Puhemiesneuvoston ehdotus uudeksi eduskunnan vaalisäännöksi

PNE 3/1999 vp Puhemiesneuvoston ehdotus uudeksi eduskunnan vaalisäännöksi EHDOTUKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Ehdotuksessa esitetään säädettäväksi uusi eduskunnan vaalisääntö,joka korvaisi nykyisen vaalisäännön. Ehdotus liittyy perustuslakiuudistukseen ja eduskunnan työjärjestyksen uudistamiseen. Ehdotus sisältää säännökset eduskunnan toimitettavissa vaaleissa noudatettavista menettelytavoistaja se koskee sekä henkilö- että toimielin vaaleja. Ehdotus sisältää säännökset muun muassa vaaleissa käytettävistä ehdokaslistoista, vaalitoimituksesta sekä vaalin tuloksen määräämisestä. Ehdotuksessa on otettu huomioon valitsijamiesten lakkauttamisesta aiheutuvat muutokset. Uuden perustuslain ja eduskunnan uuden työjärjestyksen voimaan tullessa kaikki eduskunnan toimitettavat vaalit siirtyvät täysistunnossa suoritettaviksi. Eduskunnan vaalisääntö on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti uuden perustuslainja eduskunnan uuden työjärjestyksen kanssa eli 1 päivänä maaliskuuta 2000. YLEISPERUSTELUT 1. Nykytila ja sen arviointi Eduskunnan nykyinen vaalisääntö on hyväksytty 18 päivänä helmikuuta 1983. Vaalisääntöön on tehty muutoksia vuosina 1990, 1992, 1995 ja 1996. Eduskunnan vaalisääntö perustuu valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa noudatetuille periaatteille. Vaalisääntö sisältää säännökset muun muassa vaaleissa käytettävistä ehdokaslistoista, vaalitoimituksesta sekä vaalin tuloksen määräämisestä. Eduskunnan toimielinten vaalit ovat viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana olleet yleensä yksimielisiä. Tästä syystä vaalisäännön säännöksiä toimielinten valinnasta muutettiin vuonna 1995 siten, että yksimielisissä vaaleissa kaikki valintatehtävät siirrettiin eduskunnan täysistunnolle. Tämän muutoksenjälkeenkin eduskunnan toimielinten vaalit ovat olleet yksimielisiä, joten valitsijamiehet ovat käytännössä kokoontuneet ainoastaan järjestäytymiskokoukseen vaalikauden alussa. Uuteen Suomen perustuslakiin (731/ 1999) tai ehdotukseen eduskunnan uudeksi työjärjestykseksi (PNE 111999 vp, jäljempänä työjärjestysehdotus) ei tästä syystä ole enää katsottu olevan tarvetta sisällyttää säännöksiä eduskunnan valitsijamiehistä. Voimassa oleva eduskunnan vaalisääntö on sisällöltään suhteellisen suppea. Siinä ei ole esimerkiksi säännöksiä ehdokaslistojen tarkastuksessa tarkastettavista asioista eikä äänestyslippujen mitättömyydestä. Kun eduskunnan täysistunnossa toimitetut vaalit ovat käytännössä toteutuneet ongelmitta, ei vaalitoimituksen nykyistä yksityiskohtaisempaan sääntelyyn ole ollut tarvetta. 290337

2 PNE 3/1999 vp Vaalisäännön hyväksyminen perustuu valtiopäiväjärjestyksen 90 :n säännökseen,jonka mukaan eduskunta hyväksyy itselleen vaalisäännön. Myös uuden perustuslain mukaan eduskunta hyväksyy itselleen vaalisäännön. 2. Ehdotetut muutokset ja niiden vaikutukset Ehdotuksessa on otettu huomioon valitsijamiesten lakkauttamisesta aiheutuvat muutokset. Valitsijamiesten tehtävät siirretään eduskunnan täysistunnolle. Tämä merkitsee, että vaali toimitetaan eduskunnan täysistunnossa silloinkin, kun eduskuntaryhmät eivät ole päässeet yksimielisyyteen toimielimeen valittavista jäsenistä tai varajäsenistä. Vaali toimitetaan tällöin avoimena äänestyksenä. Kuten nykyisinkin vaalin tuloksen määrääminen tapahtuu soveltuvin osin samalla tavoin kuin valtiollisissa tai kunnallisissa vaaleissa. Laskentajärjestelmänä noudatetaan d 'Hondtin järjestelmää. Ehdotus koskee sekä henkilö- että toimielinvaaleja. Henkilövaaleja ovat eduskunnan puhemiehen ja varapuhemiesten, eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten sekä eduskunnan pääsihteerin ja valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan vaali. Lisäksi uuden perustuslain 61 :n 3 momentissa tarkoitetussa pääministerin vaalissa noudatetaan ehdotukseen sisältyviä säännöksiä vaalista ilmoittamisesta, arpomisesta, äänestyslippujen säilyttämisestä sekä vaalin toimittamisesta. Toimielinvaaleja ovat valiokuntien, kansliatoimikunnan ja muiden useampijäsenisten toimielinten vaalit. Ehdotuksen mukaisesti myös kansliatoimikunnan neljän jäsenen ja neljän varajäsenen vaali toimitetaan kuten muut toimielinvaalit eli käyttämällä ehdokaslistaa. Työjärjestysehdotuksessa esitetään, että osa nykyisin eduskunnan työjärjestyksessä olevista lähinnä henkilövaaleja koskevista yksityiskohtaisista säännöksistä siirretään eduskunnan vaalisääntöön. Tällaisia säännöksiä ovat vaalissa käytettäviä äänestyslippuja, puhemiehen avustamista äänestyslippujen tarkastuksessa ja yhden uurnan käyttämistä koskevat säännökset. Ehdokaslistojen tarkastaminen ja hyväksyminen ehdotetaan siirrettäväksi puhemieheltä eduskunnan pääsihteerille. 3. Asian valmistelu Eduskunnan puhemiesneuvosto asetti 8.6.1998 työryhmän valmistelemaan muun muassa uutta eduskunnan vaalisääntöä. Työryhmän puheenjohtajana toimi eduskunnan apulaispääsihteeri Jouni Vainio. Ohjetyöryhmän nimellä toiminut työryhmä luovutti muistionsa puhemiesneuvostolle 2.2.1999. Muistio sisältää ehdotuksen uudeksi eduskunnan vaalisäännöksi. Eduskunnan kansliassa on virkatyönä tehty ohjetyöryhmän ehdotukseen ne muutokset, jotka ovat olleet tarpeen uuden perustuslain ja työjärjestysehdotuksen johdosta. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 luku. Yleiset säännökset 1. Soveltamisala. Pykälän 1 momentin mukaan eduskunnan vaalisääntöä sovelletaan sekä henkilö- että toimielinvaaleissa. Henkilövaaleja, joissa valittavana on kerrallaan yksi henkilö, ovat eduskunnan puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit, eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten vaalit sekä eduskunnan pääsihteerin ja valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan vaali. Toimielinvaaleja ovat eduskunnan toimitettava! valiokuntien, kansliatoimikunnan ja muiden useampijäsenisten toimielinten vaalit. Tässä tarkoitettuja muita useampijäsenisiä toimielimiä ovat Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, valtiontilintarkastajat, pankkivaltuutetut, Suomen Pankin tilintarkastajat, valtion vakuusrahaston vai-

PNE 311999 vp 3 tuuston jäsenet, kansaneläkelaitoksen valtuutetut, valtakunnanoikeuden jäsenet, Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäsenet, Eduskun~.an kirjaston hallituksen jäsenet ja eduskunnan tilintarkastajat. Työjärjestysehdotuksen l 0 :n 2 momentissa on lisäksi yleissäännös, jonka mukaan eduskunta päättää edustajien valitsemisesta sellaiseen kansainväliseen toimielimeen, johon eduskunta osallistuu kansainvälisen sopimuksen perusteella.. Tässä vaalisäännössä käytetään vaalista yksikkömuotoa silloinkin, kun valittavia on useita. Pykälän 2 momentissa säädetään perustuslain 61 :n 3 momentissa tarkoitetussa pääministerin vaalissa noudatettavasta menettelystä. Mikäli eduskunta on pääministerin valintamenettelyssä torjunut toisenkin pääministeriehdokkaan, toimitetaan eduskunnassa avoimena äänestyksenä pääministerin vaali eduskunnan puhemiehen vaalin tapaan ilman ehdokasasettelua. Vaali toimitetaan työjärjestysehdotuksen 65 :n mukaan kuitenkin avoimena lippuäänestyksenä siten, että kukin edus~aja kirjoittaa n! mellään varustetulle äänestyshpulle sen henkilön nimen, jota hän äänestää pääministeriksi. Pääministeriksi valitaan eniten ääniä saanut henkilö. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin arpa. Tämä periaate ilmenee myös perustuslain 41 :n 2 momentin yleisistä äänestyssäännöistä. Momentin mukaan pääministerin vaalissa noudatetaan vaalisäännön 2--4 ja 6 :n säännöksiä. Näissä säädetään vaalista ilmoittamisesta (2 ), arpomisesta (3 ), äänestyslippujen säilyttämisestä ( 4 ) ja vaalin toimittamisesta (6 ). Perustuslain 42 :ssä säädettyjen yleisten toimivaltuuksiensa mukaisesti puhemies ratkaisee vaalitoimitusta johtaessaan mahdolliset esiin tulevat käytännön kysymykset, joista ei ole erikseen säädetty. 2. Vaalista ilmoittaminen. Pykälän 1 momentin mukaan vaalin toimittamisesta on ilmoitettava eduskunnan täysistunnossa. Ilmoitus toimielinvaalista on tehtävä niin ajoissa, että ehdokaslistojen jättämiselle jää riittävästi aikaa. Pykälän 2 momentin mukaan vaali merkitään asianomaisen täysistunnon päiväjärjestykseen. 3. Arpominen. Pykälässä säädetään menettelytavasta tilanteessa, jossa äänimäärät tai vertausluvut ovat vaalissa yhtä suuret. Tällöin niiden keskinäinen järjestys ratkaistaan arpomalla. 4. Å änestyslippujen säilyttäminen. Pykälässä säädetään, että avoimessa lippuäänestyksessä käytetyt äänestysliput on säilytettävä. Äänestyslippujen säilyttämisessä noudatetaan arkistolain (831/1994) 6 ja 7 :n sekä 8 :n 1 ja 2 momentin säännöksiä. Suljetussa lippuäänestyksessä käytetyt äänestysliput säilytetään nykykäytännön mukaisesti vaalikauden loppuun. 2 luku. Henkilövaali 5. Aänestyslippu. Pykälän 1 momentin mukaan henkilövaali toimitetaan umpilipuin. Tämä pykälä ei koske perustuslain 61 :n 3 momentissa ja työjärjestysehdotuksen 65 :n 2 momentissa tarkoitettua pääministerin vaalia, joka toimitetaan avoimena äänestyksenä eli äänestyslipusta ilmenee, kuka äänestyslipun on antanut. Pykälän 2 momentin mukaan äänestyslippuun saa kirjoittaa vain valittavan nimen. Tämä tulee ilmaista niin selvästi, ettei epätietoisuutta tarkoitetusta henkilöstä synny. Äänestyslippu, jossa on muita merkintöjä tai josta ei selvästi ilmene, ketä tarkoitetaan, hylätään. 6. Vaalin toimittaminen. Puhemiehen ja varapuhemiesten vaalin toimittamisesta on säädetty perustuslain 34 :n 2 momentissa. Työjärjestysehdotuksen 16 :n 1 momentin mukaan henkilövaali toimitetaan kuten puhemiehen vaali, jollei toisin säädetä. Pykälän 1 momentti sisältää säännökset yhden uurnan käyttämisestä, äänestysjärjestyksestä ja vaa1isalaisuudesta. Edustajien tulee tuoda äänestyslippunsa uurnaan siinä järjestyksessä kuin heidän nimensä on huudettu. Muussajärjestyksessä ei äänestyslippuja saa tuoda uurnaan. Siten edustaja, joka ei ole ollut paikalla, kun hänen nimensä on huudettu, ei voi enää tämän jälkeen tuoda äänestyslippuaan uurnaan. Äänestysjärjestystä on pidetty niin tärkeänä, että vaalitoimitus on jouduttu uusimaan, mikäli äänestysjärjestyksessä on havaittu puutteita. Äänestyslipun tulee olla taitettuna niin, ettei sen sisältö ole

4 PNE 311999 vp näkyvissä. Äänestyslipun taittaminen ei ole yhtä merkityksellistä perustuslain 63 :n 2 momentissa tarkoitetussa pääministerin vaalissa, joka toisin kuin muut henkilövaalit toimitetaan avoimena äänestyksenä. Pykälän 2 momentin mukaan eduskunnan puhemies määrää neljä edustajaa avustamaan äänestyslippujen tarkastamisessa, annettujen äänten julkilukemisessa sekä äänten laskemisessa. Pääministerin vaalin osalta luetaanjulki paitsi pääministeriehdokkaiden saarnat äänimäärät myös se, miten kukin edustaja on vaalissa äänestänyt. Puhemies päättää, onko äänestyslippu hylättävä. Vaalissa avustavat edustajat sekä pääsihteeri ja muut virkamiehet toimivat puhemiehen neuvonantajina. Pykälän 3 momentin mukaan puhemies toteaa vaalin tuloksen. Tämä tapahtuu siten, että vaalitoimituksen jälkeen puhemies ilmoittaa vaalissa annetut äänimäärät sekä sen, kuka vaalissa on tullut valituksi. 3 luku. Toimielinvaali 7. Ehdokaslistat. Pykälän 1 momentin mukaan ehdokkaiden asettamiseksi toimielinvaalia varten käytetään puhemiesneuvoston vahvistamaa lomaketta. Ehdokaslistassa ehdokkaiden enimmäismäärä on vaalissa valittavienjäsenten ja heidän varajäsentensä yhteinen lukumäärä. Ehdokaslistojen yhdistäminen ei ole sallittua. Käytännössä eduskuntaryhmät ovat sopineet yhteisten ehdokaslistojen jättämisestä, joten eri ehdokaslistojen yhdistäminen ei ole ollut tarpeen. Pykälän 2 momentin mukaan ehdo~aslistaan merkitään erikseenjäseneksi ja varajäseneksi ehdotettujen nimet. Ehdokkaiden nimet otetaan ehdokaslistaan siinä järjestyksessä kuin listan allekirjoittajat haluavat ehdokkaiden tulevan valituiksi. Ehdokaslista käsittää kaikki ehdotettavat ja on niin sanottu pitkä lista. Kunkin toimielimen vaali on erillinen, joten jokaista vaalia varten on laadittava eri ehdokaslista. Ehdokas on yksilöitävä niin selvästi, ettei sekaannusta valittavaksi ehdotetusta voi syntyä. Pykälän 3 momentti koskee vaalia, jossa valittavat varajäsenet ovat henkilökohtaisia. Ehdokaslistassa on mainittava kunkin jäseneksi ehdotetun kohdalla hänen varajäsenensä nimi tai, jos varajäseniä on useita, heidän nimensä siinä järjestyksessä kuin heidät on tarkoitettu valittaviksi. 8. Ehdokaslistan jättäminen. Pykälän 1 momentin mukaan ehdokaslista on vähintään kahden edustajan allekirjoitettava. Ehdokaslistan ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, jolle ilmoitetaan listassa havaitusta virheestä tai puutteesta ja joka voi tarvittaessa tehdä listaan korjauksia. Ehdokaslistan allekirjoittajana voi toimia listalla toimielimen jäseneksi tai varajäseneksi ehdotettu henkilö. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokaslista on jätettävä keskuskansliaan viimeistään vaalia edeltävänä päivänä kello 12. Määräaika ehdotetaan säilytettäväksi nykyisellään. Lisäksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi vastaava säännös kuin täydennysvaalia koskevassa 13 :ssä. Puhemies voi siten erityisestä syystä, esimerkiksi asiamiestä kohdanneen pätevän esteen vuoksi, esitellä myöhemminkin tehdyn ehdotuksen. Pykälän 3 momentin mukaan ehdokaslistat varustetaan järjestysnumerolla listojen jättämisjärjestyksessä. 9. Ehdokaslistan tarkastaminen. Nykyisen vaalisäännön 9 :n mukaan ehdokaslistat tarkastaa ja hyväksyy puhemies. Käytännössä valmistavat tarkastustoimenpiteet suorittaa eduskunnan keskuskanslia ehdokaslistoja jätettäessä. Keskuskanslia huolehtii myös yhdessä asiamiesten kanssa ehdokaslistoihin tehtävistä korjauksista. Puhemiehen tarkastus- ja hyväksyruismenettely on ollut lähinnä muodollisuus. Tästä syystä ehdotetaan, että ehdokaslistat tarkastaisija hyväksyisi eduskunnan pääsihteeri. Pykälän 2 momentin mukaan asiamiehelle on ilmoitettava ehdokaslistassa havaitusta virheestä tai puutteesta, ja hänelle on annettava tilaisuus korjata se. Asiamiehen tulee korjata virhe tai puute niin hyvissä ajoin ennen vaalia, että korjaus voidaan ottaa huomioon. Käytännössä k~symyksessä voi olla esimerkiksi ehdokkaan m men epäselvyys tai se, että listalla on liian monta ehdokasta. Pykälän 3 momentin mukaan asiamiehille on

PNE 3/1999 vp 5 ilmoitettava, jos kahdelle tai useammalle ehdokaslistalle on otettu sama henkilö ehdokkaaksi. Listan allekirjoittajilla on tällöin oikeus poistaa ehdokkaan nimi listalta ja panna toinen nimi sen sijaan. Tällaisesta muutoksesta tulee asiamiehen ilmoittaa keskuskansliaan viimeistään vaalia edeltävänä päivänä kello 15. Määräaika ehdotetaan säilytettäväksi ennallaan. 10. Yksimielinen vaali. Pykälä sisältää säännökset yksimielisestä eli niin sanotusta sopu vaalista. Pykälän 1 momentin mukaan puhemies toteaa eduskunnan valinneen nimetyt ehdokkaat toimielimenjäseniksi ja varajäseniksi,jos vaalia varten jätetyissä ehdokaslistoissa on toimielimen jäseneksi ja varajäseneksi ehdotettuja yhtä monta kuin vaalissa on valittavia. Yksimielisessä vaalissa voi siis ehdokaslistoja olla yksi tai useampia, mutta ehdotettuja tulee olla sekä jäsenten että varajäsenten osalta täsmälleen yhtä monta tai vähemmän kuin on valittavia. Muissa tapauksissa, jolloin siis ehdokkaita on liikaa joko jäseniksi tai varajäseniksi taikka molemmiksi, säännöksen soveltaminen ei ole mahdollista. Ehdokkaiden lukumäärää laskettaessa sama henkilö otetaan huomioon vain kerran, vaikka hänen nimensä esiintyisikin usealla ehdokaslistalla. Pykälän 2 momentin mukaan toimitetaan uusi vaali jossakin lähinnä seuraavista eduskunnan täysistunnoista, jos kyseessä ei ole 1 momentissa tarkoitettu yksimielinen vaali. Ehdokaslistojen jättämiselle tulee varata riittävästi aikaa. Käytännössä vaalien välillä tulee olla ainakin kaksi päivää, kun otetaan huomioon ehdotetun 8 :n 2 momentin säännös ehdokaslistojenjättöajasta. Uusi vaali merkitsee, että kaikki vaalia valmistavat toimenpiteet alkavat alusta. Pääsääntöisesti tulee jättää myös uudet ehdokaslistat. Tätä voidaan perustella sillä, että tilanne vaalissa voi muuttua sen jälkeen, kun on selvinnyt, että vaali ei ole yksimielinen. Neuvottelujen tuloksena voidaan uudessa vaalissa päästä yksimielisyyteen. Mikäli neuvotteluissa ei kuitenkaan päästä yksimielisyyteen, varaudutaan äänestyksellä toimitettavaan vaaliin. Jos ehdokaslistan asiamies tai muu allekirjoittaja tämän vaalisäännön 8 :ssä tarkoitetussa määräajassa allekirjoittamalla uudelleen ehdokaslistan vahvistaa listan koskevan myös tätä vaalia, uutta ehdokaslistaa ei ole tarpeen jättää. Jos ehdokaslistoissa ei ole ollut riittävää määrää ehdokkaita joko toimielimen jäseniksi taikka varajäseniksi, puuttuvat jäsenet tai varajäsenet valitaan täydennysvaalilla siten kuin tämän vaalisäännön 13 :ssä säädetään. II. Suhteellinen vaali. Pykälän 1 momentissa säädetään menettelytavasta silloin, kun ehdokaslistat uutta vaalia varten on jätetty ja voidaan todeta, että uusi vaali ei tule olemaan yksimielinen. Tällöin vaali ratkaistaan toimittamalla puhemiehen johdolla avoin äänestys. Pykälän 2 momentin mukaan edustajille jaetaan ennen vaalia ehdokaslistojen yhdistelmä. Yhdistelmään otetaan listat numeroituina niiden antamisjärjestyksessä. Vaalissa käytetään keskuskanslian valmistuttamia äänestyslippuja, joissa on painettuna edustajan nimi. Äänestyslippuun on selvästi merkittävä sen ehdokaslistan numero, jota edustaja äänestää. Siihen ei saa tehdä muita merkintöjä. Muunlainen äänestyslippu hylätään. Puhemies päättää, onko äänestyslippu hylättävä. Pykälän 3 momentin mukaan toimielinvaalissa käytetään kahta vaaliuurnaa vaalitoimituksen nopeuttamiseksi. Edustajien tulee tuoda äänestyslippunsa uurnaan siinä järjestyksessä kuin heidän nimensä on huudettu. Muussa järjestyksessä ei äänestyslippuja saa uurnaan tuoda. Siten edustaja, joka ei ole ollut paikalla, kun hänen nimensä on huudettu, ei voi enää tämän jälkeen tuoda äänestyslippuaan uurnaan. Äänestysjärjestystä on pidetty niin tärkeänä, että vaalitoimitus on jouduttu uusimaan, mikäli äänestysjärjestyksessä on havaittu puutteita. Pykälän 4 momentin mukaan puhemies määrää neljä edustajaa avustamaan äänestyslippujen tarkastamisessa ja annettujen äänten laskemisessa. Vaalissa avustavat edustajat sekä pääsihteeri ja muut virkamiehet toimivat puhemiehen neuvonantajina. 12. Vaalin tuloksen määrääminen. Vaalien tuloksen määrääminen tapahtuu soveltuvin osin samalla tavoin kuin valtiollisissa tai kunnallisissa

6 PNE 3/1999 vp vaaleissa. Laskentajärjestelmänä noudatetaan d 'Hondtin järjestelmää. Pykälän 1 momentin mukaan äänestyksen päätyttyä lasketaan ensinjokaisen ehdokaslistan saarnat äänet. Tämän jälkeen listan ehdokkaille annetaan vertausluvut siinä järjestyksessä kuin ehdokkaiden nimet on otettu listalle. Ensimmäisen ehdokkaan vertauslukuna on listan saama koko äänimäärä, toisen ehdokkaan puolet siitä, kolmannen kolmannes, neljännen neljännes ja niin edelleen. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokas otetaan huomioon vain siltä listalta, jolla hänen saamansa vertausluku on suurin, jos ehdokkaan nimi on kahdella tai useammalla ehdokaslistalla. Muilla listoilla hänen jälkeensä olevat ehdokkaat siirtyvät järjestyksessä yhden sijan ylöspäin. Pykälän 3 momentin mukaan vaalin tuloksen määräämiseksi kirjoitetaan ehdokaslistojen kaikkien ehdokkaiden nimet heidän saamiensa vertauslukujen mukaiseen järjestykseen. Tästä nimisarjasta julistetaan toimielimen jäseniksi valituiksi nimisarjan alusta alkaen niin monta ehdokasta kuin toimielimeen on valittavajäseniä ja varajäseniksi niin monta seuraavaa ehdokasta kuin varajäseniä on valittava. Pykälän 4 momentissa todetaan, että vaalissa valittavien henkilökohtaisten varajäsenten nimiä ei oteta 3 momentissa tarkoitettuun nimisarjaan. Tällöin julistetaan varajäseniksi valituiksi ne ehdokkaat, jotka on ehdokaslistoihin otettu valituiksi tulleiden varajäseniksi. Pykälän 5 momentin mukaan puhemies toteaa vaalin tuloksen.tämä tapahtuu siten, että vaalitoimituksen jälkeen puhemies ilmoittåa ne ehdokkaat,jotka ovat tulleet valituiksi toimielimen jäseniksi ja vara jäseniksi. 13. Täydennysvaali. Pykälässä säädetään tilanteesta, jossa toimielimen jäsenen tai varajäsenen paikka on jäänyt avoimeksi. Tällöin pykälän 1 momentin mukaan toimitetaan täydennysvaali, paitsi jos puhemiesneuvosto katsoo täydennysvaalin tarpeettomaksi toimielimenjäljellä olevan toimikauden lyhyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Täydennysvaalilla ei tällöin saavuteltaisi olennaista etua eduskunnan työskentelyn kannalta. Vaalin suorittamatta jättäminen ei luonnollisesti saa vaarantaa toimielimen toimintaa eikä poliittista toimintakykyä. Pykälän 2 momentin mukaan täydennysvaalissa noudatetaan soveltuvin osin tämän vaalisäännön säännöksiä. Jos täytettävänä kuitenkin on vain yksi jäsenen tai varajäsenen paikka, eikä vaali ole yksimielinen, valituksi tulee ehdokas siltä ehdokaslistalta, joka on saanut eniten ääniä. Tuolloin kyseessä on siis enemmistövaali eikä suhteellinen vaali. Pykälän 3 momentin mukaan vaalin ehdokaslistat on pääsääntöisesti jätettävä keskuskansliaan viimeistään kolme tuntia ennen asianomaista täysistuntoa. Puhemies voi kuitenkin erityisestä syystä esitellä myöhemminkin tehdyn ehdotuksen. 4 luku. Voimaantulo 14. Voimaantulo. Eduskunnan vaalisäännön on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti Suomen perustuslain ja uuden eduskunnan työjärjestyksen kanssa eli 1 päivänä maaliskuuta 2000. Uudella vaalisäännöllä kumotaan eduskunnan 18 päivänä helmikuuta 1983 hyväksymä eduskunnan vaalisääntö. Edellä sanotun perusteella puhemiesneuvosto kunnioittaen ehdottaa, että eduskunta hyväksyy seuraavan eduskunnan vaalisäännön:

PNE 3/1999 vp 7 Eduskunnan vaalisääntö Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 90 :n nojalla hyväksynyt itselleen seuraavan vaalisäännön: Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Eduskunnan vaalisääntöä sovelletaan eduskunnan puhemiehen ja varapuhemiesten, eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten, eduskunnan pääsihteerin ja valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan vaalissa (henkilövaali) sekä valiokuntien, kansliatoimikunnan ja eduskunnan toimitettavissa muiden useampijäsenisten toimielinten vaaleissa (toimielinvaali). Pääministerin vaalissa, jota tarkoitetaan perustuslain 61 :n 3 momentissa, noudatetaan tämän vaalisäännön 2-4 ja 6 :n säännöksiä. 2 Vaalista ilmoittaminen Vaalin toimittamisesta ilmoitetaan eduskunnan täysistunnossa. Toimielinvaalista ilmoitus on tehtävä niin hyvissä ajoin, että ehdokaslistojen jättämiselle jää riittävästi aikaa. Vaali otetaan täysistunnon päiväjärjestykseen. 3 Arpominen Jos äänimäärät tai vertausluvut ovat vaalissa yhtä suuret, ratkaistaan ehdokkaiden tai ehdokaslistojen keskinäinen järjestys arpomalla. 4 Å änestyslippujen säilyttäminen Avoimessa lippuäänestyksessä käytetyt äänestysliput tulee säilyttää. Henkilövaali 5 Å"änestyslippu Henkilövaali toimitetaan umpilipuin. Äänestyslipussa saa olla vain valittavan nimi niin selvästi ilmaistuna, ettei epäselvyyttä tarkoitetusta henkilöstä synny. Muunlainen äänestyslippu on hylättävä. 6 Vaalin toimittaminen Henkilövaalissa käytetään yhtä vaaliuurnaa. Äänestyslippu tuodaan uurnaan nimenhuudon mukaisessa järjestyksessä ja niin taitettuna, ettei lipun sisältö ole näkyvissä. Muussa järjestyksessä ei äänestyslippua saa uurnaan tuoda. Puhemies määrää neljä edustajaa avustamaan äänestyslippujen tarkastamisessa, annettujen äänten julkilukemisessa ja äänten laskemisessa. Puhemies toteaa vaalin tuloksen. Toimielinvaali 7 Ehdokaslistat Ehdokkaiden asettamiseksi toimielinvaalia varten käytetään puhemiesneuvoston vahvistamaa Iomaketta. Ehdokaslistassa saa olla ehdokkaiden nimiä enintään niin monta kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja heidän vara jäseniään. Ehdokaslistaan merkitään erikseen jäseneksi ja varajäseneksi ehdotettujen nimet. Ehdokkaiden nimet otetaan ehdokaslistaan siinäjärjestyksessä kuin heidän tarkoitetaan tulevan valituiksi. Ehdokas on yksilöitävä niin selvästi, ettei sekaannusta valittavaksi ehdotetusta synny. Jos vaalissa valittavat varajäsenet ovat henkilökohtaisia, on ehdokaslistassa mainittava kun-

8 PNE 311999 vp kin jäseneksi ehdotetun kohdalla hänen varajäsenensä nimi tai,jos varajäseniä on useita, heidän nimensä siinä järjestyksessä kuin heidät on tarkoitettu valittaviksi. 8 Ehdokaslistan jättäminen Vähintään kahden edustajan on allekirjoitettava ehdokaslista. Ehdokaslistan ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä. Asiamiehen tai ehdokaslistan muun allekirjoittajan on jätettävä ehdokaslista eduskunnan keskuskansliaan viimeistään vaalia edeltävänä päivänä kello 12. Puhemies voi erityisestä syystä esitellä myöhemminkin tehdyn ehdotuksen. Ehdokaslistat numeroidaan listojen jättämisjärjestyksessä. 9 Ehdokaslistan tarkastaminen Ehdokaslistan tarkastaa ja hyväksyy eduskunnan pääsihteeri. Ehdokaslistassa havaitusta virheellisyydestä tai puutteellisuudesta on ilmoitettava asiamiehelle ja annettava hänelle tilaisuus korjata se. Asiamiehille on ilmoitettava, jos sama henkilö on otettu ehdokkaaksi kahdelle tai useammalle ehdokaslistalle. Listan allekirjoittajilla on tällöin oikeus poistaa ehdokkaan nimi listalta ja panna toinen nimi sen sijaan. Asiamiehen on ilmoitettava tästä keskuskansliaan viimeistään vaalia edeltävänä päivänä kello 15. 10 Yksimielinen vaali Jos vaalia varten jätetyissä ehdokaslistoissa on toimielimen jäseneksi ja varajäseneksi ehdotettu ja yhtä monta kuin vaalissa on valittavia, puhemies toteaa eduskunnan valinneen nimetyt ehdokkaat toimielimen jäseniksi ja vara jäseniksi. Muussa tapauksessa toimitetaan uusi vaali jossakin lähinnä seuraavista eduskunnan täysistunnoista varaamaha kuitenkin riittävästi aikaa ehdokaslistojen jättämiselle. Uutta ehdokaslistaa ei kuitenkaan ole tarpeen jättää, jos ehdokaslistan asiamies tai muu allekirjoittaja 8 :ssä tarkoitetussa määräajassa allekirjoittamalla uudelleen ehdokaslistan vahvistaa listan koskevan myös tätä vaalia. 11 Suhteellinen vaali Jollei uusikaan vaali ole yksimielinen, vaali ratkaistaan toimittamalla avoin äänestys puhemiehen johdolla. Edustajille jaetaan ennen vaalia ehdokaslistojen yhdistelmä, johon listat otetaan numeroituina listojen antamisjärjestyksessä. Vaalissa käytetään äänestyslippuja, joissa tulee olla painettuna edustajan nimi. Edustajan on selvästi merkittävä äänestyslippuun sen ehdokaslistan numero, jota hän äänestää. Äänestyslippuun ei saa tehdä muita merkintöjä. Muunlainen äänestyslippu on hylättävä. Vaalissa käytetään kahta vaaliuurnaa. Äänestyslippu tuodaan uurnaan nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Muussa järjestyksessä ei äänestyslippua saa uurnaan tuoda. Puhemies määrää neljää edustajaa avustamaan äänestyslippujen tarkastamisessa ja annettujen äänten laskemisessa. 12 Vaalin tuloksen määrääminen Äänestyksen päätyttyä lasketaan ensin jokaisen ehdokaslistan saarnat äänet. Listan ehdokkaille annetaan tämän jälkeen vertausluvut siinä järjestyksessä kuin ehdokkaiden nimet on otettu listalle. Ensimmäisen ehdokkaan vertauslukuna on listan saama koko äänimäärä, toisen ehdokkaan puolet siitä, kolmannen kolmannes, neljännen neljännes ja niin edelleen. Jos ehdokkaan nimi on kahdella tai useammalla ehdokaslistalla, hänet otetaan huomioon vain siltä listalta, jolla hänen saamansa vertausluku on suurin. Muilla listoilla hänen jälkeensä olevat ehdokkaat siirtyvät järjestyksessä yhden sijan ylöspäin. Vaalin tuloksen määräämiseksi kirjoitetaan

PNE 3/1999 vp 9 ehdokaslistojen kaikkien ehdokkaiden nimet heidän saamiensa vertauslukujen mukaiseen järjestykseen. Tästä nimisarjasta julistetaan toimielimen jäseniksi valituiksi nimisarjan alusta alkaen niin monta ehdokasta kuin toimielimeen on valittava jäseniä ja varajäseniksi niin monta seuraavaa ehdokasta kuin varajäseniä on valittava. Vaalissa valittavien henkilökohtaisten varajäsenten nimiä ei oteta 3 momentissa tarkoitettuun nimisarjaan. Tällöin julistetaan varajäseniksi valituiksi ne ehdokkaat, jotka on ehdokaslistoihin otettu valituiksi tulleiden varajäseniksi. Puhemies toteaa vaalin tuloksen. 13 Täydennysvaali Jos toimielimen jäsenen tai varajäsenen paikka on jäänyt avoimeksi, on toimitettava täydennysvaali, paitsi milloin puhemiesneuvosto katsoo täydennysvaalin tarpeettomaksi toimielimen jäljellä olevan toimikauden lyhyyden tai muun sellaisen syyn vuoksi. Täydennysvaalissa noudatetaan soveltuvin osin tämän vaalisäännön säännöksiä. Jos täytettävänä on vain yksijäsenen tai varajäsenen paikka eikä vaali ole yksimielinen, valituksi tulee ehdokas siltä ehdokaslistalta,joka on saanut eniten ääniä. Täydennysvaalin ehdokaslistat on, mikäli mahdollista, jätettävä keskuskansliaan viimeistään kolme tuntia ennen asianomaista täysistuntoa. Puhemies voi erityisestä syystä esitellä myöhemminkin tehdyn ehdotuksen. Voimaantulo 14 Voimaantulo Tämä vaalisääntö tulee voimaan päivänä maaliskuuta 2000. Tällä vaalisäännöllä kumotaan 18 pmvana helmikuuta 1983 hyväksytty eduskunnan vaalisääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1999 Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen 2 290337