1(10) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 75 YLO LOS-2006-Y-1270-113 Annettu julkipanon jälkeen 28.8.2007 ASIA Päätös Lankisen Tila Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 340 lihanaudan, 50 hiehon ja 60 nuorkarjapaikan nautakasvattamon laajentamista 680 yli 8 kuukauden ikäisen naudan ja 220 alle 8 kuukauden ikäisen naudan kasvattamoksi sekä olemassa olevan 60 000 broilerin kasvattamon toiminnan jatkamista ennallaan. LUVAN HAKIJA Lankisen Tila Oy c/o Tarmo Lankinen, Yläneentie 869, 32520 LATVA Toimialatunnus: 01012 Liike- ja yhteisötunnus: 1838031-2 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Laajennettava nautakasvattamo sijaitsee Oripään kunnan Makkarkosken kylässä kiinteistöllä Mäkitalo RN:o 2:115 osoitteessa Yläneentie 869, 32520 LATVA. Olemassa oleva broilerikasvattamo sijaitsee Oripään kunnan Makkarkosken kylässä kiinteistöllä Katajamäki RN:o 1:96 osoitteessa Naaranojantie, 32520 LATVA. Kasvattamojen paikat on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 20.12.2006. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lounais-Suomen ympäristökeskus on 17.12.2002 myöntänyt ympäristöluvan Lankisen Tila Oy:n nykyisille eläinsuojille. Postiosoite PL 47, 20801 Turku Puhelin (02) 525 3500 Telefax (02) 525 3509 Postadress PB 47, 20801 Åbo Telefon (02) 525 3500 Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, 20800 Åbo www.vyh.fi/los
2/10 Hakemusasiakirjoihin on liitetty viisi maanvuokrasopimusta, jotka koskevat noin 39 hehtaarin peltoalaa ja kahdeksan lannan levityssopimusta, jotka koskevat noin 282 hehtaarin peltoalaa. Lisäksi mukana on Biolan Oy:n kanssa tehty sopimus, joka koskee 60 000 broilerin lannan toimittamista jatkojalostukseen. Laajennettava nautakasvattamo sekä olemassa oleva broilerikasvattamo sijaitsevat alueella, jolla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa eikä asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kasvattamot sijaitsevat Yläneenjoen vesistöalueella (34.047). Kasvattamojen sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Broilerikasvattamo sijaitsee Naaranojantien varressa peltojen ympäröimänä. Lähin häiriintyvä kohde on kasvattamon lounaispuolella noin 50 metrin päässä sijaitseva asuinrakennus. Mäkitalon kiinteistöllä sijaitsevan olemassa olevan toiminnan etäisyys lähimmistä asuinrakennuksista ja kesämökeistä on noin 400 metriä. Laajennus tapahtuu kauemmas häiriintyvistä kohteista (etäisyys noin 600 metriä). Yläneenjoki virtaa noin 400 metriä etäisyydellä broilerikasvattamosta. Muut toiminnot ovat etäämmällä joesta. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan kiinteistöllä Mäkitalo tapahtuvan nautakarjan kasvatuksen laajentamiseen vaiheittain sekä kiinteistöllä Katajamäki sijaitsevan 60 000 broilerin kasvattamon toiminnan jatkamiseen. Broilerikasvattamo toimii turvepohjaisella kasvatusalustalla, joka tyhjennetään joka kasvatuserän jälkeen 6 7 kertaa vuodessa. Lanta toimitetaan Biolan Oy:lle, jonka jälkeen kasvattamo pestään ja desinfioidaan. Broilerikasvattamon pesuvedet johdetaan kahteen noin 20 m 3 :n umpisäiliöön, jotka tyhjennetään tarvittaessa nautakasvattamon lietesäiliöihin. Vuosittain tuotetaan noin 550 000 kiloa broilerilihaa. Broilerikasvattamorakennuksissa on alipaineilmastointi. Osa olemassa olevasta nautakasvattamosta, alle 8 kuukauden ikäisiä nautoja noin 80 kpl ja yli 8 kuukauden ikäisiä nautoja noin 160 kpl, toimii lietelantajärjestelmällä. Olemassa olevien lietesäiliöiden yhteenlaskettu tilavuus lietekuiluineen on noin 4 040 m 3. Nautakasvattamorakennuksessa on alipaineilmastointi. Osa olemassa olevasta nautakasvattamosta, alle 8 kuukauden ikäisiä nautoja noin 60 kpl ja yli 8 kuukauden ikäisiä nautoja noin 120 kpl, toimii kuivikelantamenetelmällä, jossa virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Tilalla on kolme katettua kuivalantalaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 1 520 m 2 (= noin 6 000 m 3 ). Nautakasvattamorakennuksessa on luonnollinen painovoimainen ilmastointi. Laajennus toteutetaan rakentamalla neljä kylmäkasvattamorakennusta vierekkäin. Jokaiseen rakennukseen tulee tilat 100 yli 8 kuukauden ikäiselle naudalle ja 20 alle 8 kuukauden ikäiselle naudalle. Uudet kasvattamotilat tulevat toimimaan kuivikelantamenetelmällä, jossa virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Kuivitetun makuualueen pintaala on noin 2 240 m 2 ja kuivikkeen paksuus 10 40 cm. Makuualue tulee toimimaan vinokuivikepohjalla, josta kuivikkeet kulkeutuvat eläinten mukana ruokinta-alueelle. Ruokinta-alue tyhjennetään noin kerran viikossa kasvattamojen päätyyn rakennettavaan kahteen katettuun kuivalantalaan, joiden yhteenlaskettu pinta-ala tulee olemaan 1 430 m 2 (= noin 5 200 m 3 ).
Uusiin nautakasvattamorakennuksiin tulee luonnollinen painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä, jossa korvausilma otetaan räystäiden alta ja poistoilma johdetaan ulos katonharjalta noin 9,5 metrin korkeudelta. 3/10 Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua noin 700 tonnia vuodessa tornissa ja noin 3 000 tonnia vuodessa laakasiiloissa, joista puristeneste johdetaan erillisiin yhteensä noin 40 m 3 :n säiliöihin. Puristenesteet levitetään pelloille. Nautakasvattamoista tuleva lanta (noin 8 600 m 3 naudan kuivikelantaa ja 2 800 m 3 lietelantaa vuodessa) levitetään omille (117 ha), vuokra- (39 ha) ja sopimuspelloille (282 ha) keväällä, kesällä ja syksyllä. Kaikki broilerinlanta viedään Biolan Oy:lle jatkojalostukseen. Tilalla on yhteensä noin 10 000 litraa polttoainesäiliötilavuutta. Säiliöt on varustettu lukituksilla ja ylitäytönestimillä. Lisäksi tilalla on noin 600 litraa muita öljytuotteita, jotka säilytetään huoltorakennuksessa. Tuotantorakennuksissa käytettävä vesi otetaan omista kaivoista. Kunnan vesi on varalla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta vesitiiviissä lantavarastoissa. Hajuhaittoja aiheuttavat kasvattamojen ilmanvaihto sekä lannan käsittely, varastointi ja levitys. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. levittämällä kuivalanta nykyaikaisella kalustolla sekä lietelanta letkulevittimellä ja sijoitusmultaimella. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Broilerikasvattamo tyhjennetään noin 6-7 kertaa vuodessa, jolloin tilalta viedään broilereita ja lantaa sekä tilalle tuodaan kuivikkeita ja untuvikkoja. Rehuja tuodaan noin 18 kertaa vuodessa. Nautakasvattamon toimintaan liittyvä tilan sisäinen liikenne on voimakkainta ajoittaisesti erityisesti rehunteon ja lannan levityksen yhteydessä. Eläinkuljetukset painottuvat syksyyn ja alkuvuoteen. Tilalla kuolleet broilerit (noin 7,2 tonnia vuodessa) viedään Finndest Protein Oy:lle ja nautaeläimet (noin 3 tonnia vuodessa) Honkajoki Oy:lle. Muista jätteistä on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 4/10 Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Oripään kunnan virallisella ilmoitustaululla 26.3. 1.6.2007 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 20.3. 19.4.2007. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä 23.3.2007. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Oripään kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 20.3.2007 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kasvattamojen sijaintipaikalla on suoritettu 10.11.2005 maastotarkastus. Lausunnot Oripään kunnanhallitus (8.6.2007) toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksen johdosta, mikäli toimenpiteet suoritetaan hakemuksen/suunnitelmien mukaisesti. Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä, Ympäristöterveydenhuolto (9.5.2007) on antamassaan lausunnossa esittänyt mm., että - kuolleet eläimet tulee toimittaa joko raatokeräilyyn tai polttaa ne hyväksytyssä polttolaitoksessa mahdollisimman nopeasti. Raatojen polttaminen avotulella on kiellettyä; - raatojen säilytyspaikan/säiliön tulee olla varjossa, tiiviillä alustalla (ei maavarainen, ei hiekalle), jolta valumavesien pääsy ympäristöön estetään. Raadot tulee peittää huolellisesti. Tuhoeläinten pääsy raatoihin tulee estää. Säilytyspaikka tulee olla tilalla siten, että keräilyauto pääsee helposti sen luokse. Kulkureitti raadon luo tulee olla kovapohjainen eikä siitä saa tarttua pyöriin lantaa tai likaa. Raatoauton reitti ei saa mennä ristiin piha-alueella rehunkuljetusreitin kanssa eikä saa kulkea sisäänkäyntien editse ja että - lannan levitysajankohtaa valittaessa on otettava huomioon se, ettei levityksestä aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristön asukkaiden viihtyisyydelle. Levityksen jälkeen maa tulee muokata mahdollisimman nopeasti. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille eikä levityksestä saa aiheutua levitysalueen lähistössä sijaitsevien talousvesikaivojen / vedenottamoiden veden laadun heikkenemistä. Talousveden (myös eläimien juomaveden) hankintaan käytettävien kaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 100 metrin suojakaista, jota ei käsitellä kotieläinten lannalla. Suojakaistan leveys riippuu mm. maaston pinnanmuodosta, maalajista ja pohjaveden pinnankorkeudesta Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen lausuntojen johdosta. Vastinetta ei ole jätetty. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Lankisen Tila Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan nautakasvattamon laajentamiseen 680 yli 8 kuukauden ikäisen naudan ja 220 alle 8 kuukauden ikäisen naudan kasvattamoksi Oripään kunnan Makkarkosken kylässä tilalla
Mäkitalo RN:o 2:115 sekä olemassa olevan 60 000 broilerin kasvattamon toiminnan jatkamiseen Oripään kunnan Makkarkosken kylässä tilalla Katajamäki RN:o 1:96. 5/10 Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lannan varastointi ja käsittely 1. Kaikki eläinsuojista, rehuvarastoista ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista muodostuva lanta, pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet, kuten puristenesteet, on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 8 600 m 3 kuivalantalatilavuutta ja 2 800 m 3 lietesäiliötilavuutta. Jos lietesäiliötä tai lantalaa ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön ja lantalaan estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm ja lantalan tilavuuteen 0,1 m 3 lantalan pinta-ala neliömetriä kohti. Varastointitilan mitoituksessa otetaan huomioon myös pihattotyyppiset kuivikepohjat. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Vahingon tai onnettomuuden seurauksesta ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 4. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitysalan on oltava eläinmäärään nähden riittävä. 5. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 6. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 7. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 8. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Jätteet 9. Eläinsuojissa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä täl-
6/10 laisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Tuotantotilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä, normaalia kuolleisuutta vastaava määrä em. siipikarjasta peräisin olevaa eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten valmistetussa polttolaitteistossa. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen tai polttamisen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 10. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 11. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 12. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 13. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 14. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 16. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 17. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 18. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen.
RATKAISUN PERUSTELUT 7/10 Luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Ylimääräisten vesien pääsy lannan varastointitiloihin aiheuttaa lantavarastojen täyttymisen ennenaikaisesti. Kattamattomissa lantavarastoissa tulee varautua vuosittaisen keskimääräisen sadevesimäärän varastointiin. Lupamääräykset 2, 3 ja 6 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1 8 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa.
8/10 Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voi hyväksyä. Lupamääräykset 9 14 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 15 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 16 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 17 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 18-19 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus lupaviranomaiselle 31.12.2017 mennessä. Hakemukseen on liitettävä selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista.
Tämä ympäristölupapäätös korvaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 17.12.2002 myöntämän ympäristöluvan. 9/10 Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93, muut. 747/2007) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 800 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Lankisen Tila Oy Tarmo Lankinen Yläneentie 869, 32520 LATVA Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Oripään kunnanhallitus Oripään kunnan ympäristölautakunta Loimaan seudun ktt:n ky, ympäristöterveydenhuolto Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä 10/10 Oripään kunnan ilmoitustaulu Auranmaan Viikkolehti MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus