Asiakirjahallinnan ja arkistoinnin erikoislehti 1/2011 Kunnalliset arkistot ja tutkimus sivut 10-14 Koulutusta ja talkoita Moreqista sivut 14-16 KDK nousi harjaan sivut 18-19 Ensimmäiset ylemmät Mikkelistä sivut 24-27
FAILI 1/2011 Toimitus Päätoimittaja: Osmo Palonen, Mikkelin Ammattikorkeakoulu osmo.palonen@liikearkistoyhdistys.fi Julkaisutyöryhmä Tapio Bragge, Helsingin sosiaalivirasto, Pekka Henttonen, Tampereen Yliopisto, Rauni Bildjushkin, Espoon kaupunki, Riitta Itälä, Toimihenkilöarkisto, Pekka Lähteenkorva, Urho Kekkosen Arkisto, Juho Rännäli, Tulli Toimitus pidättää itselleen oikeuden editoida julkaistavaksi tarjottua aineistoa. Kirjoitukset pyydetään toimittamaan ensisijaisesti txt-muodossa tai rtftai doc-muodossa. Valokuvat JPEG tai TIFF-muodossa täydellä kameran resoluutiolla Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuosikerran hinta on 50, opiskelijat 10 euroa. ISSN 1237-2196 Painosmäärä 550 kpl Julkaisija Liikearkistoyhdistys ry, PL 271, 00101 HELSINKI www.liikearkistoyhdistys.fi Puh. 050 550 6093, Faksi (09) 325 6093 Tilaukset Carl-Magnus.Roos@liikearkistoyhdistys.fi Ilmoitukset Ilmoitusmyynti, puhelin 040 546 6999 Ilmoitushinnat 1/1 sivu takakansi 4-väri 1200 1/1 sivu 3. kansi 4-väri 1000 1/1 muut sivut 4-väri 800 ½ muut sivut 4-väri 500 Toistoalennus: sama aineisto 4 ilmoituskertaa 20%, 2 ilmoituskertaa 10%. Ilmoitusvalmistus 50 e/sivu. Oman mainosmateriaalin postitus lehden mukana: kokosivun ilmoitushinta ja lisäksi sisäänpisto- ja postituskulut. Hintoihin lisätään arvonlisävero. Hinnat sitoutumuksetta. Ilmoitusaineiston tekniset tiedot Painotuotteen koko B5 (176 X 250 mm). Kuvaresoluutio vähintään 300 dpi, tiedostomuodot valmiit aineistot painettava pdf, fontit konvertoituina, järjestelmä Windows. Kuvat jpeg, tiff, eps, värijärjestelmä CMYK. Muista tiedostomuodoista ota yhteyttä Aineiston toimitusosoite: osmo.palonen@liikearkistoyhdistys tai Osmo Palonen, Harjukatu 3 C, 50120 Mikkeli Paino: Laine Direct Oy, Järvenpää 2011 2 PÄÄKIRJOITUS Lupaava liittymä 3 Osmo Palonen ARKISTOT Capture-hankkeessa kehitetään palveluja 4 Olli Alm Uudet määräykset pysyvästä säilytyksestä mikrofilmillä 5 Carl-Magnus Roos Arkistolaitos uudisti sähköisen säilyttämisen lupaprosessejaan 6 Päivi Happonen YRITYKSET Documenta osaksi Innofactor Oyj:tä 8 Osmo Palonen TUTKIMUS Kunnalliset arkistoaineistot tutkimuksen lähteinä 10 Tarja Ollila STANDARDIT MoReq2010 kehittyy kommenttien pohjalta 14 Pekka Henttonen Moreq-ryhmä aikoo ryhtyä käännöstöihin 15 Juho Rännäli TAPAHTUMAT Arjenhistoria.fi avattu verkossa 17 Marita Jalkanen Tierasta Sarkkiin ja muita uusia juttuja 18 Osmo Palonen KDK:lla harjannostajaiset 19 Osmo Palonen Yritysarkistosta apua Sharepoint-ähkyyn 20 Juha Anttila KIRJAT Tiedonhallinta kuin ameeba 22 Marjo Rita Valtonen KOULUTUS Tampereen yliopisto hävitti laitokset 23 Pekka Henttonen Ensimmäiset ylemmät tutkinnot valmistuivat 24 Osmo Palonen Vuosi Askissa 26 Tanja Rasila PUHEENVUORO Yksityisarkistojen arvonmäärityksen haasteet 28 Olli Alm KUOLLEITA Veikko Litzen 1933-2011 30 Raimo Pohjola TAPAHTUMAKALENTERI 31 Tapahtumakalenteri INSIDER MAPILLA PÄÄHÄN: Julkisen tiedon salaajia 33 Insider ABSTRACTS Faili 1/2011 34 Osmo Palonen Kansi: KDK:n harjannostajaissa hankkeen keskeiset hahmot Minna Karvonen OKM:stä puhumassa, Pirjo-leena Forsström CSC:stä ja Tapani Sainio Kansalliskirjastosta kuuntelemassa. Kuva: Osmo Palonen FAILI nro 1/ 2011
PÄÄKIRJOITUS Lupaava liittymä Lupaavalta näytti ja kuulosti kansallisen digitaalisen kirjaston projektin päättäjäisissä eli harjannostajaisissa. Siellä esiteltiin arkistojen, kirjastojen ja museoiden asiakasliittymän mahdollisuuksia ja pilotin kokemuksia. Vaikka hankinta ei ihan aikataulussa toteutunutkaan, olivat Luston museoaineistolla näytetyt esimerkit sen verran lupaavia, että voi hyvin kuvitella kirjasto-ohjelmistojen pohjalta tehdyn tuotteen antavan mahdollisuudet myös muiden muistiorganisaatioiden sähköisten aineistojen hakuun ja esittelyyn. Kun vielä paikalla ollut Kansallisarkiston edustajakin uskoi, että kirjaston aineistonhallinnasta lähtenyt ratkaisu on saatu sovitettua arkistoidenkin tarpeisiin, on odotettavissa että KDK todella täyttää sille asetettuja vaatimuksia. Kun Kansalliskirjasto lisättyine resursseineen vielä vastaa siitä, että palvelu toimii, näyttää tulevaisuus hyvältä. KDK:n asiakasliittymähanke siis toivottavasti osoittaa, että ikuiset väitteet joka ainoan toimijan omista ja kovin toiseen verrattuna erilaisista tarpeista ja jokaiselle erikseen räätälöidystä järjestelmästä ovat olleet rajoittuneita näkemyksiä. Digitaalisen aineiston hallinta kun on vain digitaalisen aineiston hallintaa, jota voidaan tehdä samankaltaisilla ratkaisuilla riippumatta siitä onko kyseessä kuva rukinlavasta, yritysvideo tai pöytäkirja. KDK toki sallii vielä jokaiselle toimijalle omanlaisensa taustajärjestelmän, mutta vaatii, että aineistoon liittyvä tieto on saatavissa muutaman standardin mukaisena. Tämä kokemus kertoo myös siitä, että myös organisaatioiden omat järjestelmät voitaisiin standardoida paljon pitemmälle ja säästää merkittävästi rahaa ja määrittelyaikaa. Tässä voisikin muistuttaa kaikkia muistiorganisaatioita siitä, että yhteistä eurooppalaista tulevaisuutta ei ole, ellei pitäydytä standardeissa. Kenelläkään ei ole oikeasti sellaisia erikoisvaatimuksia että niitä varten kannattaisi maksaa epästandardeista ja räätälöidyistä tuotteista. Vaikka KDK siis näyttikin hyvältä ei harjannostajaisten jälkeen tarvinnut odottaa kuin kaksi päivää, kun positiivinen ilmapiiri sai särön. Kunnallisarkistoyhdistyksen opintopäivillä kuulemani palautti tiedon ministeriöiden herrojen käsittämättömään viisaudesta. Kun kaupunginarkistoista kysyttiin mahdollisuutta liittyä KDK:n pilotti ja eräässäkin tapauksessa kaikki oli otettu jo valmisteluun, ilmoitettiin etteivät kaupunginarkistot tietenkään voi olla osa Kansallista Digitaalista Kirjastoa, koska ne ovat väärän ministeriön alaisia! Siis vaikka arkistolaki koskee niitä aivan samalla tavalla kuin opetus- ja kulttuuriministeriön alaisia julkisia toimijoita. Kunnan kirjastot kyllä kelpaavat mutta ei arkistot! Toki tiedän, että KDK on suuri ponnistus, jossa yhden ministeriön kaksi osastoa on täysin ennenkuulumattomasti tehnyt yhteisen hankkeen. En kuitenkaan jaksa pitää sitä kovinkaan suurena saavutuksena. Olisikohan pieni kulttuurivallankumous tarpeen? Ainakaan ilman sitä muutkaan valtionhallinnon suuret suunnitelmat yhteen toimivista järjestelmistä eivät taida toteutua. Knallin ja sateenvarjon lopettaminen Ylen Ykkösellä oli siis aivan liian ennenaikaista. Myös Yes Ministerin uusinnat voisi aloittaa taas uudelleen, ettemme menettäisi käsitystä mitä ministeriöissä oikeasti tapahtuu. hhh Kunnallisarkistoyhdistyksen opintopäivien perusteella yhteisten käytäntöjen vieminen läpi näyttää toteutuvan kovin eritahtisesti. Samalla kun ValtIT rakentaa yhteisiä työkaluja ja yhteen toimivia järjestelmiä, näyttää siltä ettei niin yksinkertaista aputyökalua kuin asiakirjojen luokitusta saada yhtenäiseksi edes sosiaali- ja terveydenhuollon sisällä saati koko hallinnossa. Vaikuttaa vähän siltä, ettei kaikkialla vielä ymmärretä että sähköinen aineistonhallinta oikeasti perustuu metatietoihin, ei niinkään luokitukseen. Sama halu hakea omia ratkaisuja tekee myös prosessien kuvauksen ja tiedonohjauksen pelkäksi puheeksi. Eivät samojen asioiden prosessit tule joka paikassa uudelleen oikein kuvattua tai TOJ:t ja e-amssit tehtyä, jos jokainen yrittää tehdä samojen tehtävien hoidosta oman versionsa. Yhteiset prosessien kuvaukset olisivat osa oikeaa tuottavuusohjelmaa. hhh Kun nyt voimme olla kansallisesti ylpeitä KDK:stamme, kannattaa muistaa ettemme ole maailmassa yksin. Valtion pitkäaikaissäilytyksen ratkaiseminen ei ole kovin kansallinen ongelma. Sitä samaa on ratkottu monessa muussakin maassa. Olisikohan nyt uskallusta ottaa oikeasti yhteyttä edes muihin Pohjolan maihin yhteisten ratkaisujen tekemiseksi. Ehkä silloin voitaisiin jakaa myös riskejä jopa Kajaaniakin kauemmaksi. Joku voisi myös mahdollisimman varhain kertoa mitä palvelu maksaa. Kansainvälisten vaikutteiden hakemiseen kannattaa käyttää myös verkostoitumista konferensseissa. Siksi toivotan muitakin mukaan IRMS:n tai Archiving 2011 konferensseihin. Hyviä lentotarjouksiahan riittää. Osmo Palonen Päätoimittaja FAILI nro 1/ 2011 3
ILMOITUS ILMOITUS CASE METSÄNTUTKIMUSLAITOS Uusi dokumentin- ja asianhallintajärjestelmä parantaa tiedon jaettavuutta, saavutettavuutta ja läpinäkyvyyttä Metsäntutkimuslaitoksessa. Tausta Metsäntutkimuslaitos (Metla) on valtion tutkimuslaitos, jolla on yli kymmenen miljoonan sähköisen tiedoston varanto. Dokumentit olivat hajallaan eri puolilla organisaatiota, joten ne olivat hankalasti löydettävissä ja hyödynnettävissä. Dokumentteja oli vaarassa hävitä henkilöstön eläköityessä, eikä tilanne myöskään tukenut hiljaisen tiedon siirtymistä. Lisäksi tilanne ei Tämä tarkoittaa, vastannut valtionasiakirjahallinnolle asettuja tieto on organi- että myös hiljainen velvoitteita. saatiossa aiempaa Järjestelmän uudistusta varten Metla kuvasi nettävissä. paremmin hyödyn- tarjouspyynnössä ohjelmiston tavoitteet laajasti ja määritti hankinnalle lähes 300 yksittäistä vaatimusta. Affecton tarjoama ohjelmisto ja sen käyttöönottoprojekti vastasivat kaikkiin vaatimuksiin. Ratkaisu Affecto toimitti Metlalle dokumentin- ja asianhallintajärjestelmän. Affecton vastuulla toimituksessa olivat käyttöönottoprojekti ja ohjelmisto, jolla toteutetaan organisaation käsittelemien asioiden rekisteröinti sekä niihin liittyvien asiakirjojen ja myös Metlan muiden dokumenttien hallinta sähköisesti. Ratkaisu rakentui Affecton ja Open Textin tuotteille. Projektissa Affecto vastasi järjestelmän määrittelystä, dokumenttien valmistelusta sekä Metlan koko noin 1000 hengen henkilöstön koulutuksesta. Asiakashyödyt Uuden järjestelmän avulla dokumentit ja vireille tulleiden asioiden rekisteri ovat tehokkaasti ja laadukkaasti koko Metlan henkilökunnan käytössä. Järjestelmä kattaa koko Suomen. Se myös helpottaa tiedon käsittelyä tiimien välillä. Uuden järjestelmän ansiosta saimme monia lakisääteisiä velvoitteita toteutettua aiempaa paremmin toteutettua. Uudistus oli arkistolain mukainen ja se edisti asiakirjahallinnon läpinäkyvyyttä. Tiedon käytettävyys, löydettävyys ja saavutettavuus paranivat, kertoo ylijohtaja Hannu Raitio Metlasta. Uusi järjestelmä muokkaa Metlan koko toimintakulttuuria. Aikaisemmin jokainen oli luonut omia asiakirjojaan, ja monet dokumentit ja tiedot olivat olleet vain yksittäisten henkilöiden käytössä. Nyt tiedot saadaan koko organisaation haltuun. Tämä tarkoittaa, että myös hiljainen tieto on organisaatiossa aiempaa paremmin hyödynnettävissä. Jatkossa voimme myös työstää dokumentteja yhdessä eteenpäin, toteaa Raitio. Tietojen saaminen koko organisaation käyttöön ja hiljaisen tiedon siirtyminen eteenpäin ovat Metlassa tärkeitä asioita erityisesti eläkkeelle siirtymisiin liittyvien henkilövaihdosten vuoksi. Järjestelmä on pystytty muokkaamaan organisaatiomme tarpeiden mukaan meille sopivaksi. Yhteistyö Affecton kanssa sujui erittäin hyvin. Myös ajankohta järjestelmän käyttöönotolle oli hyvä, sillä kehitimme samaan aikaan muutenkin sähköisiä toimintojamme, tiivistää Raitio. Metsäntutkimuslaitos (Metla) on Maa- ja metsätalousministeriön alainen valtion tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metla on yksi maailman tunnetuimmista ja arvostetuimmista metsäntutkimusorganisaatioista. Sen tutkimusohjelmat kattavat metsän kaikki käytöt ja puumateriaalin koko arvoketjun metsämaan ja metsän ekologiasta valmiisiin puu- ja kuituperäisiin tuotteisiin. ILMOITUS ILMOITUS 32 FAILI nro 1/ 2011
INSIDERMapilla päähän: Insider tietää olevansa ikävä tyyppi, kun kaivelee negatiivisia asioita. Olisi paljon mukavampaa kirjoittaa vain hyvistä asioista, mutta maailma ei vielä ole valmis. Epäkohtia vielä löytyy ja siksi otsikkoa voi käyttää. Hyviä asioita ei kannata lyödä mapilla päähän, mutta tiedon salaajia täytyy voida lyödä päähän mapilla, joka mahdollisesti on vielä täynnä julkisia, mutta väärin perustein salaisina pidettäviä asiakirjoja. Suomi on avoin yhteiskunta, jossa kaikilla kansalaisilla on yhtäläiset perusoikeudet. Hallinto on avointa jopa malliksi muille maille. Näin teoriassa. Arkistonhoitajat joutuvat arkipäivän toimissaan jatkuvasti miettimään tiedon avoimuudesta säädettyjä lakeja, kuten perustuslakia, julkisuuslakia, hallintolakia, nimikirjalakia, henkilötietolakia jne. Harvalla arkistovirkailijalla on kuitenkaan juristin koulutusta. Viranomaisille laki on laki, yrityksille vakavasti noudatettavaksi tarkoitettu suositus. Turun yliopiston valtio-opin laitoksella tehtiin koe (HeSa 19.12.2010), jossa eri viranomaisille lähetettiin tiedustelu yksikön johtajan palkasta ja työsuhde-eduista edellisenä vuonna. Tieto on lain mukaan julkinen ja viranomaisilla on tiedottamisvelvollisuus rahoittajalleen eli meille veronmaksajille. MAPILLA PÄÄHÄN: Julkisen tiedon salaajia Kokeen tulos oli masentava. Tiedustelu lähetettiin 230:lle satunnaisesti valitulle viranomaiselle ja vain 15 vastasi lain edellyttämällä tavalla. Arkistoasioita hoitavista viranomaisista lakia noudattivat tiedustelussa mukana olleista opetusministeriö ja Mikkelin maakunta-arkisto. Puutteellisesti vastatun ja uudistetun pyynnön jälkeen vastanneet arkistot olivat Kansallisarkisto, Joensuun, Jyväskylän ja Oulun maakunta-arkisto sekä Kansallinen audiovisuaalinen arkisto. Hämeenlinnan maakuntaarkisto ei vastannut lainkaan. Huomattavaa oli, että lakia noudatettiin keskimäärin parhaiten maakuntien viranomaisissa, jotka eivät ole lainkäytön ammattilaisia, kuten sairaanhoitopiireissä ja ELY-keskuksissa. Eniten kummastusta herätti oikeusministeriön, syyttäjävirastojen, hovioikeuksien, käräjäoikeuksien, maistraattien ja muiden tämän tyyppisten viranomaisten tietämättömyys noudatettavasta laista. Näissä viranomaisissa oikeustieteen korkeakoulutus on pakollinen. Juristit valmistelevat ja säätävät lait, jotka ovat tavalliselle kansalaiselle usein vaikeaselkoisia. Luulisi yliopistossa opetettavan oikeustieteilijöitä ymmärtämään lakitekstiä niin että osaisivat noudattaa lakia omilla työpaikoillaan? Kansalaisten asioiden hoidossa juristit ovat kaikkitietäviä. Erityisasiantuntijoiden riidellessä liito-oravan vaatiman reviirin laajuudesta tai poliitikkojen vaalirahoista oikeusoppineet ovat ainoat, jotka riidan mennessä käräjille, osaavat ratkaista asiat ja löytävät siihen kohtaan sopivan lakipykälän. Ja kaikki tätä päätöstä noudattakoot. Sitten kun kansalainen kysyy lain mukaan avointa tietoa, oikeusoppineita täynnä olevat virastot eivät vastaa, vaan eri selityksillä kieltäytyvät. Jos tiedustelu meni väärälle henkilölle, hän ei oikean hallintomenettelyn mukaisesti siirtänyt asiaa oikealle henkilölle, vaan ilmoitti, että asia ei kuulu hänelle. Tai sitten vastattiin, että tiedustelu pitää osoittaa toiselle. Helpommin hän itse olisi siirtänyt tiedustelun oikealle henkilölle. Helppo vastaus oli myöskin, että vastuuhenkilö oli lomalla (kas kun ei ruokatunnilla). Mitä tästä opimme. Maakunnissa ja jossain susirajan takana olevat viranomaiset, jolla ei ole juristeja palkkalistoillaan, tuntevat Suomen lainsäädännön, kunnioittavat kansalaisia ja vastaavat tiedusteluun, joka koskee julkista asiaa. Mitä enemmän juristeja virastossa on, sitä huonommin siellä tunnetaan lainsäädäntöä, tai halutaan noudattaa sitä. Juristeille pitäisi järjestää aikuiskoulutuskursseja lainsäädännöstä ja sen noudattamisesta, kun näköjään pääsevät yliopistosta työelämään ymmärtämättä lakien sisältöjä. Palkkauksen korottaminen heille ei taida auttaa, koska he ovat jo lakien valmistelussa edellyttäneet oikeustieteen pätevyyttä lähes kaikkiin johtajan virkoihin ja hinanneet palkkatasonsa sen mukaiseksi. Ja kansa maksaa. FAILI nro 1/ 2011 33
ABSTRACTS FAILI 1/2011 Promising, evaluates the Editor Osmo Palonen the user interface of the National Digital Library that is reaching the release point in June. The interface is developed in cooperation with 40 organisations from all types of memory organisations: archives, museums and libraries. The project KDK is funded and headed by the ministry of education and culture. The big thing in there, as Palonen sees it, is that in fact there are no big differences to build an information system for any of those types of organisations. Contents are contents and metadata can be used in a joint operation, if there is a will. Palonen has also written an article about the final seminar of the KDK project. In there he tells that user interface is based on the technology of Ex Libris Group. The national business archives Elka has started to plan a new generation of an archival information system. The cornerstones of the system will be based on all the current and new services Elka is offering the customers: enterprises, research and public and first step in there is to define and document those services, writes Mr. Olli Alm, head of information services and development. The second step is to write a specification for a system that can manage all of the services as well as all analogue digital contents in the archives; from the ingest to the distribution. Third phase of the project is to make a pilot installation in cooperation with the Mikkeli University of Applied Sciences. The project Capture is cofunded by ERDF and the Southern Savo Region. New norms and guidance have given by National Archive Services. Carl-Magnus Roos of City Archives of Helsinki explains how the norm has changed if an agency store information on microfilm instead of paper. The new norm includes computer-on-microfilm processes in addition to traditional microphotography. Director of development Päivi Happonen from the National Archives explains the new processes and norms to preserve records in digital format only. There are still two valid norms SÄHKE1 and 2 and with the latter there are not too many permissions given to the agencies, but it is assumed that the number of agencies will rose now when the NA has started its ingest and distribution system VAPA. Tarja Ollila, a researcher in the City Archives of Turku gives readers an idea which kind of research can be done based on the material in the City archives. Turku is the oldest city and former capital of Finland, founded in the early 13th century. There are not medieval records left, but there is a wide variety of interesting contents from the 17th century to modern world. Those who are interested can research trade and industry, administration, courts, trade guilds, use of land and construction as well as the big fire in Turku 1827, for example. Moreq2010 has created interest in Finland and Pekka Henttonen reports about the Moreq seminar organised in Tampere in January. Henttonen thanks organisers, two Finnsh associations and Moreq working group, for bringing a records management specialist abroad to give a lecture to the Finnish audience. John Wilson was brought here in co-operation with DLM Forum. Wilson explained the process to develop Moreq2010 and the structure and usage of the new standard. He also told that the number of public comments, over 800 made impossible to publish the standard as planned. New Moreq is going to be published during the DLM Forum members meeting in May 2011. There were also active discussions in the seminar. However, it was left open, if the Finnish way of manage records by using an extensive file plan based on the processes (eams) and register of cases and records, can operate as the plug-ins or extensions of Moreq2010. Henttonen reminded some parts of the standard have strong roots in the British tradition. In another article about the Moreq work in Finland Juho Rännäli, who was elected as convener of the translation group of volunteers in Tampere seminar, promises the translation work will start when the accepted version of the new standard is available. Rännäli asks if we have done enough to push the specialists of records management in the front row, when the development of information management is decided within an organisation. He quotes Angela Summers and Rory Staunton articles on IRMS Bulletin and concludes that Moreq2010 can be the greatest opportunity for records and information managers to rise their profile. The first students in the master programme of eservices and digital archiving have been graduated in the Mikkeli University of Applied sciences. The programme started in 2008. The students are coming with two different background archiving and records management or IT, writes Osmo Palonen. All the students are part timers, they have their own jobs and the master thesis are also made based on the challenges in their organisations. The programme in Mikkeli is only of its kind in the Finnish UAS s. First five of those who started 2008 got their certificate within hundreds of others MUAS students in the December celebration. As recognition, one of the students Heljä Strömberg, who works in Elka, got the opportunity to think back her career as a mature student in Mikkeli UAS that has lasted nearly for two decades. 34 FAILI nro 1/ 2011
Asiakirjakeskeinen asianhallinta EMC Documentum xcp on sisällöt ja liiketoimintaprosessit yhdistävä työkalu, jolla kehitetään asianhallintapohjaisia ratkaisuja. Mitä xcp tekee? Säilyttää dokumentit ja muut sisällöt turvallisesti Täyttää asiakirjahallinnon tiukimmatkin vaatimukset ja standardit Keskitetty säilytyspaikka kaikelle sisällölle Ohjaa prosesseja ja seuraa toimintoja automaattisesti Prosessien mallinnus + toimintojen hallinta ja monitorointi Integrointi muihin järjestelmiin perustuu vakiomuotoisiin rajapintoihin Tarjoaa tilanne- ja käyttötapauskohtaisen käyttöliittymän Roolipohjainen näkymä: Käsittelyn status, työnkulun vaihe, elinkaaren vaihe, toiminnot ja omat tehtävät EMC Computer-Systems Oy Info_Finland@emc.com +358 (0) 201 202 200 www.emc.com/xcp