Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kari Haring 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Kari Haring asiantuntijalääkäri +358407182624 kari.haring@sak.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 09.02.2016 5. Toimielimen nimi Nimi - Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 6. Onko vastaaja 0 1 kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö jokin muu
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kyllä 0 1 Ei Ei kantaa 9. 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. - SAK on jo aiemmin linjannut, että sote-alueiden on oltava väestöpohjaltaan riittävän suuria (200 000-400 000), mikäli halutaan taata laadukkaat erikoissairaanhoidon palvelut. Jos ei tavoiteltaisi täysintegraatiota ja kyseessä olisi pelkästään perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin kohdistuva uudistus, pienemmät alueet riittäisivät.
10. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat) 11. 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 12. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? - Riittävän väestöpohjan takaamiseksi ratkaisu on perusteltu. Samalla on kuitenkin huolehdittava lähipalvelujen saatavuudesta ja helposta saavutettavuudesta. 13. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia
0 1 Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä? 14. 7. Itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? 15. 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua?
16. 9. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 17. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? - Osa ELY-keskusten tehtävistä sellaisia, ettei niitä ole tarkoituksenmukaista siirtää kaikkien itsehallintoalueiden tehtäviksi, vaan niitä on keskitettävä tietyille itsehallintoalueille. On myös arvioitava, mitä muita kuntien tehtäviä on järkevää siirtää itsehallintoalueiden tehtäviksi. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi maataloushallinto ja eläinlääkintä. 18. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntiin jäävien tehtävien välinen yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? - Itsehallintoalueille tulee säätää velvoite yhteistyöhön kuntien kanssa ja velvoite tuottaa tarvittavaa tietopohjaa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyölle. Lisäksi olisi harkittava kuntien valtionosuusjärjestelmään korvamerkittyä valtionosuutta, jota voi käyttää vain tähän työhön. Tarvetta on valtakunnallisesti linjata, mihin painopisteeseen kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä painotetaan toimintaa kunakin ajankohtana. 19. 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. - SAK pitää tärkeänä, että nyt on tehty päätös, millaisten alueiden pohjalta sote-uudistusta viedään eteenpäin. On tärkeää huolehtia alueiden kesken mielekkäästä työnjaosta ja sellaisten toimintojen keskittämisestä, joita ei ole järkevä hajauttaa kaikille alueille. Jatkovalmistelussa on turvattava yliopistollisten sairaaloiden erityisasema tutkimuksessa, kehittämistyössä ja koulutuksessa. Tässä yhteydessä SAK haluaa korostaa julkisomisteisen palvelutuotannon merkitystä ja ensisijaisuutta sosiaalija terveyspalveluissa. Hallituksen aluelinjausten yhteydessä ei ole juurikaan huomioitu nykyisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön asemaa. SAK pitää tärkeänä, että uudistuksen yhteydessä huolellisesti valmistellaan säädökset, joilla turvataan henkilöstön asema uudistuksessa. Samalla on huolehdittava, että itsehallintoalueille siirtyvät henkilöt säilyvät kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä.
20. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. - Sote-uudistukselle asetettu tavoite kulusäästöistä on kunnianhimoinen, eikä se onnistu ilman vahvaa ministeriöstä tulevaa ohjausta. Vaarana voi olla muuten alueiden epätarkoituksenmukaiset investoinnit ja muu resursointi palvelutuotantoon. Ohjausta olisi tältä osin syytä tehostaa myös koskemaan yksityistä palvelutuotantoa, jolla on tarkoitus täydentää julkista tuotantoa. Sote-linjauksen yhteydessä on viitattu julkiseen palvelulupaukseen. Se voi parhaimmillaan ohjata toimimaan vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla. Palvelulupaus ei kuitenkaan saa olla väline, jolla kustannussyistä rajoitetaan tarpeellisten palvelujen saamista. Maakuntajaon pohjalta syntyvät alueet ovat taloudellisilta voimavaroiltaan ja muilta resursseiltaan erilaisia ja jatkossa tarvitaan merkittävää alueiden välistä taloudellista tasausta yhdenvertaisten sote-palvelujen turvaamiseksi. Hallituksen tekemä aluejako- ja rahoituslinjaus edellyttää merkittäviä muutoksia valtionosuus- ja verolakeihin. SAK pitää tärkeänä, ettei palkansaajien verotus uudistuksen myötä kiristy. SAK arvioi, että sote-uudistuksen yhteydessä sovittu potilaiden valinnanvapauden lisääminen voi säätelemättömänä johtaa merkittävään kustannusten nousuun. Siksi SAK suhtautuu tässä vaiheessa kriittisesti valinnanvapauden hallitsemattomaan lisäämiseen. Tehtävät uudistukset eivät saa myöskään johtaa asiakasmaksujen nousuun, koska jo tällä hetkellä asiakasmaksut muodostavat kynnyksen palvelujen käytölle köyhimpien ihmisten osalta. Lopuksi SAK toteaa työterveyshuollon osalta, että työterveyshuollon asemaan ja rahoitukseen ei ole syytä uudistuksen yhteydessä puuttua.