LOPPUTILITYKSEN SISÄLLYSLUETTELO

Karkun Osuuspankin LOPPUTILITYS 2015

LOPPUTILITYKSEN SISÄLLYSLUETTELO KARKUN OSUUSPANKKI 511307 sivu 1-16 Toimintakertomus 17-18 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 19-20 Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 21-32 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 33-54 Liitetiedot Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys 55-65 niiden säilytystavoista 66 Hallituksen allekirjoitus 66 Hallintoneuvoston lausunto 66 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

1(16) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja Karkun Osuuspankin varsinainen osuuskuntakokous 24.6.2015 on hyväksynyt yksimielisesti hallituksen esityksen Karkun Osuuspankin sulautumisesta Tampereen Seudun Osuuspankkiin. Sulautumisen tarkoituksena on turvata nyt samalla talousalueella toimivien pankkien kilpailukyky, kasvu ja tehokkuus, vahvistaa ja varmistaa paikallisen pankkipalvelun monipuolisuus, joustavuus ja henkilökohtaisuus kustannustehokkaasti yhä vaativammaksi muuttuvassa kilpailu- ja markkinatilanteessa. Sulautuminen merkittiin kaupparekisteriin 31.10.2015, jolloin Karkun Osuuspankin toiminta siirtyi Tampereen Seudun Osuuspankkiin. Pankin pääkonttorina toimii edelleen Tampereen Seudun Osuuspankin pääkonttori Hämeenkadulla. Karkun Osuuspankin konttorista on tullut pankin sivukonttori. Karkun Osuuspankin jäsenet ovat ilman eri hakemusta Tampereen Seudun Osuuspankin jäseniä ja säilyttävät heille kuuluvat oikeutensa. Fuusiotilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu 1.1.- 31.10.2015 väliseltä ajanjaksolta. Karkun Osuuspankin liikevoitto pieneni verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2014 liikevoitto johtui suurimmaksi osaksi Pohjola Pankki Oyj:n osakkeiden myynnistä. Korkokate pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2014. Palkkiotuotot ovat olleet kasvussa. Samoin hallintokulut ovat olleet kasvussa. Luottokanta on kasvanut hieman, samoin kuin talletuskanta. Avainlukuja 1.1. 31.10.2015 1.1. 31.12.2014 Liikevoitto, 1000 euroa 129 237 Kulujen suhde tuottoihin, % 76,7 64,3 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,8 5 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde* 72,2 68,3 Henkilöstö keskimäärin 5 4 Jäsenet 799 802 *Vakavaraisuussuhde esitetään 30.9.2015 tilanteesta johtuen kvartaaliraportoinnista OP Ryhmä Karkun Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta (aik. OP-Pohjola osk) tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP- Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin.

2 2 Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu on ollut keskimääräistä hitaampaa kuluvana vuonna. Maailmantalouden kasvu jatkuu verkkaisena. Näköpiirissä ei ole olennaista maailmantalouden elpymistä. Öljyn hinnan aleneminen on tukenut monissa maissa kulutusta, mutta kokonaisuutena sen myönteinen vaikutus maailmantalouden kehitykseen on jäänyt vähäiseksi. Euroalueella talous kasvoi aiempaan kehitykseen nähden kohtuullisesti. Yhdysvalloissa talouskasvu vahvistui heikon alkuvuoden jälkeen. Kehittyvillä markkinoilla vauhti on sen sijaan vaimentunut pysyvämmin. Monissa kehittyneissä talouksissa inflaatio oli vaimeata raakaöljyn halpenemisen vuoksi. Euroopan keskuspankki on ostanut joukkolainoja maaliskuusta lähtien. Laajennetun osto-ohjelman puitteissa EKP ostaa arvopapereita 60 miljardilla eurolla kuukaudessa vähintään syyskuuhun 2016 asti. Euribor-korot ovat laskeneet keskuspankin toimien seurauksena. Lyhyimmät euribor-korot ovat painuneet miinuksen puolelle. Suomen talous on polkenut paikallaan tänä vuonna. Kansantuotteen vuosikasvu on ollut nollan paikkeilla ja sama linja on pohjimmiltaan jatkunut vuoden 2012 lopulta saakka. Työttömyys on lisääntynyt. Myönteistä on ollut kulutuksen pieni kasvu, rakennusmarkkinoiden kohentuneet odotukset ja investointihankkeiden kasvu. Karkun Osuuspankin toimialueella kiinteistökauppa on hiljentynyt huomattavasti. Uusien luottojen kysyntä on vähentynyt, mutta lyhennysvapaita on haettu enemmän kuin aikaisemmin. Maatilatalouden tulevaisuuden näkymät ovat muuttuneet epävakaammiksi johtuen mm. tukimaksujen siirtymisestä eteenpäin. Olennaiset tapahtumat tilikaudella OVY Vakuutus Oy B-sarjan osakkeiden osingonjako 29.9.2015 yhteensä 75.593,61 euroa. Karkun Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä tilikaudelta on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 1.1. 31.10.2015 1.1. - 31.12.2014 1.1-31.12.2013 Tuotot Korkokate 222 274 271 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 127 45 38 Palkkiotuotot, netto 94 98 95 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0-54 0 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 9 347 12 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 4 4 4 Liiketoiminnan muut tuotot 18 21 28 Yhteensä 252 462 178 Tuotot yhteensä 474 736 449 Kulut Henkilöstökulut 152 136 193 Muut hallintokulut 124 146 127

3 3 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 20 26 23 Liiketoiminnan muut kulut 66 138 99 Kulut yhteensä 363 473 443 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista -18 25-8 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 129 237 14 Korkokate on pysynyt edellisvuoden tasolla, ja muut tuotot kasvoivat. Luottojen arvonalentumistappiot laskivat. Hallintokulut kasvoivat hieman. Luottokannan kasvaminen ja hinnastomuutokset vaikuttivat luotonannon palkkioiden kasvuun. Sen sijaan palkkiot vakuutusten välityksestä vähenivät hieman. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset. Henkilöasiakkaalle kertyneiden OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjolaryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 1.1. 31.10.2015 1.1. - 31.12.2014 Talletuksista 2 3 Luotonannosta 61 63 Maksuliikkeestä 52 61 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 5 5 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 14 16 Takauksista - - Vakuutusten välityksestä 29 36 Muut 18 20 Yhteensä 181 204 OP-bonukset -67-84 Palkkiotuotot yhteensä 113 120 Palkkiokulut 20 22 Palkkiotuotot, netto 94 98 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot vähenivät edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 1.1. 31.10.2015 1.1. - 31.12.2014 Arvonalentumisten bruttomäärä 13 40 Vähennykset -18-14 Arvonalentumisten nettomäärä -6 25 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % -0,12 0,14 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimmät tase- ja sitoumuserät kolmelta tilikaudelta on kuvattu alla olevassa taulukossa.

4 4 Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.10.2015 31.12.2014 31.12.2013 Tase 21 360 22 069 22 907 Luotot 18 374 17 847 20 044 Saamistodistukset 292 1 058 1 230 Osakkeet ja osuudet 1 793 1 601 1 129 Talletukset 16 197 16 071 15 588 Oma pääoma 3 951 3 789 3 701 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 680 540 470 Yli 90 pv erääntyneet ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Yli 90 pv erääntyneet ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.10.2015 31.12.2014 Järjestämättömät saamiset 155 109 Nollakorkoiset saamiset 1 1 Yhteensä 156 110 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,85 0,62 Yli 90 päivää erääntyneisiin saamisiin on luettu kaikki sellaiset antolainaussaamiset, joiden pääoma tai korko on ollut kokonaan tai osittain erääntyneenä ja maksamattomana yli 90 päivää. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.10.2015 31.12.2014 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 114 147 Prosenttia taseesta 0,5 0,7 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 74 74 Prosenttia taseesta 0,3 0,3 Käypä arvo 90 90 Nettotuotto, % 5,8 5,8 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 204 221 Prosenttia taseesta 1,0 1,0 Osakehuoneistojen sitoutunut pääoma muodostuu huoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa

5 5 käytössä olevista kiinteistöistä ei ole kirjattu arvonalennuksia eikä arvonkorotuksia tilikauden aikana. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat 505 tuhatta euroa (1150). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP Osuuskunnan liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 100 tuhatta euroa (100). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Tilikauden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 1666 tuhatta euroa (1459). Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 6521 euroa oli 1528 euroa pienempi kuin tilikauden alussa. Vähennys johtuu tehdyistä poistoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.10.2015 31.12.2014 Talletukset Maksuliiketilit 7 393 7 568 Säästämistilit 4 142 4 213 Sijoittamistilit 4 654 4 290 Valuuttatalletukset - - Yhteensä 16 197 16 071 Muut velat - - Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 16 197 16 071 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, vähenivät 700 tuhanteen euroon (1700). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja eikä debentuurilainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Karkun Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 4,3 prosenttia 3951 tuhanteen euroon (3789). Osuuspääoma kasvoi 27,3 prosenttia 304 tuhanteen euroon (239). Omistajajäsenillä oli lokakuun lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 69 tuhatta euroa (41), lisäosuuksiin 380 euroa (380) ja Tuottoosuuksiin 235 tuhatta euroa (197).

6 6 Muut oman pääoman erät Vapaaehtoiset varaukset Osuuspankki ei maksanut korkoja jäsen- ja lisäosuuspääomalle vuodelta 2014. Jäsenosuusmaksun määrä korotettiin osuuskunnan kokouksen 24.6.2015 tekemän päätöksen mukaisesti 50 eurosta 84,09 euroon. Korotus suoritettiin rahastokorotuksena, jonka määrä oli 34,09 euroa. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 797 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 84,09 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 2348 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Osuuspankin osuuspääomassa on lisäosuuksia 38 kpl. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Olemassa olevat lisäosuudet voidaan omistajan hakemuksesta muuntaa Tuottoosuuksiksi. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Lisäosuusmaksut palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Jos irtisanottua lisäosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Lisäosuudelle maksetaan korkoa siihen asti, kun se on osuuskuntalain mukaan nostettavissa. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Aikaisemmin tehtyihin arvonkorotuksiin ei tehty muutoksia. Luottotappiovarauksiin ei tehty muutoksia. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti.

7 7 Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 30.9.2015* 31.12.2014 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma** 3 953 3 789 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 0 0 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 253 253 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu -131 Suunniteltu voitonjako & ed. kaudelta maksamaton voitonjako - -2 Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta - - Aineettomat hyödykkeet - - Laskennalliset verosaamiset, jotka ylittävät 10 % ydinpääomasta - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - -50 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -74-64 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 4 001 3 927 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Pääomalainoista omiin varoihin luettava määrä - - Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 4 001 3 927 Toissijainen pääoma (T2) Perpetuaalilainat - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen ylijäämä - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - 50 Omat varat yhteensä 4 001 3 977 * Omat varat kaudelta 2015 esitetään tilanteesta 30.9.2015 johtuen kvartaaliraportoinnista ** pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 70 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Realisoitumattomat arvostukset on luettu ydinpääomaan. Vertailuvuonna negatiiviset realisoitumattomat arvostukset luettiin ydinpääomaan (CET1) ja positiiviset toissijaiseen pääomaan (T2). Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä vähennetään kokonaisuudessaan ydinpääomasta (CET1). Riskipainotetut erät 1000 euroa 30.9.2015* 31.12.2014 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 29 28 Vähittäisvastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - -

8 8 Muut vastuut 33 34 Sisäisten luottoluokituksen menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 25 286 Yritysvastuut pk-yritykset 25 39 Yritysvastuut - Muut - 246 Vähittäisvastuut 2) 2 264 2 325 Kiinteistövakuudelliset 1 788 1 748 Muut vähittäisvastuut 477 577 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 2 273 2 044 Muut erät 212 253 Luottoriski yhteensä 4 838 4 907 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 703 780 Yhteensä 5 541 5 750 * Riskipainotetut erät kaudelta 2015 esitetään tilanteesta 30.9.2015 johtuen kvartaaliraportoinnista 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 30.9.2015* 31.12.2014 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 72,2 68,3 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 72,2 68,3 Vakavaraisuussuhde 72,2 69,2 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) 18,6 15,1 * Vakavaraisuussuhdeluvut kaudelta 2015 esitetään tilanteesta 30.9.2015 johtuen kvartaaliraportoinnista Omien varojen vähimmäismäärä yhteensä oli 443 tuhatta euroa (460). Omien varojen vähimmäismäärä on 8 prosenttia riskipainotetuista eristä. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia ja ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 4,5 prosenttia. Luottolaitoslain mukainen 2,5 prosentin kiinteä lisäpääomavaatimus nostaa käytännössä alarajan vakavaraisuussuhteelle 10,5 prosenttiin ja ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 7 prosenttiin. Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä

9 9 Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa 186 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Korttiyhtiö Oyj. Talletussuojarahaston kannatusmaksua ei peritä OP Ryhmältä vuonna 2015. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 31.10.2015 31.12.2014 31.12.2013 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,8 5 0,3 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,7 0,9 0 Omavaraisuusaste, % 19,7 18,3 16,9 Kulujen suhde tuottoihin, % 76,7 64,3 98,7 Tunnuslukujen laskukaavat

10 10 Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä. Pankki noudattaa OP Osuuskunnan hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP Osuuskunnan johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat. Valvontarajojen pohjalta osuuspankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP Osuuskunnan ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta.

11 11 Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistajajäsenille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Likviditeettiriski Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Osuuspankin luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Pankin luottokanta on ollut vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY) osana tätä järjestelmää. OP Ryhmän riskienhallinnan kehittämiseen liittyen osuuspankkien luottokantojen vakuuttamismenettely on päättynyt 31.12.2014. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat syyskuussa 2015 yhteensä 4001 tuhatta euroa. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädetyn 25 prosentin rajan asiakasriskejä kattavista omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 54,8 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä ylitti 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista, oli yhteensä 45 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Vuonna 2015 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli -0,12 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Yli 90 pv erääntyneet ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,85 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP

12 12 Markkinariskit Operatiiviset riskit Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP Ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Lokakuun lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,0 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 80 prosenttia vuokrattuna lokakuun lopussa. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 5,8 prosenttia. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla

13 13 Strategiset riskit organisaatiota. Vuonna 2015 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Lokakuun lopussa Karkun Osuuspankilla oli yksi konttori Sastamalan Palvialan kylässä. Pankissa ei ole Otto. käteisautomaattia eikä Internet-asiakaspäätettä. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa Pohjola Vakuutuksen vakuutuspalveluita asiamiehen kautta. OP Ryhmä on panostanut merkittävästi mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen. Finanssipalveluiden käyttö on siirtymässä yhä enenevässä määrin mobiililaitteisiin. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä oli lokakuun lopussa 799. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki ei kuulu OP Ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Osuuspankissa ei ole käytössä OP Ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmää. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso oli vuonna 2015 1.1.- 31.7.2015 välinen aika. Palkkiot annettiin vapaana toimihenkilöille syys-lokakuun aikana. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty luottolaitoslaissa sekä Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Laissa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu muuna kuin rahana sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos lain tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan.

14 14 Henkilöstö Pankin henkilökuntaan on kuulunut toimitusjohtajan lisäksi kaksi palveluneuvojaa, Tuula Mäkinen ja Anneli Siivonen, sekä kiinteistönhoitaja Juha Simppa. Lisäksi pankissa on ollut määräaikainen kesä- ja kiireapulainen 11.5.-31.10.2015 välisenä aikana. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Karkun Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 26.3.2015. Kokoukseen osallistui 10 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 9 ja enintään 15 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 13. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui tilikauden aikana yhteensä 3 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti.

15 15 Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Tilikauden aikana hallituksen kokouksia on ollut 23, joista puhelinkokouksia 12. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla.

16 16 Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Veko Antti (2015-2018) tv-asentaja, Sastamala Varapuh.joht. Yliviikari Sari (2015-2018) kouluttaja, Sastamala Muut jäsenet * Ahonen Inkeri (2015-2018) toimistosihteeri, Sastamala Anttila Kimmo (2014-2017) kirvesmies, Sastamala Laitala Marianne (2014-2017) hieroja, Sastamala Ollinpoika Hanna-Mari (2015-2017) yrittäjä, Sastamala Paloheimo Ora (2015-2017) kenttämestari, Sastamala Parvio Miika (2013-2016) projektipäällikkö, Sastamala Passi Juha (2013-2016) maanviljelijä/yrittäjä, Sastamala Sariluoto Pertti (2015-2018) yrittäjä, Sastamala Seppä Mari (2015-2018) liikuntaneuvoja, Sastamala * Simppa Juha (2013-2016) maanviljelijä, Sastamala Östman-Rintala Tuija-Leena (2013-2016) yrittäjä, Sastamala * Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Koivumäki Maarit, s. 1962 (16.11.2006-) kahvilan hoitaja, Huittinen Varapuh.joht. Sulanne Terttu, s.1957 (14.11.2012-) osastonhoitaja, Sastamala Muut jäsenet Vihakas Jarmo, s. 1952 (14.12.2009-) liikkeenharjoittaja, Sastamala Ylinen Hannu, s. 1975 (27.11.2013-) yrittäjä, Sastamala Kankkio Tiina, s. 1956 (1.1.2013-) toimitusjohtaja, Vehmaa Toimitusjohtaja Tiina Kankkio, varanotaari, yo-merkonomi, LKV, julkinen kaupanvahvistaja, s. 1956, Karkun Osuuspankin palvelukseen 1.6.2012, toimitusjohtaja 1.1.2013 alkaen. Tilintarkastajat Varsinainen tilintarkastaja KHT Jari Paloniemi Varatilintarkastaja Moore Stephens Rewinet Oy Ab Muu tarkastustoiminta Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut toimitusjohtaja Tiina Kankkio.

17 KARKUN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.10.2015 Korkotuotot 282 419,39 Korkokulut 60 690,80 KORKOKATE 221 728,59 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 127 208,52 Muista yrityksistä 127 208,52 Palkkiotuotot 113 297,28 Palkkiokulut 19 730,76 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 376,14 Arvopaperikaupan nettotuotot 242,55 Valuuttatoiminnan nettotuotot 133,59 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 9 444,80 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 3 584,40 Liiketoiminnan muut tuotot 17 863,89 Hallintokulut 276 787,31 Henkilöstökulut 152 362,57 Palkat ja palkkiot 130 019,22 Henkilösivukulut 22 343,35 Eläkekulut 18 133,98 Muut henkilösivukulut 4 209,37 Muut hallintokulut 124 424,74 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 20 372,00 Liiketoiminnan muut kulut 66 055,00 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista -18 191,91 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 128 750,46 1.1. - 31.12.2014 390 481,80 116 288,54 274 193,26 44 941,91 44 941,91 120 393,03 22 349,82-54 395,78-54 479,26 83,48 347 183,03 4 401,28 21 482,57 309 096,96 163 203,72 140 757,77 22 445,95 18 613,61 3 832,34 145 893,24 26 400,02 137 646,62 25 292,95 237 412,93 Tilinpäätössiirrot 0,00 79 432,93 Tuloverot 611,91 24 359,66 Tilikauden verot 967,53 27 134,06 Laskennallinen vero -355,62-2 774,40 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 128 138,55 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 128 138,55 133 620,34 133 620,34

18 KARKUN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.10.2015 31.12.2014 VASTAAVAA Käteiset varat 89 434,47 90 154,86 Saamiset luottolaitoksilta 505 067,06 1 149 940,04 Vaadittaessa maksettavat 451 013,98 1 090 793,02 Muut 54 053,08 59 147,02 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 18 374 209,35 17 847 354,87 Muut 18 374 209,35 17 847 354,87 Saamistodistukset 292 435,20 1 058 498,82 Muilta 292 435,20 1 058 498,82 Osakkeet ja osuudet 1 792 736,67 1 600 581,07 Johdannaissopimukset 133,13 182,02 Aineelliset hyödykkeet 208 665,28 229 037,28 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 73 633,97 73 633,97 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 128 510,31 147 354,31 Muut aineelliset hyödykkeet 6 521,00 8 049,00 Muut varat 37 111,74 26 325,21 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 45 756,44 53 317,69 Laskennalliset verosaamiset 14 723,52 13 603,35 VASTAAVAA YHTEENSÄ 21 360 272,86 22 068 995,21 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 700 000,00 1 700 000,00 Luottolaitoksille 700 000,00 1 700 000,00 Muut 700 000,00 1 700 000,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 16 196 791,27 16 071 204,54 Talletukset 16 196 791,27 16 071 204,54 Vaadittaessa maksettavat 13 065 233,04 13 017 617,97 Muut 3 131 558,23 3 053 586,57 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 10,45 0,00 Muut velat 44 345,84 43 428,45 Muut velat 27 981,84 26 662,45 Pakolliset varaukset 16 364,00 16 766,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 151 648,71 148 384,14 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 17 092 796,27 17 963 017,13 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 316 774,35 316 774,35 Vapaaehtoiset varaukset 316 774,35 316 774,35 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 303 754,27 238 630,00 Jäsenosuudet 68 574,27 41 150,00 Lisäosuudet 380,00 380,00 Tuotto-osuudet 234 800,00 197 100,00 Muut sidotut rahastot 577 801,16 580 859,34 Vararahasto 531 755,08 531 755,08 Käyvän arvon rahasto 46 046,08 49 104,26 Vapaat rahastot 2 555 334,70 2 555 334,70 Muut rahastot 2 555 334,70 2 555 334,70 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 385 673,56 280 759,35 Tilikauden voitto (tappio) 128 138,55 133 620,34 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 3 950 702,24 3 789 203,73 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 21 360 272,86 22 068 995,21 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 593,79 640,00 Takaukset ja pantit 593,79 640,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 679 457,97 539 573,65 Muut 679 457,97 539 573,65 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 680 051,76 540 213,65

19 Yhtiö ACT - 10-2015 - Karkun Op (1130) 10/2015 12/2014 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Kauden voitto 128 138,55 133 620,34 Kauden voittoon tehdyt oikaisut -19 758,87-158 703,80 LIIKETOIMINNAN VAROJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) 70 609,60 1 871 908,03 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0,00 0,00 Saamiset luottolaitoksilta 5 093,94-19 197,65 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä -508 643,52 2 159 064,70 Leasingkohteet 0,00 0,00 Saamistodistukset 752 000,00 150 115,36 Osakkeet ja osuudet -174 615,54-413 227,56 Johdannaissopimukset 0,00 Sijoituskiinteistöt 0,00 Muut varat -3 225,28-4 846,82 LIIKETOIMINNAN VELKOJEN LISÄYS (+) TAI VÄHENNYS (-) -855 906,85-972 433,80 Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille -1 000 000,00-1 441 859,79 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 125 627,02 482 780,97 Johdannnaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 0,00 Muut velat 18 466,13-13 354,98 Maksetut tuloverot -10 601,22 6 586,00 Saadut osingot 127 208,52 44 941,91 A. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ -676 917,57 874 390,77 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Eräpäivään asti pidettävien rahavarojen lisäykset 0,00 Eräpäivään asti pidettävien rahavarojen vähennykset 0,00 Tytär- ja osakkuusyritysten hankinnat 0,00 Tytär- ja osakkuusyritysten myynnit 0,00 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 0,00-10 327,26 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset 0,00 B. INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ 0,00-10 327,26 RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset 0,00 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset 0,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset 0,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset 0,00 Osuus- ja osakepääoma, lisäykset 39 040,90 199 650,00 Osuus- ja osakepääoma, vähennykset -1 086,36-1 930,00 Maksetut osingot ja osuuspääoman korot -1 536,40 Maksetut bonukset omistajajäsenille 0,00 Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset 0,00 Muut oman pääoman erien rahamääräiset vähennykset 0,00 C. RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ 36 418,14 197 720,00 D. VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS RAHAVAROIHIN 0,00 0,00 RAHAVAROJEN NETTOMUUTOS (A+B+C+D) -640 499,43 1 061 783,51 RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA 1 180 947,88 119 164,37 RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 540 448,45 1 180 947,88 RAHAVAROJEN MUUTOS -640 499,43 1 061 783,51 Saadut korot 291 385,93 402 603,37 Maksetut korot 58 347,64 128 668,46