Valtatie 4 Mitä eväitä Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys antoi? 23.10.2014
Mistä selvityksessä on kysymys? Käyttäjätarpeisiin pohjautuva tarkastelu lähes 600 km pitkälle yhteysvälille Työn keskeiset tavoitteet: Keskeisten toimijoiden yhteinen näkemys yhteysvälin tavoitetilasta pitkällä aikajänteellä Perusteltu vaiheittainen etenemispolku nykytilasta tavoitetilaan (2030) 2
Yhteysvälin rooli Suomen tärkein pohjois-etelä -suuntainen yhteys Valtatie 4 osa TEN-T -ydinverkkoa à vaatimus toimia uudenlaisen kehityksen mahdollistajana Tuotekuljetusten tärkein väylä pohjoisesta etelän satamiin Jakelukuljetusten runkoyhteys etelän satamista pohjoiseen Henkilöliikenteessä nopean seudullisen ja paikallisen liikenteen välittäjä matkailuliikenteen ja mökkimatkojen kansallinen pääväylä 3
Kuljetukset korostuvat Tärkein pohjois-etelä suuntainen kansainvälinen kuljetuskäytävä Merkitys kasvaa edelleen: toimituksille asetettujen vaatimusten muuttuminen aikatauluvaatimusten tiukentuminen raideliikenteen joustamattomuus kumipyöräliikenteen kustannustehokkuus kansainvälisten kuljetusten lisääntyminen 4
Lyhyitä matkoja paljon Pitkämatkainen henkilöliikenne pääosin vapaa-ajan liikennettä Työperäinen liikenne keskittyy kaupunkiseuduille 5
Käyttäjätarpeet ja palvelutaso Nykytila Moottoritieosuuksia lukuun ottamatta turvaton ja häiriöaltis Jyväskylän ja Oulun seuduilla päivittäisiä ruuhkia, ongelmat lisääntyvät liikenteen kasvaessa Pienet parantamistoimenpiteet pääosin tehty Liikennepalvelut toimivia Olemassa oleva maankäyttö asettaa merkittäviä reunaehtoja kehittämiselle 6
Lähtökohtana käyttäjätarpeet nyt ja tulevaisuudessa Suurimmat kehittämisodotukset kaupunkiseuduilla Kunnossapidon merkitys pysyy Mukavuus- ja helppousvaatimukset kasvavat Palveluiden merkitys kasvaa 7
Tarpeiden kohdentuminen yhteysvälin eri osissa Jaksottelun tavoitteena yhteysvälin jakaminen käyttäjätarpeiden mukaan homogeenisiin osuuksiin Tavaraliikenne koko yhteysvälillä keskeinen käyttäjäryhmä Henkilöliikenteessä käyttäjätarpeet ja -määrät vaihtelevat yhteysvälillä merkittävästi Tuloksena kriittisten käyttäjäryhmien määrittäminen (ketä, missä, milloin) ja tarpeiden mittakaavoittaminen (kuinka paljon) Liikenteen koostumus, ajallinen jakaantuminen, määrät jne. 8
Yhteysvälin jaksottelu Tavara-, poikittais- ja paikallisliikennejakso Tavara-, asiointi- ja pendelöintijakso Tavara-, pendelöinti- ja vapaa-ajanliikenteen jakso Tavara- ja vapaa-ajanliikenteen jakso 9
Palvelutasotavoitteet 10
Jakso Ii Kemi Jyväskylän ja Oulun kohdat Lusi Vaajakoski ja Äänekoski Liminka TURVALLISUUS, ENNAKOITAVUUS, HALLITTAVUUS Pttekijät Jyväskylä Äänekoski, Oulu-Ii ja Kemi Haaparanta Matkaaika Matkaaika Mukavuus Matkaaika Mukavuus (matka -aika) Kuolemat ja vakavat loukkaantumiset minimoidaan vaarantamatta kuljetusketjujen toimivuutta ja kustannustehokkuutta, turvallisuustaso on parempi kuin pääteillä keskimäärin. Matka-ajan minimointi ja hyvä ennakoitavuus mahdollistavat tehokkaan logistiikan. Palvelutasotavoitteet Raskaan liikenteen minimimatka-aika turvataan ympäri vuorokauden. Matka-ajaltaan ja ennakoitavuudeltaan korkeatasoinen yhteys, joka mahdollistaa tehokkaan seudullisen työmatkaliikenteen sekä henkilöautolla että linjaautolla. Nopeustaso sovitetaan hallitusti liikenne- ja keliolosuhteisiin. Raskaan liikenteen minimimatka-aika turvataan ympäri vuorokauden. Työ- ja työasiamatkoilla matkaajan minimointi ja hyvä ennakoitavuus sekä henkilöautolla että linja-autolla. Yhtenäinen, yllätyksetön ja miellyttävä liikenneympäristö ympäri vuorokauden ja läpi vuoden. Korkean palvelutason taukopaikat niin ammatti- kuin vapaa-ajanliikenteelle. Raskaan liikenteen minimimatka-aika turvataan ja ruuhka-aikojen viivästykset ovat ennakoitavissa. Matka-ajaltaan ja ennakoitavuudeltaan korkeatasoinen yhteys, joka mahdollistaa yhdessä katuverkon kanssa tehokkaan seudullisen ja paikallisen työmatkaliikenteen. Nopeustaso sovitetaan hallitusti liikenne- ja keliolosuhteisiin. Tasainen raskaan liikenteen minimimatka-ajan mahdollistava ajonopeus ympäri vuorokauden ja läpi vuoden. Yhtenäinen, yllätyksetön ja miellyttävä liikenneympäristö. Korkean palvelutason taukopaikat niin ammatti- kuin vapaa-ajanliikenteelle. Myös matka-aika korostuu työasiamatkoilla välillä Lusi- Vaajakoski.
Palvelutasoanalyysin yhteenveto Kemi - Haaparanta Ii - Kemi Pt-tekijät Matka-aika Matka-aika Mukavuus Merkittävimmät puutteet Ei merkittäviä puutteita. Tornion kohdalla nopeustaso sovitettu ympäristöön. Puutteita matka-ajassa ja ennakoitavuudessa. Turvallisuus ja turvallisuuden tunne puutteellisia. Oulu - Ii Matka-aika Turvallisuus ja turvallisuuden tunne puutteellisia. Nopeusrajoitus osassa väliä tavoitetilaa alhaisempi. Iin kohta haasteellisin. Oulun kohta Matka-aika Jonkin verran ennakoitavuuteen ja matka-aikaan liittyviä puutteita ruuhka-aikoina. Lisääntyvät merkittävästi, jos liikenne kasvaa oletetusti. Äänekoski - Liminka Jyväskylä - Äänekoski Jyväskylän kohta Lusi - Vaajakoski TURVALLISUUS, ENNAKOITAVUUS, HALLITTAVUUS Mukavuus Matka-aika Matka-aika Mukavuus Matka-aika Kaikkien palvelutasotekijöiden osalta merkittävimmät puutteet taajamakohdissa. Merkittäviä puutteita koko jaksolla ennakoitavuudessa ja matka-ajassa. Ennakoitavuus koko tarkastelujakson heikoin. Merkittäviä puutteita ennakoitavuudessa ja matkaajassa. Välit Kanavuori-Vaajakoski sekä Kirri- Tikkakoski selkeästi puutteellisia jo nykyliikenteellä. Jonkin verran ennakoitavuuteen vaikuttavia puutteita ruuhka-aikoina.
Yhteysvälin tavoitetila 2030 Kuva hankekortist a ilman hankenume roita > MARKO 13
Yhteysvälin tekninen tavoitetila 2030 11. Kemi Haaparanta (33 km, KVL 11 700 22 200) 4-kaistainen moottoritie, 100-120 km/h, telematiikka, eritasoliittymät; viimeiset 3 km taajaman sisääntulotiemäinen 2+2 -kaistainen 60 km/h, kiertoliittymiä, liikennevalo-ohjattuja liittymiä, eritasoliittymiä. 9. Haukipudas Ii (33 km, KVL 12 200 35 000) Haukiputaan eteläpuolella 4-kaistainen moottoritie ja pohjoispuolella jatkuva ohituskaistatie (moottoriliikennetie), 100 km/h (edellyttää Iin ohitusta), telematiikka, eritasoliittymät. 7. Pulkkila Liminka (68 km, KVL 5 700 8 000) Ohituskaistatie, minimi 80 km/h, kontrolloituja tasoliittymäjärjestelyjä, yksityistie-eritasoliittymiä, eritasoliittymiä. 5. Äänekoski Viitasaari (62 km, KVL 6 700 9 800) Ohituskaistatie, minimi 80 km/h, kontrolloituja tasoliittymäjärjestelyjä, yksityistie-eritasoliittymiä, eritasoliittymiä. 3. Vaajakoski Vehniä (Jyväskylän kohta) (30 km, KVL 15 700 39 700) 4-kaistainen moottoritie 100 km/h, lyhyt jakso keskustan kohdalla 4-kaistainen valtatie 70 km/h, telematiikka, eritasoliittymät, nopea joukkoliikenne. 1. Lusi Toivakka (92 km, KVL 7 000 10 200) Ohituskaistatie, 100 km/h, tasoliittymissä 80 km/h, kontrolloituja tasoliittymäjärjestelyjä, yksityistieeritasoliittymiä, eritasoliittymiä. 10. Ii Kemi (60 km, KVL 8 000 11 100) Jatkuva ohituskaistatie, 100 km/h, tasoliittymissä 80 km/h, telematiikka, eritasoliittymiä, yksityistieeritasoliittymiä ja kontrolloituja tasoliittymäjärjestelyjä. 8. Liminka Haukipudas (Oulun kohta) (29 km, KVL 20100 68100) 4- tai 6-kaistainen moottoritie, 80-100 km/h, telematiikka, eritasoliittymät, nopea joukkoliikenne. 6. Viitasaari Pulkkila (139 km, KVL 3500 8000) Yksittäisin ohituskaistoin varustettu 2- kaistainen valtatie, minimi 80 km/h (edellyttää Kärsämäen ohitusta), kontrolloituja tasoliittymäjärjestelyjä, yksityistie-eritasoliittymiä, eritasoliittymiä. 4. Vehniä Äänekoski (24 km, KVL 9 300 14 600) 4-kaistainen moottoritie tai 4-kaistainen valtatie, 100 km/h, telematiikka, eritasoliittymät, nopea joukkoliikenne. 2. Toivakka Vaajakoski (21 km, KVL 7 300) Moottoriväylä, 100 km/h, eritasoliittymät. 14
Toimenpiteet Talvihoidon yhtenäisyyttä parannetaan Asiakkaiden näkökulmasta riittävä kunnossapito tärkein valtatien liikenteen palvelutasoon vaikuttava tekijä tasoa pidetään yleisesti riittävänä, mutta kunnossapidon ja erityisesti sen ajoituksen yhtenäisyydessä parantamista. Yhtenä toimenpiteenä tullaan jatkossa tarkastelemaan koko yhteysvälin talvihoitoluokitusta Valtatien rooli tavaraliikenteen pääväylänä perustelee vahvasti koko yhteysvälin nostamista korkeimpaan kunnossapitoluokkaan Luokitusten ohella tarkastellaan kunnossapidon ajoitusta alueurakoiden rajoilla 15
Liikennepalveluita kehitetään laajassa yhteistyössä Logistiikka- joukkoliikenne- ja tienvarsipalvelut yksityisten toimijoiden toteuttamaa Väylän palvelutason turvaamisella luodaan pohja liikennepalvelujen parantamiselle Liikennepalvelujen kehittäminen ei vaihtoehto investointihankkeille Tienvarsipalveluiden tuottajien ja tienpitäjän yhteistyötä lisätään jatkossa 16
Tarvitaan merkittäviä investointeja Tavoiteltavan palvelutason (2030) varmistamiseksi tarvittavien hankkeiden kustannusarvio on yhteensä 1 087 M Kiireellisimpien hankkeiden osuus on 422 M : 1. Lusi Vaajakoski 1. vaihe 5. Kirri Tikkakoski 7. Äänekosken kohta 20. Oulun kohdan 1. vaihe 21. Kello Haukipudas 22. Haukipudas Räinänperä 24. Pohjois-Ii Maksniemi 1. vaihe Lisäksi noin 80 M investointeja pääosin välille Lusi - Vaajakoski 17
Tavoitetila edellyttää merkittäviä investointeja 18
Yhteenveto ja johtopäätökset Tavaraliikenne asettaa koko yhteysvälille yhteneväisen ennakoitavuus- ja matka-aikatavoitteista johdettavan perustavoitteen (mahdollisimman tasainen 80 km/h) Henkilöliikenteen näkökulmasta korostuvat kaupunkiseudut ja niiden sisäinen liikenne Turvallisuustavoitteet edellyttävät investointeja myös yhteysvälin vähäliikenteisemmille osuuksille Palvelutasovaatimuksiin vastaaminen edellyttää merkittävää ja pitkäjänteistä investointiohjelmaa Investointihankkeiden ohella on erittäin tärkeää, että perusväylänpito on korkeatasoista ja kunnossapito yhtenäistä Keskeisillä toimijoilla on yhtenäinen käsitys kehittämistarpeista 19
Yhteysvälin jaksottelu Tavara-, poikittais- ja paikallisliikennejakso Tavara-, asiointi- ja pendelöintijakso Tavara-, pendelöinti- ja vapaa-ajanliikenteen jakso Tavara- ja vapaa-ajanliikenteen jakso 20
Muutokset aiempaan Palvelutasolähtöinen tarkastelu painottaa aiempaa vahvemmin tavaraliikenteen ja työperäisen liikenteen tarpeita Merkittävimmät palvelutasopuutteet ohjaavat hankepriorisointia Aiemmin suunniteltujen hankkeiden sisältöön tai priorisointiin tällä ei ole merkittävää vaikutusta Keskitytään aiempaa vahvemmin kaupunkiseuduille Kaupunkiseutujen välisillä osuuksilla tavaraliikenteen vaatimusten turvaaminen etusijalla Turvallisuustavoitteet perustelevat ajosuuntien rakenteellista erottamista myös vähäliikenteisemmillä osuuksilla 21