Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 31/2011/1 Dnro ISAVI/266/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 25.2.2011 ASIA HAKIJAT Eläinsuojan ympäristölupa, Nilsiä Esa ja Anu Immonen Vanha-Keskinen 29 73320 Nilsiä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuojassa on nykyisin 90 lypsylehmää, 50 hiehoa ja 20 alle puolivuotiasta vasikkaa (714 eläinyksikköä). Laajennuksen jälkeen eläinmäärä on 140 lypsylehmää, 96 hiehoa ja 35 alle puolivuotiasta vasikkaa (1 149 eläinyksikköä). Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa (ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a) kohta). Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinpaikkojen määrän lisääminen katsotaan olennaiseksi muutokseksi. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetuksen (muutos 1792/2009) 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan mukaan aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 17.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset sekä alueen kaavoitustilanne Pohjois-Savon ympäristökeskus on antanut 2.6.2005 Esa ja Anu Immosen eläinsuojalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan. Esa Immonen tai Esa ja Anu Immonen ovat tehneet yhteensä viisi pellonvuokrasopimusta yhteensä 39,07 ha:n alasta ja lannanluovutussopimuksen 6 ha:n alalle.
2 Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään tukikaudeksi 2007 2013. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston 8.11.2010 hyväksymässä Pohjois-Savon maakuntakaavassa ei ole merkintöjä tilan talouskeskuksen alueella. Luonnosvaiheessa olevassa Nilsiän kaupungin keskustaajaman osayleiskaavassa talouskeskuksen alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M). Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuojan toiminta Eläinsuoja sijaitsee Nilsiän kylässä hakijoiden omistamalla Vanha-Keskisen tilalla (534-410-5-47) noin kilometrin päässä Nilsiän kaupungin keskustaajaman keskustasta etelään. Lähimpiin taajaman reunalla oleviin rakennusryhmiin tilakeskuksesta koilliseen ja pohjoiseen on matkaa noin 350 m ja 600 m. Taajaman ja tilakeskuksen välissä on Nilsiä Varpaisjärvi -tie. Lähin naapuri on 200 m:n päässä maantien takana. Muita lähinaapureita ovat entinen maatila noin 350 m:n päässä kaakossa sekä vapaa-ajanasunnot 450 500 m:n päässä lounaassa Immolanjoen (Pappilanjoki) varrella. Kumpusesta laskeva Immolanjoki laskee tilan peltojen reunaa kiertäen Iso-Kankainen -järveen. Navetasta on joen rantaan matkaa lyhyimmillään 100 m. Vedenhankinnan kannalta tärkeän Kirkonkylän pohjavesialueen reuna on 150 m:n päässä tilakeskuksesta pohjoiseen Nilsiä Varpaisjärvi -tien takana. Lannanlevityspeltoa on pohjavesialueella 4,85 ha. Se ei ole varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Pohjavesialueelta otetaan vettä kaupungin vesijohtoverkostoon. Eläinsuoja lantavarastoineen sijaitsee Vuoksen vesienhoitoalueella (VHA1) Nilsiän reitillä ja siellä tarkemmin Syvärin alueen Pappilanjoen valuma-alueella (04.632). Eläinsuojan vuosituotantotavoite on 1,4 miljoonaa litraa maitoa. Toiminnan muutoksessa laajennetaan olemassa olevaa navettaa, rakennetaan lietesäiliö ja tuorerehun laakasiiloja. Rakennustyöt on tarkoitus tehdä vuonna 2011 ja eläinmäärän lisäys alkaa vuonna 2012. Navetassa on laajennuksen jälkeen paikat 140 lypsylehmälle, 90 hieholle ja 35 vasikalle. Navetassa on koneellinen ilmanvaihto, jossa on lämmön talteenotto. Poistoilma johdetaan katon harjan tasolle noin 7 m:n korkeudelle. Lisäksi lietekuiluista on alapoisto, joka johtaa ilman räystästason alapuolelle. Navetassa on lietelantamenetelmä. Talouskeskuksessa on ennestään kaksi lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 250 m 3 ja 2 000 m 3. Uuden lietesäiliön tilavuus on 2 500 m 3. Navetan syvien lietekuilujen tilavuus on 800 m 3. Talouskeskuksessa on lietteen varastointitilavuutta yhteensä 5 550 m 3. Lisäksi on hakijoiden toisella tilalla noin 7,5 km:n päässä käytettävissä säiliötilavuutta 1 700 m 3. Säiliöt ovat teräsbetonia ja kattamattomia. Talouskeskuksen lietesäiliöt täytetään valuttamalla alakautta. Lietelannan varastointitilavuutta on yhteensä 7 250 m 3. Hakijat ovat esittäneet käyttävänsä lannan peltoviljelyssä lannoitteena. Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä peltoa yhteensä 150 ha, josta omaa 109 ha, vuokrapeltoa 35 ha ja sopimuspeltoa 6 ha. Lannasta levitetään 70 % keväällä ja loput kesällä ja syksyllä. Liete mullataan välittömästi levityksen jälkeen.
Osaa tiineistä hiehoista ja umpilehmistä (20 40 eläintä) laidunnetaan 2 4 kuukautta vuodessa. Eläimet ovat laitumella päivät ja yöt sisällä. Laidunalaa on 3 hehtaaria. Laitumella on siirrettäviä juottoastioita, joihin tulee verkostovesi. Hakijat tekevät tuorerehua 2 500 tonnia vuodessa esikuivattuna laakasiiloihin ja 100 tonnia pyöröpaaleihin. Kaikki siilot ovat kattamattomia. Puristeneste siirretään lietevaunulla välikaivoista (yhteensä 15 m 3 ) lietesäiliöön. AIV-liuosta käytetään vuodessa noin 12 000 litraa. Se varastoidaan 200 litran tynnyreissä sekä 1 200 litran ja 2 000 litran säiliöissä ulkona betonialustalla. Viljankuivurin polttoöljy varastoidaan 2,5 m 3 :n säiliössä, jossa on laponesto. Traktorit tankataan läheisellä jakeluasemalla. Muita öljytuotteita on enimmillään 200 litraa konehallissa, jossa on betonilattia. Lypsylaitteiden pesuaineita käytetään 300 litraa vuosittain. Ne varastoidaan käyttökohteessa. Torjunta-aineita käytetään enintään 120 litraa vuodessa, ja ne varastoidaan kaapissa navetassa. Tilalla käytetään kunnallisen verkoston vettä. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Maitohuonevesiä ja muita jätevesiä tulee eläinsuojasta yhteensä noin 450 m 3 vuodessa. Jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Vanhassa navetan osassa olevan sosiaalitilojen WC:n vedet johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä: Luokitus 1) jätelaji määrä/v hyödyntäminen ja käsittely 02 01 06 lietelanta 4 940 m 3 2) pelloille lannoitteeksi 02 01 06 puristeneste 125 m 3 pelloille lannoitteeksi 02 01 02 kuolleet eläimet 2 4 t nautojen keräily, Honkajoki 20 03 01 yhdyskuntajäte 2 t jätteenkeräys 20 01 21 loisteputket 0,05 t ongelmajätekeräys 20 01 33 akut 0,1 t ongelmajätekeräys 10 03 08 jäteöljy 0,2 t ongelmajätekeräys 02 01 04 muovi 1 t jätteenkeräys 02 01 10 metalli 0,5 t romunkeräys 02 01 03 pilaantunut rehu 10 t pellolle lannoitteeksi 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus 2) Määrä arvioitu eläinmäärän perusteella ns. nitraattiasetuksen (931/2000) liitteen 2 mukaisesti 3 Kuolleiden eläinten kuljetus hakee raadot viimeistään kolmen päivän kuluessa ilmoituksesta. Raadot säilytetään peitettynä traktorin perävaunussa odottamassa kuljetusta. Yhdyskuntajätteen keräys käy tilalla kaksi kertaa kuukaudessa. Pilaantunut rehu varastoidaan rehusiilossa. Raskaiden ajoneuvojen käyntejä on keskimäärin 15 20 kuukaudessa. Toukotyö- ja sadonkorjuuliikennettä on ajoittain ja muuta työkoneliikennettä päivittäin. Lannanlevitysliikennettä on kahdessa jaksossa 5 10 päivää kerrallaan. Talvella siirretään lietettä etäsäiliöihin 1 2 päivän ajan. Rehusta saadaan kaksi tai kolme satoa kesässä. Yksi rehuntekojakso kestää 5 10 päivää.
4 Arvio ympäristövaikutuksista Tilan kaikessa toiminnassa tullaan ottamaan ympäristö ja sen asukkaat huomioon. Lietteenlevityksen hajuhaittoja ehkäistään tehokkaalla toiminnalla. Tilan välitön ympäristö pidetään siistinä. Meluhaitat ovat navetasta vähäiset ja pysyvät laajennuksesta huolimatta ennallaan. Toimintaan liittyvät riskit, poikkeustilanteisiin varautuminen ja toiminta häiriötilanteissa Eläintautien riskiä minimoidaan varaamalla navetassa kävijöille tilan omat suojavarusteet ja -jalkineet. Navettaan saa mennä vain omistajien luvalla. Turhia vierailuja vältetään. Eläinsairauksien ennaltaehkäisyyn ja toteamiseen on ohjeet. Eläinten olosuhteista ja hyvinvoinnista huolehditaan. Varoajallisen maidon käsittely ja testaus tehdään systemaattisesti. Tulipalon riski pidetään mahdollisimman pienenä pitämällä riskialttiit laitteet ja valaisimet puhtaina ja tarkastamalla niiden kunto säännöllisesti. Navetan sisäänkäynnin vieressä on pelastustaulu, johon on merkitty varauloskäyntien ja vaahtosammuttimien paikat. Laajennuksen yhteydessä navettaan asennetaan palohälytysjärjestelmä. Lomittajat ja karjanhoitaja perehdytetään työhönsä huolellisesti. Poikkeustilanteiden varalle annetaan ohjeita, esim. sammuttimien paikat, viranomaisten yhteystiedot, vesien sulkuhanat, sähkökatkaisimet ja poistumistiet. Myös sähkökatkojen varalle on ohjeistus. Polttoöljyä säilytetään tilalla vain vaunukuivurin tarpeisiin. Öljysäiliö on betonilaatalla kuivurin vieressä. Tilan väki, työntekijä mukaan lukien, kuuluvat työterveyshuoltoon ja pitävät huolta työkyvystään. Oikeanlaisiin työtapoihin ja työvarusteisiin kiinnitetään huomiota. Rakennukset ja niiden ympäristö pidetään siistinä vahinkojen välttämiseksi. Taloudellisiin riskeihin on varauduttu. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Toiminnan tarkkailu Tila toimii ISO 90001 laatujärjestelmän mukaisesti. Uusien menetelmien ja toimintatapojen kehitystä seurataan ja niitä otetaan käyttöön. Tilalla tehdään vuosittain lannoitus-, kasvinsuojelu-, kylvö-, ruokinta- ym. suunnitelmat ja tehdyistä toimenpiteistä pidetään kirjaa. Torjunta-aineita käytetään vain tarvittava määrä. Torjunta-aineiden käyttöön liittyvät tutkinnot suoritetaan ja kasvinsuojeluruisku tarkistetaan määräajoin. Kasvinsuojeluja säilöntäaineet sekä apulannat ja öljyt varastoidaan siten, ettei niistä aiheudu ympäristöhaittoja. Hakemuksessa ei ole esitetty erillistä ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmaa. Lietesäiliöiden ja puristenestekaivojen kuntoa sekä eläinten hyvinvointia seurataan jatkuvasti.
5 ASIAN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Nilsiän kaupungissa 17.1. 16.2.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 17.1.2011 Pitäjäläinen -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Pohjois-Savon ELYkeskukselta, Nilsiän kaupungilta sekä Nilsiän ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Eläinsuojan vaikutusalueella ei ole vesienhoitolain mukaisesti luokiteltuja järviä tai jokia. Eläinsuojan lannat ja toiminnan jätevedet on käsiteltävä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Eläinsuojan toiminta ei lisää kohtuuttomasti vesistöalueen 04.632 kuormitusta. Tilakeskuksen lähi- ja muillekin pelloille levitetty lanta on mullattava välittömästi. Pohjavesialueille ei saa levittää lietelantaa, eikä niitä saa käsitellä torjunta-aineilla. Lantaa on käsiteltävä huolellisesti (kuormaus ym.), jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Lannan kuljettamisesta pohjavesialueiden läpi ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä. Asutuksen läheisyyden huomioon ottaen eläinsuojan ilmastointiin ja lietelannan käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta hajujen leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Rehun käsittely ja varastointi on tehtävä niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Tilan polttoainesäiliölle on rakennettava tiivis alusta. Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä, kun toimitaan edellä hakemuksessa ja edellä esitetyn mukaisesti. Nilsiän ympäristönsuojeluviranomainen Toimittaessa hakemuksessa esitetyllä tavalla ei toiminnan sijoittamiselle kyseiselle alueelle ole estettä. Toiminnan sijainti lähellä Nilsiän keskustaa on huomioitava erityisesti käsiteltäessä toiminnassa syntyvää lietelantaa. Hajuhaitat voidaan estää tai niitä voidaan vähentää työteknisillä toimenpiteillä ja tiedottamisella. Lietelantaa siirrettäessä haitat voidaan estää huolehtimalla laitteiden ja koneiden kunnosta ja puhtaudesta. Nilsiän terveydensuojeluviranomainen Lietteen levitysaikaan naapurusto voi kärsiä hajuhaitoista, mutta haitta on lyhytaikaista, eikä sitä todennäköisesti voida pitää kohtuuttomana.
6 Pohjavesialueella sijaitsee 4,85 ha lannanlevityspeltoa. Kyseistä pohjavesialuetta käyttää talousveden hankintaan Nilsiän kaupungin Kankaan vedenottamo. Nilsiän kaupungilla ei ole erillisiä määräyksiä lietteen levittämiselle pohjavesialueella. Toiminta tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että siitä ei aiheudu talousvetenä käytettävälle pohjavedelle saastumisvaaraa. Lannanlevityksessä tulee huomioida mahdollisten yksityisten kaivojen suojavyöhykkeet. Kaivojen ja lähteiden ympärille suositellaan jätettäväksi maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30 100 m:n levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla. Eläinten pito ja siirtely sisältävät aina eläintautien leviämisriskin. Ajoreitit rehun-, eläinten- ja lannankuljetusten osalta tulee pyrkiä järjestämään siten, etteivät ne risteä keskenään. Myös tankkiauton reitti on järjestettävä niin, ettei se risteä lannan kuljetuksen tai eläinten laitumelle siirtymisen kanssa. Navetan edusta tankkihuoneen edestä on päällystettävä sellaisella materiaalilla (esim. sepeli, betoni) ja pidettävä riittävän puhtaana, ettei navettaan ja maidonjäähdytystiloihin kulkeudu tarpeettomasti likaa ko. tilalla tai sen jälkeen tankkiauton reitillä olevilla tiloilla. Navetan sisällä tulee huomioida eläinten kuljetus esim. sairaskarsinaan; se ei saisi tapahtua ruokintapöydän yli tai sen kautta, eikä matka voi olla liian pitkä niille eläimille, joiden käytössä sairaskarsina pääasiassa on. Eläinsuojasta mahdolliselle laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava sellaiset, että naudat eivät tarpeettomasti likaannu minään vuodenaikana. Laidunten tulee olla siten aidattuja, että eläinten karkaamisvaara on mahdollisimman vähäinen. Muutoinkin suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava eläinsuojelulainsäädännön ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin vaatimukset. Kuolleiden eläinten poistoon navetan eri osista tulee olla selkeä suunnitelma, ja niille on oltava säilytyspaikka noutoa varten. Raadot on varastoitava ja käsiteltävä hygieenisesti. Säilytyspaikan alustan on oltava tiivis, ja raadot on suojattava siten, että ketut, rotat, lokit tai muut eläimet eivät pääse käsiksi niihin. Eläintautilainsäädännön mukaan haudata saa vain kuolleena syntyneet ja luodut vasikat sekä mahdolliset kotitarveteurastuksen teurasjätteet. Eläinjätteen hautaaminen ei saa aiheuttaa vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Ko. eläinjätteitä ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250 m:n etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävään rinteeseen eikä alueelle, jota tullaan kyntämään tai kaivamaan pian hautaamisen jälkeen. Ne on haudattava vähintään yhden metrin syvyyteen. Maaperällä peittäminen on suoritettava välittömästi siten, että ketut, rotat, lokit tai muut eläimet eivät pääse haudattuihin eläinjätteisiin käsiksi. Hautaamisen yhteydessä eläinjätteet on taudinaiheuttajien tuhoamiseksi tarvittaessa kalkittava tai käsiteltävä desinfiointiaineella. Eläinjätettä ei saa haudata muovisäkissä tai muussa maatumattomassa pakkauksessa. Kaiken eläinjätteen hautaamisesta on pidettävä kirjaa, ja kotitarveteurasjätteen hautaamisesta on tehtävä ilmoitus kunnaneläinlääkärille. Tilalla ja sen ympäristössä on huolehdittava hyönteisten, jyrsijöiden ja muiden asiaankuulumattomien eläinten (mm. linnut) torjunnasta.
7 Hakijoiden vastine MERKINTÄ Liete pyritään levittämään tehokkaasti. Lietteen levityksessä käytetään useita tehokkaita vaunuja. Lietteen siirrossa käytetään lieterekkaa, mikä nopeuttaa lietteensiirtoa oleellisesti. Käytettävät lietevaunut ovat ehdottomasti tiiviitä ja asianmukaisia. Lietteen tarpeetonta sekoitusta vältetään. Lietettä ei levitetä juhlapyhinä, kuten lakkiaispäivänä ja juhannuspyhinä. Liete mullataan aina välittömästi levityksen jälkeen. Levitystä varsinkin nurmiin vältetään aivan asutusten läheisyyteen. Lietettä luovutetaan myös muille viljelijöille. Kaikki mahdolliset hajuhaitat eivät aina ole hakijoiden tilalta lähtöisin, sillä taajaman ympäristössä viljelevät ja levittävät lietettä myös muut viljelijät. Lietteen levityksessä otetaan huomioon tuulensuunnat ja sateet. Pohjavesialueilla ei lietettä levitetä. Vesistöihin ja kaivoihin jätetään riittävät suojaetäisyydet. Kuolleet eläimet säilytetään tiiviillä alustalla peitettynä, esim. perävaunussa. Kuolleille eläimille tilataan raatojenkeräys välittömästi vahingon satuttua. Navetta pyritään pitämään vapaana linnuista, rotista ja hiiristä. Mikäli hiiriä tai rottia tavataan, niitä torjutaan. Ennaltaehkäisyksi kaikki viljat ja teolliset väkirehut säilytetään vasikkarehuja lukuun ottamatta tiiviissä peltisiiloissa. Aluehallintovirastolla on ollut päätöstä tehtäessä käytettävissä tiedot luonnosvaiheessa olevasta Nilsiän kaupungin keskustaajaman osayleiskaavasta, Pohjois-Savon maakuntavaltuuston 8.11.2010 hyväksymästä Pohjois-Savon maakuntakaavasta ja Hertta-tietojärjestelmästä tulostetut tiedot Pappilanjoen tilasta ja luokittelusta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Itä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Esa ja Anu Immoselle ympäristöluvan eläinsuojan laajennettavaan toimintaan Vanha-Keskisen tilalla (534-410-5-47) Nilsiän kaupungin Nilsiän kylässä. Lypsykarjanavetan tuotantoeläinten eläinyksikkömäärä on noin 1 150. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Karjarakennusten sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Edellä mainittujen rakennusten kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. 2. Lietelantasäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava välittömästi. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö siistittävä. Lannan siirtolaitteistojen tulee olla kunnossa ja tiiviit niin, että lantaa ei pääse valumaan tielle. Laitteistot tulee huoltaa säännöllisesti.
8 3. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Karjarakennusten sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 4. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloinkin eläinsuojassa olevien eläinten tuottaman lannan levittämiseen. Peltopinta-alaa on oltava lupahakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 137 ha. Lietelannan, puristenesteen ja torjunta-aineiden levittäminen on kielletty peltolohkoille, jotka sijaitsevat tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. 5. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet mukaan lukien lanta, siilomuovit sekä pilaantunut rehu on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla suljetuissa astioissa. Pilaantunut säilörehu tulee tarvittaessa peittää hajuhaittojen ehkäisemiseksi esimerkiksi turpeella tai vastaavalla materiaalilla. 6. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, akut ja elohopeaa sisältävät lamput, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden poltto on kielletty. 7. Luvan saajien on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 8. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 9. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Nilsiän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Toiminnanharjoittajien on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: eläinmäärät lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lannasta karjarakennuksen, lantavarastojen ja rehusiilojen rakenteiden tarkkailu polttoainevaraston tarkkailu
karjarakennuksen sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu aistinvaraisesti vuosittain toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Eläinmäärät, toteutuneet lantamäärät, lannanlevitysala, jätetiedot ja kuolleiden eläinten määrä on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä valvontaviranomaiselle mieluiten sähköisessä muodossa. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvontaviranomaisen tarkastettavissa tilalla. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu este voidaan poistaa antamalla lain 43 :ssä tarkoitettuja lupamääräyksiä. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (29.6.2009) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Lypsylehmälle on käytetty kerrointa 6,8, hieholle (12 24 kk) kerrointa 2, lehmävasikalle (6 12 kk) kerrointa 1,4 ja alle puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 0,6. Eläinsuoja sijoittuu Nilsiän taajaman läheisyyteen Nilsiä Varpaisjärvi -tien toiselle puolelle. Alue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta, joka on yleiskaavaluonnoksessa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Nyt kyseessä on toiminnan laajentaminen suurentamalla navettarakennusta ja rakentamalla uusi lietesäiliö sekä rehusiiloja talouskeskukseen. Etäisyys navetasta lähimpään naapuriin säilyy samana ja lietesäiliöt sijoittuvat sekä poistoilma navetasta johdetaan navetan taakse naapurista katsottuna. Eläinsuojan ja lähimmän naapurin välissä on suhteellisen vilkkaasti liikennöity maantie. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Melu- ja hajuhaittaa voi aiheutua lannan kä- 9
sittelystä ja liikenteestä lannanlevityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Rannoilla tai ojien varsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu merkittävästi ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Nitraattiasetus koskee kaikkea lannanlevitystä, myös viljelijöitä, jotka ottavat lantaa vastaan lannanluovutussopimuksella. Hakijoilla on hakemuksen mukaan käytettävissä 7 250 m 3 lietelannan varastointitilavuutta. Eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa syntyy yhteensä vuosittain noin 4 940 m 3. Korkeatuottoinen karja voi tuottaa suuremman määrän lantaa. Tähän määrään sisältyvät eläinsuojasta syntyvät muut kuin maitoiset jätevedet, joita syntyy arviolta 150 m 3 vuodessa. Puristenestettä syntyy esikuivattuna siiloihin säilötystä rehusta noin 125 m 3. Kattamattomiin lietesäiliöihin kertyy sade- ja sulamisvesiä noin 800 m 3 vuodessa. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan sekä varastoihin kertyvien ja johdettavien vesien varastointiin. Kuolleet eläimet toimitetaan hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Kuljetusta odottavat raadot säilytetään suojatussa säilytyspaikassa. Polttoöljyn varastopaikka on tiivis ja säiliöiden kuntoa tarkkaillaan käytön yhteydessä. Maaperän pilaantuminen öljyllä estetään. Navetan laajennusosan rakenteet rakennetaan tiiviiksi maa- ja metsätalousministeriön antamien rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO-C4, 7.1.2001) mukaisesti. Rakenteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille. Navetasta on matkaa vesistöön 100 m. Jätevedet johdetaan lietesäiliöön, eikä navetasta tai lanta- ja rehuvarastoista tule päästöjä vesistöön. Immolanjoen ekologista tilaa ei ole luokiteltu, eikä sitä tarkastella vesienhoidon mukaisten vedenlaatutavoitteiden saavuttamiseen liittyvässä suunnittelussa. Nestemäisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö on kielletty luokitelluilla pohjavesialueilla. Pohjaveden ja pintavesien pilaantuminen estetään. Eläinsuojan rakentamisessa ja toiminnassa on käytössä alan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräyksellä 7 velvoitetaan toiminnanharjoittajia ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumat ympäristöön. Asianmukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarvittaessa tarkkailun. (Lupamääräys 1) 10
Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliön pohjalle kertyneet saostumat poistetaan. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa vaurioiden havaitsemiseksi. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva kohtuuton viihtyvyys- tai terveyshaitta. (Lupamääräys 2) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. (Lupamääräys 3) Eläinten lanta käytetään lannoitteena pelloilla. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumista. Nitraattiasetuksessa on määrätty lannanlevitysajankohdista, lannoitemääristä ja suojaetäisyyksistä vesistöihin ja talousvesikaivoihin. Ympäristöministeriön ohjeessa kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (29.6.2009) on esitetty eläinten enimmäismäärät peltohehtaaria kohti lannan keskimääräiseen fosforisisältöön perustuen: lypsylehmiä 1,3/ha, hiehoja 3,5/ha, 6-12 kk ikäisiä lehmävasikoita 4,5/ha ja alle kuuden kuukauden ikäisiä vasikoita 11/ha. Hakemuksen mukaan luvan saajilla on käytettävissä peltopinta-alaa 150 ha. Se on riittävä toiminnassa laajennuksen jälkeen syntyvän lannan levittämiseen, vaikka nestemäistä lantaa ei levitetä pohjavesialueelle. Annettu lupamääräys perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Pohjaveden pilaaminen on ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan kielletty. Peltolohkoille, jotka sijaitsevat luokitelluilla pohjavesialueilla (vedenhankinnan kannalta tärkeät ja vedenhankintaan soveltuvat) ei tule pääsääntöisesti levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, käsiteltyjä puhdistamo- tai sakokaivolietteitä tms. nestemäisiä orgaanisia lannoitteita. Lantaa tai muita orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää lannoitteena pohjavesialueilla sijaitsevilla pelloilla, jos selvitykset tai riittävät tiedot pohjavesialueesta osoittavat, että lannan käytöstä ei aiheudu pohjaveden laadulle riskiä. (Lupamääräys 4) Kemikaalien, kuten rehuhappojen, torjunta-aineiden ja pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, esimerkiksi rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Ympäristöön leviävät muovin palat hajoavat hitaasti ja aiheuttavat epäsiisteyttä ja roskaantumista. (Lupamääräys 5) Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto ja poltto tulisijassa on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Jätteiden avopoltto tai poltto tulisijassa ei täytä jätelain 6 :n edellyttämiä jätteenkäsittelyvaatimuksia. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuvat jätteet voidaan polttaa. Poltettavaksi soveltuvat paperi, pahvi ja käsittelemätön, puhdas puujäte. Paperi ja pahvi tulisi kuitenkin ensisijaisesti toimittaa keräykseen hyödynnettäväksi materiaalina. (Lupamääräys 6) 11
12 Luvan saajien on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Paras käytettävissä oleva tekniikka vähentää päästöjä ympäristöön. Luvan saaja on hakemuksessaan esittänyt vähentävänsä kaasupäästöjä ja valumia vesistöön levittämällä lannan kasvukaudella. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ovat muun muassa ruokinnan suunnittelu, toiminnan laatujärjestelmä, säilörehun tekeminen esikuivattuna ja polttoöljyn varastointi. (Lupamääräys 7) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta, uusien rehuvarastojen rakentamisesta, tuotantosuunnan muuttamisesta tai toiminnan lopettamista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. (Lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (Lupamääräys 9) Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Mahdollisten lannan vastaanottosopimusten kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. (Lupamääräys 10) Vastaus annettuihin lausuntoihin Lausunnot on otettu huomioon ratkaisusta, sen perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. Ympäristölupaan ei sisälly eläintautien ehkäisemiseen ja leviämiseen liittyviä määräyksiä, koska aluehallintovirasto ympäristölupaviranomaisena ei ole toimivaltainen ko. asiassa. LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä 28.2.2026 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta, muutoksista eläinsuojan ympäristön maankäytössä ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista.
13 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita. KORVATTAVA PÄÄTÖS Tämä päätös korvaa lainvoiman saatuaan Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hakijoiden eläinsuojalle 2.6.2005 antaman ympäristölupapäätöksen. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 8, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos 29.12.2009, 1792/2009) 1, 4 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 870 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1740 euroa. Maksun suuruus on 50 % taksan mukaisesta maksusta, kun kyseessä on toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittely. Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 4 3 momentti PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon ELY-keskukselle sekä Nilsiän ympäristönsuojeluviranomaiselle, Suomen ympäristökeskukselle ja niille, jotka ovat sitä erikseen pyytä-
neet. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Nilsiän kaupungissa. 14 Liite Valitusosoitus
15 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Itä-Suomen aluehallintovirastoon. Ympäristöneuvos Ahti Itkonen Ma. ympäristöylitarkastaja Raili Pärjälä Tiedustelut: asian esittelijä Raili Pärjälä, p. 040 774 8076, 1.3.2011 alkaen p. 040 774 8075
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 28.3.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitet- Valituksen sisältö tava Valituksen liitteet - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.