Kirkkolaivaa ei jaeta automaattisesti jos postiluukussa on ilmaisjakelulehtien kielto. Lehden saa silloin osoitteellisena ilmoittamalla osoitteensa oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon. K e m i -To r n i o n r o v a s t i k u n n a n s e u r a k u n t a l e h t i N o 1 0 2 0. 5. 2 0 1 0 www.kirkkolaiva-lehti.fi Tervolan ja Ylitornion kisaajat taitavimpia Lapin partiolaisia Helluntai on 50 päivää pääsiäisestä Tervolan Jatulitytöistä ja -pojista sekä Ylitornion Mellan Kiipijöistä löytyvät Lapin partiolaisen taitavimmat osaajat. Kuvassa ylitorniolaisten Susitytöt siirtävät vettä lusikalla, rätillä ja vuotavalla hansikkaalla juosten narulla sidottuna. Lisää partiolaisten hauskuuksia sivulla 4. n Ensi sunnuntai 23. toukokuuta on helluntaipäivä. Silloin tulee kuluneeksi 50 päivää pääsiäisestä. Helluntai merkitsee kirkkovuodessa pääsiäisajan päättymistä. Sen ajankohta vaihtelee eri vuosina pääsiäisen ajankohdan mukaan. Tähän viidenteenkymmenenteen päivään viittaavat helluntain erikieliset nimitykset, kuten ruotsin pingst ja englannin Pentecost. Niiden taustalla on kreikan kielen pentekoste, viideskymmenes. Suomenkielen helluntaisanan taustalla on taas ruotsin helig dag, pyhä päivä. Helluntai kuuluu pääsiäisen ja joulun ohella kirkkovuoden kolmen suurimman juhlan joukkoon. Se on Pyhän Hengen juhla ja samalla kristillisen kirkon perustamispäivä, siis kirkon syntymäpäivä. Apostolien teoissa kerrotaan, kuinka tuhannet ihmiset olivat koolla ensimmäisenä helluntaina. Pyhä Henki vuodatettiin apostolien päälle, ja kaikki paikalla olleet saivat kuulla evankeliumin omalla kielellään. Pietari saarnasi pelastuksesta, ja noin kolmetuhatta henkeä kastettiin. (Apostolien teot 2:1-41) Suomalaisilla oli aikoinaan tapana nähdä helluntain säässä enteitä koko tulevan kesän säistä. Sanottiin esimerkiksi, että helluntain paisteet on koko kesän paisteet. Samoin sateisen helluntain uskottiin ennustavan sateista kesää. Helluntai oli entisajan nuorisolle iloinen juhla, jolloin laulettiin ja tanssittiin. Usein helluntaina löydetystä kesäheilasta tuli syksyllä aviopuoliso. Helluntai ja heilastelu liitetään nykyäänkin vahvasti toisiinsa. Kirkkolaivan voi lukea myös netissä: www.kirkkolaiva-lehti.fi Kemi Keminmaa SIMO tervola tornio ylitornio Suojelu säätelee Vanhan pappilan peruskorjausta Anne Kuismaselle Yhteisvastuu on mieluisa palvelu Kouluun lähtevien ja touon siunaus, eläkeliiton kirkko Jatulitytöt- ja pojat kilpailivat partiomestareiksi Lähetyksen lyhyt oppimäärä Uskaltaako leirille lähettää lapsia? Salminen vastaa SIVU 7 SIVU 3 SIVU 10 SIVU 4 SIVU 9 SIVU 3 Kirkolliset Kirkolliset Kirkolliset Kirkolliset Kirkolliset Kirkolliset SIVU 6 SIVU 10 SIVU 10 SIVU 11 SIVU 8 SIVU 11
Sana sunnuntaiksi Hartaus 23.5. Helluntaipäivä Pyhän Hengen vuodattaminen Helluntain ajankohta määräytyy Apostolien teoissa (Ap. t. 2) kuvatusta Pyhän Hengen vuodattamisesta, joka tapahtui Kristuksen ylösnousemuksen jälkeisenä juutalaisten helluntaina. Juutalaiset viettävät helluntaijuhlaansa 50. päivänä pääsiäisestä. Juhlan suomenkielinen nimi on saatu ruotsin kielen ilmauksesta helig dag (= pyhä päivä). Monissa kielissä juhlan nimi pohjautuu kreikan sanaan pentekoste pentekoste (= viideskymmenes). Juutalaisten helluntai oli sadonkorjuun ja 100-luvulta jkr. myös lain saamisen juhla. Kristillisessä helluntaissa tulivat keskeisiksi aiheiksi Pyhän Hengen saaminen ja Hengen toiminta sekä alkuseurakunnan ja koko Kristuksen kirkon synty. Helluntaina toimitettiin ensimmäiset kristilliset kasteet. Varhaisessa kirkossa helluntai oli pääsiäisen ohella toinen vuoden kastepäivistä. Helluntaiaattoon huipentuu helatorstaista alkava Pyhän Hengen odottaminen. Sen iltaan sopii juhlaan valmistava iltajumalanpalvelus tai iltarukous (vesper). Helluntain raamatuntekstit puhuvat Pyhästä Hengestä lupauksena ja lahjana. Hänet on lähetetty meille puolustajaksi, auttajaksi ja lohduttajaksi. Tässä Hengessä Kristus on kirkossaan jatkuvasti läsnä. Pyhä Henki liittää maailman kaikki kristityt Kristuksen kirkkoon, yhteen Herraan ja yhteen uskoon. Näin helluntain sanoma merkitsee vastakohtaa sille hajaannukselle, mikä on kuvattu kertomuksessa Babylonin tornista. Liturginen väri: Punainen Alkuvirsiä: 111 Oi Pyhä Henki, Herramme, 125 Kosketa minua, Henki, 567 Ah, kuinka kevät hohtaa Päivän virsiä: 114 Oi Pyhä Henki, Jumala, 117 Pyhä Henki, lohduttaja, 113 Oi Pyhä Henki, vahvista, 119 Henki, armon tuoja Päivän psalmi: Ps. 68:5-11 1. lukukappale: Hes. 36:24-28 2. lukukappale: Ap.t. 2:1-13 Evankeliumi: Joh. 14:23-29 30.5. Pyhän Kolminaisuuden päivä Salattu Jumala Läntisessä kirkossa määrättiin vuonna 1334, että helluntain jälkeistä sunnuntaita vietetään Pyhän Kolminaisuuden juhlana. Pyhäpäivän sanomassa kiteytyy kirkon opetus Jumalan kolmiyhteisyydestä. Pyhän Kolminaisuuden päivä on uskontunnustuksen päivä. Raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut meille itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Hän vaikuttaa Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Usko ei käsittele Jumalan olemusta tiedollisesti eritellen vaan ihmetellen, ylistäen ja hänen armotekojaan julistaen. Liturginen väri: Valkoinen Alkuvirsiä: 131 Oi Isä kaikkivaltias, 134 Pyhä, pyhä, pyhä Päivän virsiä: 129 Jumala kolmiyhteinen, 180 Jeesus sanoi omillensa, 130 Jumala, Isä taivaassa, 132 Oi rakas Isä, luojamme, 386 Salattu Herra, valtakunnassasi Päivän psalmi: Ps. 95:1-2, 6-7 1. lukukappale: Jes. 6:1-8 (9-10) 2. lukukappale: Room. 11:33-36 Evankeliumi: Joh. 3:1-15 Herra, meidän Jumalamme. Sinä olet lähettänyt Pyhän Hengen, Herran ja eläväksitekijän, joka avaa kaikille kansoille tien luoksesi ja johdattaa meidät pyhien yhteyteen. Uudista meidät Pyhän Hengen runsailla lahjoilla. Yhdistä koko ihmiskunta ylistämään sinua ja sinun suuria tekojasi. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. Pyhä Henki n Viime viikolla vietimme helatorstaita. Muistelimme sitä, kuinka Jeesus otettiin ylös taivaaseen, Isän luo. Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeinen neljäkymmentä päivää kestänyt aika, jolloin Jeesus oli vahvistanut opetuslasten uskoa, rohkaissut heitä ja kulkenut heidän kanssaan, oli päättynyt. Erotessaan Jeesus jätti opetuslapsille lupauksen siitä, että vaikka hän nyt lähtee Isän luo, heidän ei tarvitse jäädä maailmaan yksin. Tämän lupauksen toteutumisesta kertovat ensi sunnuntain, helluntain Raamatuntekstit. Apostolien tekojen toisessa luvussa kerrotaan, kuinka Pyhä Henki vuodatettiin opetuslasten päälle näkyvällä tavalla. Kirkonmenot Helluntai on kirkon syntymäpäivä n Helluntaita vietetään, kun on kulunut viisikymmentä päivää pääsiäisestä. Helluntai on Pyhän Hengen juhla. Päivän epistolassa kerrotaan Pyhän Hengen vuodattamisesta apostolien päälle ensimmäisenä kristillisenä helluntaina. Tuo kertomus on samalla myös historiallinen dokumentti Kirkon perustamisesta ja syntymisestä maan päälle. Niinpä tämä suuri juhlapäivä on omistettu sekä Pyhälle Hengelle että Kirkolle. On mielenkiintoista, että monissa kielissä sekä Pyhä Henki että kirkko ovat suvultaan feminiinisiä. Ei ihme, sillä varhaisen kirkon ajoilta on peräisin myös tällainen lausuma: Jolle Jumala on Isä, sille Kirkko on äiti. Kirkkoa (helluntaina on syytä puhua Kirkosta isolla alkukirjaimella, siis maailmanlaajuisesta, apostolisesta ja katolisesta kokonaiskirkosta) kuvataan monilla symboleilla ja vertauskuvilla. Yksi näistä tärkeistä kuvista on äiti. Kirkko on äiti, joka synnyttää lapsensa, ruokkii ja kasvattaa heidät, pitää heistä kaikin tavoin huolta. Kuva Kirkosta äitinä ja Jumalasta Isänä muistuttaa kaikkia kristittyjä sekä heidän lapseudestaan että keskinäisestä veljeydestään ja sisaruudestaan. Laiva kirkon symbolina Erittäin suosittu Kirkon symboli on laiva. Vaikka tätä kuvaa ei löydy Raamatusta, on se kuitenkin ikivanha. Piispa Hippolytos, joka kuoli vuoden 235 tienoilla, kirjoitti: Maailma on meri, jolla kirkko laivan tavoin purjehtii, mutta tätä laivaa eivät aallot voi niellä. Kirkkoisä Johannes Krysostomos 300-luvulla täydensi kirkkolaivan vertauskuvallista merkitystä toteamalla, että kirkkolaivan masto on risti, purje ilmaisee uskoa ja laivan kulkua ohjaa Pyhä Henki. Kirkkolaivasymboliikkaa edustavat myös monien kirkkorakennustemme votiivilaivat (noin 200 kpl eri puolilla Suomea). Erityisesti rannikkoseutujen kirkoissa ne ovat yleisiä. Monien votiivilaivojen taustalla on Jumalalle annettu lupaus hädän hetkellä. Taustalla voi olla myös kiitos Jumalan huolenpidosta. Sen seurauksena he lähtivät rohkeasti julistamaan evankeliumia Jerusalemin kaduille. Pyhä Henki herätti kuulijat kaduilla kyselemään: Veljet, mitä meidän pitää tehdä? Pietari kehotti kyselijöitä kääntymykseen, parannukseen ja kasteeseen. Lupaus syntien anteeksiantamisesta kuului keskeisenä Pyhän Hengen työhön. Luukas kertoo, että tuona helluntaipäivänä noin kolmetuhatta ihmistä sai Pyhän Hengen lahjana uskon sydämeensä. Pyhä Henki tekee työtä tänäänkin. Uskovaisten ihmisten välityksellä Pyhä Henki tuo edelleen viestiä armollisesta, anteeksiantavasta Jumalasta, joka antoi Poikansa maailmaan meidän syntiemme sovitukseksi. Tuohon viestiin kuulu edelleen myös kutsu parannukseen ja syntien anteeksiantamuksen uskomiseen. Uskon myötä Pyhä Henki tulee asukkaaksi ihmisen sydämeen. Pyhä Henki ohjaa uskovaista ihmistä elämään Jumalan tahtoa kuunnellen, neuvoo ja rohkaisee uskomaan Jumalan sanan mukaisesti. Usko tuo ihmisen sydämeen rauhan ja ilon, jota tämä maailma ei voi antaa. Tapio Karjula Kirjoittaja on Kemin seurakunnan kappalainen Laivasta on tullut myös kirkkojen ykseyden ja ekumeenisen liikkeen tunnus. Ekumenian maailmanlaajuisena tunnuksena olevassa logossa on yksinkertaisin vedoin piirretyn laivan lisäksi kreikankielinen sana oikoumene, joka merkitsee maanpiiriä, maailmaa. Kirkko on Jumalan kansa, joka on liikkeellä kohti Luvattua maata. Niinpä kaikki kirkolliset kulkueet, prosessiot, ristisaatot ja hautauskulkueet ovat vertauskuvallisia merkkejä Jumalan kansan vaelluksesta. Niissä ei ole kyse siis hoviseremonioista, vaan liikkeellä olevan kirkon symbolisesta ilmentämisestä. Eläinmaailman edustajana pelikaani on kuvannut kristillistä kirkkoa, joka sanalla ja sakramenteilla ravitsee lapsiaan. Meillä Suomessa harvinainen kirkon symboli on granaattiomena, jossa on nähty vertauskuvallisesti Kristuksen maailmanlaaja kirkko. Hedelmän kuori kätkee kristityt sisäänsä ja siementen runsaus puhuu kuvallisella kielellä kristittyjen paljoudesta. Veijo Koivula KIRKKOLAIVA Ryhmätilaus joka kotiin 16. vuosikerta Julkaisija: Kemi-Tornion rovastikunnan seurakunnat Päätoimittaja Markku Korpela 0400 184 292, markku.korpela@evl.fi Netissä: www.kirkkolaiva-lehti.fi Kaikki aineisto lehteen sähköpostilla: soile.koivisto@tornionlaakso.net Puh. 040 762 7271 Fax. 0207 433 218 Alkkulanraitti 48, 95600 Ylitornio Toimittajat: Paavo Vänninen Kemi 040 5636 222, paavo.vanninen@pp.inet.fi Tarja Tervahauta Tornio 040 5360 655, tarja.tervahauta@evl.fi Kustantaja: Privat-Medi Oy Painatus: Suomalainen Kirjapaino Oy, Kajaani Jakelu: Uusi Torniolainen ja Itella Ilmestyy torstaisin joka toinen viikko Seuraava numero torstaina 3.6.2010
ääkirjoitus 20.5.2010 Uskallanko lähettää lapseni seurakunnan leirille? Anne Kuismanen osallistui toista kertaa kerääjänä yhteisvastuuseen. Anne harrastaa myös kädentaitoja, josta esimerkkinä sohvan selkämyksellä istuvat pehmomaskotit. Potkutellen talosta taloon Anne keräsi yhteisvastuulle mukavan summan n Vaikka yhteisvastuukeräyksiä on järjestetty vuodesta 1950 lähtien, ei hyvä asia ole silti ole kaikille tuttu. Tämän sai huomata keminmaalainen yhteisvastuukerääjä Anne Kuismanen, jolta yksi jos toinenkin kyseli yhteisvastuun taustoja. - Vaikka minulla oli kerääjän liivi päällä, oltiin joissakin paikoissa epäluuloisia. Keräyslistankin aitoutta epäiltiin, kun eivät huomanneet tarkistaa listassa olevaa leimaa. Osin epäiltiin avustuksen perillemenoa ja toisinaan avusta kieltäydyttiin huonoon arpaonneen vedoten. Pääsääntöisesti kerääjä kuitenkin otetaan vastaan Laurilan alueella hyvin. Tästä kertoo Annen keräystuottokin, joka nousi 1 500 euroon. Kun suurin yksittäinen summa oli 50 euroa, sai Anne todella ahkerasti ovelta ovelle kiertää. Anne Kuismanen osallistui yhteisvastuukeräykseen runsaan kuukauden ajan. Joskus aikaa kului viisikin tuntia. Potkuri peittyi lumeen - Joka päivä kiersin. Jos kohteena olivat omakotitalot, lähdin liikkeelle vasta iltapäivällä, jotta ihmiset ehtivät kotiutua töistä. Kulkuvälineenään Annella oli potkuri, joka koki kovia matkan aikana. - Lähdin keräykseen suoraan jumalanpalveluksesta, jossa rukoilin suojelusta työlleni. Menin erääseen taloon ja katoksen alle päästyäni lumet tipahtivat katolta niskaani. Potkukelkka peittyi kahvojaan myöten lumeen. Seinävierustoja kahlaten pääsin itse pois. - Seuraavana päivänä naapuri kävi kaivamassa potkurin esille. Keminmaan seurakunnan ahkerinta yhteisvastuukerääjää Anne Kuismasta muistetaan tänään 20.5. yhteisvastuun kiitosjuhlassa. (PV) n Viime viikkoina velloneen pedofilia-keskustelun yksi käytännön ulottuvuus koskee jokaisen seurakunnan omaa leiritoimintaa sekä leireille saapuvia lapsia ja nuoria ja heidän perheitään. Ovatko seurakuntien leirit turvallisia paikkoja? Viimeistään nyt on kaikissa seurakunnissa tarkistettava omat käytännöt ja ohjeistukset sekä niiden seuranta. Tilastollisesti seurakuntien leirit ovat turvallisia. Lapsen ja nuoren voi lähettää seurakunnan leirille ilman riskiä. Tähän mennessä tietoon tulleiden tapausten perusteella seksuaalisen hyväksikäytön riski seurakunnan leireillä on pienempi kuin vastaava riski muissa nuorten tapahtumissa, illalla puistossa liikuttaessa tai jopa suvun ja kotiväen kanssa aikaa vietettäessä. Silti Pohjanmaalta talvella alkanut keskustelu osoittaa, että näiden vaikeiden asioiden käsittely seurakunnissa ja kristillisissä yhteisöissä ei ole ollut asianmukaista. Ei kuulosta uskottavalta, että rippisalaisuus on ollut esteenä oikeuden tapahtumiselle. Ensiksikin pedofiilit ripittäytyvät äärimmäisen harvoin ja jos uhri hakee apua, silloin ei ole yleensä ole kyse ripistä. Toivottavasti alkanut keskustelu terävöittää myös kirkon sisäisiä käytäntöjä ja ainakin rippiin liittyvät ohjeistukset selkiytyvät niin, että rippi on rippi vain jos katekismuksen mukaiset ripin tunnusmerkit täyttyvät. Rippi ei saa olla suojaverho, jonka taakse vetäydytään silloin, kun vaikeaa asiaa ei haluta hoitaa kuntoon. Synnistä on tehtävä parannus myös seurakunnan sisällä. Voinko lähettää lapsen turvallisesti seurakunnan leirille? Kyllä voit! Seurakunnissa on jo pitkään pyritty siihen, että leirien vastuuhenkilöt ja vapaaehtoiset ohjaajat tiedostavat oman asemansa ja sen mukanaan tuomat vastuut ja velvollisuudet. Leiriläisen turvallisuus on kaikessa toiminnassa a ja o. Turvallisuus tarkoittaa ainakin Ylitorniolla sitä, että kaikki fyysinen, henkinen ja hengellinen väkivalta pyritään kitkemään. Jotkut asiat ovat terävöityneet muualta tulleiden uutisten jälkeen. Joskus esimerkiksi seksuaalisen häirinnän rajat ovat niin tiukat, että on viisaampaa olla ylivarovainen. Seurakuntavaaleihin haetaan ehdokkaita 16-vuotiaat äänestävät ensi kerran vaaleissa n Syksyllä pidettävien seurakuntavaalien ehdokkaiden haku on pyörähtänyt käyntiin. Vaalisivuilla verkossa on runsaasti materiaalia seurakunnille, lehdistölle ja ehdokkuutta harkitseville. Kirkon verkko-osoite on www.seurakuntavaalit.fi Ehdokkaita etsitään myös 10 syytä asettua ehdolle -videoiden avulla. Vaalien ehdokkaiksi haetaan erityisesti alle 30-vuotiaita, sillä tämän ikäisiä nuoria luottamushenkilöitä on seurakunnissa vain alle seitsemän prosenttia koko luottamushenkilöiden määrästä. Syksyn vaaleissa uurnille pääsevät viimeistään 14. marraskuuta 16 vuotta täyttävät äänestäjät. Tämä on ensimmäinen kerta, kun alle 18-vuotiaat pääsevät äänestämään valtakunnallisissa vaaleissa. Äänestäjän tulee kuulua kirkkoon. Ehdokkaaksi 15.9. mennessä Ehdokkaaksi voivat asettua 18 vuotta täyttäneet konfirmoidut kirkon jäsenet. Ehdokasasettelu päättyy 15. syyskuuta. Asettumalla ehdokkaaksi voi konkreettisella tavalla vaikuttaa kirkon asioihin, sillä luottamushenkilöt käyttävät seurakunnissa ylintä päätäntävaltaa. Vaalien verkkosivuilta saa myös tietoa siitä, miten ehdokkaaksi asettuminen etenee käytännössä. 450 erosi vappuna kirkosta n Helsingin Sanomissa 1.5. julkaistu kirjoitus paristakymmenestä lapsen hyväksikäytön tapauksesta kirkon ja vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen piirissä johti monien muiden seurausten ohella kirkosta eroamisen tämän vuoden päiväennätykseen www.eroakirkosta. fi-palvelussa. Peräti 450 seurakuntalaista äänesti jaloillaan. Edellisvuosiin verrattuna uutisella oli merkittävä vaikutus. Kirkosta eroamista ilmoittaneiden määrä vappuina 2007-2010: 1.5. 2007: 72 henkilöä erosi kirkosta - 1.5. 2008: 46 erosi - 1.5. 2009: 40 erosi - 1.5. 2010: 450 erosi. Muutoin kirkosta eroaminen on viime ja tänä vuonna ollut edellisvuosia vähäisempää ja kirkkoon liittyneitä on ollut aiempaa enemmän. Kolikon toinen puoli on sitten nykyinen seksuaalisesti ylivirittynyt yhteiskuntamme. Melkein joka kesä joudumme käymään samat keskustelut leiriläisten ja jopa heidän vanhempiensa kanssa siitä, miksi tytöt ja pojat eivät voi nukkua samoissa huoneissa saati sitten samoissa sängyissä. Miksi yhteissaunominen ei kuulu seurakunnan leireille tai miksi isonen ei saa rakastua leiriläiseen. Tai miksi ylipäätään rajoitamme myös päiväaikaan tapahtuvaa vierailua tyttöjen ja poikien huoneissa. Tiukkapipoisuuteen näissä asioissa on omat perustelunsa. Kristillinen perinne ja terve maalaisjärki paaluttavat yleensä aika hyvin viisaitten käytäntöjen rajat. Lähtökohtana kaikessa toiminnassa on se, että olemme vastuussa niistä lapsista ja nuorista, jotka tulevat meidän leireillemme. Haluamme taata heille turvallisen kasvuympäristön. Leiri on parhaimmillaan paikka, jossa voidaan pitää harmittomasti hauskaa. Siellä voidaan keskustella elämään ja uskoon liittyvistä asioista, siellä myös lauletaan, rukoillaan ja tutkitaan Raamattua. Mutta siellä opetellaan myös kunnioittamaan elämän ja yksilön rajoja. Vielä otsikon kysymykseen: Seurakunnan leirit ovat turvallisia paikkoja. Papit, nuorisonohjaajat ja diakonit sekä vapaaehtoiset ovat vastuunsa tuntevia työntekijöitä ja pyrkivät järjestämään hyviä leirejä. Matti Salminen Kirjoittaja on Ylitornion kirkkoherra
Partiokisan voitti Tervolan Jatulitytöt ja -pojat Kotkat-vartio Pohjan Tytöt ja Sissit Torniosta. Susitytöt Mellan Kiipijöistä Ylitorniolta. n Tervolan Jatulitytöt ja -pojat oli paras lippukunta kahdella mestaruudella Lapin Partiolaisten kevätmestaruuskisoissa Rovaniemellä. Tervolan Ketuntassut-laumasta löytyivät taitavimmat 7-10-vuotiaat sudenpennut ja saman lippukunnan Hörhelöt-vartio puolestaan oli paras 12-14-vuotiaiden tyttöjen oranssisarjassa. Monenlaisia partiotaitoja ja tietoja testanneisiin kilpailuihin osallistui reilusti yli 200 partiolaista, suurin osa Kirkkolaivan seurakunnista. Erityisesti Mellan Kiipijät Ylitorniolta oli saanut liikkeelle mahtavan määrän osanottajia. Kiipijöiden Eräsudet-vartio oli 10-12-vuotiaiden seikkailijasarjan kakkonen ja Susitytöt-vartio nelonen. Väliin mahtui kolmanneksi sijoittunut Velmut-vartio Karun Sirkuista ja Eräveljistä Karungista, Myös Pohjan Tytöt ja Sissit Torniosta, Keminmaan Kivekkäät sekä Kemin Kotkat ja Pohjolan Tytöt Kemistä olivat mukana useilla eri-ikäisillä partioryhmillä. Kisassa tarvittiin kädentaitoja puutehtävissä, luonnon ja solmujen tuntemusta sekä muita perinteisiä partiotaitoja. Kisan päätti hauska tehtävä siirtää mahdollisimman paljon vettä mm. lusikalla, pikkupusseilla ja räteillä saavista juosten toiseen paikkaan. 1. Pikkupölkyt Tervolan Jatulitytöistä ja -pojista Velmut Karun Sirkut ja Eräveljet Karungista. 3. 2. 5. 4. 7. 8. 6. å Ilves-vartio Keminmaan Kivekkäistä. ç Kettu-vartio Keminmaan Kivekkäistä. é Jäälokit-sudenpentuja, Pohjan Tytöt ja Sissit, Torniosta, ohjaajana Markku Yliniva. è Sateessa Mellan Kiipijöiden Oravat Ylitorniolta. ê Aikakonetta sahaamassa Kotkat-vartio, Pohjan Tytöt ja Sissit, Torniosta. ë Sade yllätti Susiseikkailijat Pohjolan Tytöt ja Kemin Kotkat. Laumaa saattoi pastori Jani Koivusalo. í Karhu-lauma, Karun Sirkut ja Eräveljet, Karungista. ì Eräsudet Mellan Kiipijöistä Ylitorniolta. Vanhan Pappilan peruskorjauksen urakat vahvistettiin Kirkolla on jo 120 sosiaalisen median kouluttajaaa n Kemin kirkkoneuvosto valitsi tiistaina Vanhan Pappilan ja nuorisotalon peruskorjauksen suorittajiksi rakennustoimikunnan esittämät, halvimman tarjouksen tehneet urakoitsijat. Pääurakoitsijana rakennusurakasta vastaa kemiläinen Lapin Teollisuusrakennus Oy (1 559 160 euroa), LVIAurakka: LVI-Ässä ky Rautio Keminmaasta (383 080), sähköurakka: SähköPolar Oy Oulusta (218 380) ja ikkunaurakka: Restaurointipuusepät Nuutti Ay Kempeleestä (89 548). Urakoiden yhteissumma on 2,250 miljoonaa euroa kaikkien em. urakkahintojen sisältäessä arvonlisäveron 22 %. (Viime Kirkkolaivassa 6.5. olleessa valtuustouutisessa ollut tieto näiden urakoitsijoiden valinnasta oli ennenaikainen, vaikkakin se perustui kirkkovaltuustolle annettuun tietoon halvimmista tarjouksista.) n Luterilainen kirkko on kouluttanut jo 120 sosiaalisen median kouluttajaa. Oulun hiippakunnan sosiaalisen median kouluttajat saivat todistuksensa toukokuun alussa. - Millään muulla yrityksellä tai järjestöllä ei ole yhtä monta sosiaalisen median kouluttajaa, arvioi koulutussuunnittelija Terhi Paananen. Seurakuntien työntekijöistä lähes 200 on saanut koulutuksen seurakuntalaisten kohtaamiseen netissä. Seuraavina vuosina koulutetaan hiippakunnittain peräti 3 000 seurakuntien työntekijää käyttämään sosiaalista mediaa osana työtään. Kouluttajina toimivat seurakuntien omat työntekijät. - Kirkon työntekijöiden on tärkeää osata kohdata seurakunta- Samalla kirkkoneuvosto päätti korjaustyön aloittamisesta. Hankkeen rakennusvalvojaksi palkattiin insinööri Kari Kalttonen. Seurakuntavaaleja valmistellaan Kirkkoneuvosto valitsi syksyn seurakuntavaalien vaaliluettelon tarkastajiksi Pentti Hiukan (varalla Raimo Keskikallio) ja Jaakko Alamommon (varalla Aulikki Hentonen). Vaalien kuulutukset ja vaalilautakunnan päättämät ilmoitukset julkaistaan seurakuntalehti Kirkkolaivassa. Kirkkovaltuusto on 4.5. valinnut vaalilautakuntaan Heikki Taanilan, Tuire Kourulan, Eine Kemppaisen ja Jaakko Alamommon sekä varajäseniksi Kalervo Näykin, Arja Ketolan, Sisko Korrensalon ja Arvi Uusitalon. Sen puheenjohtajana on kirkkoherra Markku Korpela. laiset siellä missä he muutenkin liikkuvat. Netissä kohtaaminen tapahtuu seurakuntalaisten aloitteesta ja lähtökohdista, Paananen kertoo. Koulutuksissa keskustellaan työntekijän roolista erilaisissa verkkopalveluissa ja opitaan liittämään verkkoa jo olemassa olevaan seurakunnan perustoimintaan esimerkiksi kerhonohjaaja- ja isostoimintaan. Hengellinen työ verkossa Kirkko järjestää kolmasosalle hengellisen työn tekijöistään Hengellinen työ verkossa -koulutuksen, joka on osa Hengellinen elämä verkossa -hanketta. Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on rohkaista seurakuntien työntekijöitä käyttämään vuorovaikutteisia verkkopalveluja osana työtään. Verkossa tehtävä työ on perusseurakuntatyötä, vain työn tekemisen ympäristö on uusi. Seurakuntalaisille tarjotaan muun muassa mahdollisuus keskustella siitä, miten kristitty toimii verkossa. Vuosina 2009 2012 toteutettavan Hengellinen elämä verkossa -hankkeen tavoitteena on vahvistaa seurakuntien työntekijöiden valmiuksia toimia verkossa sekä luoda yhteisöllisiä seurakunnallisia palveluja verkkoon. Seurakuntien työntekijöitä ja seurakuntalaisia rohkaistaan ottamaan entistä aktiivisemmin rooli kristittyinä verkon keskustelufoorumeilla, yhteisöissä sekä vuorovaikutteisissa palveluissa.
Keminmaan miehet talkoilevat Diakoniatyön riski ryhmä kaipaa lisää toimijoita n Lumesta se alkoi. Lumesta, joka täytti Keminmaan vanhusten ryhmäasuntojen terassit ennen pääsiäistä ja esti talvisen ulkoilun. Diakoni Pekka Marttala kartoitti ongelman ja diakoni Ritva Torvinen peräänkuulutti työelämästä vapaita miehiä, joilla lapio pysyy käsissä. Miehiä löytyi ja lumi väistyi. Ajatus laajemmasta auttamisesta heräsi, ja aihetta työstettiin vastikään Keminmaan seurakunnan Kyläpaikassa ydinryhmään kuuluvien Tuomon, Eskon, Raimon, Ritvan ja Pekan kesken. - Tavoitteena olisi antaa pientä apua sellaisille, jotka ovat syystä tai toisesta avun tarpeessa. Emme kilpaile kylätalkkarien tai muiden toimijoiden kanssa, vaan haluamme tuoda lisäpanoksen auttamisen kentälle, linjasi ryhmä toimintaansa. Avulla ja tarpeella on tapana kohdata Diakonityön riski ryhmä tai leikkimieleisesti jopa riskiryhmä, koostuu eläkeläisistä tai muuten työelämästä vapaista miehistä. Liikkeelle on lähdetty nuuskien, kokeillen ja varovaisin askelin. Haluna on tehdä pikkukeikkoja lyhyellä varoitusajalla. Nikkaroidaan, siistitään, siirrellään ja kuljetetaan tavaroita. Suuriin remontteihin tai rakennushommiin ei lähdetä. - Toiveena on, että apu ja akuutti tarve kohtaavat toisensa. Ritva vahvistaakin, että diakoniatyöllä on ihmeellinen siunaus. - Kun joku ilmaisee tarpeensa saada vaikka käytettyjä huonekaluja, niin eiköhän kohta toinen soita ja utele josko meillä olisi tarvetta huonekaluille. Jotta auttaminen pysyisi raameissaan, arvioivat Ritva ja Pekka avun tarpeen ja ryhmän mahdollisuudet avun antamiseen. Jos riskin ryhmän toiminta kiinnostaa, kannattaa ottaa vetäjiin yhteyttä. Kunhan ryhmä vielä vahvistuu muutamilla taitavilla käsipareilla, niin eipä taida tekemätöntä hommaa löytyä. Ritva Torvisen tavoittaa numerosta 040-5042 803 ja Pekka Marttalan 040-540 6807. (PV) Kolumni Hengen kevät vai takatalvi? n Keminmaassa on kaksi kaunista kirkkoa. 1300- luvun alussa perustetun seurakunnan kaksi ensimmäistä puurakenteista kirkkoa joutuivat vainolaisen polttamiksi. On puhuttelevaa kulkea keskiaikaisen Vanhan kirkon kirkkotarhassa ja ajatella, mitä kaikkea siellä aikojen saatossa on tapahtunut. Myös isämme uskoivat ennen. Rungius ja hänen kuulijansa odottavat ylösnousemuksen aamua. Vähän ylempänä Kemijoen töyräällä kohoaa Uuden kirkon torni kohti taivasta. Jyhkeänä ja lujasti perustettuna tämä Venäjän keisarin Aleksanteri I:sen rahoittama Herran huone on saanut palvella seurakunnan kokoontumispaikkana vuodesta 1827. Ei siis enää aivan uusi tämä seurakunnan viides kirkko. Hetken aikaa samalla paikalla oli kolmekin kivikirkkoa vierekkäin. 1700-luvun viimeisinä vuosina rakennettiin pieneksi käyneen Vanhan kirkon rinnalle kooltaan massiivinen ja todella näyttävä pyhäkkö nk. keskimmäinen kirkko. Ihastusta herättäneen kirkon tarina on murheellinen. Sen perustus oli kelvoton eivätkä rakenteet kestäneet sitä. Lopulta vaaralliseksi käynyt kirkko jouduttiin purkamaan. Kutsumme Jumalan huoneeksi vihittyjä rakennuksia kirkoiksi. Kirkko on ennen kaikkea hengellinen todellisuus, joka muodostuu uskovista ihmisistä. Uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen Kirkon. Ulkoiset puitteet ja rakenteet voivat vaihdella akasiapuun varjosta upeaan katedraaliin, mutta sisältö ratkaisee. Siellä, missä kuullaan Jumalan sanaa, kastetaan, vietetään ehtoollista ja käytetään avainten valtaa Kristuksen asettaman paimenviran hoidossa, on oikea Kirkko. Siellä taas, missä Jumalan sanasta on luovuttu, on pelkkää petosta ja valhetta, vaikka kullatut kupolit kuinka kiiltäisivät ja kansa olisi tyytyväinen kirkon tuottamiin palveluihin. Markus Vuorinen 28.5. Ylitorniolla n Perjantaina 28.5. klo 19 Ylitornion seurakuntatalolla esiintyvä Markus Vuorinen (s. 1973) on kehittynyt voimakkaita tuntemuksia herättävien laulujen kirjoittajaksi, säveltäjäksi ja esittäjäksi. Viimeisimmän levynsä Kaksi pientä asiaa (2009) Markus on tehnyt yhdessä pitkän linjan ammattilaisten kanssa Markuksen levyn on tuottanut Edu Kettunen. Taustalauluissa kuullaan Edun lisäksi myös Kim Lönnholmia ja Ninni Poijärveä. Markus Vuorinen on tullut tunnetuksi elämänmakuisesta musiikistaan ja arkipäivän vesissä luovivasta lyriikastaan, joista kuuluu eletty elämä, tulevaisuus ja toivo. Markus on julkaissut neljä albumia: Matkan varrelta (2001), Omillaan (2004), Taivasikävää (2006) ja Kaksi pientä asiaa (2009). Markus on viime vuosina säveltänyt, sanoittanut ja tuottanut myös muille artisteille. - En ole alun alkaen pyrkinyt tekemään musiikkia mihinkään kategoriaan. Uskon kuitenkin, että jokainen luovaa ilmaisua työkseen tekevä kertoo töidensä kautta muille siitä, mikä on tekijälle itselleen tärkeää ja totta. Toisissa enemmän ja toisissa vähemmän, niin kuin elämässäkin. n Tampereen Kristus-päivä vappuna 1.5. oli myönteinen kokemus. Tapahtumaan osallistui lopulta yli 7 000 henkeä ympäri Suomen ja myös muualta maailmasta. Lipunkantajia tapahtumaan saapui lähes 300 paikkakunnalta, minkä seurauksena sukupolvien yhteinen lippuparaati voitiin toteuttaa onnistuneesti. Kristus-päivän nettisivuilla www. kristuspaiva.fi on nyt avattu mahdollisuus mm. kirjoittaa nimi julkilausumaan kristillisen kasvatuksen puolesta, Läskillä lukutaitoa Diakoniatyön riski ryhmä kaipaa lisää osaavia miehiä. n Läskillä lukutaitoa kampanjalla on kerätty varoja Nepaliin lukutaitotyötä varten. Projektista vastaa kirkon ulkomaanapu. Vapaaehtoiset laihduttajat eri puolilla Suomea ovat lahjoittaneet läskejään lukutaidon edistämiseksi. Kampanjaan sitoutuneiden ylitorniolaisten loppupunnituksen suoritetaan toukokuun viimeisellä viikolla: Ma 24.5. srk-kodilla klo 16-18. Meltosjärven koululla klo 16 ja Pessalompolossa Tuomon Tuvalla klo 18. To 27.5. Raanujärven koululla klo 18 Ylitorniolta osallistuttiin Kristus-päivään Tampereella Ehkä voit haastaa myös ystäviäsi allekirjoittamaan julkilausuman kristillisen kasvatuksen puolesta. Tavoitteena on kerätä 20 000 allekirjoitusta tähän kristittyjen yhteiseen adressiin. Ideana on myös rukous- ja paastoketju aihepiirin puolesta. Ylitornion seurakunnasta Kristus-päivään osallistuivat Anniina Korva ja Raija Savikuja. Sanasta irtautunut kansankirkollisuus kuuntelee ennemmin ihmisten kuin Jumalan ääntä. Ihmiset halutaan pitää kirkon jäseninä leventämällä kirkon seinät niin laajalle ja katto niin korkealle, että mikä tahansa löperö puhe pyhyyden kokemuksesta tai perusluottamuksesta käy sen sanomaksi. Sateenkaarimessussa voidaan soittaa noitarumpua ja rukoilla äitijumalaa. Ainoastaan Luther-säätiön kohdalla suvaitsevaisuuden rajat tulevat vastaan. Mikä tahansa harhaoppi sallitaan, mutta Raamattuun ja tunnustukseen pitäytymistä ei. Kirkosta on tullut monin paikoin siviiliuskonnollisuutta hoitava uskontohuoltolaitos. Mitkä kivet ja mitkä rakennukset, ihastelivat opetuslapsetkin kerran Jerusalemin temppeliä. Tuho oli kuitenkin jo lähellä. Israelin kansan historiassa oli turvauduttu Herran temppeliin rakennuksena ja instituutiona, mutta unohdettu Herra. Jumalan varjelusta ja läsnäoloa omassa temppelissään pidettiin itsestään selvyytenä. Samalla vääryys sai vallan. Jumalan lähettämiä profeettojakaan ei kuunneltu, vaan heidät vaiennettiin ja usein surmattiin. Jumala ei jäänyt toimettomaksi. Temppeli hävitettiin ja kansa vietiin pakkosiirtolaisuuteen. Apostoli Paavali kirjoittaa: Kun kerran olette ottaneet omaksenne Herran Kristuksen Jeesuksen, eläkää hänen yhteydessään. Juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaansa. (Kol 2:6-7). Tämä ei tarkoita vain yksittäistä kristittyä. Se tarkoittaa koko kirkkoamme kirkkohallituksineen, kaikkine hiippakuntineen ja seurakuntineen. Niin kuin Paavali toisaalla kirjoittaa: Perustus on jo laskettu, ja se on Jeesus Kristus. Muuta perustusta ei kukaan voi laskea. (1 Kor 3:11). Pitäytyminen Jumalan sanaan tuo siunauksen. Silloin voidaan odottaa hengellistä herätystä ja Hengen kevättä kirkkoomme. Johan Helkkula