SUOMEN ASIANAJAJALIITTO FINLANDS ADVOKATFÖRBUND Opetus-ja kulttuuriministeriö KTPO/Kty Hallitusneuvos Maiju Tuominen Dnro 45/2014 23.1.2015 1(4) kirjaamo (a) m inedu.fi Lausuntopyyntönne: OKM/59/010/2014,13.10.2014 LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI AMMATTIPÄTEVYYDEN TUNNUSTAMISESTA JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI Esitys perustuu ammattipätevyyden tunnustamista koskevaan direktiiviin (2013/55/EU) 20.11.2013 tehtyjen muutosten täytäntöönpanoon. Samalla muuttuu hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmästä annettu asetus (EU n:o 1024/2012). Asianajajan ammatinharjoittamista muussa kuin siinä maassajossa ammattipätevyys on saatu, koskevat erityisdirektiivit (77/249/ETYja 98/5/EY) jäävät edelleen sellaisinaan voimaan. Nämä direktiivit ovat helpottaneet asianajajan ammatin liikkuvuutta jo vuosia ja luoneet mallin ammatinharjoittajien palvelun liikkumiselle perusteluissa. Asianajajien ammattipätevyyden tunnustamista koskevan lainsäädännon osalta muutostarvetta ei ole. Suomen Asianajajaliitto on antanut ammattipätevyysdirektiiviin liittyvät lausunnot 26.8.2011 (lausuntopyyntö OKM2011-00250, vihreä kirja) ja 14.2.2012 (OKM2012-00021, ehdotus ammattipätevyysdirektiivin muuttamisesta). Lausunnot ovat liitteenä ja Asianajajaliitto uudistaa sen, mitä niissä on lausuttu. l. Yleistä ammattipätevyyden tunnustamismenettelystä ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä Ehdotus ammattipätevyyden tunnustamisesta annetuksi laiksi on yleislaki, erityismääräyksiä on ainoastaan arkkitehdin ja eräistä terveydenhoitoalan ammateista sekä proviisareista ja eläinlääkäreistä. Asianajajaliitto ottaa kantaa lakiesitykseen vain siltä osin kuin on kyse asianajajan ammatista. Lain rakenteesta johtuen on kuitenkin jossain määrin vaikea hahmottaa, mitkä mahdolliset muut lainkohdat koskettavat asianajajan ammattipätevyyden tunnustamistä.
Asianajajat on lakiehdotuksessa erikseen mainittu 19 :n (eurooppalainen ammattikortti) ja 30 :n (siirtymäsäännökset) kohdalla. Sen lisäksi asianajajiin on viitattu l :n soveltamisalaa koskevissa perusteluissa. 2. Ehdotuksen tavoitteet Ehdotuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja nykyaikaistaa liikkuvuutta koskevia sääntöjä. Ammattipätevyyden tunnustamisprosessia on haluttu helpottaa ja nopeuttaa erityisesti eurooppalaisen ammattikortin avulla. Tarkoituksena on parantaa järjestelmää myös kuluttajien kannalta erityisesti siltä osin, kuin ehdotukset liittyvät kielitaitoon ja ammatillisia väärinkäytöksiä varoituksiin terveydenhoitoalalla. Tavoitteet ovat perusteltuja. 3. Lakiesityksen yksityiskohtia l Soveltamisala/Voimaantulosäännös Lainmuutoksen yhteydessä on tarkoitus luopua tulkinnasta, jonka mukaan oikeustieteellistä tutkintoa edellyttävät julkiset virat sekä tehtävät, jotka olisivat säänneltyjä ammatteja (asianajaja), joihin tulisi soveltaa ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua lakia. Toisin sanoen: Jos ulkomailla oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut henkilö haluaa kelpoisuuden julkisen sektorin virkaan, johon säädöspohjaisena kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteellisen alan tutkinto, hän voisi tutkinnon suoritusmaasta riippumatta hakea jatkossa päätöstä tutkinnon rinnastamisesta ulkomaanopintolain nojalla. Tämä koskisi siis myös asianajajaksi pyrkivää ja ilmeisesti mitä tahansa tehtävää, johon edellytetään oikeustieteellistä tutkintoa. Käytännössä jatkossa ei enää tehtäisi eroa ETA-alueenja sen ulkopuolella suoritettujen oikeustieteellisten tutkintojen välillä. Opetushallitus arvioi suoritetun oikeustieteellisen tutkinnon ja suomalaisen tutkinnon eroavaisuudet ja määrittelisi sen, mitä ulkomaisen oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneen tulisi suorittaa Suomessa saadakseen tutkintonsa rinnastettua suomalaiseen oikeustieteelliseen tutkintoon ja voidakseen hakeutua asianajajaksi tai hakea tuomarin virkaa. Jatkossa siis hyvinkin erilaisessa oikeuskulttuurissa suoritetun oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut henkilö voi vastaavuustutkinnon suoritettuaan hakeutua tuomarin virkaan tai asianajajan tehtävään. Tämä asettaa vastaavuustutkinnolle ison haasteen. Asianajajaliitto korostaa, että vastaavuustutkinnon tulee jatkossakin olla vaativa/ että se aidosti antaa sen suorittajalle riittävät edellytykset suoriutua tuomarin tai asianajajan ammatin vaatimista tehtävistä. Asianajajaliitto uskoo kuitenkin, että opetushallituksella on riittävät resurssit ulkomaisten tutkintojen arviointiin, eikä sinänsä vastusta tehtyä esitystä.
5 Ammattipätevyyden tunnustamisesta vastaava taho Opetushallitus päättää muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta säänneltyyn ammattiin, ellei muualla toisin määrätä. Sen mukaisesti kuin muualla laissa tai sen nojalla säädetään, oikeudesta harjoittaa ammattia toisessa maassa hankitun ammattipätevyyden perusteella päättää sama taho, joka myöntää oikeuden kyseisen ammatin harjoittamiseen Suomessa suoritetun tutkinnon nojalla. Pitkään voimassa ollut menettelyjossa opetushallitus arvioi ulkomailla suoritetun oikeustieteellisen perustutkinnon kelpoisuuden suomalaiseen oikeustieteellistä koulutusta edellyttävään tehtävään, on perusteltu. Siltä osin kuin on kysymys asianajajan ammattipätevyyden muista edellytyksistä tai asianajajan ammattipätevyyden jo muualla saaneen henkilön jäsenyyskelpoisuuksista, arvioinnin tekee jatkossakin Suomen Asianajajaliitto. Kun on kyse oikeudellisten palvelujen antamisesta, on tärkeää, että sääntelyllä varmistetaan, että asianajajan ammattinimikettä käyttävällä on tehtävän edellyttämä riittävä ammattipätevyys. Edellä mainittu menettely mahdollistaa tämän varmistuksen. 8 Osittainen ammatinharjoittamisoikeus Pykälässä säädettäisiin toimivaltaisen viranomaisen (Suomen Asianajajaliitto) tapauskohtaiseen harkintaan perustuvasta päätöksestä harjoittaa toisessa jäsenvaltiossa hankittua (asianajajan) ammattia, joka vastaa vain osittain jotain Suomessa säänneltyä ammattia. Osittainen ammatinharjoittamisoikeus tarkoittaa, että henkilö ei saa oikeutta harjoittaa kaikkea kyseiseen ammattiin liittyvää toimintaa, vaan hän saa rajoitetun oikeuden tietyissä tehtävissä. Osittainen ammatinharjoittamisoikeus soveltuu asianajajan ammattiin huonosti ja Asianajajaliiton valvovana viranomaisena olisi vaikea valvoa sen toteutumista. 19 Eurooppalainen ammattikortti Eurooppalainen ammattikortti helpottanee ja nopeuttanee ammattipätevyyden tunnustamisprosessia. Lakiesityksen perustelujen mukaan eurooppalaista ammattikorttia ei ole tarkoitus ottaa käyttöön oikeusalan ammateissa, joita varten on jo otettu käyttöön ammattikortti ja josta säädetään asianajajien palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamisesta annetussa neuvoston direktiivissä 77/249/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/5/EY asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu. Esitys vastaa Suomen Asianajajaliiton jo aiemmin esittämää kantaa. 4. Lopuksi
Ammattipätevyyden tunnustamista koskeva lainsäädäntö on merkittävää, koska liikkuvuus eri ammateissa, niin myös asianajajan ammatissa, lisääntyy ja kiinnostus suorittaa oikeustieteellinen tutkinto tai hankkia asianajajan pätevyys kotimaan ulkopuolella kasvaa. Yhä useampi nuori hakeutunee opiskelemaan oikeustieteitä kotimaan ulkopuolelle. Opiskelija haluaa tietää ennakolta, mitkä ovat tutkinnon hyödyntämismahdollisuudet Suomessa ja mitä pitää tehdä ulkomaisen tutkinnon suoritettuaan päästäkseen harjoittamaan asianajajan ammattia tai hakemaan tuomarin virkaa. Toistaiseksi liikkuminen on kuitenkin ollut vähäistä. 2000-luvulla keskimäärin yksi Asianajajaliton jäsenyyttä hakeva vuodessa on suorittanut ulkomaisen tutkinnon jälkeen ETA-vastaavuuskokeen Suomessa. Asianajajadirektiivin mukaiseen EU-luetteloon on ollut 2000-luvulla merkittynä kaksikymmentä muualla kuin Suomessa asianajajan ammattipätevyyden saanutta henkilöä. Näistä kuusi on saanut kolme vuotta EUluettelossa oltuaan asianajajan ammattipätevyyden, näistä kuitenkin vain kolme on enää liiton jäsenenä. Kymmenen EU-luetteloon merkityn kohdalla tilanne on muuttunut niin, etteivät he ole jäsenyyttä hakeneet, vaan ovat eronneet EU-luettelosta. EUluettelossa on tällä hetkellä neljä muussa ETA-maassa asianajajan ammattipätevyyden saanutta henkilöä, joilla kolmen vuoden aika ei ole vielä tullut täyteen. Suomen Asianajajaliitolla ei ole muuta huomauttamista luonnoksesta hallituksen esitykseksi ammattipätevyyden tunnustamisesta annetuksi laiksi. Helsingissä 23. tammikuuta 2015 SUOMEN ASIANAJAJALIITTO Risto Sipilä Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja LAATI apulaispääsihteeri Pirkko Kivikari, Suomen Asianajajaliitto Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa.
SUOMEN ASIANAJAJALIITTO FINLANDS ADVOKATFÖRBUND Opetus- ja kulttuuriministeriö KTPO/Kty Hallitusneuvos Maiju Tuominen Dnro 03/2012 14.2.2012 1(3) maii u.tuominen(%mmedu. fi Lausuntopyyntönne: OKM2012-00021, 16.1.2012 LAUSUNTOPYYNTÖ AMMATTIPÄTEVYYSDIREKTIIVIN MUUTTAMISEKSI Euroopan komissio on antanut ehdotuksensa ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin 2005/36/EYja ns. IMI-asetuksen muuttamisesta (KOM(2011)883). Voimassa oleva laki ammattipätevyyden tunnustamisesta on annettu 30.11.2007. Samana päivänä on muutettu asianajajista annetun lain 3 muotoon, joka vastaa Suomen Asianajajaliiton 21.3.2007 opetusministeriölle antamaa esitystä lausunnossa hallituksen esityksestä edellä mainituksi laiksi ammattipätevyyden tunnustamiseksi. Asianajajaliiton tuolloin antamassa lausunnossa mainitut periaatteet vastaavat liiton nykyisiäkin kantaa ammattipätevyyden tunnustamisesta silloin kun on kyse asianajajan ammattipätevyydestä. l. Yleistä ammattipätevyyden tunnustamista koskevasta lainsäädännöstä Yleisesti voidaan todeta, että ammattipätevyyden tunnustamista koskeva sääntelyn tulee olla selkeää eikä se saa rajoittaa liikkuvuutta. Ammattipätevyyden tunnustamista koskeva menettely ei saa myöskään olla liian hankalaa eikä epävarmaa. Silloin kun on kyse oikeudellisten palvelujen antamisesta, on sääntelyllä varmistettava, että asianajajan ammattinimikettä käyttävällä on tehtävän edellyttämä riittävä ammattipätevyys. Nykyinen menettely, jossa opetushallitus arvioi ulkomailla suoritetun oikeustieteellisen perustutkinnon kelpoisuutta suomalaiseen oikeustieteellistä koulutusta edellyttävään tehtävään, on pemsteltu. Siltä osin kuin on kysymys asianajajan ammattipätevyyden muista edellytyksistä tai asianajajan ammattipätevyydenjo muualla saaneen henkilön j äsenyyskelpoisuuksista, arvioinnin tekee Suomen Asianajajaliitto. Vastaavasti, kun laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista tulee voimaan 1.1.2013 luiden, opetushallitus amoinee hakijan ulkomailla suoritetun oikeustieteellisen pemstutkinnon kelpoisuutta koskevat kysymykset ja oikeudenkäyntiavustajalautakunta muut oikeudenkäyntiavustajan kelpoisuusehtojen edellytykset.
Asianajajien ammattipätevyyden tunnustamista koskevan lainsäädännön osalta ei välitöntä muutostarvetta ole. Direktiiviehdotuksessa käsitellään ammattipätevyyksien tunnustamista laajasti, Asianajajalutto ottaa kantaa esitettyihin kysymyksiin vain siltä osin kuin ne edes osittain koskevat asianajajan ammattipätevyyttä. 2. Ehdotuksen tavoitteet Ammattipätevyysdirektiivm tavoitteena on vastata korkean ammattitaidon työpaikkojen kysynnän lisääntymisen haasteisiin ja sujuvoittaa tiettyyn ammattiin pätevöityneiden kansalaisten muuttamista toiseen maahan töihin Euroopassa. Tavoite on perusteltu. Asianajajan ammatinharj eittämistä muussa kuin siinä maassa, jossa ammattipätevyys on saatu, koskevat erityisdirektiivit (77/249/ETYja 98/5/EY) säätelevät tyydyttävällä taväliä asianajajan ammatin vapaata liikkuvuutta. Nämä direktiivit ovat helpottaneet asianajajan ammatin liikkuvuutta jo vnosiaja luoneet mallin ammatinharjoittajien palvelun liikkumiselle. 2. l.eurooppalainen ammattikortti Eurooppalainen ammattikortti helpottanee ja nopeuttanee ammattipätevyyden tunnustamisprosessia. Euroopan unionin asianajajaliittojen neuvosto (CCBE) on jo luonut eurooppalaisen asianajajakortin. Direktiivin 98/5/EYn tarkoittama toimivaltainen viranomainen (Suomessa Suomen Asianajaj allitta) varmistaa, että asianajajan ammattikortin saa vain ko. maassa asianajajan ammattipätevyyden saanut lakimies. Asianajajaliitto ei näe tarpeelliseksi muuttaa nykyistä järjestelmää niin, että IMI hallinnoisi myös asianajaj ien ammattikorttia. 2.2. Palkallinen harjoittelu Asianajajan ammatin harjoittamisen edellytyksenä on oikeustieteellisen tutkinnon suorittaminen, harjoitteluja asianajajatutkinto, harjoittelun ja tutkinnon sisällöt ja laajuudet vaihtelevat jonkin verran eri EU:n jäsenmaissa. Asianajajan ammatin harjoittamiseen Suomessa vaadittavan harjoittelun voi suorittaa jo nyt myös toisessa jäsenvaltiossa. 3. Lopuksi Suomen Asianajajaliitolla ei ole muuta huomauttamista ammattipätevyysdirektiivin muuttamiseksi annettuun komission ehdotukseen eikä opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteltuun direktiivin uudistamista koskevaan muistioon. Helsingissä 14. helmikuuta 2012 SUOMEN ASIANAJAJALIITTO