeustilanteessa. Vesijohdon halkaisija on 160 mm ja pituus n. 14,5 km. Nauvosta rakennetaan yhdysvesijohto Paraisille palvelemaan Nauvon alueen vedenhankinnan varmuutta (VJ18). Vesijohdon halkaisija on 160 mm ja pituus n. 25,9 km. Korppoossa sijaitseva Verkanin pohjavedenottamoa tehostetaan (VJ16).
Suunnitelmavaihtoehdot 12/43 2.10 RAISION KAUPUNKI 2.10.1. Kehittämistarve 2.10.2. Vaihtoehdot 2.11 RUSKON KUNTA Raision kaupungin vedenhankinnasta vastaa Raisio-Naantali vesilaitos kuntayhtymä, joka ottaa tarvittavan veden Raisionjoesta. Jatkossa vedenhankinta tullaan hoitamaan Turun Seudun Vesi Oy:ltä. Vesilaitos kuntayhtymän toiminta lopetetaan, kun Virttaankankaan tekopohjavesi saadaan käyttöön. Raision kaupungin varaus tekopohjavesihankkeesta on 11 162 m 3 /d. Poikkeusoloissa vesi Raision kaupunkiin johdetaan Turun kaupungista varmuusvesijohtoja pitkin. Raision kaupungin vedenhankinnan kapasiteetti on riittävä vastaamaan vuoden 2035 vedenkulutusennusteeseen, joka on 5 000 m 3 /d. Raision vesijohtoverkostossa laskuttamattoman veden osuus on 14 %. Verkoston ulkopuolella asuu n. 360 asukasta eli 1 % väestöstä. Vedenhankinnan vaihtoehto 0 Raision kaupungin vedenhankinnassa siirrytään käyttämään Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaankankaan tekopohjavettä. Raisio-Naantali vesilaitos kuntayhtymän toiminta lopetetaan. Vedenhankinnan vaihtoehto 1 Raision kaupungin vedenhankinnassa siirrytään käyttämään Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaankankaan tekopohjavettä. Raisio-Naantali vesilaitos kuntayhtymän toiminta lopetetaan. Raision kaupungista rakennetaan yhdysvesijohto Maskun kuntaan (VJ5). Vesijohto tulee palvelemaan Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjaveden toimittamista Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen kunnille. Vesijohdon halkaisija on 250 mm ja pituus n. 7,1 km. 2.11.1. Kehittämistarve Ruskon kunnan vedenhankinta hoidetaan kunnan kolmelta pohjavedenottamolta. Vedenottamoiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 1 600 m 3 /d. Ottamoista yksi sijaitsee entisen Ruskon kunnan alueella ja kaksi entisen Vahdon kunnan alueella. Ruskon ja Vahdon vesijohtoverkostot eivät ole yhteydessä. Vahdolta on suunniteltu rakennettavaksi siirtoviemäri Ruskolle. Siirtoviemärin yhteyteen sijoitetaan vesijohto, jotta kunnan erilliset vesijohtoverkostot saadaan yh-
Suunnitelmavaihtoehdot 13/43 2.11.2. Vaihtoehdot 2.12 SAUVON KUNTA distettyä. Yhdysvesijohdon rakentamisen jälkeen poikkeusolojen vedenhankinnan varmuus paranee. Ruskon kunnan vedenhankinnan kapasiteetti on riittävä vastaamaan vuoden 2035 vedenkulutusennusteeseen, joka on 1 370 m 3 /d. Ruskon kunnan vesijohtoverkostossa laskuttamattoman veden osuus on 5 %. Verkoston ulkopuolella asuu n. 180 asukasta eli 3 % väestöstä. Vedenhankinnan vaihtoehto 0 Rakennetaan yhdysvesijohto Vahdolta Ruskolle suunnitellun siirtoviemärin yhteyteen (VJ20). Vesijohdon halkaisija on 160 mm ja pituus n. 14,5 km. Vesijohto tulee lisäämään vedenhankinnan varmuutta, sillä kaksi kunnan vedenottamoista sijaitsee Vahdolla ja yksi Ruskolla. Yhdysvesijohdon rakentamisen myötä Vahdon ja Ruskon vesijohtoverkostot saadaan yhdistettyä. Vedenhankinnan vaihtoehto 1 Rakennetaan yhdysvesijohto Vahdolta Ruskolle suunnitellun siirtoviemärin yhteyteen (VJ20). Vesijohdon halkaisija on 160 mm ja pituus n. 14,5 km. Vesijohto tulee lisäämään vedenhankinnan varmuutta, sillä kunnan vedenottamoista kaksi sijaitsee Vahdolla ja yksi Ruskolla. Yhdysvesijohdon rakentamisen myötä Vahdon ja Ruskon vesijohtoverkostot saadaan yhdistettyä. Lisäksi tehostetaan veden toimitusta Turun kaupungin Paattisten alueelta (VJ21) Vahdon alueelle rakentamalla olemassa olevaan yhdysvesijohtoon paineenkorotusasema. 2.12.1. Kehittämistarve Sauvon kunnassa suurin osa vedestä otetaan omalta pohjavedenottamolta, jonka kapasiteetti on 450 m 3 /d. Lisäksi vettä ostetaan Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan yhteisomistuksessa olevalta Mäntykankareen Vesi Oy:ltä. Vettä voidaan ostaa 50 m 3 /d. Vedenhankinnan poikkeustilanteessa Paimion kaupungilla on mahdollisuus toimittaa vettä Sauvon kuntaan. Sauvon kunnan vedenhankinnan kapasiteetti on riittävä vastaamaan vuoden 2035 vedenkulutusennusteeseen, joka on 300 m 3 /d. Sauvon vesijohtoverkostossa laskuttamattoman veden osuus on 9 %. Verkoston ulkopuolella asuu n. 1 500 asukasta eli 49 % väestöstä.
Suunnitelmavaihtoehdot 14/43 2.12.2. Vaihtoehdot Sauvon kunnan vedenhankinta ei vaadi kehittämistoimenpiteitä. Vedenhankintaa jatketaan tulevaisuudessakin omilta pohjavedenottamoilta sekä Mäntykankareen Vesi Oy:ltä. 2.13 TURUN KAUPUNKI 2.13.1. Kehittämistarve 2.13.2. Vaihtoehdot Turun kaupungin käyttämä vesi valmistetaan Halisten vesilaitoksella Aurajoen vedestä. Vettä voidaan johtaa myös Paimionjoesta ja Savojärvestä. Vesivarastona toimii Maarian allas. Käytettävät vesivarat ovat sateesta riippuvaisia ja niiden varastotilavuus on kuivina vuosina ollut liian vähäinen. Myös raakaveden laatu heikkenee, kun puhdistettujen jätevesien osuus luonnonvedestä kasvaa. Turun kaupungin pohjavedenottamot eivät ole käytössä heikentyneen vedenlaadun takia. Turun kaupungin vesijohtoverkosto on yhdistetty usean naapurikunnan verkostoon. Naapurikunnista ei kuitenkaan ole mahdollista saada riittävästi vettä Turun kaupungille vedenhankinnan kriisitilanteessa. Turun kaupunki siirtyy käyttämään Turun Seudun Vesi Oy:n valmistamaa Virttaankankaan tekopohjavettä, jonka tuotannon on tarkoitus alkaa vuonna 2011. Halisten vesilaitos saneerataan varalaitokseksi vuonna 2013. Turun kaupungin vedenhankinnan kapasiteetti on riittävä vastaamaan vuoden 2035 vedenkulutusennusteeseen, joka on 45 260 m 3 /d. Turun vesijohtoverkostossa laskuttamattoman veden osuus on 21 %. Verkoston ulkopuolella asuu n. 2 200 asukasta eli 2 % väestöstä. Turun kaupungin saaret Kakskerta ja Satava ovat kasvussa asukasmäärältään, jolloin saarille rakennettu vesijohto jää välityskyvyltään pieneksi. Vedenhankinnan vaihtoehto 0 Turun kaupungin vedenhankinnassa siirrytään käyttämään Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaankankaan tekopohjavettä. Halisten pintavesilaitos saneerataan varalaitokseksi. Vedenhankinnan vaihtoehto 1 Turun kaupungin vedenhankinnassa siirrytään käyttämään Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaankankaan tekopohjavettä. Halisten pintavesilaitos saneerataan varalaitokseksi.
Suunnitelmavaihtoehdot 15/43 Mikäli Paraisten kaupungista rakennetaan siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Turun kaupunkiin (JV11, VJ19), tulee vesihuoltolinja palvelemaan veden toimittamista myös Turun Kakskerran ja Satavan saarille. 3. JÄTEVEDENKÄSITTELYN VAIHTOEHDOT 3.1 AURAN KUNTA Suunnittelualueen jätevedenkäsittelystä vastaa suurimmalta osalta Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo. Turun seudun puhdistamo Oy on Kaarinan, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun kaupunkien sekä Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten ja Ruskon kuntien omistama jätevedenpuhdistuksen palveluntuottaja. Lisäksi suunnittelualueella on toiminnassa myös kuntien omia jätevedenpuhdistamoita. Jätevedenkäsittelyn suunnitelmavaihtoehtoja on tarkasteltu kuntakohtaisesti. Vaihtoehdot on esitetty kappaleissa 3.1 3.16 sekä liitteenä olevalla kartalla 104. 3.1.1. Kehittämistarve 3.1.2. Vaihtoehdot Auran kunnan jätevedet puhdistetaan Asemanseudun jätevedenpuhdistamossa. Puhdistamon ympäristölupa on voimassa vuoteen 2016. Puhdistamon on täytettävä 1.1.2013 alkaen tiukemmat raja-arvot, jollei jätevesiä ole siirretty 31.12.2012 mennessä Turun kaupunkiin Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Auran Asemanseudun puhdistamon mitoitusvirtaama on 710 m 3 /d. Vuonna 2010 virtaama oli 594 m 3 /d. Kuormitusennuste vuoteen 2035 on 970 m 3 /d. Puhdistamon mitoitus tulee siis ylittymään tulevaisuudessa. Lisäksi Käyrän vankilalla on toiminnassa oma jätevedenpuhdistamo. Aurassa viemäriverkoston vuotovesien määrä on 34 %. Verkoston ulkopuolelle jää n. 1 130 asukasta eli 29 % kunnan väestöstä. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 0+ Rakennetaan siirtoviemäri Asemanseudun jätevedenpuhdistamolta Liedon kunnan viemäriverkostoon ja lopetetaan Asemanseudun puhdistamon toiminta (JV1). Auran, Pöytyän Riihikosken ja Oripään jätevedet johdetaan Liedon kunnan ja Kaarinan kaupungin verkostojen kautta Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Käyrän jätevedenpuhdistamon toiminta lopetetaan myös ja Käyrän vankilan jätevedet johdetaan Aura-Lieto -siirtoviemäriin. Lisäksi siirtoviemärin varren haja-asutusta saadaan liitettyä keskitettyyn viemäriin. Siirtoviemärin halkaisija on 315 mm ja pituus n. 13,3 km. Lisäksi viemäriverkoston saneeraukseen panostetaan, jotta vuotovesien määrää saadaan vähennettyä.
Suunnitelmavaihtoehdot 16/43 3.2 KAARINAN KAUPUNKI 3.2.1. Kehittämistarve 3.2.2. Vaihtoehdot 3.3 LIEDON KUNTA Kaarinan kaupungin jätevedet johdetaan Turun kaupunkiin Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Kaarinan kapasiteettivaraus puhdistamosta on 10 600 m 3 /d. Vuonna 2010 kuormitus oli 6 960 m 3 /d. Vuoden 2035 kuormitusennuste on 8 030 m 3 /d eli Kaarinan kapasiteettivaraus Kakolanmäen puhdistamosta tulee jatkossakin olemaan riittävä. Kaarinan kaupungissa viemäriverkoston vuotovesien määrä on 36 %. Verkoston ulkopuolelle jää n. 2 400 asukasta eli 8 % väestöstä. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 0 Kaarinan kaupungin jätevedenkäsittely tulee jatkossakin tapahtumaan Turun Kakolanmäen puhdistamolla. Varsinaisia kehittämistoimenpiteitä Kaarinassa ei ole. Viemäriverkoston saneeraukseen kiinnitetään huomiota, jotta vuotovesien määrää saadaan vähennettyä. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 1 Kaarinan kaupungin jätevedenkäsittely tulee jatkossakin tapahtumaan Turun Kakolanmäen puhdistamolla. Mikäli Sauvon kunnasta rakennetaan siirtoviemäri Kaarinan kautta Turun Kakolanmäen puhdistamolle, saadaan Kaarinan haja-asutusta liitettyä viemäriin (JV18). Mahdollisen siirtoviemärin varrella sijaitsee mm. Harvaluodon saari, joka ei tällä hetkellä ole keskitetyn viemäröinnin piirissä. Lisäksi viemäriverkoston saneeraukseen panostetaan, jotta vuotovesien määrää saadaan vähennettyä. 3.3.1. Kehittämistarve Liedon kunnan jätevedet johdetaan Turun kaupunkiin Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Liedon kapasiteettivaraus puhdistamosta on 3 500 m 3 /d. Vuonna 2010 kuormitus oli 1 877 m 3 /d. Vuoden 2035 kuormitusennuste on 2 340 m 3 /d eli Liedon kapasiteettivaraus Kakolanmäen puhdistamosta tulee jatkossakin olemaan riittävä. Tarvasjoen kunnasta on suunniteltu rakennettavaksi siirtoviemäri Liedon kautta Turkuun. Viemäriyhteys Liedon asemalta Turun verkostoon on kuitenkin jäämässä ahtaaksi.
Suunnitelmavaihtoehdot 17/43 3.3.2. Vaihtoehdot 3.4 MASKUN KUNTA Liedossa viemäriverkoston vuotovesien määrä on 17 %. Verkoston ulkopuolelle jää n. 2 600 asukasta eli 16 % kunnan väestöstä. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 0 Liedon kunnan jätevedenkäsittely tulee jatkossakin tapahtumaan Turun Kakolanmäen puhdistamolla. Varsinaisia kehittämistoimenpiteitä Liedossa ei ole. Viemäriverkoston saneeraukseen kiinnitetään huomiota vuotovesien vähentämiseksi. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 1 Liedon kunnan jätevedenkäsittely tulee jatkossakin tapahtumaan Turun Kakolanmäen puhdistamolla. Liedon asemalta rakennetaan uusi viemäriyhteys Turun verkostoon (JV2). Nykyinen yhteys on jäämässä ahtaaksi ja tulevaisuudessa myös Tarvasjoen ja mahdollisesti myös Auran kunnan jätevedet tullaan johtamaan Liedon kautta Turkuun. Viemäriin saadaan liitettyä myös Turun kaupungin pohjoisosan asutusta. Siirtoviemärin halkaisija on 315 mm ja pituus n. 9,6 km. Lisäksi viemäriverkoston saneeraukseen panostetaan, jotta vuotovesien määrää saadaan vähennettyä. 3.4.1. Kehittämistarve 3.4.2. Vaihtoehdot Maskun kunnassa Maskun alueen jätevedet johdetaan Turun kaupunkiin Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Maskun kapasiteettivaraus puhdistamosta on 10 600 m 3 /d. Vuonna 2010 kuormitus oli 860 m 3 /d. Vuoden 2035 kuormitusennuste on 2 700 m 3 /d eli Maskun kapasiteettivaraus Kakolanmäen puhdistamosta tulee jatkossakin olemaan riittävä. Lemun ja Askaisten alueiden jätevedet käsitellään Lemun jätevedenpuhdistamolla. Lemun puhdistamon ympäristölupaa tulee tarkistaa 31.12.2012 mennessä. Maskun kunnassa viemäriverkoston vuotovesien määrä on 27 %. Verkoston ulkopuolelle jää n. 5 150 asukasta eli 54 % väestöstä. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 0+ Maskun alueen jätevedenkäsittely hoidetaan jatkossakin Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla. Lemun jätevedenpuhdistamon toiminta lopetetaan ja puhdistamolta rakennetaan siirtoviemäri, joka liitetään Masku-Raisio -siirtoviemäriin (JV3). Jätevedenkäsittely siirretään Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Lemun siirtoviemärin varrelta saadaan liitettyä viemäriin Nyynäisten, Kiveisten,
Suunnitelmavaihtoehdot 18/43 3.5 MYNÄMÄEN KUNTA Kynnysmäen, Seikelän ja Luolavuoren kylät. Siirtoviemärin halkaisija on 250 mm ja pituus n. 9,6 km. Lisäksi viemäriverkoston saneeraukseen panostetaan, jotta vuotovesien määrää saadaan vähennettyä. 3.5.1. Kehittämistarve 3.5.2. Vaihtoehdot Mynämäen kunnan jätevedet johdetaan Turun kaupunkiin Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Mynämäen kapasiteettivaraus puhdistamosta on 1 235 m 3 /d. Vuoden 2010 kuormitus oli 860 m 3 /d. Vuoden 2035 kuormitusennuste on 1 370 m 3 /d eli Mynämäen kapasiteettivaraus Kakolanmäen puhdistamosta ei ole riittävä. Mynämäessä viemäriverkoston vuotovesimäärä 30 %. Vuotovesiä on esiintynyt erityisesti siirtoviemärin osuudella. Viemäriverkoston ulkopuolelle jää n. 3 820 kunnan asukasta eli 48 % väestöstä. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 0 Mynämäen kunnan jätevedenkäsittely tulee jatkossakin tapahtumaan Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla. Viemäriverkoston saneeraukseen panostetaan ja erityisesti siirtoviemärin vuotovesiä pyritään vähentämään. 3.6 NAANTALIN KAUPUNKI 3.6.1. Kehittämistarve Naantalin kaupungissa Naantalin alueen jätevedet johdetaan Turun kaupunkiin Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Naantalin kapasiteettivaraus puhdistamosta on 3 581 m 3 /d. Vuoden 2010 kuormitus oli 3 128 m 3 /d. Vuoden 2035 kuormitusennuste on 4 830 m 3 /d eli Naantalin kapasiteettivaraus Kakolanmäen puhdistamosta ei ole riittävä. Velkuan alueen jätevedet käsitellään Velkuan Teersalon jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamolla on tehostamispainetta, jos alueen asukasmäärä kasvaa sen mukaisesti mitä nykyinen kaavoitustilanne mahdollistaa. Rymättylän alueen jätevedet käsitellään Rymättylän jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamon toiminta on kuitenkin suunniteltu lopetettavaksi, niin että Rymättylän jätevedet johdetaan rakennettavalla siirtoviemärillä Merimaskuun ja siitä edelleen Turun Kakolanmäen puhdistamolle. Naantalin kaupungissa viemäriverkoston vuotovesien määrä on 33 %. Verkoston ulkopuolella asuu n. 5 000 asukasta eli 27 % väestöstä.
Suunnitelmavaihtoehdot 19/43 3.6.2. Vaihtoehdot Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 0 Naantalin alueen jätevedet tullaan jatkossakin käsittelemään Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla. Rymättylän puhdistamolta rakennetaan siirtoviemäri Merimaskuun ja jätevedenkäsittely siirretään Kakolanmäen puhdistamolle (JV5). Siirtoviemärin halkaisija on 180 mm ja pituus n. 13,2 km. Velkuan Teersalon jätevedenpuhdistamo pidetään toiminnassa ja sen toimintaa tehostetaan (JV4). Jätevedenpuhdistamo vaatii saneeraustoimenpiteitä puhdistustulosten parantamiseksi. Lisäksi Teersalon asemakaavan rakentamisen myötä puhdistamon kuormitus tulee kasvamaan. Puhdistamolle on suunniteltu tehtävän seuraavat toimenpiteet, joista osa on jo toteutettu: Virtaamamittauskaivo esiselkeytyksen käyttöönotto (väliseinät, lietepumppaus) esikierto jälkiselkeytyksestä ilmastukseen lähtevän jäteveden putkiston saneeraus, muu putkistosaneeraus, pumppujen uusinta ym. kompressorien / puhaltimien uusinta saostuskemikaalin syötön muutokset polymeerilaitteiston hankinta instrumentoinnit (pintamittaukset, ph-mittaus) LVI-järjestelmien saneeraus sähkökeskuksen uusiminen ja erillisen sähkökeskustilan rakentaminen automaatiojärjestelmän uusiminen ja puhdistamon liittäminen kaukovalvontaan. Lisäksi viemäriverkoston saneeraukseen panostetaan, jotta vuotovesien määrää saadaan vähennettyä. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 1 Naantalin alueen jätevedet tullaan jatkossakin käsittelemään Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla. Rymättylän puhdistamolta rakennetaan siirtoviemäri Merimaskuun ja jätevedenkäsittely siirretään Kakolanmäen puhdistamolle (JV5). Siirtoviemärin halkaisija on 180 mm ja pituus n. 13,2 km. Velkuan Teersalon jätevedenpuhdistamon toiminta lopetetaan ja puhdistamolta rakennetaan siirtoviemäri Merimaskuun (JV6). Jätevedenkäsittely siirtyy Turun Kakolanmäen puhdistamolle. Siirtoviemärin halkaisija on 110 mm ja pituus n. 12,5 km. Lisäksi viemäriverkoston saneeraukseen panostetaan, jotta vuotovesien määrää saadaan vähennettyä. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 2 Naantalin alueen jätevedet tullaan jatkossakin käsittelemään Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla. Rymättylän puhdistamolta rakennetaan siirtoviemäri Merimaskuun ja jätevedenkäsittely siirretään Kakolanmäen puhdistamolle (JV5). Siirtoviemärin halkaisija on 180 mm ja pituus n. 13,2 km.
Suunnitelmavaihtoehdot 20/43 Velkuan Teersalon jätevedenpuhdistamon toiminta lopetetaan ja puhdistamolta rakennetaan siirtoviemäri Maskun kuntaan Askaisiin (JV7). Askaisten, Lemun ja Maskun kautta Velkuan jätevedenkäsittely siirtyy Turun Kakolanmäen puhdistamolle. Siirtoviemärin halkaisija on 110 mm ja pituus n. 17 km. Lisäksi viemäriverkoston saneeraukseen panostetaan, jotta vuotovesien määrää saadaan vähennettyä. 3.7 NOUSIAISTEN KUNTA 3.7.1. Kehittämistarve 3.7.2. Vaihtoehdot Nousiaisten kunnan jätevedet johdetaan Turun kaupunkiin Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Nousiaisten kapasiteettivaraus puhdistamosta on 988 m 3 /d. Vuonna 2010 kuormitus oli 469 m 3 /d. Vuoden 2035 kuormitusennuste on 850 m 3 /d eli Nousiaisten kapasiteettivaraus Kakolanmäen puhdistamosta tulee jatkossakin olemaan riittävä. Nousiaisissa viemäriverkoston vuotovesien määrä 47 %. Verkoston ulkopuolella asuu n. 3 040 asukasta eli 63 % kunnan väestöstä. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 0 Nousiaisten jätevedenkäsittely tulee jatkossakin tapahtumaan Turun Kakolanmäen puhdistamolla. Viemäriverkoston saneeraukseen panostetaan vuotovesien vähentämiseksi. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 1 Nousiaisten jätevedenkäsittely tulee jatkossakin tapahtumaan Turun Kakolanmäen puhdistamolla. Nousiaisissa sijaitseva Valpperin kylä viemäröidään ja alueelta rakennetaan siirtoviemäri Nousiaisten keskustaajaman viemäriverkostoon (JV8). Siirtoviemärin halkaisija on 110 mm ja pituus n. 9,9 km. Lisäksi viemäriverkoston saneeraukseen panostetaan, jotta vuotovesien määrää saadaan vähennettyä. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 2 Nousiaisten jätevedenkäsittely tulee jatkossakin tapahtumaan Turun Kakolanmäen puhdistamolla. Nousiaisissa sijaitseva Valpperin kylä viemäröidään ja alueelta rakennetaan siirtoviemäri Ruskon kuntaan Vahdon viemäriverkostoon (JV9). Siirtoviemärin halkaisija on 110 mm ja pituus n. 7,1 km. Lisäksi viemäriverkoston saneeraukseen panostetaan, jotta vuotovesien määrää saadaan vähennettyä.
Suunnitelmavaihtoehdot 21/43 3.8 PAIMION KAUPUNKI 3.8.1. Kehittämistarve 3.8.2. Vaihtoehdot Paimion kaupungin jätevedet johdetaan Turun kaupunkiin Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Paimion varaus puhdistamosta on 3 140 m 3 /d. Vuonna 2010 jätevesiä puhdistamolle johdettiin 2 424 m 3 /d. Kuormitusennuste vuodelle 2035 on 2 650 m 3 /d eli varaus Kakolanmäen puhdistamosta tulee jatkossakin olemaan riittävä. Paimiossa viemäriverkoston vuotovesimäärä on 44 %. Verkoston ulkopuolella asuu n. 2 350 asukasta eli 23 % väestöstä. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 0 Paimion jätevedenkäsittely tulee jatkossakin tapahtumaan Turun Kakolanmäen puhdistamolla. Vuovovesiä pyritään vähentämään viemäriverkoston saneerauksilla. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 1 Paimion jätevedenkäsittely tulee jatkossakin tapahtumaan Turun Kakolanmäen puhdistamolla. Mikäli Sauvon kunnasta rakennetaan siirtoviemäri Paimion kautta Turun Kakolanmäen puhdistamolle, saadaan Paimion alueen haja-asutusta liitettyä viemäriin (JV17). Mahdollisen siirtoviemärin varrella sijaitsee mm. Nummenpään kylä, joka ei tällä hetkellä ole keskitetyn viemäröinnin piirissä. Kylä olisi kuitenkin syytä liittää viemäriin lähivuosien aikana. Lisäksi viemäriverkoston saneeraukseen panostetaan, jotta vuotovesien määrää saadaan vähennettyä. 3.9 PARAISTEN KAUPUNKI 3.9.1. Kehittämistarve Paraisten kaupungissa on toiminnassa neljä jätevedenpuhdistamoa: Paraisten, Nauvon, Korppoon ja Houtskarin puhdistamot. Paraisten jätevedenpuhdistamon nykyinen ympäristölupa on voimassa 31.05.2018 saakka. Nauvon ja Korppoon puhdistamoiden ympäristölupa tulee tarkistaa 30.09.2021 mennessä ja Houtskarin puhdistamon ympäristölupa 31.05.2022 mennessä. Paraisten jätevedenpuhdistamon mitoitusvirtaama on 6 000 m 3 /d. Vuonna 2010 kuormitus oli 3 150 m 3 /d. Virtaamaennuste vuodelle 2035 on 3 610 m 3 /d eli puhdis-
Suunnitelmavaihtoehdot 22/43 3.9.2. Vaihtoehdot tamon mitoitus tulee jatkossakin olemaan riittävä. Myös Nauvon, Korppoon ja Houtskarin jätevedenpuhdistamoiden mitoitus tulee jatkossakin olemaan riittävä. Paraisten kantakaupungin viemäriverkoston vuotovesimäärä on 52 %. Nauvon, Korppoon ja Houtskarin verkostojen vuotovesimäärä on 30 %. Verkoston ulkopuolella asuu n. 6 750 asukasta eli 44 % väestöstä. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 0 Paraisten kaupungin kaikki neljä jätevedenpuhdistamoa pidetään toiminnassa. Puhdistamoita saneerataan ja tehostetaan tarvittaessa. Lisäksi Paraisten kaupungin viemäriverkoston saneeraukseen panostetaan, jotta vuotovesien määrää saadaan vähennettyä. Paraisten jätevedenpuhdistamon käsittelytehoa tehostetaan rakentamalla jatkuvatoiminen jälkisuodatusyksikkö kiintoaineen ja fosforin poistamiseksi (JV10). Jälkisuodatusyksikkö toteutetaan nitrifioivana hiekkasuodatuksena, jolloin sillä voidaan tehostaa myös typenpoistoa. Osa nitrifioidusta jätevedestä palautetaan nykyiseen denitrifikaatiovaiheeseen (D-vaihe) kokonaistypen poistovaatimuksen täyttämiseksi. Jälkisuodatuksen toiminnallisena vaatimuksena on ympäristölupaehtojen saavuttaminen. Vuoteen 2035 puhdistamolla on arvioitu tarvittavan seuraavat toimenpiteet puhdistusvaatimusten täyttämiseksi: Jälkisuodatuksen toteuttaminen huuhteluvesien käsittelyn tehostaminen lietteenkäsittelyn tehostaminen ohitusten virtaamamittaus kemikalointien tehostaminen (mm. fosforihapon annostelu, kalkin syöttö) esikäsittelyrakennuksen kemiallisen hajunpoiston toteuttaminen esiselkeytyksen tehostaminen polymeerillä biologisen suotimen toiminnan tehostaminen (instrumentointi/automaatio) puhdistamon koneistotekniikan saneeraus varavoimakoneen hankinta LVISA-tekniikan saneeraus biologisen suotimen D-vaiheen laajennus. Nauvon jätevedenpuhdistamo (JV12) Nauvon jätevedenpuhdistamo jatkaa toimintaansa. Sako- ja umpikaivolietteet sekä puhdistamolietteet tullaan käsittelemään Nauvon puhdistamolla. Jätevedenpuhdistamon lupa tulee uusia vuonna 2021. Riippuen lupaehdoista puhdistamoa tulee tehostaa ja saneerata. Saneerauksen yhteydessä tulee uusia tarvittavat koneet ja laitteet sekä kunnostaa rakenteita. Korppoon jätevedenpuhdistamo (JV13) Korppoon jätevedenpuhdistamon jatkaa toimintaansa. Kapasiteetti riittää tulevaisuudessakin. Saaristokeskuksen jätevesien käsittely jatkossa omassa puhdistamossa vapauttaa kunnan puhdistamon kapasiteettiä. Puhdistamo- ja sakokaivoliet-