KYT2010 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA. KYT2010-tutkimusohjelman esittely Heikki Leinonen (Carrum Oy)

Samankaltaiset tiedostot
Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma, KYT

KYT seminaari

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2018) Tutkimusohjelman perusesittely Kari Rasilainen, VTT

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta

KYT2018-tutkimusohjelman tavoitteet Loppuseminaari

Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, , Espoo. Muutama ajatus seminaarin aluksi

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

KYT2018. Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT)

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2014) Tutkimusohjelman perusesittely Kari Rasilainen, VTT

KYT KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Vuosikatsaus 2006

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin

KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari , Finlandia-talo

KYT2022-puiteohjelmakausi

PÄÄTÖS YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUS VYR-RAHOITUKSELLA V ; TUTKIMUSOHJELMA KYT2010 JA JOHTORYHMÄN KUTSUMINEN

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2018)

KYT2022. Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2018) Tutkimusohjelman perusesittely Kari Rasilainen, VTT

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN GEOLOGINEN LOPPUSIJOITUS JOHDANTO TURVALLISUUDEN ARVIOIMISEN PERUSTEISIIN (SYVENTÄVÄ OSUUS)

KYT2022 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma

KYT KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA

Bentoniittipuskurin jääkauden jälkeinen eroosio

Lopuksi. Rainer Salomaa Aalto-yliopisto/Teknillinen fysiikka. JYTKYT 30v Tänään KYT2018 Seuraavassa jaksossa KYT2022

KYT2014 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma Loppuraportti

Olkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus. Rakoiluseminaari

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

Kallioperätutkimukset:

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy

KYT2010 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma Loppuraportti

STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus

BENTO -ohjelma. KYT seminaari,

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

Ravinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma, KYT2014. Puiteohjelma tutkimuskaudelle Luonnos KYT-suunnitteluryhmä

TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 6/2001 vp

T A L O U S A R V I O E H D O T U S V U O D E L L E Varautumisrahasto Ydinturvallisuustutkimusrahasto Ydinjätetutkimusrahasto

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa

KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA

Ydinjätteen loppusijoitus Suomessa

seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä.

Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti TEM/709/ /2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Vuosisuunnitelma 2011

Excellence -hankkeiden arviointimenettely VYR-tutkimusohjelmissa

Katsaus ydinenergialainsäädännön uudistamiseen ja soveltamiseen

KYT KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Osavuosikatsaus 1-4/2003

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI

Turvallisuusperustelun tarkastelua

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija Linda Kumpula

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Tutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen

Kaasujen muodostuminen matala-aktiivisen jätteen loppusijoituksessa

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija Linda Kumpula

Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina

Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma SAFIR2010

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2010) Suunnitellut tutkimushankkeet 2007

Kuparikapselin korroosio

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma, KYT2014. Puiteohjelma tutkimuskaudelle

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Vuosikatsaus 2011

KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma KYT2018. Puiteohjelma tutkimuskaudelle

KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

KYT ja ydinjätealan tutkimusstrategiat

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA

KYT KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Osavuosikatsaus 1-8/2002

KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA

Soveltamisala: KYT-tutkimusohjelman valmistelu, toteuttaminen, valvonta ja raportointi. Laatija: Tero Varjoranta 18.5.

KYT 2010 tutkimusohjelman loppuseminaari

KANSALLISEN YDINVOIMALAITOSTEN TURVALLISUUSTUTKIMUSOHJELMAN SUUNNITTELU

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio

Posivan hanke tästä eteenpäin

KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia 2019:20 KYT2018 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma

Käytetyn ydinpolttoaineen huoltoa ja loppusijoitusta. tukeva tutkimus- ja kehitystoiminta vuosina Seppo Vuori

Virtaussimulaatioseminaari teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet

JYT2001 loppuseminaari

Soveltamisala: Tutkimusohjelman valmistelu, toteuttaminen, valvonta ja raportointi

Selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen

GEN4FIN SAFIR2014 seminaari

Ydinjäte: ikuinen terveysriski

Nuklidikulkeutuminen

KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA

Kansallisen ydinenergia-alan Osaamistyöryhmän työn tulokset ja jatkotoimet

SAFIR2010-TOIMINTAKÄSIKIRJA

Transkriptio:

KYT2010 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA KYT2010-tutkimusohjelman esittely Heikki Leinonen (Carrum Oy)

KYT-2010 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma Edeltävät JYT ja KYT ohjelmat 1989 2005 KTM:n päätös KYT2010:stä 6.9.2005; Viiden vuoden ohjelmakausi 2006-2010 rahoitus VYR:n Ydinjätetutkimusrahastosta, jonne jätehuoltovelvolliset maksavat vuosittain 0,08 % vastuumäärästään => ~1 M /a Vuosittainen hakukierros alkaen syyskuussa KYT2010 puiteohjelma määrittelee tutkimusohjelman tavoitteet ja hankkeiden sisällön

KYT 2010 yleiset tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on korkeatasoisen kotimaisen osaamisen hankinta ja ylläpito Tutkimusohjelma pyrkii osaltaan paikkaamaan havaittuja kansallisia osaamiskatveita. Eläköityvien resurssien kompensoiminen uusilla asiantuntijoilla. Toimii kansallisena tiedonvaihtofoorumina.

Miten KYT2010 toimii? Project proposals (October) Assesment (Nov.-Dec.) Financing proposal (January) Financing decision (March) Projects to finance KYT2010 Steering group (recommendation) Advisory Committee on Nuclear Energy (statement) Ministry of Trade and Industry State Nuclear Waste Management Fund (financing decision) (financing proposal) Support group (assesment) Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) (statement) Other possible financiers

Tutkimusohjelman johtoryhmä Johtoryhmän jäsen Organisaatio Johtaja Tero Varjoranta (pj.) Teknologia-asiantuntija Pia Salokoski Tutkimuspäällikkö Sami Hautakangas Johtava asiantuntija Veijo Ryhänen Tutkimusjohtaja Juhani Vira Neuvotteleva virkamies Jaana Avolahti Säteilyturvakeskus (STUK) Teknologian kehittämiskeskus (Tekes) Fortum Power and Heat Oy Teollisuuden Voima Oy (TVO) Posiva Oy Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM)

Tukiryhmä tukiryhmän jäsen Esko Eloranta, (pj) Jussi Heinonen Petri Jussila Jarmo Lehikoinen Paula Ruotsalainen Aimo Hautojärvi Margit Snellman Ilpo Kallonen Olli Taivainen organisaatio Säteilyturvakeskus (STUK) Posiva Oy Saanio & Riekkola Fortum Nuclear Services Teollisuuden Voima Oy

Mitä tekijöitä hanke-esityksissä arvioidaan? Tulosten hyödynnettävyys, erityisesti ydinjätehuollon turvallisuutta arvioitaessa, mutta myös muu hyöty, esim. ydinjätehuollon strategisten valintojen tukeminen Kohdistuminen, YEL:n tavoitteet ja johtoryhmän evästys Uuden asiantuntemuksen kehittäminen Teknistieteelliset ansiot Hanke-esityksen realistisuus, toisin sanoen hakijan mahdollisuudet toteuttaa hankkeensa KYT-hankkeissa tai muissa yhteyksissä osoitettu tuloksellisuus Kotimainen ja/tai kansainvälinen yhteistyö Hanke-esityksen loogisuus ja selkeys

Sisällölliset rajaukset Tutkimuksen sisältö on neutraalia Luvitusasiat rajataan pois tutkimusohjelmasta Luvanhakijoiden ja valvovien viranomaisten perusintressejä ei vaaranneta Tutkimushankkeet sellaisia, jotka on selvitettävä kansallisen merkityksensä vuoksi KYT palvelee sekä viranomaisia että luvanhakijoita

Johtoryhmän sisällölliset painotukset 2008: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuskysymykset Bentoniittipuskurin toimintakyvyn osoittaminen Turvallisuusanalyysimenetelmien kehitys Reaktiivinen kulkeutumismallinnus ja geomikrobiologia ydinjätehuollon strategiset vaihtoehdot yhteiskuntatieteelliset tutkimukset

Ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuuden arviointi Kallioperä ja pohjavesi pohjavesivirtaus pohjavesikemia kalliomekaniikka jääkausien vaikutukset Tutkimushankkeet Tekniset vapautumisesteet loppusijoituskapseli bentoniittipuskuri ja täyteaine Radionuklidien vapautuminen ja kulkeutuminen lähialue kaukoalue biosfääri

Strategiset selvitykset ydinpolttoainekierron ja ydinjätehuollon peruslinjaukset Tutkimushankkeet ydinpolttoainekierron ja ydinjätehuollon yleiset turvallisuuskysymykset ydinjätehuollon kustannukset, ydinjätteiden kuljetukset, voimalaitosjätteet, ydinvoimaloiden käytöstäpoisto

Yhteiskuntatieteelliset tutkimukset Tutkimusohjelman on tarkoituksenmukaista osoittaa rahoitusta sisällöltään rajattuihin yhteiskuntatieteellisiin selvityksiin ajankohtina jolloin lähestytään kansallisen ydinjätehuollon merkittäviä periaate- tai lupapäätöksiä. Suomalaisen ydinjätehuollon seuraava iso etappi on Posivan loppusijoituslaitoksen rakentamislupakäsittely. Tutkimusohjelmassa valmistellaan rahoitusta seurantahankkeelle loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista vaikutuksista.

Tekniset vapautumisesteet Loppusijoituskapseli Kuparin jännityskorroosio; vaikka suunnitellun kuparin ei ole todettu olevan herkkä jännityskorroosiolle loppusijoitusolosuhteissa, pitkä aikajänne aiheuttaa epävarmuutta ja mekanismien paremman ymmärtämisen kautta voitaisiin jännityskorroosion mahdollisuus sulkea pois nykyistä varmemmin Kuparin pistekorroosio; sulfidi/sulfaatti -ympäristöistä ei pistekorroosiosta ole yhtä vankkaa ymmärrystä kuin kloridien kohdalla Kapselimateriaalin virumiskestävyys; varsinkin kitkatappihitsatun kuparin virumisherkkyyttä tulisi tutkia olosuhteissa, jotka vastaavat tähänastisia kokeita paremmin todellisia loppusijoitusolosuhteita (paine, lämpötila, kesto). Lisäksi ympäristöavusteisen virumisen mahdollisuutta tulisi tutkia.

Tekniset vapautumisesteet Bentoniittipuskuri Kyllästyminen loppusijoitustilojen sulkemisen jälkeen Myötökyky kallioliikunnoissa ja taakankantokyky Lämmönsiirto kapselista bentoniittipuskurin kautta kallioon (vettymisen aikana) Mineraloginen muuntuminen (korkean ph:n tai pohjaveden ainesten vaikutuksesta) Kaasunläpäisevyys Bentoniitin ja täyteaineiden eroosio pitkällä aikavälillä Täyteaineiden toimintakyky suolaisessa pohjavesiympäristössä

Kallioperä ja pohjavesi Pohjavesivirtaus Eri mittakaavaisten ja erityyppisten (stokastinen, jatkuva väliaine, erilliset vyöhykkeet) mallinnuskonseptien nykyistä parempi yhdistäminen Pinnanläheisen virtauksen mallinnus ja kytkentä syvempien pohjavesien virtauksen mallinnukseen Maankohoamisesta aiheutuvat transientit.

Kallioperä ja pohjavesi Pohjavesikemia Pohjavesikemiallisen ja virtausmallinnuksen nykyistä parempi keskinäinen kytkentä Mikrobiprosessien mallinnus: ravinnelähteet, kytkentä liuenneisiin kaasuihin, pelkistyskyky Rakotäytetutkimukset geokemiallisen evoluution indikaattorina.

Kallioperä ja pohjavesi Kalliomekaniikka Louhintahäiriövyöhykkeen karakterisointi mm. radionuklidien kulkeutumisen ja bentoniitin eroosion kannalta Kiinteän kallion deformaatio ja rakojen syntyminen/eteneminen louhitun tilan ympärillä (tähän liittyvää aihetta on tutkittu KYT-ohjelman aiemmassa vaiheessa) Kallion termomekaaninen käyttäytyminen Siirrosliikunnot.

Kallioperä ja pohjavesi Jääkausien vaikutus Suolaisten pohjavesikerrosten syntyminen ja liikkuminen jäätiköitymis/ikiroutasyklien aikana Jäätikön sulamisveden vaikutukset, mm. hapetuskyky Kallioliikunnot jääkauden myöhäisvaiheessa.

Radionuklidien vapautuminen ja kulkeutuminen Lähialue Olosuhteet loppusijoitustilojen sulkemista seuraavassa transienttivaiheessa; erityisesti hapellisen jakson kesto, lämpötilat ja mikrobit lähialueessa Kemialliset olosuhteet vioittuneessa, vedellä täyttyneessä jätekapselissa (mm. bentoniitin huokosveden koostumus) Orgaanisten kolloidien kulkeutuminen bentoniitin läpi Kaasunpurkausten mallintaminen Korroosiotuotteiden vaikutus viallisen kapselin ja bentoniittipuskurin käyttäytymiseen.

Radionuklidien vapautuminen ja kulkeutuminen Kaukoalue Kallion huokoisuuden heterogeenisyyden vaikutus pidättymiseen Reaktiivinen geokemiallinen kulkeutumismallinnus: mallien testaus ja lähtötietojen hankkiminen Sorptio bakteeriperäisiin mineraaleihin, esim. rautaoksideihin (nk. biosorptio) Kolloidikulkeutuminen, esim. bentoniitti kolloidilähteenä.

KYT2010 vuonna 2008 28 hanke-esitystä, joista 20 rahoitetaan VTT 6, TKK 5, HYRL 4, JYFL 3, KY 1, GTK 1 uusia hankkeita 6, jatkorahoitus 14 Aihepiirin mukainen jakauma strategiset selvitykset: 1 hanke (5% rahoituksesta) yhteiskuntatieteelliset tutkimukset: 1 hanke (4% rahoituksesta) loppusijoituksen turvallisuuden arviointi tekniset vapautumisesteet: 6 hanketta (30% rahoituksesta) kallioperä ja pohjavesi: 4 hanketta (19% rahoituksesta) radionuklidien vapautuminen ja kulkeutuminen: 8 hanketta (42% rahoituksesta)

Rahoitusosuudet aihepiireittäin 2006 2007 2008 strategiset selvitykset tekniset vapautumisesteet kallioperä ja pohjavesi radionuklidien vapautuminen ja kulkeutuminen yhteiskuntatieteelliset tutkimukset

KYT2010: yhteenveto Ydinenergialakiin perustuva tutkimusohjelma Nykyinen ohjelmakausi 2006-2010 Tavoitelaajuus noin 1 M /a Pääasiallinen rahoittaja VYR:n yhteydessä toimiva erillinen Ydinjätetutkimusrahasto, tutkimushankkeet kilpailutetaan vuosittain. Uuden osaamisen kehittäminen Tiedonvälitys- ja yhteistyöfoorumi WWW.ydinjatetutkimus.fi info(at)ydinjatetutkimus.fi Koordinaattori Heikki Leinonen, Carrum Oy