H Ä M E E N YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro Nro YSO/102/2009 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2009 * Kirjoitusvirheet tämän päätöksen sivulla 14 (määräyksen nro 9 kuudes rivi) ja sivulla 17 (määräyksen perusteluteksti) on korjattu 7.9.2009 hallintolain 51 :n nojalla. Asiaa koskeva kirje YSO/861A/2009 on tämän päätöksen liitteenä. ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Puolustusvoimien Tammelan varaston ampumaradan toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Puolustusvoimat Länsi-Suomen Huoltorykmentti PL 100 13131 Hämeenlinna TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tammelan varaston ampumarata Letku, Tammela Kiinteistö: 834-893-1-1 Kiinteistön omistaja: Suomen valtio Kiinteistön hallinnoija: Senaattikiinteistöt ja Metsähallitus (A-alue) Toimialatunnus: L7522 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin 14 a kohdan mukaan ulkona sijaitsevan ampumaradan toiminta edellyttää ympäristölupaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n mukaan. Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee toiminnan ympäristöluvan, jos kyse on sotilaskäyttöön tarkoitetusta toiminnasta. Suoritemaksu Maksutta Birger Jaarlin katu 13 PL 131, 13101 Hämeenlinna Vaihde 020 610 103 Asiakaspalvelu 020 690 163 www.ymparisto.fi/ham Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI-13101 Tavastehus, Finland Växel +358 20 610 103 Kundservice +358 20 690 163 www.miljo.fi/ham Vesijärvenkatu 11 A, PL 29, 15141 Lahti Vaihde 020 610 103 Asiakaspalvelu 020 690 163 www.ymparisto.fi/ham Vesijärvenkatu 11 A, PB 29, FI-15141 Lahtis, Finland Växel +358 20 610 103 Kundservice +358 20 690 163 www.miljo.fi/ham
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 2 ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 20.12.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tammelan kunnan kattava Kanta-Hämeen maakuntakaava laadittiin vuosien 2000 2004 aikana. Maakuntakaava astui voimaan 28.12.2007. Ampumarataalue on merkitty maakuntakaavassa merkinnällä EP, puolustusvoimien alue. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Tammelan kunnanhallitus hyväksyi 21.1.2008 kaavoitusohjelman vuosille 2007 2016. Letkun alueen osayleiskaava on tarkoitus toteuttaa vuosina 2008 2010. Letkun kylän kulttuurimaisema on maakunnallisesti arvokasta. Ampumaratatoiminnalla ei ole aikaisempia ympäristölainsäädännön mukaisia lupia. Radan käyttölupa on hyväksytty 19.11.1993. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus Pohjaveden tila Etäisyys lähimpään asutukseen on noin 600 metriä ampumaradasta. Tammelan varaston alueella on myös puolustusvoimien henkilökunnan kerrostalo, jossa asuu vakituisesti yksi henkilö. Kiinteistöä käytetään erilaisten harjoitusten aikana tilapäismajoituksena. Lähin luonnonsuojelualue on 1,5 km:n päässä sijaitseva Liesjärven kansallispuisto, ja siihen liittyvät suojelu- ja Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvat alueet. Torronsuon kansallispuisto sijaitsee noin 7 km:n päässä, ja Saaren kansanpuisto noin 12 km:n päässä. Etäisyys lähimpään vesistöön, Tapolanjärveen, on noin 1 km. Rata-alueen päämaalajina on sora. Ampumarata sijaitsee Kurjenpolven II-luokan pohjavesialueella (0483418). Insinööritoimisto PaavoRistola Oy:n vuonna 2006 tekemän selvityksen mukaan Kurjenpolvi on kaakko-luodesuuntainen pitkittäisharjumuodostuma. Pohjavesialueen pinta-ala on 1,01 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 0,34 km 2. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 300 m 3 /d. Harjun luoteispäässä, noin 50 metrin päässä ampumaradasta, on puolustusvoimien oma vedenottamo. Lisävedensaantimahdollisuuksia on harjun kaak-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 3 koispäässä. Pienen kokonsa vuoksi alue soveltuu ainoastaan paikalliseen vedenhankintaan. Lähin ulkopuolinen talousvesikaivo sijaitsee läheisellä Kurjenpolven tilalla, noin 600 metrin päässä. Ampumarata-alueen kaakkoispuolelle, noin 1,3 km ampumaradoista, on haettu maa-aineslain mukaista lupaa maa-ainesten ottamiseen. Suunnittelualueelle on tammikuussa 2009 asennettu pohjavesiputki (Pvp1, Sotalassinnummi). Pohjavesi on mittausten mukaan tasolla 113,94 ja se on moreenissa, ei harjumateriaalissa. Suunnittelualueella pohjaveden virtaussuunta on pohjoiseen/koilliseen. AMPUMARADAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ampumaradat Tammelan varaston ampumarata sijaitsee aluevaraston aidatulla A-alueella. Ampumarata on ollut puolustusvoimien ampumatoimintakäytössä vuodesta 1978. Ampumaradalla on suoritettu puolustusvoimien koulu- ja palvelusammuntoja. Ampumarata on sotilas- ja siviilikäytössä ympärivuotisesti. Puolustusvoimien lisäksi ratoja käyttävät Poliisi, Forssan reserviläisjärjestöt, Tammelan reserviläisjärjestöt ja Tammelan tuomiokunnan ampujat. Ampumaradan vartioinnista vastaa Länsi-Suomen Huoltorykmentin Esikunnan Tammelan varaston vartiosto. Ampumaradalle tulo on ohjattu Tammelan Aluevaraston pääportin kautta. Tammelan ampumaradalla on kaksi ampumarataa, 150 metrin kiväärirata jossa on 3 ampumapaikkaa ja 25 metrin pistoolirata jossa on 10 ampumapaikkaa. Kivääriradalla suoritetaan noin 2 500 laukausta vuodessa ja pistooliradalla noin 10 000 laukausta. Kivääriradalla ammutaan myös haulikolla. Haulikon laukausmäärät jäävät alle 500 laukaukseen vuodessa. Ratojen käyttö painottuu touko syyskuuhun. Ampumaradan käyttöön oikeutetut henkilöt ja yhteisöt voivat harjoittaa ampumatoimintaa arkisin aamusta ilta puoli yhdeksään. Viikonloppuisin ampuma-ajat ovat klo 9 15. Radan käyttöä sunnuntaiaamuisin on rajoitettu. Puolustusvoimien ulkopuoliset tahot voivat käyttää rataa arki-iltaisin klo 18 20.30. Ampumaradan taustavallit on kunnostettu vuosina 1991 ja 2001.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 4 Veden otto ja käyttö Ampumakatoksessa ei ole vesipistettä. Tammelan varaston käyttövesi otetaan tontin talousvesikaivosta. Vedenlaatua tutkitaan vuosittain Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen toimesta. Vesi on täyttänyt talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Rata-alueen sadevesiä ei ole johdettu/ojitettu. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Puolustusvoimien pääesikunta on vuonna 2004 antanut toimeksiannon ampumaratarakenteiden kehittämisestä. Ampumaratojen rakenteita kehitetään ottaen huomioon puolustusvoimien ampumaratatoiminnan erityispiirteet. Konsulttiyritys Ramboll Finland Oy on laatinut vuonna 2005 puolustusvoimille selvityksen parhaista käyttökelpoisista ampumaratatekniikoista. Selvityksessä esitellään käytössä ja kehitysvaiheessa olevia ampumaratarakenteita sekä arvioidaan niiden soveltuvuutta puolustusvoimien kivääri- ja pistooliampumaradoilla. Tällaisia rakenteita ovat melurakenteet, turvallisuusrakenteet ja ympäristön pilaantumisen rajaamiseen (raskasmetallit) tai estämiseen tarkoitetut rakenteet. Ramboll on lisäksi selvittänyt vuonna 2005 ampumaratojen lyijyisten maiden kunnostustarvetta ja käsittelymenetelmiä. Kunnostusmenetelmän valintaa varten on tärkeää tietää pitoisuuksien ja metallien (lyijyn) olomuodon lisäksi maalaji, sen partikkelikoko, ph ja orgaanisen aineksen määrä. Lyijyn olomuoto vaikuttaa myös ampumaradan kunnostustarpeisiin, sillä esimerkiksi hienojakoinen lyijy on liukoisemmassa muodossa kuin suuremmissa luodeissa, aiheuttaen suuremman riskin lyijyn leviämiselle. Lyijyn olomuodolla saattaa olla kunnostustarpeita ajatellen merkittävämpi vaikutus kuin maaperän lyijypitoisuudella (etenkin kunnostustarpeen perustuessa riskinarviointiin). Rambollin selvityksessä todetaan, että ampumaratojen yleiseen, laajamittaiseen pilaantuneiden maiden kunnostamiseen ei ole välitöntä tarvetta. Kuitenkin koska ampumaratatoiminnan päättyessä ja maankäytön muuttuessa voi kunnostus tulla kiireelliseksi, suositellaan kunnostustapojen aktiivista kehittämistä. Puhdistettujen massojen kierrättämistä tai muita hyötykäyttömuotoja suositellaan selvitettäväksi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Melu ja tärinä Tammelan ampumaradalla on tehty ympäristömeluselvitys vuonna 2005 insinööritoimisto Akukon Oy:n toimesta. Ampumaradan ympäristömelun leviämistä arvioitiin mallilaskennan avulla. Laskennan tarkistamiseksi tehtiin lähimpien asuintalojen luona myös tavallisia melutasomittauksia.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 5 Laskentatulokset ennustivat, että kahdessa mahdollisen häiriön kohteessa melun AI-painotetut enimmäisäänitasot L AImax olisivat 79 db (puolustusvoimien asuintalo) ja 74 db (lähin ulkopuolinen asuintalo). Samojen pisteiden AI-äänitason mittaustulokset olivat etenemiselle suotuisissa oloissa 75 db ja 65 db eli noin 4 9 db pienempiä. Tulosten tarkastelussa katsotaan, että mittaustulokset ovat luotettavampia. Tällä perusteella lähimmän puolustusvoimien alueen ulkopuolella olevan asuintalon luona melu on juuri ohjearvon 65 db tienoilla. Äänitaso L AImax kuvaa laukausmelun impulssimaisuutta. Tutkimusten mukaan impulssimainen melu koetan häiritsevämpänä kuin tasainen melu. Toimenpiteenä meluhaittojen vähentämiseksi on ampumaratojen vallitus. Toiminnasta ei aiheudu tärinää. Maaperäpäästöt ja niiden estäminen Kuormitus maaperään - Yleistä Konsulttiyritys Ramboll on laatinut vuonna 2005 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimesta selvityksen raskasmetallien ympäristövaikutuksista puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla. Selvityksessä tehtiin tutkimuksia puolustusvoimien yhdeksällä ampumaradalla. Tutkimusten perusteella todettiin kivääri- ja ampumaradoilla olevan voimakkaasti kohonneita lyijypitoisuuksia taustavalleissa, mutta myös muualla maaperässä ampumaradan eri osissa. Jos ampumaradan taustavalli on luonnon rinne, pilaantuminen jatkuu useita kymmeniä metrejä varsinaisen taustavallin yläpuolelle rinteeseen. Noin 50 metrin etäisyydellä lyijypitoisuus laskee alle raja-arvon. Jos taustavalli on rakennettu, ei lyijyä todettu taustavallin takapuolisessa pintamaassa. Myös näillä radoilla harhaluoteja on todennäköisesti lentänyt kauemmas, mutta luodit ovat levinneet laajalle alueelle, jolloin pintamaan lyijypitoisuus jäänee pieneksi. Kivääri- ja pistooliradoilla luodit keskittyvät pieneen tilavuuteen iskemäkohdille, joissa lyijyn osuus on erittäin suuri. Taustavallien korotusten seurauksena on vanhempi iskemäkohta jäänyt syvemmälle valliin ja uuden puhtaan maa-aineksen pilaantuminen on alkanut ammunnan jatkuessa. Luodeissa on noin 90 % lyijyä. Taustavallissa lyijy muuttuu pääasiassa niukkaliukoisiksi sekundäärimineraaleiksi, mutta olosuhteista riippuen se voi muuttua myös vesiliukoiseksi. Vesiliukoinen lyijy voi levitä pinta- ja pohjavesiin. Rambollin selvityksessä todetaan, että lyijypitoisuus laskee alle raja-arvon viimeistään 3 metrin syvyydellä iskemäkohdasta alaspäin mentäessä. Tammelan lyijykuormitus Kiväärin lyijykuormitus on 6 g/laukaus, pistoolin 5 g/laukaus ja haulikon 24 g/laukaus. Tammelan pistooliradan lyijykuormitus on siten 50 kg/a, kivääriradan lyijykuormitus noin 15 kg/a ja haulikon kuormitus noin 12 kg/a.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 6 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteen määrä on ampumaradalla vähäinen ja se käsitellään yhdessä aluevaraston yhdyskuntajätteen kanssa. Hylsyt kerätään ja kierrätetään. Ampumaradalla syntyy sekajätettä noin 50 kg/a, pahvia noin 40 kg/a ja hylsyjä noin 50 kg/a. Ampumaradalla ei ole käymälöitä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakija arvioi haitallisten ympäristövaikutusten olevan vähäisiä. Puolustusvoimien raportissa ampumaratojen lyijyn leviämisestä, lyijytutkimuksista ja kunnostustoimenpiteistä (Tiina Kamula 2005) todetaan seuraavaa: Maaperä Lyijy on merkittävin ja tutkituin haitta-aine ampumaratojen maaperässä. Lyijyä joutuu luotien ja haulien mukana maaperään määrällisesti eniten verrattuna muihin haitta-aineisiin kuten muun muassa antimoniin, kupariin ja sinkkiin. Ampumaradan maaperässä oleva lyijy ja muut raskasmetallit voivat levitä ympäristöön veteen liuenneena, pölynä tuulen mukana tai radoilla tehtävien maarakennustöiden yhteydessä. Taustavalliin päätyvä luoti voi rikkoutua ja sen sisältämä lyijy alkaa muuttua erilaisten maaperän ominaisuuksien kuten muun muassa happamuuden, vedenläpäisevyyden ja mineraalikoostumuksen vaikutuksesta. Olosuhteista riippuen lyijy voi hapettua liukoiseen muotoon, saostua niukkaliukoisina lyijy-yhdisteinä tai pidättyä maaperään. Luodin pinnalle saostuu niukkaliukoisia sekundäärimineraalikerroksia, jotka hidastavat metallisen lyijyn liukoisuutta. Liukoinen lyijy voi lähteä liikkeelle etenkin happamassa maaperässä, mutta yleensä lyijy pyrkii sitoutumaan esimerkiksi maaperän mineraaleihin ja orgaaniseen ainekseen. Lisäksi kasvillisuus sitoo liukoista lyijyä. Liukoisen lyijyn kulkeutuminen maaperässä on yleensä hidasta ja eri tutkimuksissa suurimmat lyijypitoisuudet on mitattu maanpinnan pintaosista. Maaperän lyijyn pidätyskyky voi kuitenkin ylittyä, jolloin lyijy lähtee kulkeutumaan vajoveden mukana maaprofiilissa alaspäin. Liuennut lyijy voi päätyä pohjaveteen, joten ampumaratatoiminta saattaa pitkän ajan kuluessa muodostaa riskin pohjavedelle. Kivääriratojen taustavalleissa lyijy kulkeutuu syvemmälle maaperään kuin haulikkoradoilla. Taustavalleissa on korkeita lyijypitoisuuksia tavattu pääsääntöisesti enimmillään noin metrin syvyydestä. Suurimmat lyijypitoisuudet ovat iskemäkohdissa. Pohjavesi Haitalliset aineet kulkeutuvat pohjaveteen pääasiassa liukoisessa muodossa maaperän läpi imeytyvän sadeveden (vajovesi) mukana. Haitta-aineen ominaisuudet ja olomuoto, sadeveden määrä ja happamuus sekä maaperäolosuh-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 7 teet (mm. ph, orgaanisen ja hienoaineksen sekä muiden haitta-aineita sitovien aineiden määrä, hapetus-pelkistys -potentiaali, vedenläpäisevyys) vaikuttavat siihen, kuinka paljon haitta-ainetta päätyy lopulta pohjaveteen asti. Pohjavedessä liukoiset metalliyhdisteet kulkeutuvat vesivirran mukana. Aineet kuitenkin pidättyvät maa-ainekseen myös pohjavesikerroksessa, minkä vuoksi niiden kulkeutuminen on selvästi pohjaveden virtausnopeutta hitaampaa. Puolustusvoimien ampumaradoilla tehdyissä alustavissa selvityksissä ampumatoiminnasta aiheutunutta pohjaveden pilaantumista ei ole todettu, vaikka monet tutkituista radoista ovat olleet käytössä jo kymmeniä vuosia. Tämä tukee oletusta siitä, että ampumaratojen metallit ovat maaperässä keskimäärin heikosti kulkeutuvia. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Ampumaradan käyttöä seurataan vuosittaisten laukausmäärien avulla. Puolustusvoimat ja muut radan käyttäjät pitävät kirjaa ammutuista laukauksista. Käytöstä laaditaan vuosiraportti, josta ilmenee ammutut laukaukset, käyttäjät ja toiminta-ajat. Melun ja maaperäpäästöjen tarkkailu Raportointi Melupäästöä seurataan radoittain päivittäisen ja vuotuisten laukausmäärien perusteella. Jos radoilla suoritetaan rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia, mitataan niiden vaikutus melutilanteeseen. Länsi-Suomen Huoltorykmentin Esikunta vastaa melutilanteen seurannasta ja ilmoittamisesta Hämeen ympäristökeskukselle. Päästöjä maaperään seurataan vuotuisten laukausmäärien perusteella. Maaperässä olevan lyijyn ja muiden raskasmetallien määrää ei seurata maaperänäytteiden avulla. Länsi-Suomen Huoltorykmentin Esikunta kokoaa tarkkailujen ja seurannan tuloksista ampumaradan vuosiraportin, joka toimitetaan Hämeen ympäristökeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Ampumaradan melusta mahdollisesti aiheutuvat häiriöilmoitukset kootaan ampumaradan vuosiraporttiin. RISKINARVIOINTI Hakija esittää, ettei toiminnasta aiheudu akuutteja ympäristöriskejä. Raskasmetallien ympäristövaikutuksia on arvioitu puolustusvoimien pistooli- ja
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 8 kivääriampumaradoilla. Selvityksen mukaan pilaantuneen maaperän kunnostustarve pitkällä aikavälillä on ilmeinen, mutta pilaantumisesta ei näytä aiheutuvan akuuttia terveys- tai ympäristöhaittaa. Myös ampumaratojen aiheuttama pohjaveden pilaantumisriski on vähäinen, eikä edellytä ampumaratojen maaperän kiireellistä kunnostusta. Raskasmetallien leviäminen pintavesien mukana voi edellyttää vesien hallinnan järjestämistä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 29.5.2009 vastineen yhteydessä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Tammelan kunnan ilmoitustaululla 16.2. 18.3.2009 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Forssan Lehdessä 16.2.2009. Hakemuksesta on 10.2.2009 annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Tammelan kunnanvirastossa osoitteessa Hakkapeliitantie 2. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Hakemuksesta on neuvoteltu ja ampumaradalla on suoritettu tarkastus 14.4.2009. Tarkastus- ja neuvottelumuistiot on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Tammelan kunnanhallitukselta, Tammelan ympäristölautakunnalta, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä ja Etelä-Suomen lääninhallituksen Sosiaali- ja terveysosastolta. Tammelan kunnanhallituksen 25.3.2009 saapuneessa lausunnossa todetaan, että ampumarata-alue sijoittuu Puolustusvoimien Tammelan varastoalueen keskelle ja kunnalla ei ole sellaisia maankäyttösuunnitelmia alueen läheisyydessä, joihin ampumaratatoiminnalla olisi vaikutusta. Tammelan ympäristölautakunta päätti kokouksessaan 25.3.2009 esittää Hämeen ympäristökeskukselle hakemuksesta lausuntonaan seuraavaa: Ampumarata sijaitsee Kurjenpolvi nimisellä, II-luokan pohjavesialueella, jossa on puolustusvoimien oma vedenottamo ja Kurjenpolvi-nimisen kiinteistön talousvesikaivo. Ammuntatoiminnasta aiheutuu merkittävää raskasmetallien, etenkin lyijyn kertymistä maaperään. Lyijyn liukenemista pohjaveteen ja maaperään on tarpeen selvittää, ja päättää jatkotoimenpiteistä liukenemistestien tulosten perusteella.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 9 Mitatut meluarvot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ovat ampumaratamelun ohjearvojen tasoa, mutta ylittävät valtioneuvoston päätöksen mukaisen päiväohjearvon asumiseen käytetyillä alueilla 55 db. Melusuojausta tulee parantaa siten, etteivät melutasot ylitä päiväohjearvoa asutuissa kohteissa. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus esittää 3.4.2009 saapuneessa lausunnossa seuraavaa: Toiminnasta ei saa aiheutua meluhaittoja ympäristön asukkaille. Tällöin on huomioitava myöskin Aluevaraston alueella asuvat henkilöt. Hakemuksesta ei käy selville, onko Aluevaraston alueella asuntoja. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asuntojen ja muiden sisätilojen melutasolle ohjearvot. Ohjearvot tarkoittavat sitä melun tasoa, jolle sisätiloissa oleskeleva henkilö saisi enintään altistua. Suunniteltu kunnostustoimenpide pilaantuneiden maiden poistamiseksi on tärkeää pohjavesialueen suojelemiseksi ja pohjaveden laadun turvaamiseksi. Toimijan tulee toteuttaa riittävä seuranta pohjaveden laadun tutkimiseksi, jolla varmistetaan pohjaveden laatu ainakin lyijyn, kuparin ja antimonin osalta. Pohjaveden tutkimustulokset tulee lähettää tiedoksi terveydensuojeluviranomaiselle. Lisäksi tulee tiedottaa niistä alueen käyttöön liittyvistä asioista, jotka viranomaisen tulee huomioida terveydellisten olojen valvonnassa. Etelä-Suomen lääninhallituksen Sosiaali- ja terveysosasto esittää 18.3.2009 saapuneessa lausunnossa seuraavaa: Talousvesi Asiakirjojen ja lääninhallituksen saamien tietojen mukaan ampumaradan läheisyydessä sijaitsee käytössä oleva vedenottamo. Alueella on myös polttonesteiden säilytystä. Polttonesteiden säiliöt sijaitsevat alueella olevassa rakennuksessa. Säiliöt ovat yksivaippaisia. Ampumarata ja käytössä olevan vedenottamon lähellä sijaitsevat polttonesteiden säiliöt ovat talousvettä vaarantavia toimintoja. Pohjaveden suojelemiseksi polttoainesäiliöiden tulisi olla kaksoisvaipallisia säiliöitä tai maanpäällisiä säiliöitä, joissa on asianmukainen suoja-allas. Hakemusasiakirjoista jää epäselväksi, onko ampumaradan vaikutusalueella muita käytössä olevia talousvesikaivoja kuin vedenottamon kaivo. Lääninhallitus pitää tärkeänä, että ympäristölupaa varten selvitetään vaikutusalueella käytössä olevat talousvesikaivot. Mikäli vaikutusalueella on käytössä talousvesikaivoja, tulisi ne ottaa mukaan seurantaohjelmaan. Hakemusasiakirjoista jäi epäselväksi, onko alueella sijaitseva Puolustusvoimien vedenottamon vedenlaatua tutkittu. Mikäli vedenlaatua ei ole tutkittu, lääninhallitus pitää tärkeänä, että talousveden laatua tutkitaan säännöllisesti. Talousveden laatuvaatimuksista on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksissa (461/2000 ja 401/2001).
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 10 Muistutukset Melu Hakemusasiakirjojen mukana on Tammelan ampumarataa koskeva ympäristömeluselvitys. Selvityksessä ampumaradan ympäristömelun leviämistä on arvioitu mallilaskennan avulla. Laskennan tarkistamiseksi tehtiin lähimpien asuintalojen luona myös tavallisia melutasomittauksia. Lääninhallitus toteaa, että melumallinnuksesta jää epäselväksi onko tuloksissa otettu huomioon vain yksittäiset laukaukset vai onko otettu huomioon usean ampumapaikan yhtäaikainen käyttö. Lääninhallitus pitää tärkeänä, että melutasojen arvioinnissa otetaan huomioon ryhmäammunnoista aiheutuva melutaso. Lääninhallitus toteaa, että Valtioneuvoston päätöksen (53/1997) mukaisia raja-arvoja tulee pyrkiä noudattamaan. Mikäli melutaso ylittää asuintalon tai terveydensuojelulain mukaisen herkän kohteen osalta melulle asetetut ohjearvot, melun terveydellisten haittavaikutusten kannalta tulee vielä selvittää tai ainakin arvioida sisämelutaso niiden asuintalojen ja terveydensuojelulain mukaisten herkkien kohteiden osalta, joiden kohdalla ulkomelu ylittää ohjearvon. Mikäli sisämelutasot ylittävät niille asumisterveysohjeessa (sosiaalija terveysministeriön oppaita 1:2003) annetut ohjearvot, tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta sisämelutasot saadaan ohjearvojen mukaiseksi. Muistuttaja A esittää 18.3.2009 saapuneessa muistutuksessaan seuraavaa: Ampumarata on aikanaan perustettu Puolustusvoimien omaan tarpeeseen, mutta sen käyttö on merkittävästi lisääntynyt alueen muiden muun muassa Forssan Kaikulan ampumaradan sulkemisen myötä. Hakemuksen mukaan ampumamelu on kiinteistölläni noin 65 db (L AImax ), joka on hakemuksen mukaan lähellä nykyistä ampumaratamelun ohjearvoa. Tämä arvo on kuitenkin 10 db suurempi kuin valtioneuvoston päätöksen mukainen päivällä sallittu melutaso (55 db). Kuulutuksen mukaan lähin ulkopuolinen asutus sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä ja lähin luonnonsuojelualue Torronsuon kansallispuisto noin 2,5 km:n etäisyydellä ampumaradasta. Kumpikin tieto on virheellinen, omistamani asuttu kiinteistö tilalla Kurjenpolvi Rno 24 sijaitsee noin puolen kilometrin etäisyydellä ampumaradasta vinosti ampumasuuntaan. Lähin luonnonsuojelualue on Liesjärven kansallispuisto, johon etäisyys ampumaradasta on noin kilometrin luokkaa. Pidän ampumaradan aiheuttamaa haittaa nykyisellään kohtuuttomana kiinteistölläni. Esitänkin, että luvanhakija velvoitetaan rajoittamaan ampumaaikoja ja/tai rakenteellisin keinoin vähentämään kiinteistölleni suuntautuvaa ammuntamelua. Toivoisin, että kiinteistölläni voisi viettää ns. "rauhallista" koti-iltaa piha-alueella kesäaikana, johon aikaan ammunnat painottuvat.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 11 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 16.4.2009 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuksista. Länsi-Suomen Huoltorykmentin Esikunta on todennut 29.5.2009 saapuneessa vastineessa seuraavaa: Lausunnossa mainitut alueella olevat polttonesteiden säiliöt eivät sijaitse ampumaradalla eivätkä liity ampumaradan toimintaan. Niille on haettu Hämeen ympäristökeskukselta omaa erillistä ympäristölupaa. Tammelan ampumaradan melualueella sijaitsee puolustusvoimien henkilökunnan asuinrakennus. Asuinrakennuksessa ei kuitenkaan enää asu vakituisesti kuin yksi henkilö. Kiinteistöä käytetään erilaisten harjoitusten aikana tilapäismajoitustilana. Puolustusvoimien teettämän meluselvityksen mallinnusten tulokset kuvaavat yksittäislaukausten äänitasoja. Radalla ei suoriteta ryhmäammuntoja. Tammelan ampumaradalla ainoa mahdollinen meluntorjuntakeino on ampumaaikojen rajoittaminen. Rakenteelliset meluntorjuntaratkaisut eivät radan kohdalla tule kysymykseen radan vähäisen käytön ja maastomuotojen vuoksi. Sisämelu kuuluu ympäristöterveydenhuollon piiriin, eikä sitä käsitellä ympäristöluvassa. Voidaan kuitenkin todeta, että nämä ampumaradan aiheuttamat äänitasot eivät ylitä sisämelun ohjearvoja, ottaen huomioon vielä sen, että ammuntaa ei suoriteta yöaikaan. Ampumaradan vaikutuspiirissä on puolustusvoimilla oma vedenottamo. Sen laatua tutkitaan vuosittain Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen toimesta. Vesi on täyttänyt talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Hämeen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan puolustusvoimien Tammelan kunnassa sijaitsevan Tammelan varaston ampumaradan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti, ellei lupamääräyksissä muutoin määrätä. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä (3 9 ja 15) ilmenevällä tavalla.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 12 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleinen ympäristönsuojelu ja turvallisuus 1. Ampumaradan ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, että toiminnasta aiheutuva melu, päästöt maaperään, vesiin tai pohjaveteen tai muu syy eivät aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai roskaantumista tai yleistä viihtyvyyden alenemista. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on selvitettävä toiminnan ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Hämeen ympäristökeskus päättää toimenpiteistä erikseen. (YSL 5, 7, 8, 42, 55, JäteL 6, 19, NaapL 4, 17 ) 2. Luvan saajan on huolehdittava ampumaradan merkitsemisestä, aitaamisesta ja vartioinnista niin, etteivät sivulliset tai eläimet joudu ampumaradan vaaraalueelle eikä ammunnasta aiheudu näille vaaraa. (YSL 43, YSA 19 ) Päästöt maaperään ja pohjaveteen 3. Luotien iskemäkohdat on poistettava taustapenkoista. Maaperän pilaantuminen on estettävä teknisin toimenpitein parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen. Selvitys iskemäkohtien poistamisesta ja pilaantumisen estämiseksi tehdyistä toimenpiteistä on toimitettava lupaviranomaiselle sekä tiedoksi valvontaviranomaiselle ja Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.5.2010 mennessä. Hämeen ympäristökeskus voi tarvittaessa tehdä lisämääräyksiä suunnitelman perusteella. Ammutut lyijyluodit ja lyijyhaulit on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokselle, jolla on lupa vastaanottaa niitä. Luodit on kerättävä talteen vuosittain. (YSL 4, 5, 7, 8, 42, 43, YSA 37, JäteL 51 ) 4. Taululaitteiden ja taustavallien on oltava sateelta suojattuja niin, ettei sadevesi pääse huuhtelemaan luodeista raskasmetalleja pohjaveteen. Suunnitelma suojaustoimista ja suojarakenteista on toimitettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 31.5.2010 mennessä. Hämeen ympäristökeskus voi tarvittaessa tehdä lisämääräyksiä suunnitelman perusteella. Suojaustoimet on otettava käyttöön viimeistään 31.12.2010 mennessä. (YSL 4, 5, 7, 8, 42, 43, YSA 37, JäteL 51 ) 5. Toiminnanharjoittajan on arvioitava kohdekohtaiseen riskitarkasteluun perustuen ampumaratojen maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista mukaisesti. Arviointi on tehtävä soveltuvin osin ympäristöministeriön julkaiseman ympäristöhallinnon ohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007, Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi) mukaisesti riittävää asiantuntemusta käyttäen.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 13 Selvitys maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on toimitettava tarkastettavaksi valvontaviranomaiselle viimeistään 31.12.2010. Selvitykseen on liitettävä suunnitelma mahdollisten jatkotoimenpiteiden toteuttamisesta aikatauluineen. 6. Haulikkoammuntaa saa ampumaradalla harjoittaa vain paikallaan olevaan taustapenkkaa vasten asetettuun maaliin. Haulikolla ammuttaessa, on käytetyt haulit ja savikiekon kappaleet kerättävä pois alueelta vuosittain ja toimitettava paikkaan, jolla on jätelain mukainen lupa käsitellä kyseisiä jätteitä tai luovutettava sellaiselle vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottoon. Kiekkojätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä ennen sen toimittamista kaatopaikalle. Mikäli haulienkeräykseen tai savikiekon sirpaleiden keräykseen ei ole löydettävissä käyttökelpoista menetelmää, on 1.1.2011 lähtien siirryttävä käyttämään ainoastaan sellaisia tarvikkeita, jotka eivät sisällä maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita. Näitä ovat esimerkiksi haulit, jotka eivät sisällä lyijyä, sekä kiekot, jotka eivät sisällä kivihiilitervaa (PAH-yhdisteitä). (YSL 4, 5, 7, 42, 43, YSA 37, JäteL 4, 6, 51 ) 7. Kaikissa suojaustoimissa on varauduttava rakenteisiin, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa maaperän puhdistamisen. Mahdollisten turva- tai meluesteinä toimivien maavallien rakentamiseen ja korottamiseen sekä alueen mahdolliseen tasaamiseen saa käyttää vain puhtaita maa-aineksia. Uudet maavallit on sijoitettava siten, ettei niiden alapuolelle jää lyijyllä pilaantuneita maita. Alueen maa-ainesten käsittelystä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin ennen toimenpiteitä Hämeen ympäristökeskukselle. Mikäli ampumarata-alueella suoritetaan maa-ainesten kaivua tai vaihtamista esimerkiksi rakentamisen tai purkamisen yhteydessä, maa-ainesten mahdolliset haitta-aineet on selvitettävä ennen töihin ryhtymistä. Selvitys on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle vähintään kolme kuukautta ennen maansiirtoja. Hämeen ympäristökeskus voi antaa määräyksiä maaperän pilaantuneisuuden selvittämisestä tai maaperän puhdistamisesta rakentamiskohteessa. Pilaantunut ja lievästi pilaantunut maaperän aines tulee toimittaa paikkaan tai laitokseen, jolla on lupa käsitellä kyseistä ainesta. (YSL 5, 7, 42, 77, JäteL 4, 6, 19, 51, 52, JäteA 8 ) Melu ja meluntorjunta 8. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää A-painotettuna enimmäismelutasona impulssiaikavakiona (L AImax ) määritettynä valtioneuvoston päätöksen (VNp 53/1997) mukaista ampumaradoille annettua ohjearvoa 65 db asuinalueilla ja 60 db loma-asumiseen käytettävillä alueilla. (YSL 5, 42, 43, YSA 19, NaapL 17, 18, VNp 53/1997)
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 14 9. Ampumaradalla on noudatettava seuraavia käyttöaikoja: maanantai perjantai klo 8 20.30 lauantai klo 9 15 sunnuntai klo 9 15. Kesä- ja heinäkuussa (1.6. 31.7.) on noudatettava seuraavia käyttöaikoja: *) maanantai, keskiviikko ja perjantai klo 8 16 tiistai ja torstai klo 8 20.30 lauantai klo 9 15 sunnuntai klo 9 15. Ammunta on kielletty juhlapyhinä ja joulu- ja juhannusaattona sekä pääsiäislauantaina. Edellä mainituista käyttöajoista voidaan poiketa erityissyistä (esim. pimeäammunnat) enintään 7 kertaa vuodessa. Luvan saajan on valvottava, että ampumarataa käytetään ainoastaan lupamääräyksessä sallittuina aikoina ja että radan käyttäjät muutoinkin noudattavat tässä luvassa annettuja määräyksiä. (YSL 4, 42, NaapL 17 ) Jätehuolto 10. Ampumarata-alueella syntyneet jätteet on käsiteltävä siten, ettei niiden käsittelystä tai varastoinnista aiheudu haittaa ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet on kerättävä ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 42, 45, JäteL 4, 6, 7, 8, 12, 15, JäteA 5, VNp 101/1997) 11. Ongelmajätteet on varastoitava laatua ja vaarallisuutta osoittavilla merkinnöillä varustetuissa tiiviisti suljetuissa astioissa tai säiliöissä. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jaetta. Siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä viiden vuoden ajan. (YSL 7, 8, 42, 55, JäteL 4, 6, 8, 12, 15, 51, JäteA 5, 6, VNp 659/1996, YMA 1129/2001) Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen 12. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Hämeen ympäristökeskukselle. (YSL 42, 81, YSA 30 ) 13. Toiminnan loputtua ampumarata-alue on kunnostettava. Luvan saajan tulee viimeistään 12 kuukautta ennen toiminnan lopettamista esittää yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. (YSL 7, 8, 42, 46, 81, 90, YSA 30, JäteL 6 )
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 15 Tarkkailu 14. Ampumaradalla on oltava nimetty ympäristönsuojeluvastaava. Ympäristönsuojeluvastaavan on tunnettava radan toiminta, sitä koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja määräykset sekä toiminnasta aiheutuvat päästöt, jätteet sekä mahdollisten ympäristövahinkojen torjunta. (YSL 5, 7, 8, 43, 46, 83, JäteL 51 ) 15. Toiminnan vaikutuksia pohjaveden laatuun tulee seurata vuosittain otettavilla vesinäytteillä. Ampumarata-alueelle tulee asentaa näytteenoton mahdollistava pohjaveden tarkkailuputki 31.9.2010 mennessä. Putki on asennettava pohjaveden virtaussuuntaan nähden ampumaradan alapuolelle. Pohjavesinäyte tulee ottaa myös olemassa olevasta pohjavesiputkesta (Pvp1, Sotalassinnummi). Pohjavesinäytteet on otettava vuodesta 2010 lähtien vähintään kerran vuodessa. Näytteenotto on suoritettava ylivalumakaudella (kevät tai syksy). Näytteenoton laatu on turvattava esimerkiksi sertifioituja näytteenottajia käyttämällä. Näytteistä on määritettävä ainakin ph, happi, sähkönjohtavuus, kokonaiskovuus sekä metallien antimoni (Sb), arseeni (As), kupari (Cu), sinkki (Zn), nikkeli (Ni) ja lyijy (Pb) pitoisuudet. Määritykset on suoritettava laboratoriossa, jolla on akkreditoitu laatujärjestelmä ja jossa ko. menetelmät kuuluvat akkreditoinnin piiriin. Näytteenoton yhteydessä on määriteltävä pohjaveden pinnankorkeus. Tarkkailun tulokset ja tiedot havaintopaikoista (putkikortit) tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vuosittain 31.12. mennessä. (YSL 5, 7, 8, 43, 46, 83, JäteL 51, 52 ) 16. Ampumaradalla on tarvittaessa tehtävä uusi ympäristömeluselvitys. (YSL 5, 43, 46, 55, 83, NaapL 17, 18, VNp 53/1997) 17. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa tehdä lisäyksiä ja muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin. (YSL 5, 7, 8, 43, 46, 55, 83, JäteL 51, 52 ) Kirjanpito ja raportointi 18. Ampumaradan käytöstä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi ammuntapäivien ja käyttäjien lukumäärä radoittain ja arvio ammuttujen laukausten määrästä eri asetyypeittäin. Jätehuollon osalta on kirjattava erilliskerätyn metallin sekä muun jätteen määrä ja jatkotoimituspaikka. Lisäksi on pidettävä kirjaa mahdollisista ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista (esim. kertausharjoitukset, kilpailut), häiriöilmoituksista, toteutetuista ympäristönsuojelutoimenpiteistä sekä päästöistä maaperään. Kirjanpidon perusteena olevat asiakirjat tulee säilyttää vähintään viiden vuoden ajan. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. (YSL 5, 43, 46, 83, JäteL 51, 52, 54, JäteA 22 ) 19. Ampumaradan valvonta- ja tarkkailutiedoista on toimitettava viranomaisen edellyttämällä tavalla raportti Hämeen ympäristökeskukselle ja Tammelan kunnan ympäristöviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Raportoinnin on sisällettävä muun muassa seuraavat tiedot:
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 16 ammuntapäivien lukumäärä laukausten määrä radoittain käytetyt aseet ja panokset lyijyn vuosittainen kertymä toiminnassa syntyneet jätteet (määrä, toimituspaikka) kertausharjoitukset, kilpailut ja muut erityistapahtumat toiminnasta mahdollisesti tulleet huomautukset/valitukset vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa. Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat tulee säilyttää viranomaisia varten vähintään viimeiseltä kolmelta vuodelta. (YSL 5, 43, 46, 83, YSA 19/30, JäteL 51 ja 52 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ulkona sijaitseva ampumarata edellyttää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista ympäristölupaa. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, on toiminnan katsottu täyttävän luvan myöntämisen lakimääräiset edellytykset. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ampumaradan toiminnasta ei nykytietämyksen mukaan aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ampumarata-alueen ympäristönsuojelun tasosta on huolehdittava ja sitä on kehitettävä parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti, jotta toiminta ei aiheuta terveys- tai ympäristöhaittaa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnassa syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (Määräykset 1 ja 2) Luodit sisältävät lyijyä ym. raskasmetalleja ja niiden kerääminen pois on edellytys toiminnan jatkumiselle ja perusteltua maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. Koska ampumarata sijaitsee II-luokan pohjavesialueella, on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi perusteltua tehdä maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttaman terveys- ja ympäristöhaitan selvit-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 17 tämiseksi. Mikäli lyijyn tai muiden haitta-aineiden liukenemista pohjaveteen havaitaan, on toiminnanharjoittajan haitan poistamiseksi ryhdyttävä tarvittaviin maaperän puhdistustoimiin. Ympäristöministeriö on antamassaan lausunnossa 13.11.2003 haulikko- ja ym. ampumaratojen maaperän pilaantumisesta todennut muun muassa seuraavaa: "Ampumarataa koskevassa ympäristölupapäätöksessä tulisi pääsääntöisesti edellyttää ammuttujen lyijyluotien ja lyijyhaulien talteenottoa ja toimittamista hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi laitokselle, jolla on lupa näitä vastaanottaa." Lupamääräyksessä nro 3 edellytetään maaperän pilaantumisen estämistä teknisin toimenpitein. Kysymykseen voivat tulla esimerkiksi luotien ja haulien kerääjät, säännöllinen luotien seulominen taustapenkoista ja sade- ja sulamisvesien imeytymisen estäminen taustapenkkoihin tai näiden yhdistelmä. (Määräykset 3 7) Ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön asukkaille terveyshaittaa tai kohtuutonta melurasitusta. Ampumaratamelu koetaan impulssimaisesta luonteestaan johtuen erityisen häiritseväksi ja sillä voi myös olla vaikutuksia ihmisen terveyteen. Määräys melun enimmäistasosta perustuu valtioneuvoston päätökseen (VNp 53/1997) ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista. Hakemuksen liitteenä olevan meluselvityksen mukaan toiminnan aiheuttavalle melualueelle jää yksi puolustusvoimien alueen ulkopuolinen asuinkiinteistö, jonka luona melu on juuri ohjearvon 65 db tienoilla. Ampuma-aikoja rajoitetaan asutukselle aiheutuvan viihtyisyyshaitan vähentämiseksi. Kesä- ja heinäkuussa *) iltakäytön ampumapäiviä ovat arkisin tiistai ja torstai. Aikarajoitukset eivät kohtuuttomasti haittaa puolustusvoimien antaman varusmieskoulutuksen järjestämistä. Myös harrastajaryhmät voivat edelleen käyttää ampumarataa asetettavia käyttöaika-rajoituksia noudattaen. (Määräykset 8 ja 9) Jätelain periaatteiden mukaisesti kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Syntyvät jätteet on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava asianmukaisesta jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle tai terveydelle. Ampumaradan ongelmajätehuolto on järjestettävä jätelain periaatteiden mukaisesti ja ympäristölle haittaa aiheuttamatta. (Määräykset 10 ja 11) Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan valvoa ja tarvittaessa arvioida uuden lupakäsittelyn tarpeellisuus, tulee muutoksista ilmoittaa ympäristökeskukselle hyvissä ajoin. Ampumarata-alueen viimeistelytoimilla varmistetaan alueen sopeutuminen ympäristöön ja pitkäaikaisten haittojen estyminen toiminnan päättyessä. Toiminnasta ja alueesta luopuminen, viimeistelytyöt ja tarkkailu voidaan toteuttaa vain erillisen suunnitelman perusteella. Tarvittaessa myös yksittäisen radan lopettamisesta on tehtävä erillinen suunnitelma. (Määräykset 12 ja 13)
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 18 Määräykset tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja valvonnallisista syistä. Ympäristönsuojelun edistämiseksi ja elinympäristön haittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Lisäksi lupamääräysten noudattamisen seuranta ja toimintojen ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia. Valvontaviranomaiset tarvitsevat vuosiraportin käyttöönsä tämän luvan valvontaa varten. (Määräykset 14 19) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristölupaa. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee 31.5.2017 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 (YSL) 4, 5, 7, 8, 28, 42, 43, 45, 46, 47, 55, 62, 76, 77, 81, 83, 90, 108 Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169 (YSA) 1, 19, 30, 36, 37 Jätelaki 3.12.1993/1072 (JäteL) 4, 6, 7, 8, 12, 15, 19, 51, 52, 54 Jäteasetus 22.12.1993/1390 (JäteA) 5, 6, 8, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 (NaapL) 4, 17, 18 Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (VNp 53/1997) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä (VNp 962/1997) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (VNp 101/1997) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNA 214/2007) Ympäristöministeriön asetus ympäristövahinkovakuutuksesta (YMA 717/1998)
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 19 Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (YMA 1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) 4 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (YMA 1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä peritään valtion maksuperustelain (150/1992) ja ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perusteella 2 310 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Asetuksen mukaan muuhun kuin taulukossa mainittuun toiminnan ympäristöluvan käsittelystä peritään 38,5 euroa tunnilta. Ympäristöluvan käsittelyyn on käytetty 60 tuntia. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Länsi-Suomen Huoltorykmentti saantitodistuksella Tammelan ympäristölautakunta Tammelan kunnanhallitus Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Muistuttajat ja päätöstä erikseen pyytäneet Asianosaisille, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Lisätiedot Hämeen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Tammelan kunnan ilmoitustaululla ja ilmoittamalla kuulutuksesta Forssan Lehdessä. Lisätietoja päätöksestä antaa ylitarkastaja Hanna Lönngren, p. 040 8422 622.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 20 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valituskirjelmä toimitetaan päätöksen tehneelle viranomaiselle. Valituskirjelmä on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle viimeistään 14.9.2009. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella (YSL 97 ). Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Ylitarkastaja Hanna Lönngren LIITE Valitusosoitus
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitusajassa Hämeen ympäristökeskukseen. Valitusaika Valitus on toimitettava Hämeen ympäristökeskukseen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäyntiviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Hämeen ympäristökeskus käyntiosoite: Birger Jaarlin katu 13; postiosoite: PL 131, 13101 Hämeenlinna puhelin: 020 610 103; asiakaspalvelu 020 690 163; faksi 020 610 1820; aukioloaika: 8.00 16.15 e-mail: kirjaamo.ham@ymparisto.fi