1(18) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Vammalan Seudun Osuuspankin liikevoitto laski edellisvuodesta. Korkokate heikkeni merkittävästi vuoden takaisesta palkkiotuottojen pysyessä lähes edellisen vuoden tasolla. Sijoitusten nettotuotot sekä kiinteistön myynti- ja fuusiotuotot paransivat tulosta. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista pysyivät erittäin matalalla tasolla. Hallintokulut laskivat huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna pankkiverosta huolimatta. Talletuskanta pysyi ennallaan ja luottokanta kasvoi edelleen. Vakavaraisuussuhde parani hieman verrattuna edelliseen vuodenvaihteeseen. Suhdelukua paransivat tilikauden tulos ja käyvän arvon rahaston kasvu ja alensivat arvonkorotusten peruutus ja riskipainotteisten saamisten kasvu. Avainlukuja Avainlukuja 2013 2012 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 488 593-17,8 Kulujen suhde tuottoihin, % 87,2 86,4 0,8 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3 3,9-0,9 Vakavaraisuussuhde, % 16,5 16,4 0,1 Henkilöstö keskimäärin 32 33 Jäsenet 6 390 6 323 67 OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Vammalan Seudun Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna 2013. Talouskasvu jäi edellistä vuotta hitaammaksi niin perinteisissä teollisuusmaissa kuin kehittyvillä markkinoilla. Euroalueen talous supistui edellisestä vuodesta, mutta tuotanto alkoi elpyä vuoden aikana. Osa kriisimaista kääntyi kasvuun. Talouteen liittyvä epävarmuus väheni ja luottamus koheni vuoden loppua kohden. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 0,25 prosenttiin vuoden alun 0,75 prosentista. Euriborkorot pysyivät hyvin matalalla, jokseenkin vuoden alun tasolla, koko vuoden. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla korkoerot pienenivät markkinoiden rauhoittuessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa vuonna 2013. BKT supistui ja työttömyys nousi. Inflaatio vaimeni selvästi. Vuoden lopulla luottamus alkoi kohentua myös Suomessa ja merkit viennin elpymisestä
2 lisääntyivät. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa- ja rakentaminen vähenivät. Pankkien yritysluottokannan kasvu jatkui Suomessa vakaana muuhun euroalueeseen verrattuna. Kotitalouksien luotonkysyntä kuitenkin hidastui epävarmojen talousnäkymien, asuntokauppamäärien laskun ja pankkien luotonmyöntökriteerien tiukentumisen vaikutuksesta. Talletuskanta kääntyi lievään laskuun niin kotitalouksien kuin yrityksien osalta matalan korkotason ja rahoitusmarkkinoiden suotuisan kehityksen myötä. Vastaavasti rahasto- ja vakuutussäästöjen kasvu jatkui vahvana läpi vuoden. Määräaikainen laki pankkiverosta tuli voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa vuosina 2013-2015. Pankkivero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat talletuspankit maksoivat vuodelta 2013 pankkiveroa yhteensä 45 978 tuhatta euroa. Vammalan Seudun Osuuspankki maksoi pankkiveroa 95 tuhatta euroa. Vammalan Seudun Osuuspankin toimialueen taloudellinen kehitys jatkui hyvänä. Elinkeinoelämän ja teollisuuden monipuolisuudesta johtuen työllisyystilanne säilyi maan ja Pirkanmaan keskimääräistä kehitystä parempana. Kotitalouksien ja yritysten luotonhoitokyky on säilynyt hyvänä. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vammalan Seudun Osuuspankin hallitus vahvisti syyskuussa pankille kannattavuusohjelman lähivuosiksi. Haasteina todettiin peruspankkitoiminnan kannattavuus,parantamistarpeet toiminnan tehokkuudessa ja myynnin tuloksellisuudessa sekä toiminta-alueen kasvun vaatimattomuus. Johtopäätöksinä ja keskeisinä toimenpiteinä kannattavuuden parantamiseksi koettiin tuottojen kasvattaminen ja kuluhallinta. Hallitus vahvisti toimenpidesuunnitelman palkkiotuottojen ja korkokatteen kasvattamiseksi ja kulujen pienentämiseksi. Kuluhallinnan keinoina Suodenniemen konttorin toiminnat yhdistettiin Puistokadun pääkonttorin toimintoihin 1.11.2013 alkaen ja Kiikan konttorin toiminta päätettiin osa-aikaistaa kaksipäiväiseksi 1.1.2014 alkaen. Edustajiston vaalit järjestettiin 4.-17.11.2013 ensimmäistä kertaa samanaikaisesti Vammalan Seudun osuuspankissa ja 61 muussa osuuspankissa. Omistajajäsenillä oli mahdollisuus äänestää myös sähköisesti internetissä perinteisen postiäänestyksen lisäksi. Vammalan Seudun Osuuspankissa vaalien äänestysprosentti oli 31,94%. Vammalan Seudun Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Osuuspankin konserniin kuuluvat pankin lisäksi tytäryrityksinä Kiinteistö Oy Vammalan Kassantalo, Kiinteistö Oy Vammalan Torikeskus ja Vammalan OP-Kiinteistökeskus Oy. Kiinteistö Oy Meskala sulautui pankkiin 31.10.2013. Pankki on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi Kiinteistö Oy Vammalan Kassantalo ja Kiinteistö Oy Vammalan Torikeskus Finanssivalvonnan tilinpäätösstandardin 3.1 edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emo-osuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa emoosuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Osuuspankin konserni. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Vammalan Seudun Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen.
3 Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % 2011 Tuotot Korkokate 1 950 2 591-24,7 2 746 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 561 552 1,7 562 Palkkiotuotot, netto 944 969-2,6 967 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 71 122-41,9-114 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 28-159 117,4 38 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 186 163 13,9 135 Liiketoiminnan muut tuotot 144 52 174,9 65 Yhteensä 1 933 1 699 13,8 1 654 Tuotot yhteensä 3 883 4 290-9,5 4 400 Kulut Henkilöstökulut 1 417 1 537-7,8 1 575 Muut hallintokulut 1 023 1 238-17,4 1 122 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 72 103-30,1 105 Liiketoiminnan muut kulut 875 829 5,6 742 Kulut yhteensä 3 387 3 707-8,6 3 545 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 9-11 179,6 94 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 488 593-17,8 761 Korkokate muodostui edellisvuotta pienemmäksi matalan korkotason seurauksena. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista ja palkkiotuotot olivat vertailukauden tasolla. Arvopaperi ja valuuttatoiminnan nettotuotot sekä myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat positiiviset johtuen sijoitusten realisoinnista ja arvonnoususta. Kulut olivat vertailukautta merkittävästi pienemmät pankkiverosta huolimatta. Kuluista laskivat eniten henkilöstökulut pienemmän henkilökuntamäärän vuoksi sekä edustus- ja markkinointikulut. Edustus- ja markkinointikuluihin vertailuvuonna vaikuttivat lisäävästi pankin juhlavuoden kustannukset. Palkkiot luotonannosta ja maksuliikkeestä kasvoivat. Vakuutustoiminnan tuotot laskivat. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot nousivat. Liiketoiminnan muiden tuottojen kasvuun vaikuttivat kiinteistöjen luovutusvoitto Suodenniemen konttorikiinteistöstä ja fuusiovoitto Kiinteistö Oy Meskalasta. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OPbonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Talletuksista 17 16 10,7 Luotonannosta 408 355 15 Maksuliikkeestä 581 500 16 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 106 133-20,1 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 201 188 7,1 Takauksista 19 12 50,9 Vakuutusten välityksestä 399 485-17,7
4 Muut 157 187-16 Yhteensä 1 887 1 875 0,6 OP-bonukset -750-725 3,4 Palkkiotuotot yhteensä 1 137 1 150-1,1 Palkkiokulut 193 181 6,8 Palkkiotuotot, netto 944 969-2,6 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat maltillisesti edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 13 0 - Vähennykset -4-11 -62,1 Arvonalentumisten nettomäärä 9-11 179,6 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % 31.12.2011 Tase 207 746 206 957 0,4 200 617 Luotot 184 050 170 630 7,9 165 745 Saamistodistukset 3 038 3 212-5,4 4 561 Osakkeet ja osuudet 11 908 11 156 6,7 9 976 Talletukset 184 509 185 369-0,5 180 312 Oma pääoma 12 537 11 845 5,8 10 491 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 11 921 11 218 6,3 10 029 Luottokannan kasvu jatkui hyvän luottokysynnän seurauksena, vaikka alhaisen korkotason myötä lainalyhennyksien osuus kasvoi. Saamistodistuksia erääntyi. Talletuskanta säilyi lähes ennallaan. Osakkeiden euromääräinen kasvu johtui lähinnä arvonnoususta. Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 48 747 tuhatta euroa eli 3 887 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 184 050 tuhatta euroa (170 630 1 ). Luottokannan kasvu jatkui. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Tilikauden aikana ei osuuspankin myöntämiä asuntoluottoja siirretty OPA:lle. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2012.
5 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 755 783-3,6 Nollakorkoiset saamiset 4 5-22,5 Yhteensä 759 788-3,8 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,4 0,5-0,1 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 3 725 4 334 Prosenttia taseesta 1,8 2,1 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 7 904 7 437 Prosenttia taseesta 3,8 3,6 Käypä arvo 7 822 7 818 Nettotuotto, % 7,6 8,3 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 11 630 11 771 Prosenttia taseesta 5,6 5,7 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 307 tuhatta euroa. Niitä peruutettiin tilikauden aikana 467 tuhatta euroa. Tilikauden aikana myytiin Suodenniemen konttorikiinteistö kirjanpitoarvoltaan 82 tuhatta euroa. Kiinteistö Oy Meskalan fuusio saatettiin loppuun. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana. Tilikauden aikana tehtiin muutostöitä Kiinteistö Oy Vammalan Torikeskukseen uusien vuokralaisten takia. Näitä kuluja aktivoitiin kiinteistöyhtiössä 834 tuhatta euroa.
6 Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 2 714 tuhatta euroa (14 156). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP-Pohjola osk:n liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 2 499 tuhatta euroa (2 499). Sijoitus sisältyy taseerään saamiset yleisöltä. Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvattivat etenkin sijoitukset sijoitusrahastoihin. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 89 tuhatta euroa oli 20 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Vähennys johtui kaluston ja koneiden poistoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 79 443 79 382 0,1 Säästämistilit 57 711 63 230-8,7 Sijoittamistilit 47 341 42 718 10,8 Valuuttatalletukset 25 36-30,4 Yhteensä 184 509 185 369-0,5 Muut velat 317 419-24,5 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 184 826 185 789-0,5 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle olivat 1 295 tuhatta euroa (0). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Pankilla oli pääomalainoja 1 850 tuhatta euroa (1 850). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 1,4 prosenttia 662 tuhanteen euroon (653). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 661 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan tuhat euroa. Osuuspääomalle ja lisäosuuspääomalle ei maksettu korkoa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 5,8 prosenttia 12 537 tuhanteen euroon (11 846). Aikaisemmin tehtyjä arvonkorotuksia peruutettiin arvonkorotusrahastosta 467 tuhatta euroa. Poistoeroa kasvatettiin 2 tuhatta euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovaraukseen ei tehty muutoksia. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää.
7 Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. EU:ssa on vahvistettu kesäkuussa 2013 uudet Basel III:n mukaiset vakavaraisuussäännökset, jotka sisältyvät EU:n vakavaraisuusasetukseen ja luottolaitosdirektiiviin, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. EU:n vakavaraisuusasetus on suoraan pankkeja sitovaa sääntelyä ja luottolaitosdirektiivi implementoidaan Suomen luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2014 alkaen siirtymäsäännöksin. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 12 537 11 845 Käyvän arvon rahasto -1 641-972 Arvonkorotusrahasto - - Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 3 800 3 588 Palautettavat osuuspääomat -8-11 Aineettomat hyödykkeet - - Suunniteltu voitonjako - - Tilintarkastamaton voitto - - Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista -17 - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -396-435 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä - - Ydin omat varat *) yhteensä 14 275 14 015 Pääomalainat 1 850 1 850 Toissijaisten omien varojen alijäämä - - Siirto ydin omiin varoihin - - Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 1 850 1 850 Ensisijaiset omat varat yhteensä 16 125 15 865 Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat - - Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 1 641 972 Arvonkorotusrahasto - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -396-435 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin - - Toissijaiset omat varat yhteensä 1 245 537 Omat varat yhteensä 17 370 16 402 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Ensisijaisiin omiin varoihin sisältyvien pääomalainojen osuus oli 11,5 prosenttia ensisijaisista omista varoista. Pääomalainojen pääasialliset lainaehdot on ilmoitettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Pääomalainat ovat luottolaitoslain mukaisten siirtymäsäännösten piirissä vuoteen 2020 asti.
8 Osana sisäisten luokitusten menetelmän (IRBA) kehitystä, OP-Pohjola-ryhmässä otettiin joulukuussa 2013 käyttöön uusi vähittäisvastuiden vastapuolten maksukyvyttömyyden määritelmä ja siihen liittyen päivitettiin tappio-osuuksien laskenta vastaamaan uutta määritelmää. Näistä muutoksista johtuen vuoden 2013 vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 kanssa. IRBA-muutosten seurauksena vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus pieneni. Osuuspankin vakavaraisuutta heikensi kuitenkin Muiden omien varojen vaatimusten (nk. Basel I lattia) kasvu tätä enemmän, joten vakavaraisuus ensisijaisilla omilla varoilla oli edellisvuotta alhaisempi. Basel I lattia poistuu vuoden 2014 alusta lukien omien varojen vaatimuksesta ja siirtyy omien varojen minimitason määrittäväksi lattiaksi. Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 1 1 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 0 1 Yritysvastuut 594 489 Vähittäisvastuut 0 0 Muut erät 0 0 IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) 5 6 Yritysvastuut 1) 1 661 1 493 Vähittäisvastuut 2) 950 1 756 Kiinteistövakuudelliset 806 1 556 Muut 143 200 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 1 154 1 146 PD/LGD-menetelmä 897 827 Yksinkertainen menetelmä 256 319 Pääomasijoitukset 20 21 Pörssilistatut sijoitukset 29 77 Muut 208 221 Muut erät 404 535 Luottoriski yhteensä 4 768 5 426 Selvitysriski 0 0 Markkinariski 3) 33 34 Operatiivinen riski 627 622 Muut omien varojen vaatimukset 4) 2 979 1 896 Yhteensä 8 407 7 977 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omat varat yhteensä 17 370 16 402 Ensisijaiset omat varat 16 125 15 865 Omien varojen vaatimus 8 407 7 977 Vakavaraisuussuhde, % 16,5 16,4 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 15,3 15,9 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 13,9 14,1 *syyskuussa 2013
9 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Suhdelukua paransivat tilikauden tulos ja käyvän arvon rahaston kasvu ja alensivat arvonkorotusten peruutus ja riskipainotteisten saamisten kasvu. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Osuuspankin konserni Osuuspankin konsernin liikevoitto pieneni 31,3 prosenttia ja oli 342 tuhatta euroa (497). Konsernin tase oli vuoden lopussa 207 894 tuhatta euroa (207 268). Konsernin vakavaraisuussuhde oli 16,6 prosenttia (16,0). Omat varat olivat 17 406 tuhatta euroa (16 015), josta ensisijaiset omat varat 16 557 tuhatta euroa (15 922). Konsernin omien varojen vaatimus oli yhteensä 8 413 tuhatta euroa (7 986) ja se koostui seuraavasti: luottoriski 4 776 tuhatta euroa (5 430), selvitysriski 0 tuhatta euroa (0), markkinariski 33 tuhatta euroa (34) ja operatiivinen riski 643 tuhatta euroa (637), muut omien varojen vaatimukset 2 962 tuhatta euroa (1 884). Konsernin oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta (suluissa kaksi edellistä tilikautta) oli 2,9 prosenttia (3,3 ja 5,1), koko pääoman tuotto (ROA) 0,2 prosenttia (0,2 ja 0,4), omavaraisuusaste 7,9 prosenttia (7,5 ja 7,0) ja kulujen suhde tuottoihin 88,6 prosenttia (88,9 ja 82,8). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä. Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 183 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja
10 tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2013 rahastolle kannatusmaksuja 29 333 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2013 2012 2011 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3 3,9 5 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,2 0,3 0,4 Omavaraisuusaste, % 7,8 7,5 7 Kulujen suhde tuottoihin, % 87,2 86,4 80,6 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot +
11 Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Luottoriskit Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä. Pankki noudattaa OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan rikkoa. Valvontarajojen pohjalta pankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP-Pohjola osk:n ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesi. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla.
12 Likviditeettiriski Markkinariskit Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta rahoitusprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista.viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 36,1 prosenttia pankin omista varoista.sellaisia asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista ei ollut yhtään. Vuonna 2013 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 9 tuhatta euroa. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,4 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkotulokseen. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjolaryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä.
13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Vuoden 2013 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 5,6 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 86 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 7,6 prosenttia eli hieman edellisvuotista pienempi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2013 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Jäsenistö Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi yksi sivukonttori Kiikassa. Pääkonttorin yhteydessä on rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Myös Kiikan konttorissa on Internet-asiakaspääte. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fi-verkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun. OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelun lisäksi myös monipuolisia mobiilipalveluita. OP-Pohjolan kehittämä uusi Pivo-mobiilisovellus on ensimmäinen palvelu Suomessa, joka mahdollistaa oman talouden sekä kanta-asiakkuuksien ja etujen seurannan yhden palvelun alla. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 67 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 6 390. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät
14 OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä OP-Pohjola-ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Pankki Oyj:n A- sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö Pankin henkilöstön kokonaismäärä oli tilikauden lopussa 31 henkilöä, joista jatkuvassa työsuhteessa 26 henkilöä. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous ja edustajisto Vammalan Seudun Osuuspankki teki osuuskunnan kokouksessa 24.4.2012 päätöksen siirtyä edustajistopohjaiseen hallintomalliin. Osuuspankin jäsenten päätösvaltaa käytti osuuskunnan kokous siihen saakka kunnes edustajisto oli ensimmäisen kerran valittu. Osuuskunnan kokous pidetttiin 23.4.2013. Kokoukseen osallistui 11 jäsentä.
15 Sääntömuutoksen jälkeen Vammalan Seudun Osuuspankin ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudestaan valitsema edustajisto, johon kuuluu vähintään 25 ja enintään 35 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Ensimmäiset edustajiston vaalit 4.-17.11.2013.Edustajistoon valittiin 25 jäsentä vuosiksi 2014-2017. Ensimmäinen edustajiston kokous pidetään keväällä 2014. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään 4 kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle/edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 10 ja enintään 20 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous/edustajiston kokous ja se on tällä hetkellä 17. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2013 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti.
16 Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle/edustajiston kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus Toimitusjohtaja Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle/edustajiston kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 5-7 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 7. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 16. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Salmi Jorma, (2012-2014), projektipäällikkö, Tampere Varapuheenjohtaja Huovila-Virtanen Mari, (2013-2016), maanviljelijä/yrittäjä, Sastamala (* 26.11.2013 alkaen) Muut jäsenet:
17 Haavisto Jukka, (2012-2014), liikkeenharjoittaja, Sastamala Hietanen Juhani, (2011-2013), lehtori, Sastamala (23.4.2013 asti) Hituri Raija, (2013-2016), kotitalousopettaja, Sastamala Jokinen Antti, (2013-2015), maanviljelijä, Sastamala (* 26.11.2013 asti) Kaaja Pertti (2013-2015), maalari, Sastamala Karppanen Kimmo, (2013-2016), toimitusjohtaja, Sastamala Knuutila Tero, (2013-2015), maanviljelijä, Sastamala Koivunen Päivi, (2011-2016), toimitusjohtaja, Sastamala (* 26.11.2013 asti) Laaksonen-Liukko-Sipi Marja-Liisa, (2012-2014), opettaja, Sastamala (23.4.2013 asti) Mustalahti Jouko, (2013-2015), maanviljelijä, Sastamala Mustonen Seppo, (2012-2014), controller, Sastamala (* 26.11.2013 alkaen) Mäkelä Marja, (2013-2015), opettaja, Sastamala Puntalo Ansa, (2013-2016), liikkeenharjoittaja, Sastamala Pärssinen Markku, (2011-2013), maanviljelijä/toiminnanjohtaja, Sastamala (* 26.11.2013 asti) Salo Marke, (2013-2016), toimitusjohtaja/fysioterapeutti, Sastamala Seppä Tarmo, (2013-2015), maanviljelijä, Sastamala Seppä Vesa, (2012-2014), maanviljelijä, Sastamala Ylikoski Jari, (2013-2015), vanhempi konstaapeli, Sastamala * Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja 26.11.2013 asti Juusela Ilkka, s. 1948, maanviljelijä, talousneuvos, Sastamala hallituksen jäsen 1990-26.11.2013 luottamustoimia: Vammalan OP-Kiinteistökeskus Oy:n hallituksen jäsen, Pirkanmaan OP-liiton hallituksen jäsen, Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvoston jäsen, Metsäliitto Rauman piiritoimikunnan jäsen, Pirkanmaan metsäneuvoston pj Puheenjohtaja 10.12.2013 alkaen Varapuheenjohtaja 10.12.2013 asti Tuominen Jukka, s. 1949, hallintopäällikkö/el., Sastamala hallituksen jäsen 1993- luottamustoimia: Vammalan OP-Kiinteistökeskus Oy:n hallituksen pj, Sastamalakoti-yhdistys ry:n hallituksen pj. Varapuheenjohtaja 10.12.2013 alkaen Uotila Lassi, s. 1958, toimitusjohtaja, MMM/MBA, Helsinki hallituksen jäsen 2010- luottamustoimia: Pirkanmaan maatalouden edistämissäätiön siht. ja rahoituspääll., ProAgria Satoa -lehden päätoimittaja, Salaojayhdistys ry:n hallituksen jäsen, Hämeen 4H-piirin hallituksen jäsen. Muut jäsenet: Linnainmaa Pertti, s. 1963, maatalousyrittäjä, Sastamala hallituksen jäsen 1999- Nieminen Leena, s. 1960, yrittäjä, KLT/LVI-insinööri, Sastamala hallituksen jäsen 2002- Pärssinen Markku, s. 1957, maanviljelijä/toiminnanjohtaja, Sastamala hallituksen jäsen 26.11.2013- luottamustoimia: Sastamalan kaupungin tarkastusvaliokunnan jäsen, Apetit Oyj:n hallintoneuvoston jäsen Salmi Helena, s. 1969, yrittäjä, KTM, Sastamala hallituksen jäsen 8.11.2011 alkaen Toimitusjohtaja Jyrki Rantala, VT/HuK/eMBA, s. 1969, pankin palvelukseen toimitusjohtajaksi 4.12.2006.