Ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.

Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 95/2012/1 Dnro ISAVI/71/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.12.2012 ASIA HAKIJAT Eläinsuojan ympäristöluvan muutos, Kiuruvesi. Valtteri ja Pauliina Nuutinen Näätälehdontie 16 74700 Kiuruvesi LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Tilalla on nykyisin 85 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 30 alle puolivuotiasta vasikkaa (670 eläinyksikköä). Laajennuksen jälkeen lypsylehmiä on 200, hiehoja 80 ja vasikoita 60 (1 545 eläinyksikköä). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan eläinsuojalla, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. Hakemuksen mukainen eläinpaikkojen lisääminen on olennainen muutos, johon on ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan oltava lupa. Aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentti kohta 11 a) HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille 4.9.2012 Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminnalla on Pohjois-Savon ympäristökeskuksen Esko ja Johanna Nuutiselle 29.4.2002 antama ympäristölupa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Tilan pelloista on tehty sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta. Hakijalla on maanvuokrasopimukset yhteensä 40 ha:n peltopinta-alasta. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 ei ole merkintöjä eläinsuojan alueella. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 6800 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

2 (13) Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuojan toiminta Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella Kiuruveden kaupungin Lapinsalon kylässä Pajula-tilalla (kiinteistötunnus 263-408-2-39). Talouskeskuksessa olevaa navettaa laajennetaan ja rakennetaan kaksi etälietesäiliötä peltojen yhteyteen. Kummankin lietesäiliön suunniteltu rakennuspaikka on noin 1,7 km:n päässä navetasta. Lähimmät kaksi naapuria ovat noin 100 metrin päässä navetasta pohjoiseen ja kaakkoon. Seuraaviin asuinrakennuksiin on 220 metriä navetasta itään ja 310 metriä navetasta kaakkoon. Muihin naapureihin on matkaa yli 400 metriä. Talouskeskuksen lounais-, länsi- ja luoteispuolella on metsäalueita. Tilakeskus tai tilan pellot eivät sijaitse pohjavesialueella eikä toiminnan vaikutusalueella ole luonnonsuojelualueita. Tilalla tuotetaan laajennuksen jälkeen vuosittain maitoa 1,65 miljoonaa litraa ja lihaa 27 000 kg. Kaikki eläinpaikat ovat lietelantajärjestelmässä. Talouskeskuksessa jää käyttöön kolme betonilietesäiliötä, joiden tilavuus on yhteensä 3 000 m³. Rakennettavat lietesäiliöt ovat kumia ja kummankin tilavuus on 2 500 m³. Navetassa on matalat lietekuilut. Lietetilavuutta on käytettävissä yhteensä 8 000 m³. Liete siirtyy suurimpaan betonisäiliöön altapäin valutuksella. Lietesäiliöt ovat kattamattomia. Karja laiduntaa 3,5 kuukautta vuodessa 15 ha:n laitumella. Lypsyssä olevat lehmät ja osa nuorkarjasta pääsee yöksi sisälle. Navetan seinustalla on 300 m²:n jaloittelutarha. Se on betonipohjainen ja käytössä 11 kuukautta vuodessa. Lanta siirretään tarhasta peltoon. Nesteet johdetaan 10 m³:n betonikaivoon ja edelleen lietesäiliöön. Navetassa käytetään vesiosuuskunnan vettä. Jätevettä syntyy noin 600 m³ vuodessa. Se johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan WC:n vesille on 3 m³:n umpisäiliö, jossa on ylitäytönestin. Navetassa on painovoimainen ilmanvaihto. Säilörehua tehdään esikuivattuna pyöröpaaleihin 1 700 tonnia vuodessa. Polttoaine varastoidaan 3,2 m³:n terässäiliössä, jossa on laponesto ja ylitäytönesto. Polttoainesäiliölle rakennetaan vuonna 2012 katettu varasto, jossa on betoninen suoja-allas. Vuotuinen polttoaineenkulutus on noin 25 tonnia. Voiteluaineita käytetään 600 kg vuodessa ja suurin varastoitava määrä on 300 kg. Ne varastoidaan tiiviillä betonisella alustalla. Toiminnassa syntyvät jätteet ja niiden käsittely käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. Jäte Määrä t/a Käsittely Yhdyskuntajäte 1,0 kunnallinen keräys, kaatopaikka Kuolleet eläimet 15 raatokeräily, Honkajoki Oy Öljy 0,9 vaarallisen jätteen keräys Akut ja loisteputket 0,15 vaarallisen jätteen keräys Pilaantunut rehu 10 kompostointi, peltoon lannoitteeksi

Kasvinsuojeluaineet 0,015 vaarallisen jätteen keräys Lääkkeet 0,001 apteekki Muovi 1 kunnallinen jätteenkeräys Metalli 2 kierrätys, romuliike 3 (13) Lietelantaa syntyy hakemuksen mukaan 5 000 m³ vuodessa. Se käytetään pelloilla lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti. Lannanlevityspeltoa on yhteensä 197 ha, josta omaa peltoa on 157 ha ja vuokrapeltoa 40 ha. Lanta levitetään kasvukaudella. Syyslevitystä pyritään välttämään. Kuolleet eläimet varastoidaan navetan takana. Paalimuovijäte ja rehutähteet kootaan vanhaan latoon tehtyihin siiloihin. Arvio ympäristövaikutuksista Toiminnan tarkkailu Hakijoiden arvion mukaan toiminnasta ei tule päästöjä pintavesiin, maaperään tai pohjaveteen. Toiminnassa syntyvät hajupäästöt leviävät aistinvaraisesti arvioiden noin 150 metrin päähän päästölähteestä, eikä niistä aiheudu kohtuutonta haittaa. Lietelanta kuorettuu säiliössä, kun säiliö täytetään altapäin. Kuivakerros vähentää hajuhaittoja. Raskaan liikenteen käyntejä tilalla on noin yksi päivässä. Lantakuormia ajetaan noin 230 lannanlevityskaudella ja rehukuormia noin 260 vuodessa. Toiminnassa syntyvä melu ei aiheuta ympäristöhaittaa. Karjarakennuksen, varastorakennusten, rehuvaraston ja lietevarastojen rakenteita tarkkaillaan säännöllisesti kerran vuodessa ja tarkkailusta pidetään kirjaa. Siihen merkitään tarkastuspäivämäärä, tarkastaja, havaitut puutteet ja tarvittavat korjaukset. Lisäksi korjauksia tehdään päivittäisten huomioiden perusteella. Käyttötarkkailusta raportoidaan ympäristölautakunnalle pyydettäessä. Merkittävistä muutoksista toiminnassa ilmoitetaan ympäristöviranomaisille. Toiminnasta ei synny sellaisia päästöjä, joita olisi tarpeen tarkkailla. Polttoainevaraston kuntoa tarkkaillaan käytön ja paloviranomaisten tarkastuksen yhteydessä. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa Riskejä aiheutuu tulipalosta, tuotantotilojen ja varastojen vuodoista sekä eläintautien leviämisestä tilalle. Polttoainevuodon varalle on turvetta imeyttämiseen. Vuodosta ilmoitetaan ympäristöviranomaiselle. Lietesäiliöiden kuntoa tarkkaillaan, rikkoontunut lietesäiliö tyhjennetään ja korjaukset tehdään tarvittaessa välittömästi. Tulipalon varalle on pelastussuunnitelma, palovaroittimet ja vaahtosammuttimia. Karjarakennuksen eri osissa on virtakytkimet. Eläinten massakuoleman sattuessa noudatetaan ympäristöviranomaisen ohjeita. Sähkökatkojen varalle on varavoimakone. Vedenjakelun häiriöiden varalle on oma kaivo.

4 (13) Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta ASIAN KÄSITTELY Navettaan tulee lämmön talteenotto maidosta ja poistoilmasta. Lantavarastojen tilavuus riittää 12 kuukauden aikana syntyvän lannan varastointiin. Lietelanta levitetään kasvukaudella. Kaikki rakennukset ja varastot rakennetaan nestetiiviiksi rakentamismääräysten mukaan ja ne pidetään kunnossa. Asian vireilläolosta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Kiuruveden kaupungissa 28.9. 29.10.2012 ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kiuruveden kaupunginhallitukselta, Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Kiuruveden kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (myöhemmin ELY-keskus). 1) Pohjois-Savon ELY-keskus Eläinsuoja sijaitsee Välijoen Suojoen valuma-alueella (vesistöalue 04.573). Eläinsuojan vaikutusalueella ei ole vesienhoitolain mukaisesti luokiteltuja järviä tai jokia. Toiminnan kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta vesistön tilaan, kun eläinten lannat ja rehut sekä toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Eläinten ei tulisi päästä laitumelta vesistöön. Eläinsuoja sijoittuu haja-asutusalueelle ja alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Lähimpään naapuriin on matkaa noin 80 metriä. Lupahakemuksen mukainen eläinyksikkömäärä edellyttäisi 310 metrin matkaa suotuisissa olosuhteissa häiriintyvästä kohteesta (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje). Eläinsuojan ilmastointiin ja lietelannan käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta hajujen leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Tilalla on nykyisin lypsylehmiä 85, hiehoja 40 ja nuorkarjaa < 6 kk 30 (676 eläinyksikköä). Tulevan eläinsuojan eläinmääräksi on ilmoitettu lypsylehmiä 200, hiehoja 80, nuorkarjaa < 6 kk 60 (1 556 eläinyksikköä). Tämä eläinsuojan rakentaminen ja eläinmäärän lisäys edellyttää luvan hakemista aluehallintovirastolta. Tilalla tulee olemaan kattamatonta lietesäiliötilaa 8 030 m 3 kuiluineen, mikä riittää syntyvän lannan (6 240 m 3 vuodessa) varastointiin 12 kuukauden ajaksi. Peltoalaa on riittävästi lannanlevitykseen, sillä haettava eläinmäärä tarvitsee lannanlevitykseen peltoa 183,3 ha. Tilakeskuksen lähi- ja muillekin pelloille levitetty lanta on peitettävä välittömästi. Pohjavesialueella oleville pelloille ei saa levittää lietelantaa eikä niitä saa käsitellä torjunta-aineilla.

5 (13) Lantaa on käsiteltävä huolellisesti (kuormaus ym.), jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Lannan kuljettamisesta pohjavesialueiden läpi ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä. Tilan polttoainesäiliölle on rakennettava tiivis alusta ja tankkauspaikka esimerkiksi betonista. Ympäristöluvan myöntämiselle edellä mainitulle toiminnalle ei ole estettä, kun se toteutetaan ja hoidetaan hakemuksessa ja edellä esitetyn mukaisesti. 2) Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena Eläinsuojan laajennuksen sijaintipaikalla tarkin voimassa oleva kaava on Pohjois- Savon maakuntakaava, jossa ei ole erityisiä merkintöjä hankealueella. Eläinsuojan sekä lantavarastojen rakenteet tulee rakentaa vesitiiviiksi siten, ettei lanta valu pinta- ja pohjavesiin tai muualle ympäristöön. Rakenteet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja lannan siirtojen sekä kuljetuksen aikana tapahdu vuotoja. Kaikki rakennettavat lietesäiliöt on tehtävä alta täytettäviksi, jotta lannan luonnollinen pintakuorettuma ehkäisee hajuhaittaa. Tilan käytössä oleva lietteen kokonaisvarastointitilavuus on riittävä eläinmäärän 12 kk aikana syntyvän lietteen sekä pesu- ja sadevesien varastointiin. Eläinmäärää kasvatettaessa lannan varastointitilan on oltava koko ajan riittävä. Käytetyt rehumuovit on varastoitava siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista. Muovijätteet on toimitettava ensisijaisesti keräykseen ja toissijaisesti kaatopaikkajätteeksi. Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä koneiden tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säiliöiden vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdollista kerätä talteen. Polttonestesäiliöiden, säiliön suojausten ja tankkauspaikan tiivistyksen kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja mahdolliset vauriot tulee korjata viipymättä. Polttonestesäiliöissä on oltava varusteina laponesto, lukitus ja ylitäytönesto ja ne on pidettävä kunnossa. Säiliön läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Eläinsuojassa syntyvät kuivikejätteet, pilaantuneet rehut ja rehutähteet on säilytettävä ja kompostoitava tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu ympäristöhaittaa. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tiivispohjaisella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön eikä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otettava huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä lämpimään vuodenaikaan. Haittaeläimet eivät saa päästä käsiksi eläinjätteeseen.

Hakijoiden vastine 6 (13) Muutoin suunnitelman mukaiselle toiminnalle ei ole estettä ja toiminta täyttää ympäristönsuojelulainsäädännön vaatimukset. Hakijat eivät ole antaneet vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Valtteri ja Pauliina Nuutiselle ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Pajula-tilalle (263-408-2-39) Kiuruveden kaupungin Lapinsalon kylässä. Eläinyksikkömäärä on 1 545. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Mainittujen rakenteiden kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan sekoituksen, tyhjennysten ja siirtojen aikana tapahdu säiliöiden rikkoontumisia eikä vuotoja. 2. Tilalla on oltava käytettävissä varastotilavuutta kulloisenkin eläinmäärän 12 kuukauden aikana tuottaman lantamäärän ja säiliöihin johdettavien jätevesien varastointiin. Suurimmalla luvan mukaisella eläinmäärällä varastotilaa tulee olla 7 800 m³. Lietesäiliöt on hajuhaittojen vähentämiseksi täytettävä altapäin ja tarvittaessa katettava esimerkiksi kelluvalla katteella. Eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee johtaa umpisäiliöön. Säiliöstä ne on toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai ne voidaan levittää asianmukaisesti käsiteltynä peltoon. Lantavarastot on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Tilakeskuksessa olevien lietesäiliöiden pintakuorettuma tulee säilyttää ehyenä, kun lietettä siirretään etäsäiliöihin. Varastojen ympäristö ja siirtotiet on siistittävä, jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa. 3. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Säiliöissä tulee olla lukitus, laponesto ja ylitäytönesto. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla suljetuissa asianmukaisesti merkityissä astioissa.

7 (13) 4. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Kuolleet eläimet on toimitettava luvalliseen eläinjätteen käsittelylaitokseen. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. 5. Lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloinkin eläinsuojassa olevien eläinten tuottaman lannan hyödyntämiseen. Peltopinta-alaa on oltava lupahakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 179 ha. 6. Eläinsuojan ja laitumen välisen kulkuväylän tulee olla kovapohjainen niin, että lanta voidaan poistaa kulkuväylältä. Laidunta tulee hoitaa niin, ettei siihen tule nurmesta vapaita paikkoja. Eläinsuojan katolta tulevat sade- ja sulamisvedet tulee johtaa sekä lumet siirtää jaloittelualueen ulkopuolelle. 7. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä on pidettävä mahdollisimman vähäisenä karjarakennuksen sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä. 8. Vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt, akut ja elohopeaa sisältävät lamput, tulee toimittaa vaarallisten jätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 9. Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 10. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Toiminnanharjoittajien on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - Eläinmäärät, - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset, - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys, - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma, - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat, - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta, - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu, - polttoainevaraston tarkkailu, - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu aistinvaraisesti vuosittain, - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet.

8 (13) Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevityspinta-ala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 12. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois- Savon ELY-keskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu alla mainittu este voidaan poistaa antamalla lupamääräyksiä. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Kyseessä on eläinsuojan toiminnan laajennus eli ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukainen oleellinen muutos. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 29.4.2002 antamalla päätöksellä Dnro PSA-2002-Y-10-131. Tilan eläinmäärä kasvaa hakemuksen mukaan noin 2,3-kertaiseksi, joten lupaharkinta tehdään uudelleen koko toiminnalle. Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärä on laskettu ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (29.6.2009) eläinyksikkökertoimilla, jotka ovat seuraavat: lypsylehmä 6,8, hieho 2, lehmävasikka (6 12 kk) 1,4 ja alle puolivuotias vasikka 0,6. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Eläinsuoja sijoittuu haja-asutusalueelle. Tilan ympäristössä on peltoa ja karjatalouden harjoittaminen on alueella tavanomaista toimintaa. Alle 300 metrin etäisyydellä on kolme asuinrakennusta, joista lähin on alle 100 metrin etäisyydellä. Tilakeskukseen ei rakenneta uusia lantavarastoja, vaan uudet lietesäiliöt ovat etäsäili-

9 (13) öitä. Eläinsuojan etäisyys naapureihin säilyy ennallaan ja laajennus suuntautuu yhtä lähinaapuria lukuun ottamatta naapureista poispäin. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Melu- tai hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lietteen käsittelystä aiheutuvaa hajuhaittaa voidaan vähentää pitämällä lietesäiliön pintakuorettuma ehyenä paitsi silloin, kun säiliö kerran vuodessa tyhjennetään täysin tyhjäksi. Naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää myös ottamalla huomioon tuulensuunta lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa. Rannoilla ja ojienvarsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu merkittävästi ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Nitraattiasetus koskee kaikkea lannanlevitystä, myös viljelijöitä, jotka ottavat lantaa vastaan lannanluovutussopimuksella. Hakijoilla on hakemuksen mukaan käytettävissä 8 000 m³ lietesäiliötilavuutta. Eläinmäärien perusteella laskettuna lantaa syntyy vuosittain noin 6 240 m³, sadevesiä kertyy varastoihin noin 940 m³ (0,3 m³/varasto m²) ja niihin johdetaan jätevesiä hieman yli 600 m³ vuodessa. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa, 4,5 alle vuoden ikäistä vasikkaa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa ja vuokrattua peltoa 197 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 179 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä hakemuksen mukaisessa eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. Hakijoiden eläinsuojasta raadot toimitetaan eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kuljetusta odottavien raatojen säilytyksestä on annettu määräys. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saajat ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asianmukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen tarkkailun ja havaitsemisen. (Lupamääräys 1)

10 (13) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa ja havaitut vauriot korjata. Lietteen varastoinnista aiheutuvia hajuhaittoja voidaan vähentää täyttämällä altaat altapäin. Lietettä syntyy enemmän kuin aiemmin, joten sitä siirretään etäsäiliöihin. Siirrosta aiheutuvan hajuhaitan ehkäisemiseksi on määrätty säilyttämään naudanlannan pinnalle syntyvä kuorettuma ehyenä. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva terveyshaitta ja kohtuuton viihtyvyyshaitta. Eläinsuojien yhteydessä olevien sosiaalitilojen WC-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. WC-veden sisältämät taudinaiheuttajat tulee tuhota esimerkiksi kalkkistabiloinnilla ennen peltoon levitystä. (Lupamääräys 2) Polttoöljysäiliöiden ja tankkauspaikan tiiviin alustan sekä säiliön varustuksen vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. (Lupamääräys 3) Kuolleiden eläinten sallitusta hävittämisestä säätää maa- ja metsätalousministeriö. Pohjois-Savo kuuluu nautojen keräilyalueeseen. Keräilyalueella nautaeläinten raatojen hautaaminen on kiellettyä. Ainoastaan kuolleina syntyneitä eläimiä voidaan haudata kaupungin eläinlääkärin ohjeita noudattaen. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Lupamääräys 4) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 179 hehtaaria. (Lupamääräys 5) Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Nurmesta vapailta paikoilta voi kulkeutua ympäristöön kiintoainetta ja sen mukana ravinteita. Eläinsuojan katolta jaloittelualueelle ja sieltä lietesäiliöön tulevat valumavedet lisäisivät lannanvarastointitilavuuden tarvetta, joten vedet tulee johtaa jaloittelualueen ulkopuolelle. (Lupamääräys 6) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. (Lupamääräys 7) Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja ja tuhka voi sisältää haitallisia aineita. (Lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökel-

11 (13) poisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, lantavarastojen kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. (Lupamääräys 9) Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: polttoainevuoto maaperään, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (Lupamääräys 10) Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. (Lupamääräys 11) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta, tuotantosuunnan muuttamisesta tai lannan varastointitavan muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. (Lupamääräys 12) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on jätettävä 31.12.2025 mennessä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä.

12 (13) Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiä ja -ohjeita (Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, MMM-RMO-C 4, 7.1.2001). SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos 1792/2009) 1, 4 6, 19, 30 Jätelaki (646/2011) 6, 8,12, 13, 15, 72, 118, 122 Jäteasetus (179/2012) 11 ja liite 4 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 3 655 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 150 lypsylehmälle, lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista (ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentti) koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta eli tässä tapauksessa 3 655 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijat Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kiuruveden kaupunginhallitus Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Päätöksestä kuulutetaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla.

13 (13) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Itä-Suomen aluehallintovirastoon. Valitusosoitus on liitteenä. Päivi Määttä Raili Pärjälä Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Päivi Määttä. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Raili Pärjälä.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 11.1.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli puhelin: (vaihde) 029 501 6800 fax: 015 760 0150 sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.