Suomen Longitarsus-lajien määrityskaava Ilpo Rutanen Longitarsus-suvun kirppoja tunnetaan maapallolta kaikkiaan lähes 400 lajia, joista palearktiselta alueelta 195 ja Euroopasta Kaukasuksen aluetta lukuunottamatta 105 (Warchalowski 1996). Silfverbergin (2004) luettelon mukaan Pohjoismaista ja Baltiasta tunnetaan 48 ja Suomesta 23 lajia. Määrityskaavaan on otettu lisäksi mukaan yksi äskettäin meillä tavattu laji, jonka havaintoa ei vielä ole julkaistu sekä kolme lähialueillamme, Virossa tai Keski-Ruotsissa esiintyvää lajia, joitten löytyminen meiltä on mahdollista. Kaava on laadittu teoksen "Die Käfer Mitteleuropas" osassa 14 esitettyä Manfred Döberlin kaavaa Suomen oloihin soveltaen ja kaavan viittaukset kuviin ovat samat kuin kyseisessä teoksessa. Kuvat 1-3 Warchalowskin (1996, siv.6) mukaan. Mainittakoon että kaavassa ilmoitetut ravintokasvit ovat suoria lainauksia Döberlin tai Warchalowskin ilmoittamista ja ne saattavat poiketa meillä tunnetuista ravintokasveista. Lisäykset ja/tai korjaukset kaavaan ovat tervetulleita sekä tuntomerkkien että ravintokasvien osalta! 1 Peitinsiivet yksivärisen mustat, tummanruskeat tai punaruskeat tummin kirjauksin tai ilman...2 - Peitinsiivet vaalean ruskehtavat tai kellertävät tummin kirjauksin tai ilman...9 2 Etuselkä ja peitinsiivet yksivärisen mustat...3 - Peitinsiivet mustat kellanpunaisin kirjauksin tai tummanruskeat...5 3 Muodoltaan lyhyt ja leveä, pyöreähkö, yksivärisen musta (nuorilla yksilöillä tuntosarvien tyvi ja raajat osaksi vaaleat); takareisi ulottuu peitinsiiven kärkeen, sen päätekannus huomattavan voimakas. Penis ja spermateka (kuva 35: 71,72). Pituus 1.5-2.3 mm. Useimmiten vedenpinnan alla elävä laji, ravintokasvi Utricularia... nigerrimus - Solakampia lajeja, tuntosarvien tyvi ja sääret vaaleammat...4 4 Olkakyhmy selvästi erottuva, var. concinnus kuitenkin vailla olkakyhmyä; peitinsiivet ja etuselkä hieno- ja harvapisteiset, pinnaltaan tiheään ja hienosti chagrinoidut. Penis ja spermateka (kuva 36: 101-103). 1-1.8 mm. Ravintokasvi Linum...parvulus - Pitkänomainen, litteähkö laji, jolta olkakyhmyt puuttuvat; peitinsiivet kiiltävät ja karkeapisteiset, etuselkä chagrinoitu, himmeä; peitinsiipien tyvi vain vähän etuselkää leveämpi. Penis ja spermateka (kuva 36: 116-118).1.4-1.8 mm. Artemisia-lajit...absynthii - Kookkaampi (2.3-2.8 mm) usein täysin musta laji, jonka peitinsiivet karkeapisteiset; koiraan etu- ja keskinilkan 1.jaoke levymäisesti laajentunut (kuva
2 42: 296). Kerran tavattu Suomessa. Penis ja spermateka (kuva 42: 297-299). Merenrantalaji, ravintokasvi Plantago maritima (vrt. melanocephalus ja kutscherai!)...plantagomaritimus 5 Mustien peitinsiipien kärjessä kellanpunainen täplä, joskus lisäksi peitinsiipien tyvellä kellanruskea täplä...6 - Mustien peitinsiipien sivureunus keltainen tai peitinsiivet yksivärisen ruskeat...7 6 Muodoltaan pyöreähkö laji; peitinsiivet mustat, lähellä kärkeä kellanpunainen täplä, joka voi olla laajentunut suureen osaan peitinsiipeä (kuva 37: 122). Penis ja spermateka (kuva 37: 123,124,127). 1.5-2 mm. Pedicularis palustris, Veronica beccabunga...holsaticus - Muodoltaan kapeampi laji; peitinsiivet mustat, usein oliivinvihreän metallinkiiltoiset, himmeäpintaiset, kärjessä ja harvoin myös hartian lähellä keltainen täplä (kuva 37: 129). Penis ja spermateka (kuva 37: 130,131,133). 2.3-2.8 mm. Cirsium, Carduus, Prunella...apicalis 7 Peitinsiipien kärjessä pitkiä vaaleita sukasia, ps:n sauma joskus tummentunut, yläpuoli joskus täysin musta (var. picinus); hienopisteisempi ja yleensä isompi ja leveämpi kuin yleinen luridus. Penis ja spermateka (kuva 37: 134-136). 1.8-2.5 mm. Ravintokasvi Thalictrum... brunneus - Peitinsiipien kärjessä vain lyhyitä sukasia...8 8 Peitinsiipien pinta pisteiden välissä täysin sileä, hyvin kiiltävä; karkeat pisteet osittain riveihin järjestyneet; ps:t tyvestään vinosti eteentyöntyvät, olkakyhmy voimakas, ps:t selvästi etuselkää leveämmät; etuselkä ja peitinsiipien tyvi usein vähän vaaleammat; tuntosarvien tyvipuolikas, ps:n kärki ja raajat ruosteenpunaisetpunakeltaiset, takareidet tummanruskeat, nilkkojen kärki tummempi. Penis ja spermateka (kuva 37: 143-145). 1.8-2.5 mm...fulgens - Peitinsiipien pisteiden välykset hienosti ja tiheään chagrinoidut; yksivärisen punaruskea, joskus musta (var. nigricans), hyvin yleinen laji. Penis ja spermateka (kuva 37, 38: 149-151). 1.5-2.2 mm. Useilla eri kasveilla, varsinkin leinikeillä, toukka tavattu miinaajana ratamon lehdillä...luridus 9 Otsakyhmyt (Sh, vrt. kuva 1) pitkänomaiset, yläpuolelta terävän otsavaon (Sf) rajaamat, sivu-uurteet (Ar) epäselvät; pienikokoinen laji, enintään 2 mm; ps:n pisteet osaksi riveihin järjestyneet; selkäpuoli kirjava: pää ps:ä tummempi, sauma ja pikkukilpi tummentuneet, vatsapuoli mustanruskea. Penis ja spermateka (kuva 38: 176-178). 1.5-2.0 mm. Mentha-lajit...lycopi - Otsakyhmyt (Sh, kuva 2) puuttuvat tai ne eivät ole terävän otsavaon (Sf) rajaamat,
3 otsan sivu-uurteet (Ar) selvästi näkyvät...10 10 Takasäären sisäreunassa reunalista (Innenrandleiste) (kuva 3), kannus pitkä; ps:n pisteytys hienoa. Penis ja spermateka (kuva 39: 185-187). Kookkain lajimme, 3-4 mm. Verbascum-lajit...tabidus - Takasäären reunalista puuttuu, pienempiä lajeja...11 11 Selkäpuoli yksivärisen keltainen, ps:n sauma ei tummempi...12 - Peitinsiipien sauma tumma, joskus vain sauman reunus kapealti tummentunut...19 12 Alapuoli, sekä rinta että vatsa, vaaleat...13 - Vatsapuoli (ainakin täysin kehittyneillä yksilöillä) musta...17 13 Kokonaan oljenkeltainen laji, vain tuntosarven muutama kärkijaoke ja ylähuulen etureuna tummemmat; takasäären 1. ja 2. jaoke sivulta katsoen suoraviivaisesti levenevät (kuva 39: 200). Penis ja spermateka (kuva 39: 204-206). 2.5-3 mm. Ei tavattu Suomessa. Senecio-lajeilla, varsinkin S.jacobaea...(jacobaeae) - Eivät täysin keltaisia lajeja; takanilkan 1. jaoke noin puolen säären pituinen, kaksi ensimmäistä jaoketta kapeita (kuva 39: 207)...14 14 Peitinsiivet hyvin voimakaspisteiset, tuntosarvet pitkät, koiraalla lähes ruumista pitemmät; joskus (ab. fumigatus) pää on tummanruskea, etuselkä punaruskea, ps:n sauma tummentunut ja vatsapuoli on mustahko. Penis ja spermateka (kuva 39: 208-210). 1.8-2.7 mm. Ravintokasvi Calystegia sepium......rubiginosus - Peitinsiivet hienopisteiset...15 15 Etuselkä lyhyt ja leveä, ainakin puolet pituuttaan leveämpi; vaaleat takareidet kärjestään mustat, nilkkojen kaksi kärkijaoketta mustat; selkäpuoli kalpean keltainen. Penis ja spermateka (kuva 39: 217-219). 2.2-2.6 mm. Matricaria, Senecio...ochroleucus - Etuselkä pitempi ja kapeampi, noin 1/3 pituuttaan leveämpi; takareidet ja niiden kärki eivät (joskus heikosti) tummentuneet...16 16 Peitinsiivet sileät, himmeäpintaiset, usein läpinäkyvät, voimakkaan kuperat, vailla olkakyhmyä (harvinaisella siivellisellä muodolla var. perfectus kuitenkin selvä olkakyhmy); rinta, vatsa ja ps:n sauma voivat olla tummentuneet; tuntosarvet koiraalla ruumiin pituiset tai pidemmät. Penis ja spermateka (kuva 40: 232-234). 1.8-2.7 mm. Yleinen Compositae-heimon kasveilla elävä laji...succineus - Peitinsiivet selkäpuolelta hieman litistyneet, pisteytys epäselvästi riveihin järjestynyttä, olkakyhmy useimmiten selvä; tuntosarvet koiraallakin muuta ruumista
4 lyhyemmät; ylähuuli mustahko. Penis ja spermateka (kuva 40: 226-228). 2-2.5 mm. Ei tavattu Suomessa. Ravintokasvi Convolvulus arvensis...(pellucidus) 17 Etuselkä lähes neliönmuotoinen, vain vähän pituuttaan leveämpi; vatsapuoli musta, samoin takareisien yläpuoli; ps:t hienopisteiset. Penis ja spermateka (kuva 40:241-243). Melko kookas laji, 2-3.2 mm. Ei tavattu Suomessa. Boraginaceae, varsinkin Echium...(exsoletus) - Etuselkä paljon pituuttaan leveämpi, pää useimmiten musta...18 18 Pieni laji, 1.4-1.8 mm; ps:t päältä hieman litistyneet, hyvin hienopisteiset, olkakyhmy selvä; raajat kokonaan vaaleat; pää tummanruskea, etuselkä paljon vaaleampi kuitenkin tummempi kuin kellanruskeat peitinsiivet, joskus etuselkä kokonaan tummanruskea (ab. collaris). Naaraan anaalisterniitissä selvästi näkyvä kuoppa (kuva 41:259), koiraan anaalisterniitti (kuva 41:254). Penis ja spermateka (kuva 41: 255-258). Plantago-lajit, varsinkin P. lanceolata..pratensis - Kookkaampi laji, 1.7-2.1.mm; melko kupera, etuselkä ja ps:t ruskehtavankeltaiset, pää ja takareidet yleensä tummemmat, ps:n sauma joskus ohuesti punaruskeareunainen, ps:t tiheä- ja hienopisteiset kuitenkin voimakaspisteisemmät kuin etuselkä. Naaraan anaalisterniitin kuoppa puuttuu tai on heikosti erottuva (kuva 41:260), koiraan anaalisterniitti (kuva 41: 261). Penis ja spermatheka (kuva 41:262-265). Itäinen laji, puuttuu muista Pohjoismaista. Ravintokasvi Plantago major...lewisii (scutellaris) 19 Peitinsiipien sauman lisäksi myös ps:n sivu- ja takareuna mustat; myös pää ja etuselkä mustat ja usein heikosti metallinkiiltoiset, musta saumanreunus jatkuu ps:kärjen ympäri. Penis ja spermateka (kuva 41:272-274). 1.5-2.0 mm, Boraginaceae...nasturtii - Yleensä vain peitinsiipien sauma musta...20 20 Pää ja etuselkä tummat, pronssinkiiltoiset; yleensä vain sauma mustahko, harvoin myös ps:n sivut tummuneet (ab. similis; etuselkä kiiltävä (hyvin samannäköisellä suturelluksella on etuselkä himmeän silkinhohtoinen ja ps:t hyvin hienopisteiset). Penis ja spermateka (kuva 41:275-277). 2-3 mm. Medicago, Onobrychis, Achillea...atricillus - Etuselkä vaalea tai tumma, mutta vailla metallinkiiltoa...21 21 Peitinsiipien kärjessä lähellä liitoskohtaa huomattavan pitkä vaalea sukanen (joka usein on katkennut tai puuttuu!); pää ja takareiden kärki tummat; etuselkä ja ps:t oljenkeltaiset, musta saumanreunus alkaa vasta ps:n ensimmäisen kolmanneksen jälkeen, levenee vähitellen ja kapenee taas kärjen lähellä; vatsapuoli musta; etuselkä ja ps:t karkeapisteiset. Penis ja spermateka (kuva 42:284-286). 1.5-1.8
5 mm. Plantago-lajeilla...longiseta - Peitinsiipien kärjen reunassa vain lyhyitä sukasia...22 22 Peitinsiipien pisteytys kärjen lähellä yhtä voimakasta kuin ps:n tyvessä...23 - Peitinsiipien pisteytys lähellä kärkeä heikompaa kuin tyvessä...25 23 Peitinsiipi kärjestään voimakkaammin kapeneva (kuva 42:288), ps:n pisteet melko voimakkaat ja osittain riveihin järjestyneet; etu- ja keskinilkan 1. jaoke koiraalla voimakkaasti laajentunut; joskus eläin on lähes kokonaan musta (ab. nigrinus). Penis ja spermateka (kuva 42: 289-291). 2.3-3 mm. Plantago-lajeilla...melanocephalus - Peitinsiiven kärki pyöristyneemmin kapeneva (kuva 42: 287)...24 24 Sisämaan laji; olkakulma useimmiten selvä, ps:t oljenkeltaiset, koiraan ensimmäinen etu- ja keskinilkan jaoke selvästi laajentunut ja paljon leveyttään pitempi (kuva 42:295). Penis ja spermateka (kuva 42:292-294). 1.7-2.3 mm. Galeobdolon luteum, Galeopsis tetrahit...kutscherai - Merenrantalaji; ps:t karkeapisteiset; melko tumma-täysin musta laji, tuntosarvien jaokkeet 1-5 punertavat, 1. jaoke tummempi, 4-5. jaokkeet kärjestään tummemmat, muut lähes mustat; koiraan etu- ja keskinilkan ensimmäinen jaoke levymäisesti laajentunut (kuva 42:296). Penis ja spermateka (kuva 42:297-299). 2.3-2.8 mm. Plantago maritima...plantagomaritimus 25 Etuselkä ja peitinsiivet hyvin hieno- ja harvapisteiset, etuselkä punaruskea, pikkukilven edessä muutamia vaaleita läiskiä; ps:n musta saumanreunus epäselvärajainen; etuselkä himmeän silkinkiiltoinen, sen pinta heikosti chagrinoitu, heikkopisteinen (vrt. atricillus). Penis ja spermateka (kuva 42: 311-313). 1.8-2.5 mm. Senecio, Tussilago...suturellus - Etuselkä ja peitinsiivet karkeapisteiset...26 26 Peitinsiivissä enintään kapea tumma saumanreunus; ps:t lyhyet, leveät ja voimakkaan kuperat joten eturuumis näyttää pieneltä ja kapealta; peitinsiipien pisteet epäselvästi riveihin järjestyneet; koiraan etunilkan ensimmäinen jaoke hyvin leveä. Penis ja spermateka (kuva 42: 314-316). Pieni laji 1.5-2 mm. Symphytum, Pulmonaria...curtus - Peitinsiipien liitossauma vaihtelevan laajuisesti musta, pää musta, ruumis kapehko, melko kupera; koiraan etunilkan 1.jaoke kapea, ei merkittävästi laajentunut. Penis ja spermateka (kuva 43: 320, 321, 325). Kookkaampi laji 1.8-2.5 mm. Senecio-lajeilla...ganglbaueri Kirjallisuutta: Doguet, S. 1994. Chrysomelidae 2: Alticinae. Faune de France 80. 694 s.
6 Döberl, M. 1994. 51. Gattung: Longitarsus Latreille. Die Käfer Mitteleuropas, Band 14 Kevan, D.K. 1967. The British species of the genus Longitarsus Latr. - Ent. Monthly Magazine 103: 83-110. Leonardi, C. 1972. La spermateca nella sistematica del genere Longitarsus. - Atti Soc. Ital. Sci.Nat.Mus. civ. Storia Nat Milano, 113: 5-27. Silfverberg, H. 2004. Enumeratio nova Coleopterorum Fennoscandiae, Daniae et Baltiae. - Sahlbergia 9: 1-111. Helsinki. Warchalowski, A. 1996. Übersicht der westpaläarktischen Arten der Gattung Longitarsus Bertholdt, 266 s.