Ympäristölautakunta 10 04.06.2015 Maa-ainesten ottaminen, Epaala, Soramäki, Tampereen Infra 15/11.01/2015 YMSLA 10 HAKIJA Tampereen Infra Liikelaitos PL 487 33101 Tampere OTTAMISALUEEN KIINTEISTÖ- JA SIJAINTITIEDOT Epaala, Soramäki Rn:o 3:35 Kiinteistön omistaa Tampereen kaupunki. Alue sijaitsee Syrjänharjun Isokankaalla n. 5 km Pälkäneen kun ta kes kukses ta etelä-luoteeseen. Kulku alueelle tapahtuu Mustikkavuoren yksityistietä valtatieltä n:o 12. LUPAHAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Ottamisalueen pinta-ala n. 8000 m² Pohjaveden keskimääräinen korkeusasema +121,5,00 Maa-ainesten ottamissyvyys 10-20 m Ottamisen alin taso +131,00 Otettava kokonaismäärä 82 000 m³ Arvioitu vuotuinen otto 16 400 m³ Ottamisaika 5 vuotta Alueella on ollut ottamislupa jonka voimassaolo on päättynyt 2013. Ottolupia alueella on ollut vuosina 1986-2013 Luonnonympäristö ja pohjavesi Luonnontilainen maaperä nykyisen käsitellyn sora-alueen ympärillä on humus pi tois ten pintamaiden alapuolella pääasiassa soraa ja hiekkaa. Kasvus to on alueelle tyypillistä metsämaakasvustoa. Vallitseva maanpinta suunnitelma-alueella vaihtelee aiemmin maa-ai neksen ottamiseen käytetyllä alueella pääosin tasovälillä +131 - +157. Alueen ha vain to put kes ta kartoitustöiden yhteydessä mitatun havainnon pe rus teel la pohjaveden korkein mitattu pinta sijaitsi tasolla +121,85 (22.10.2008). Suunniteltu ottotoiminta Suunnitelma on laadittu alueelle aiemmin myönnettyjen lupien lupaehtojen ja periaatteiden mukaiseksi. Otto ulotetaan tasoon +131. Pohjaveden ja kaivusyvyyden väliin jätetään kui ten kin vähintään 8.0 m:n suojakerros. Jälkihoito Alueen luiskattavat reunat muotoillaan kaltevuudeltaan n. 1:3.
Kuorituille alueille levitetään tasaisesti pintahumusta. Alue metsitetään istuttamalla ja/tai siementämällä. Kaikki alueelta kuoritut maa-ai nek set käytetään jälkihoitoon, eikä niitä kuljeteta pois. Ympäristöhaittojen arviointi Haittoja ovat lisääntynyt liikenne, työkoneiden melu sekä ulkoilukäytön esty mi nen. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Pölyhaittoja voi daan ehkäistä kastelulla ja kunnossa olevilla työkoneilla. Ulkoilukäytön Ra joit tu mi nen otetaan huomioon alueen asianmukaisella merkitsemisellä. MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUSTILANNE Alueella on voimassa Isokangas - Kollolan osayleiskaava. Kaavassa alueel la on merkintä VR (retkeily- ja ulkoilualue) ja se on osoitettu maa-ai nesten ottoalueeksi merkinnällä eo ja pohjavesialueeksi pv1. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on osoitettu retkeily- ja ul koi lu alueek si (VR). Alue sijoittuu siinä pohjavesialueelle (pv 019) ja alueen län sipuo lel la on arvokas geologinen muodostuma (ge1-012). Lähimmät asuinrakennukset ovat tällä hetkellä n. 850 m:n etäisyydellä. Suunnittelualue rajoittuu pohjoisrajaltaan voimassa olevan maa-ainesluvan ot ta mis alu ee seen ja sen välittömässä läheisyydessä on useita voimassa ole via maa-ainesten ottamislupa-alueita. KUULEMINEN Rajanaapuritilojen omistajille on ilmoitettu hakemuksen vireillä olosta 22.4.2015 postitetuilla kirjeillä. Lupahakemusasiakirjojen nähtävillä pitämistä koskeva kuulutus on ollut Päl kä neen kunnan ilmoitustaululla 4.3.2015-7.4.2015. Kuulutus on jul kaistu myös Sydän-Hämeen Lehdessä. MUISTUTUKSET Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia LAUSUNNOT Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pirkanmaan ELY-keskukselta Pirkanmaan ELY-keskus: Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että maa-ainesten ottaminen voi alueella ol la mahdollista ilman, että siitä ennalta arvioiden aiheutuu ympäristölle maa-ai nes lain, vesilain tai luonnonsuojelulain tarkoittamaa haittaa. Ennen lupaharkintaa hakemusta tulee täydentää/korjata: Varastokasojen ja kiviaineksen jalostuksen (seulonta, välppäys) si joit ta minen tulee esittää hakemuksessa esim. suunnitelmakartalla. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Pintamaakasat tulee varastoida hakemuksen mukaiselle ottamisalueelle (lu pa-alue). Lupaharkinnassa tulee huomioida seuraavat asiat: Pohjaveden pinta
Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinnan päälle tulee jäädä aina vä hin tään neljä metriä paksu suojakerros. Maa-ainesten alin ottamistaso mää ri tel lään ylimmän pohjaveden pinnan korkeustasosta. Tarkkailu Pohjaveden pinnan tasoa tulee seurata säännöllisesti alueelle asen ne tuis ta pohjaveden havaintoputkista neljä kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, syysja joulukuussa). Alueelle asennetusta pohjavesiputkesta tulee seurata pohjaveden laatua vuo sit tain. Putkesta otettavasta näytteestä tulee analysoida haju, maku, sa meus, väri, ph, happi, permanganaattiluku/toc, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mine raa li öl jyt ja polttoaineöljyhiilivedyt (öljyjakeet (C10-40) määritysraja 50 µg/l). Lisätietoa laadun tarkkailusta löytyy Maa-ainesten kestävä käyttö op paas ta (liite 6/5 sivu 101). Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkistaa tulosten poh jal ta. Vuosittaiset tulokset tulee toimittaa tiedoksi myös Pirkanmaan ELY-keskuk seen (kirjaamo.pirkanmaa(at)ely-keskus.fi). Ottamistoiminta Ottamiseen liittyvät toiminnot (m. seulonta ja välppäys) tulee järjestää siten, ettei niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Mahdolliset päästöt on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Jätteiden, ylijäämämassojen ym. sijoittaminen ottamisalueelle ei ole sal littua. Jälkihoito Mahdollisessa luvassa tulee yksilöidä jälkihoitotoimenpiteet. Jäl ki hoi to toimia ovat mahdollisten varastokasojen poistaminen alueelta, alueen siis ti minen, muotoilu ja pintamateriaalin (humus) levitys, kasvillisuuden pa laut tami nen sekä alueelle soveltumattoman käytön estäminen. Luiskat tulee muotoilla alueen turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riit tä vän loiviksi, kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi. Lupa-ajan päätyttyä otta mis alu eel la ei tule olla maa-ainesvarastokasoja lainkaan, sillä ne estävät jäl ki hoi don toteuttamisen. Tiivistyneet tienpohjat ja varastokasojen pohjat tu lee möyhiä ja pehmentää toiminnan loputtua, sillä tiivis maaperä lä päi see vettä huonosti ja vähentää siten muodostuvan pohjaveden määrää. Ottamisalue tulee jälkihoitaa välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä poh jave den laadun turvaamiseksi. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, että asianmukaisin jälkihoitotoimenpitein alueelle aikaansaadaan oton päätyt tyä mahdollisimman nopeasti uusi maannoskerros. Ottamisalueelle tulee jäl ki hoi to toi men pi teil lä muodostaa kasvualusta seuraavalla tavalla: Poh ja tasol le ja luiskiin levitetään noin 20-30 cm vahvuinen kerros keskikarkeaa tai karkeaa hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vah vui nen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoi tuk seen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa tutkittua humusta. Hiekkaisella maalla humus se koi te taan suoraan pohjamaan pintaosaan.
Pohjavesialueella levitettävä pintamateriaali ei saa olla liian hienorakeista, sil lä hienorakeinen maalaji vähentää pohjaveden muodostumista ja so veltuu huonosti kasvillisuuden kasvualustaksi. Myöskään karike ja kuorike eivät sovellu pohjavesialueella käytettäväksi. Ottamisalueelle tulee istuttaa sekapuustoa. Valtapuuksi sopii mänty, jonka li säk si alueelle istutetaan rauduskoivua, haapaa, harmaaleppää ja pih la jaa. Mäntyä voidaan istuttaa 2 500 kappaletta hehtaarille ja muita yhteensä 500 kappaletta hehtaarille. Alueen jälkihoidon lopputuloksena tulee olla mahdol li sim man hyvin ympäristöön sopeutuva alue. Vakuus Maa-aineslain mukaiseksi vakuudeksi mahdollisesti myönnettävälle luvalle esi te tään asetettavaksi 5000 euroa hehtaarille. Vakuutta voidaan purkaa si tä mukaa kuin alueen jälkihoitotyöt etenevät. Vakuuden kuitenkin tulee 1/5 osalla ulottua vähintään vuosi yli alueen lopputarkastuksen. VASTINEET Hakija on 25.3.2015 täydentänyt hakemustaan Pirkanmaan ELY-kes kuksen lausunnossaan edellyttämällä tavalla, mutta ei ole antanut muuta vasti net ta. Ympäristölautakunta myöntää Tampereen Infra liikelaitokselle maa-ai nesten ottamisluvan soran ja hiekan ottamiseen Epaalan kylän kiinteistölle Soramäki (635-401-3-35) hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaisesti sekä seuraavilla lupamääräyksillä: Maa-ainesluvan voimassaoloaika, laajuus ja vakuus 1. Lupa on voimassa viisi vuotta tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupa myönnetään 82 000 k-m³ kokonaisottomäärälle. Alin ottotaso tässä suunnitelmassa +131, mikäli pohjavedenpinnantaso sen sallii. Ottamistoimintaa varten on toimitettava 15.000 euron vakuus jonka päättymispäivää ei ole asetettu. Vakuus tulee osoittaa Pälkäneen Ympäristölautakunnalle. 2. Toiminnan saa aloittaa vasta, kun hakija on asettanut Pälkäneen kunnalle hyväksyttävän vakuuden (pankkitakaus tai vastaava) jälkihoitotoimenpiteiden suorittamisen vakuudeksi. Vakuuden tulee olla suuruudeltaan 15 000. Alue on jälkihoitamatta n.3ha alueelta tämän kiinteistön osalta. Vakuutta voidaan hakemuksesta purkaa sitä mukaa kuin alueen jälkihoitotyöt etenevät. Vakuus vapautetaan vasta, kun jälkihoitotyöt on tehty. Lupamääräykset haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi 3. Lupaehtojen varmistamiseksi luvanhaltijan tulee hyväksyä maa-aineksen ottamistoiminnalle vastaava työnjohtaja. 4. Ennen ottamistoiminnan aloittamista luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan aloituskatselmus, missä lupaehtojen kohdat 3, 6, 8, 9, ja 12 todetaan asianmukaisesti järjestetyiksi.
Katselmuksesta on pidettävä pöytäkirja, joka toimitetaan myös alueelliselle ympäristökeskukselle. 5. Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinnan päälle tulee jäädä aina vähintään 6 metriä paksu suojakerros. Maa-ainesten alin ottamistaso määritellään ylimmän pohjaveden pinnan korkeustasosta Alueella tulee olla toimintakuntoinen pohjavesin seurantaan ja näytteidenottamiseen soveltuva pohjavesiputki. Pohjaveden pinnan tasoa tulee seurata säännöllisesti alueelle asennetuista pohjaveden havaintoputkista neljä kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, syysja joulukuussa). Alueelle asennetusta pohjavesiputkesta tulee seurata pohjaveden laatua vuosittain. Putkesta otettavasta näytteestä tulee analysoida haju, maku, sameus, väri, ph, happi, permanganaattiluku/toc, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt ja polttoaineöljyhiilivedyt (öljyjakeet (C10-40) määritysraja 50 µg/l). Lisätietoa laadun tarkkailusta löytyy Maa-ainesten kestävä käyttö -oppaasta (liite 6/5 sivu 101). Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkistaa tulosten pohjalta. Vuosittaiset tulokset tulee toimittaa tiedoksi myös Pirkanmaan ELY-keskukseen (kirjaamo.pirkanmaa(at)ely-keskus.fi). 6. Ennen maa-ainesten ottamistoiminnan aloittamista sallitut ottotasot ja kaivualueen rajat on merkittävä asianmukaisesti näkyviin ja sidottava valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään. Kaivualue tulee rajata työmaa-aidalla tai lippusiimalla. Ottamisalueen rajan ulkopuolelle on asetettava ottamistoimintaa ja siitä aiheutuvaa vaaraa ilmoittavat taulut. 7. Avaamattomalta ottoalueelta on poistettava pintamaakerros ja varastoitava se lupa-alueen reunoille. Kuorittu pintamaakerros tulee erotella muista maa-aineksista ja hyödyntää alueen jälkihoitotoimenpiteissä. Tarvittaessa jälkihoitoon tulee tuoda muualta puhdasta humuspitoista maata. Tiivistyneet tienpohjat ja varastokasojen pohjat tulee möyhiä ja pehmentää toiminnan loputtua, sillä tiivis maaperä läpäisee vettä huonosti ja vähentää siten muodostuvan pohjaveden määrää. Ottamisalue tulee jälkihoitaa välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä pohjaveden laadun turvaamiseksi. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, että asianmukaisin jälkihoitotoimenpitein alueelle aikaansaadaan oton päätyttyä mahdollisimman nopeasti uusi maannoskerros. Ottamisalueelle tulee jälkihoitotoimenpiteillä muodostaa kasvualusta seuraavalla tavalla: Pohjatasolle ja luiskiin levitetään noin 20-30 cm vahvuinen kerros keskikarkeaa tai karkeaa hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään vähintään 5 cm vahvuinen kerros humusta, joka
sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa tutkittua humusta. Hiekkaisella maalla humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaan. Pohjavesialueella levitettävä pintamateriaali ei saa olla liian hienorakeista, sillä hienorakeinen maalaji vähentää pohjaveden muodostumista ja soveltuu huonosti kasvillisuuden kasvualustaksi. Myöskään karike ja kuorike eivät sovellu pohjavesialueella käytettäväksi. Ottamisalueelle tulee istuttaa sekapuustoa. Valtapuuksi sopii mänty, jonka lisäksi alueelle istutetaan rauduskoivua, haapaa, harmaaleppää ja pihlajaa. Mäntyä voidaan istuttaa 2 500 kappaletta hehtaarille ja muita yhteensä 500 kappaletta hehtaarille. Alueen jälkihoidon lopputuloksena tulee olla mahdollisimman hyvin ympäristöön sopeutuva alue. 8. Alueella ei saa tankata eikä huoltaa kuormaus- ja kuljetuskalustoa, paitsi toimintaa varten suunnitellussa ja lupaviranomaisella hyväksymässä paikassa. Tankkausalue tulee sijaita pohjavesialueen ulkopuolella tai rakentaa tarkoitukseen varattu alue josta sade- ja sulamisvedet kerätään talteen tai johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle. 9. Kuormaajan ja muunkin kaluston mahdollisen säilytyspaikan pohja tulee tiivistää asianmukaisella tavalla ja huolehtia siitä, ettei säilytyspaikalta pääse ympäristöön öljyisiä tai muita luontoon kuulumattomia vesiä. 10. Mikäli alueella varastoidaan polttoaineita, öljyjä tai muita vesien ja muun ympäristön kannalta haitallisia aineita, varastointi on suoritettava siten, että säiliöiden ja pakkausten rikkoutuessakin aineiden valuminen ja liukeneminen ympäristöön on estetty. Varastoinnin tulee lisäksi tapahtua lukitussa tilassa asiattomien pääsyn estämiseksi. Varastointisäiliöt on varustettava laponesto järjestelmällä. 11. Öljyjen ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden käsittelyssä on noudatettava erityistä huolellisuutta. 12. Öljyvahingon varalta alueella on pidettävä öljyvahinkoviranomaisen riittäväksi katsoma öljyntorjuntavälineistö. 13. Mikäli alueella tapahtuu öljyvahinko, on siitä välittömästi ilmoitettava aluepelastuslaitokselle ja ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Myös valvontaviranomaiselle on tehtävä ilmoitus. 14. Alueella tulee välttää koneiden turhaa joutokäyntiä. 15.
Jätteiden, ylijäämämassojen ym. sijoittaminen ottamisalueelle ei ole sallittua. Romutavara ja jätteet tulee kuljettaa ympäristönsuojelulain mukaisesti käsiteltäväksi. 16. Maa-ainesten ottamisen loputtua kaikki alueelle ja sen välittömään läheisyyteen pystytetyt rakennelmat puretaan ja kuljetetaan pois. 17. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tehdä maa-aineslain 23 a :ssä mainittu ilmoitus edellisenä vuonna otetuista maa-ainesasetuksen 9 :n mukaisesti. 18. Ottamistoiminnan päättyessä tai luvan umpeutuessa haltijan on pyydettävä valvontaviranomaiselta maa-ainesasetuksen 7 :n mukaista loppukatselmusta. Loppukatselmuksesta on pidettävä pöytäkirja, joka toimitetaan tiedoksi alueelliselle ympäristökeskukselle. 19. Ottamistoiminnan ja siihen liittyvän kuljetuksen ottamisalueella aiheuttamia pölyhaittoja on riittävästi ehkäistävä kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. Mahdolliseen pölynsidontaan saa käyttää ainoastaan vettä, jonka ph on vähintään 6,5. Päätöksen perustelut Luvan hakija on esittänyt hyväksyttävän ottamissuunnitelman ja kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki 555/1981 Maa-ainesasetus 926/2005 Päätöksen julkipano Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätöksen antopäivä on 10.6.2015. Tarkastusmaksu Hakijan on suoritettava ottamissuunnitelman tarkastamisesta ympäristölautakunnan hyväksymän taksan mukaisesti 1220,00. Valvontamaksu määrätään kunakin vuonna määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaisesti. Vuonna 2015 valvontamaksu on 610 joka peritään tämän lupamaksun yhteydessä (-50%). Maksuun lisätään naapureiden kuuleminen 30 /kuultava (7kpl) ja lehtikuulutuksesta aiheutuneet kulut. Yhteensä maksu on siten 2035. Valmistelu ja lisätiedot: Hannu Niukkanen, ympäristönsuojelusihteeri p. 040 829 1178, hannu.niukkanen@palkane.fi Ehdotus Ympäristönsuojelusihteeri: Ympäristölautakunta myöntää yllä olevan maa-ainesluvan ehdotuksen
määräyksineen. Päätös Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.