KIERTOKIRJEKÖ KO E LM A

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKÖ KO E LM A 1967 No 45 N:o 45. Kiertokirje sairausvakuutuslain aiheuttamista yleisohjeista. Sen jälkeen, kun kiertokirjeessä N :o 157/ 64 on annettu sairausvakuutuslain mukaan posti- ja lennätinlaitokselle työnantajana kuuluvien suoritusten hakemista koskevia määräyksiä ja ohjeita, on mm. muutettu sairausvakuutuslakia ja -asetusta, muutettu valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun lain ja asetuksen sairaus- ja synnytysvirkavapauksia koskevia säännöksiä (Kiertokirje N :o 5/67), annettu uusi valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesääntö ja valtion työmaiden huolto-ohjesääntö (Säännöskokoelma Y I.l ja VI.3), ja kumottu valtioneuvoston päätös valtioon virka- tai työsuhteessa olevan naisen velvol I. lisuudesta toimittaa työnantajalle suoritettavan äitiysrahan hakemista varten tarpeelliset todistukset, mainitun velvollisuuden kuitenkin pysyessä voimassa em. palkkauslain ja -asetuksen muutoksien ja uuden terveydenhuollon ohjesäännön nojalla. Valtiovarainministeriö on kirjeellään N :o P 32/19.1.1967 antanut uudet yleisohjeet sairausvakuutuslain mukaan työnantajalle maksettavien etuuksien ja korvausten hakemisesta (jäljempänä I kohta). Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö on kiertokirjeellään N :o 3/23.1.1967 antanut ohjeita työsopimussuhteessa olevien toimihenkilöiden ja työntekijöiden osalta (jäljempänä II kohta). I. Ots valtiovarainministeriön kirjelmästä N:o P 32/19.1.1967, joka sisältää yleisohjeet sairausvakuutuslain mukaan työnantajalle maksettavien etuuksien ja korvausten hakemisesta valtiolle: Valtioneuvosto on valtiovarainministeriön esittelystä päättänyt antaa sairausvakuutuslain (364/63) mukaisten etuuksien ja korvausten hakemisesta valtion virastoille ja laitoksille työnantajana aiheutuvista toimenpiteistä seuraavat yleisohjeet: 1. Sairausvakuutuslain mukainen päivä- ja äitiysraha sekä virkamiehiä ja työntekijöitä koskevia erityissäännöksiä 8226 67/5 a) Päiväraha Sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa maksetaan vakuutetulle sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden kestettyä kauemmin kuin hänen omalle vastuulleen jäävän odotus- eli karenssiajan. Karenssiaika, joka on ollut 14 arkipäivää, on 1 päivästä tammikuuta 1967 lukien 7 arkipäivää työkyvyttömyyden alkamispäivää seuraavasta arkipäivästä laskettuna. Jos vakuutettu työnsä laadun takia joutuu säännönmukaisesti olemaan työssä myös sunnuntai-, pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, rinnastetaan tämä päivä arkipäivään karenssiaikaa laskettaessa edellyttäen, että vakuutettu olisi joutunut olemaan työssä myös tällaisena päivänä, ellei hän olisi sairastunut. Karenssiaikaa ei kuitenkaan ole jatkosairaustapauksessa silloin, kun työkyvyttömyys on saman sairauden johdosta alkanut uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta viimeksi suoritettiin päivärahaa tai jolloin vakuutettu oli hoidettavana sairaalassa tai hoitolaitoksessa. Päivärahaa, jonka suuruus määrätään vakuutetun työtulojen ja huollettavien luku-

2 määrän perusteella, suoritetaan saman sairauden perusteella sen kalenterikuukauden loppuun, jota seuraa van kuukauden aikana päivärahan suorituspäivien luku nousisi 300 päivään. h) Äitiysraha Sairausvakuutuslain mukaista äitiysrahaa on oikeutettu saamaan jokainen naispuolinen vakuutettu, jonka raskaus on kestänyt vähintään 180 päivää. Äitiysrahaa maksetaan 54 arkipäivältä, josta kolmannes kohdistuu laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltäneeseen ja kaksi kolmannesta sitä välittömästi seuraavaan aikaan. Jos raskaus on päättynyt aikaisemmin kuin 18. arkipäivänä ennen laskettua synnytysaikaa, äitiysrahan ensimmäinen ja toinen kolmannes voidaan suorittaa, kun sairausvakuutustoimistoon on toimitettu todistus raskauden päättymisestä. Tällöin äitiysrahan katsotaan kohdistuvan raskauden keskeytymispäivää välittömästi seuraavaan 54 arkipäivään. c) Virkamiehiä ja työntekijöitä koskevat erityissäännökset Sairausvakuutuslain rinnalla ovat voimassa virkamiesten sairaus- ja synnytysajan palkkausta koskevat ja eräillä hallinnonaloilla myös heidän terveydenhuoltoaan koskevat säännökset. Sairausvakuutuslain johdosta on virkamiesten palkkausta koskeviin säänöksiin kuitenkin tehty eräitä muutoksia valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun lain muuttamisesta 20 päivänä joulukuuta 1966 annetulla lailla (688/66) sekä samana päivänä annetuilla asetuksilla valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun asetuksen muuttamisesta (689/66), valtion ylimääräisistä toimenhaltijoista ja tilapäisistä toimihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta (690/66) sekä valtion oppilaitosten tuntiopettajista annetun asetuksen muuttamisesta (691/66). Työntekijäin sairaus- ja synnytysajan palkkaeduista sekä terveydenhuollosta on erityismääräykset 30.3.1966 annetussa ja 20.10.1966 muutetussa valtioneuvoston päätöksessä (193 ja 518/66), joka sisältää valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesäännön sekä 30.3. 1966 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (194/66), joka sisältää valtion työmaiden huolto-ohjesäännön. Edellä tarkoitettuja säännöksiä sovelletaan ensisijaisesti. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamat etuudet ovat työnantajalta tulevia etuuksia paremmat tai, jos sairausvakuutuslaissa on sellaisia etuuksia, joita työnantaja ei anna, on virkamiehen tai työntekijän saadakseen nämä lisäetuudet, haettava niitä erikseen sairausvakuutuslain mukaisesti sairausvakuutustoimistolta. 2. Sairausvakuutuslain mukaisen päivä- tai äitiysrahan suorittaminen työnantajalle Jos vakuutettu saa työnantajalta virka- tai työsuhteensa perusteella sairaus- tai synnytysloman ajalta palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta, hänellä sairausvakuutuslain 28 : n 1 momentin mukaan ei ole oikeutta saada tältä ajalta sairausvakuutuslain mukaista päivä- tai äitiysrahaa enempää kuin sen määrän, millä päivä- tai äitiysraha ylittää hänen saamansa palkan tai korvauksen. Sairausvakuutuslain 28 :n 2 momentin mukaan se osa päivä- tai äitiysrahasta, mitä ei ole maksettava vakuutetulle, suoritetaan työnantajalle. Koska virkamiehillä ja työntekijöillä on edelleen oikeus saada sairaus- ja synnytysloman ajalta palkkaa siitä voimassa olevien erityissäännöksien mukaan, sairausvakuutuslain mukaiset etuudet tulevat yleensä maksettaviksi valtiolle. Tämän johdosta virastot ja laitokset ovat velvollisia tekemään jäljempänä mainitut työnantajan hakemukset ja ilmoitukset, asianomaiselle sairausvakuutustoimikunnalle. 3. Työnantajan hakemukset ja ilmoitukset sairausvakuutustoimistolle Sairausvakuutuslain edellyttämistä hakemuksista ja ilmoituksista huolehtii se virasto tai laitos, jonka virkamiehestä tai työntekijästä on kysymys. Hakemukset ja ilmoitukset on tehtävä kansaneläkelaitoksen kuhunkin tarkoitukseen vahvistamia lomakkeita käyttäen, joita on saatavissa sairausvakuutustoimistoista. Päivärahahakemus (kansaneläkelaitoksen lomake n :o SV 8) on tehtävä kaikissa uusissa sairaustapauksissa, joissa työkyvyttömyys on kestänyt kauemmin kuin karenssiajan, eli yleensä enemmän kuin 7 arkipäivää sairastumispäivää mukaan lukematta, milloin virkamiehelle tai työntekijälle on maksettu sairausajalta palkkaa. Äitiysrahahakemus (kan

3 saneläkelaitoksen lomake n :o S Y 9) on tehtävä aina kun virkamiehelle tai työntekijälle tullaan myöntämään palkallinen synnytysloma. Päivärahahakemukseen on liitettävä lääkärintodistus ja äitiysrahahakemukseen lääkärintodistus tai kunnallisen äitiysneuvolan todistus. Sanottujen todistusten tulee sisältää kansaneläkelaitoksen vahvistaman kaavan mukaiset tarpeelliset tiedot. Edellä sanotun lisäksi sairausvakuutustoimistolle on lähetettävä sairaus- tai synnytysloman ajalta maksettua palkkaa (bruttopalkka) koskeva ilmoitus (kansaneläkelaitoksen lomake n :o SV 17). Äitiysrahan kolmannen erän maksamisen ehtona on lisäksi, että vakuutettu on käynyt määräaikana sairausvakuutuslain 30 : ssä tarkoitetussa jälkitarkastuksessa, josta on lähetettävä lääkärintodistus sairausvakuutustoimistolle. Viraston tai laitoksen tulee tämän vuoksi huolehtia myös siitä, että naispuoliset virkamiehet ja työntekijät toimittavat edellä mainitut todistukset riittävän ajoissa työnantajalle. Päivärahaa koskevat hakemukset on toimitettava sairausvakuutustoimistolle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa karenssiajan päättymisestä ja tämän jälkeen tarvittaessa kolmen kuukauden väliajoin. Tarkoituksenmukaista kuitenkin on, että lyhyemmissä sairaustapauksissa hakemukset tehdään välittömästi sairauden päätyttyä. Äitiysrahaa koskevat hakemukset on toimitettava sairausvakuutustoimistolle viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa. Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet on haettava sen kunnan sairausvakuutustoimikunnalta, jossa vakuutetulla on varsinainen asuntonsa ja kotinsa. Hakemus voidaan jättää tai lähettää joko tälle sairausvakuutustoimistolle tahi sen paikkakunnan sairausvakuutustoimistolle, jossa virasto tai laitos taikka sen alainen toimi- tai työpaikka on. Tästä johtuu, että hakemukseen sekä työnantajan paikkailmoitukseen on myös merkittävä asianomaisen virkamiehen tai työntekijän vakinainen asuinkunta. Hakemuksista ja ilmoituksista on otettava myös tarpeellinen määrä jäljennöksiä. Jäljennös hakemuksesta taikka viraston tai laitoksen antamien ohjeiden mukainen ilmoitus hakemuksesta on toimitettava myös sille tilivirastolle tai alitilittäjälle, jolle päivätai äitiysraha suoritetaan. 4. Hakemuslomakkeiden täyttäminen Sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien hakeminen työnantajalle edellyttää virkamiehestä tai työntekijästä ja hänen perhesuhteistaan sellaisiakin tietoja ja selvityksiä, joita työnantajalla ei ole välittömästi käytettävissään. Koska puutteellisesta hakemuksesta saattaa olla seurauksena etuuden myöntäminen liian pienenä tai, että hakemus tulee kokonaan hylätyksi, ovat virastot ja laitokset velvollisia huolehtimaan, että hakemukset tulevat niiden käytettävissä olevien ja virkamieheltä tai työntekijältä saatujen tietojen perusteella asianmukaisesti tehdyiksi. Sairausvakuutustoimistolle lähetettävät hakemukset ja ilmoitukset on varustettava selvästi havaittavalla ja täsmällisellä merkinnällä siitä, että kysymyksessä on valtio työnantajana. 5. Työpaikkalääkintähuollon kustannusten korvaaminen valtiolle Jos virasto tai laitos on järjestänyt palveluksessaan oleville tai heidän perheenjäsenilleen mahdollisuuden saada sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa hoitoa, voi kansaneläkelaitos sairausvakuutuslain 29 :n mukaan oikeuttaa työnantajan hakemuksesta saamaan kohtuullisen korvauksen työpaikkalääkintähuollon aiheuttamista kustannuksista. Nämä ohjeet, joilla kumotaan valtioneuvoston 10 päivänä syyskuuta 1964 sairausvakuutuslain voimaantulon johdosta antamat yleisohjeet (V vm :n kirje n :o 5160), valtiovarainministeriö valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ilmoittaa kunnioittaen valtioneuvoston kanslialle ja kaikille ministeriöille tiedoksi sekä niiden alaisten virastojen ja laitosten tietoon saatettavaksi ja noudatettavaksi. Tarkemmat määräykset tämän päätöksen soveltamisesta antaa tarvittaessa valtiovarainministeriö sekä erityiset soveltamismääräykset asianomainen keskusvirasto tai sellaisena toimiva ministeriön osasto.

4 II. Ote kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön kiertokirjeestä N :o 3/23.1.1967, joka sisältää ohjeet sairausvakuutuslain johdosta yksityisoikeudellisessa työsopimussuhteessa olevien toimihenkilöiden ja työntekijöiden terveydenhuollon toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten kirjaamisesta ja tilastoinnista: Jotta yksityisoikeudellisessa työsopimussuhteessa olevien toimihenkilöiden ja työntekijäin osalta säilytettäisiin yhdenmukainen menettely valtion työnantajaetuuksien turvaamiseksi kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö antaa seuraavat lisäohjeet terveydenhuollosta aiheutuvien kustannusten kirjaamisesta ja tilastoinnista. Ilmoitukset sairausvakuutustoimistoille. Virastojen ja laitosten määrättäväksi on jätetty, millä tavoin sairausvakuutustoimistolle annettavan ilmoituksen tekeminen järjestetään. Yksityisoikeudellisessa työsopimussuhteessa olevien osalta on tarkoituksenmukaista, että ilmoitukset laatii se työpaikalla oleva viranomainen, jolla on välittömästi käytettävissään työntekijöitä koskevat henkilö- ja palkkatiedot. Ilmoitusta ei ole aihetta tehdä 7 arkipäivää lyhyemmistä sairaustapauksista eikä myöskään sellaisista tapauksista, jolloin sairausajan palkkaa maksetaan lyhyemmältä ajalta kuin karenssiajalta. Osoitus lääkärille ja lääkärintodistus. Sairausvakuutustoimistolle tehtävässä päivärahaa ja palkkaa koskevassa ilmoituksessa tulee olla liitteenä alkuperäinen lääkärintodistus. Todistuksesta on jätettävä jäljennökset viraston tai laitoksen käyttöön. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöstä on saatavissa Kelan hyväksymää lääkärintodistuskaavaketta n :o 12, josta yhdellä kirjoittamisella saadaan tarpeellinen määrä jäljennöksiä. Lomakkeen lääkärille osoitus osa täytetään työmaalla ja lääkärintodistus osan täyttää tutkimuksen suorittanut tai hoitoa antanut lääkäri. Lääkäri palauttaa välittömästi työnantajalle lomakkeen kolme ensimmäistä osaa ja liittää neljännen osan lääkärinpalkkiosta lähettämäänsä laskuun. Niissä sairaustapauksissa, jotka edellyttävät päivärahailmoitusta sairausvakuutustoimistolle, liitetään ilmoitukseen lääkärintodistuksena lomakkeen päällimmäinen eli alkuperäinen osa, jäljennöskappaleiden jäädessä viraston tai laitoksen käyttöön. Työpaikkalääkintähuollon kustannusten kirjaaminen. Niiden virastojen ja laitosten, joiden terveydenhuoltoa koskevasta kirjanpidosta ei saa tarpeellista, Kelan vaatimusten mukaista terveydenhuollon kustannuserittelyä, tulee pitää kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön vahvistamaa sairaskirjaa (lomake n :o 13), johon merkitään kaikki sairaustapaukset sekä niistä aiheutuneet kustannukset. Vuositilastot. Virastojen ja laitosten on vuosittain tehtävä yhdistelmätilasto ministeriön vahvistamalle lomakkeelle (n :o 14). Virasto tai laitos laatii työpaikkojen vuositilastosta yhdistelmätilaston, joka lähetetään kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle sekä Työterveyslaitokselle. Lomakkeita n :o 12, 13 ja 14 saa tilata Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön työvoimaosastolta Annankatu 25, Helsinki 10. Edellä mainitun tilaston lisäksi tulee virastojen ja laitosten huolehtia siitä, että tarvittaessa voidaan eritellä korvausta haettaessa ainakin seuraavat kustannuserät: - lääkärien ja terveydenhuoltohenkilökunnan kiinteät palkkamenot, - omien poliklinikoiden vuokra-, valaistus-, lämmitys- ja siivouskustannukset, tutkimus- ja hoituva line- sekä sairaanhoitotarvikekustannukset, työmaalla työnantajan toimesta annetut lääkkeet, samoinkuin toimistokulut. Edellämainittuihin kustannuksiin luetaan kuuluvaksi myös ne menoerät, jotka joudutaan suorittamaan perusmaksuna Työterveyslaitokselle sekä Rovaniemen terveydenhuoltokeskukselle. Näillä ohjeilla kumotaan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön sairaustapauksista aiheutuvien kustannusten tilastoinnista 23. 9. 1964 antamat ohjeet.

III. Posti- ja lennätinhallitus kiinnittää erityistä huomiota seuraavaan: Työnantajan oikeus päivä- tai äitiysrahaan Työnantajan oikeuden edellytyksenä päivätai äitiysrahaan on, että työnantaja maksaa vakuutetulle sairaus- tai synnytysloman ajalta palkkaa. Lisäksi työnantaja voi silloinkin, kun se maksaa vakuutetulle palkkaa mainittujen lomien ajalta, saada päivä- tai äitiysrahaa vain vakuutetun asemesta. Jos nim. vakuutettu määrätyssä tapauksessa ei olisi itsekään oikeutettu päivä- tai äitiysrahaan, ei myöskään työnantaja voi sitä saada. Karenssiaika Karenssiajalla tarkoitetaan 1 päivästä tammikuuta 1967 alkaen työkyvyttömyyden alkamispäivän jälkeistä 7 arkipäivää käsittävää ajanjaksoa. Milloin vakuutetun on työnsä laadusta johtuen oltava säännönmukaisesti työssä sunnuntai-, pyhä-, itsenäisyystai vapunpäivänä, rinnastetaan tämä päivä karenssiaikaa laskettaessa arkipäivään, mikäli vakuutetun olisi, jollei hän olisi sairastunut, ollut oltava työssä mainittunakin päivänä. Jos vakuutetun työkyvyttömyys on alkanut seitsemän arkipäivän tai siihen rinnastettavan päivän kuluessa ennen tammikuun 1 päivää 1967, suoritetaan päivärahaa siitä ajankohdasta alkaen, jolloin työkyvyttömyys on sen alkamispäivän lisäksi kestänyt seitsemän arkipäivää tai siihen rinnastettavaa päivää. Tämän vuoksi on päivärahahakemukset tehtävä, mikäli IV kohdassa olevien soveltamisohjeiden 4 :stä ei muuta johdu, myös kaikista niistä sairaustapauksista, jotka ovat alkaneet 22. 12.1966 tai sen jälkeen ja jatkuneet alkamispäivän lisäksi kauemmin kuin 7 arkipäivää tai siihen rinnastettavaa päivää. Karenssiaikaa ei kuitenkaan ole jatkosairaustapauksessa silloin, kun työkyvyttömyys on saman sairauden johdosta alkanut uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta viimeksi suoritettiin päivärahaa tai jolloin vakuutettu oli hoidettavana sairaalassa tai hoitolaitoksessa. Tässä tapauksessa päivärahaa suoritetaan uuden työkyvyttömyyden alkamispäivää seuraavasta arkipäivästä. Synnytyslomat Virkamiesten palkkauslain 9 : n mukaan ja valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesäännön 13 :n mukaan saa naispuolinen vakuutettu raskauden ja synnytyksen vuoksi lomaa määrätyillä edellytyksissä täysin palkkaeduin ajaksi, johon sisältyy 54 arkipäivää ja joka alkaa 18:ntena arkipäivänä ennen laskettua synnytysaikaa1). Jos synnytys tapahtuu aikaisemmin kuin 18:ntena arkipäivänä ennen laskettua synnytysaikaa, alkaa virkamiehen virkavapaus synnytyspäivää seuraavasta päivästä ja työntekijäin loma synnytyspäivästä lukien. Äitiysrahan katsotaan tällöin kohdistuvan raskauden keskeytymispäivää (synnytyspäivää) välittömästi seuraavaan 54 arkipäivään. Vakuutetun velvollisuus tietojen ja selvitysten antamiseen palkanmaksu jolle Posti- ja lennätinlaitoksen palveluksessa oleva virkamies tai työntekijä, jolle on myönnetty palkallista sairaus- tai synnytyslomaa, on velvollinen asetetuissa määräajoissa toimittamaan palkanmaksajalle ne tiedot ja selvitykset, mitkä tarvitaan posti- ja lennätinlaitokselle suoritettavan päivä- tai äitiysrahan hakemista varten *2). Laiminlyönnin tapahtuessa voidaan loma-ajalta suoritettu palkka päivä- tai äitiysrahaa vastaavalta osalta periä vakuutetulta takaisin myöhemmän palkanmaksun yhteydessä. Työsopimussuhteessa olevien lääkärinpalkkiot Sairausvakuutuslain 7, joka koskee lääkärinpalkkion korvaamista vakuutetulle, on tullut voimaan 1.1.1967. Tästä ei kuitenkaan aiheudu muutosta tähän asti noudatettuun käytäntöön korvattaessa niitä lääkärinpalkkioita, jotka johtuvat työsopimussuhteessa olevien toimihenkilöiden ja työntekijöiden käynneistä ns. sopimuslääkäreiden tai näiden määräämien erikoislääkäreiden vastaanotolla. 1) Vapunpäivää, joka sattuu muulle viikonpäivälle kuin sunnuntaille, ei lueta niihin 54 arkipäivään, joilta naispuoliselle viran tai toimen haltijalle myönnetään palkallista virkavapautta raskauden ja synnytyksen perusteella (Valtiovarainministeriön kirjelmä No 853/23. 2. 1967, VM 2/14 29/67). 2) Veroilmoituksessa on verovelvollisella, joka on verovuoden aikana saanut sairaus- tai synnytysloman ajalta palkkaa, oikeus palkkatuloistaan vähentää määrä, joka vastaa sitä osaa verovelvollisen päivä- tai äitiysrahasta, joka S V L :n 28 :n 2 momentin nojalla suoritetaan työnantajalle.

6 Toimihenkilön tai työntekijän ei siis tule tehdä sairausvakuutustoimistolle hakemusta lääkärinpalkkion korvaamisesta, koska posti- ja lennätinlaitos työnantajana maksaa lääkärinpalkkion joko suoraan lääkärille tä- IV. Posti- ja lennätinhallitus antaa lisäksi seuraavat SOVELTAMISOHJEET 1. Yleisiä määräyksiä 1. Määritelmät ja lyhennykset. 1. Vakuutetulla tarkoitetaan näissä määräyksissä posti- ja lennätinlaitoksen palveluksessa virka- tai työsopimussuhteessa olevaa palkansaajaa. 2. Ohjesäännön alainen toimihenkilö tai työntekijä on sellainen yksityisoikeudellisessa työsopimussuhteessa oleva toimihenkilö tai työntekijä, jonka säännöllinen työaika on vähintään 20 tuntia viikossa. 3. Palkanmaksujolla (virastoyksiköllä) tarkoitetaan posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnossa konttoria, toimistoa, postivaunupiirin piirikonttoria, puhelinrakennuspiirin piirikonttoria, puhelinpiirin piirikonttoria ja aluetoimistoa niiden palkkalistoille merkityn henkilökunnan osalta, ja posti- ja lennätinhallituksessa posti- ja lennätinhallituksen osastoa ja kiinteistötoimistoa niissä palvelevan henkilökunnan osalta. 4. Sairaus- tai synnytyslomalla tarkoitetaan myös virkasuhteessa olevalle vakuutetulle sairauden tai raskauden ja synnytyksen perusteella myönnettyä virkavapautta. 5. Näissä määräyksissä käytetään seuraavia lyhennyksiä: SVL = sairausvakuutuslaki (Säännöskokoelma X V.l). KulkM:n kiertokirje = kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön kiertokirje No 3/23.1.6 7 (edellä II kohta). Ohjesääntö = valtioneuvoston päätös, joka sisältää valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesäännön (Säännöskokoelma VI. 1). Huolto-ohjesääntö = valtioneuvoston päätös, joka sisältää valtion työmaiden huoltoohjesäännön (Säännöskokoelma V I.3). män esittämän laskun mukaan taikka toimihenkilölle tai työntekijälle asianmukaista lääkärinkuittia vastaan silloin, kun tämä itse on maksanut palkkion lääkärille omista varoistaan. SVtsto = sairausvakuutustoimisto. SV ja numero = sairausvakuutuslomake No KM ja numero = kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön vahvistama lomake No 2. Sairaus- ja synnytyslomia koskevien asiain käsittelyjärjestys ja palkan maksaminen. 1. Vakuutetun sairaudesta tai raskaudesta ja synnytyksestä johtuvaa lomaa ja sen ajalta tulevaa palkkaa koskeva esitys ja ratkaisu käsitellään samojen perusteiden (virkamiesten ym. palkkaussäännökset, ohjesääntö, työehto- ja palkkasopimukset ym.) mukaan ja samassa järjestyksessä kuin tähänkin asti, ottamalla lisäksi huomioon tämän pykälän 2 ja 3 kohdissa annetut määräykset. Sairaus- tai synnytysloman ajalta tuleva palkka maksetaan vakuutetulle samoin kuin tähänkin asti. 2. Virkasuhteessa olevan vakuutetun on sairauden perusteella tekemänsä virkavapausanomuksen ohella jätettävä palkanmaksajalle lääkärintodistus, joka on laadittu kansaneläkelaitoksen vahvistamalle lomakkeelle tai joka sisältää kansaneläkelaitoksen vahvistaman, kaavan mukaiset tarpeelliset tiedot. Milloin tapaus edellyttää päivärahahakemuksen tekoa palkanmaksajan taholta, on lääkärintodistus jätettävä mikäli mahdollista kahtena kappaleena. Palkanmaksajan on pidettävä alkuperäinen todistus hallussaan käytettäväksi 5 : n a) kohdassa mainitun hakemuksen liitteenä ja lähetettävä todistuksen toinen kappale posti- ja lennätinhallitukselle virkavapausanomuksen ja -esityksen ohella. Jos lääkärintodistus on jätetty palkansaajalle vain yhtenä kappaleena, on se lähetettävä virkavapausanomuksen ja -esityksen ohella posti- ja lennätinhallitukselle. Esityksessä on mainittava, onko palkanmaksajalle jäänyt lääkärintodistus vai ei. Ohjesäännön alaisten toimihenkilöiden ja työntekijöiden lääkärintodistuksista määrätään 5 :n b) kohdassa ja 10 :ssä.

7 3. Vakuutetun, jolle tulee myönnettäväksi palkallista synnytyslomaa, on toimitettava palkanmaksajalle viimeistään 70 päivää ennen laskettua synnytysaikaa 1) kansaneläkelaitoksen vahvistamalle lomakkeelle laadittu lääkärin tai kunnallisen äitiysneuvolan antama todistus raskauden kestoajasta liitettäväksi 6 :ssä mainittuun äitiysrahahakemukseen, ja 2) virkasuhteessa olevan vakuutetun lisäksi virkavapausanomus, johon liitetään kaksoiskappale 1) kohdassa mainitusta todistuksesta, tai mikäli sitä ei ole saatu kahtena kappaleena, palkanmaksajan oikeaksi todistama jäljennös siitä. Esitys synnytyslomasta on tehtävä viipymättä sen jälkeen kun anomus on jätetty palkanmaksajalle. Esityksen tekeminen ei vapauta palkanmaksu jaa 6 :n mukaisen äitiysrahahakemuksen tekemisestä viimeistään 2 kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa, olipa päätös esityksen johdosta annettu ennen mainitun määräajan päättymistä tai ei. 3. Lomakkeet. 1. Palkanmaksajan on pidettävä varastossaan sairausvakuutuslomakkeita SV 8 (Päivärahahakemus), SV 9 (Äitiysrahahakemus) ja SV 17 (Työnantajan ilmoitus), joita on saatavana SVtstoista. 2. Palkanmaksajan, jonka palkkalistoilla on ohjesäännön alaisia toimihenkilöitä tai työntekijöitä, on lisäksi pidettävä varastossaan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön vahvistamia lomakkeita No 12 (Osoitus lääkärille), No 13 (Sairaskirja) ja No 14 (Sairaustilasto työsopimussuhteessa olevista) sekä lomaketta Osoitus hammaslääkärille, joita on tilattava posti- ja lennätinhallituksen huoltotoimistosta (osoite: Postilokero 10 538, Helsinki 10). 2. Työnantajalle tulevia päivä- ja äitiysrahoja koskevat hakemukset ja ilmoitukset. 4. Tapaukset, joissa palkanmaksajan ei ole tehtävä päivä- ja äitiysrahahakemuksia. 1. Päivärahahakemusta ei tehdä a) jos vakuutettu on alle 16 vuoden tai yli 65 vuoden ikäinen; tai b) jos vakuutettu ei ole oikeutettu saamaan posti- ja lennätinlaitokselta palkallista sairauslomaa. 2. Jos vakuutettu on oikeutettu palkalliseen sairauslomaan, ei päivärahahakemusta tehdä milloin sairaus, jossa on karenssiaika, kestää enintään karenssiajan, siitä riippumatta, onko sairaustapauksessa karenssiaika tai ei, pitemmältä ajalta kuin miltä vakuutettu saa palkallista sairauslomaa, eikä sen kalenterikuukauden jälkeiseltä ajalta, jota kuukautta seuraavan kuukauden aikana päivärahan suorituspäivien luku nousisi 300 päivään. 3. Jos vakuutetun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta taikka vakuutettua viran tai työn ulkopuolella (vapaa-aikana) kohdanneesta liikennetapaturmasta tai jos vakuutetun työkyvyttömyyden perusteena oleva loukkaantuminen on aiheutunut toisen henkilön tahallisesta tai tuottamuksellisesta teosta, ei tapauksesta ole tehtävä päivärahahakemusta vaan on siinä meneteltävä erikseen annettujen ohjeiden mukaisesti1). Jos kuitenkin syntyy epätietoisuutta siitä, kuuluuko tässä kohdassa mainittu muu kuin työtapaturmatapaus SV L :n vaiko muulla perusteella korvattaviin, on päivärahahakemus tapauksesta tehtävä. 4. Äitiysrahahakemusta ei tehdä sellaisen vakuutetun osalta, jolla ei ole oikeutta palkalliseen äitiyslomaan. 5. Päivärahahakemukset. a) Virkamiehet 1. Sen jälkeen kun posti- ja lennätinhallitus on myöntänyt virkavapautta vakuutetulle sellaisen sairauden perusteella, joka kestää enemmän kuin karenssiajan tai jossa karenssiaikaa ei ole, on palkanmaksajan täytettävä lomake SV 8 kolmena kappaleena painetun tekstin mukaisesti. Lisäksi on huomattava, että lomaketta täytettäessä merkitään kohtaan Milloin hakija sairauden vuoksi lopetti työnteon? sairastumispäivä siitä riippumatta, oliko vakuutettu sinä päivänä työssä vai ei; Palkan määrä edellä mainitulta ajalta? vakuutetulle koko sairausloman ajalta tulevan bruttopalkan määrä, milloin palkka l) Kts. Säännöskokoelma X. 5 ja 6 sekä kirjelmä No IY. 701/25.1.1967.

8 on jo maksettu koko sanotulta ajalta tai sen määrä muutoin varmasti tiedetään, mutta muutoin sanat Ratkaistaan myönnettäessä sairausloma ; Työnantaja, joka maksaa palkan sanat Posti- ja lennätinlaitos, ja sen alle virastoyksikkö ja sen postiosoite; ja Päivärahan haluttu maksutapa rasti ruutuun Postisiirtotilille ja postisiirtotilin No 701. Milloin päivärahahakemuksen tekoa edellyttävä virkavapaus koostuu kahdesta tai useammasta toinen toistaan välittömästi seuraa vasta lyhyehköstä ajasta, on päivärahahakemus tehtävä vasta virkavapauden päätyttyä yhdellä kertaa koko virkavapauden ajalta, kuitenkin viimeistään ennen 2 kohdassa mainitun kolmen kuukauden ajan päättymistä. 2. Lomakkeen alkuperäiskappale lääkärintodistuksineen on lähetettävä asianomaiselle SVtstolle (Kts. 9 ) mahdollisimman pian, viimeistään kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa karenssiajan päättymisestä. Lomakkeen jäljennösten käsittelystä määrätään 9 :ssä. 3. Pitkäaikaisissa sairaustapauksissa, s.o. silloin kun sairaudesta johtuva virkavapaus jatkuu yhtäjaksoisena yli 3 kuukautta, on uusi päivärahahakemus tehtävä aina 3 kuukauden kuluttua edellisen hakemuksen lähettämisestä. Näin jatketaan sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jota seuraavan kuukauden aikana päivärahan suorituspäivien luku nousisi 300 päivään. b) Työsopimussuhteessa olevat toimihenkilöt ja työntekijät 4. Huolto-ohjesäännön 6 ja 7 : ien mukaisesti on palkanmaksajan annettava ohjesäännön alaiselle sairastuneelle toimihenkilölle tai työntekijälle lomakkeelle KM 12 laadittu Osoitus lääkärille (sairaanpassi) täytettynä II kohdassa olevassa KulkM:n kiertokirjeessä annettujen ohjeiden mukaisesti neljänä kappaleena. 5. Lääkärin palautettua palkanmaksajalle lomakkeen kolme ensimmäistä osaa on palkanmaksajan tehtävä, mikäli kysymyksessä ei ole 4 :ssä mainitunlaatuinen tapaus, päivärahahakemus lomakkeella SV 8 asianomaiselle SVtstolle. Hakemukseen liitetään lääkärin palauttaman lomakkeen KM 12 alkuperäinen (päällimmäinen) kappale. Muutoin menetellään siten kuin on määrätty edellä a) kohdassa. Lomakkeen KM 12 muiden kappaleiden käsittelystä määrätään 10 :ssä. 6. Äitiysrahahakemukset. 1. Vakuutetun jätettyä palkanmaksajalle 2 :n 3 kohdassa mainitut asiakirjat on palkanmaksajan täytettävä lomake SV 9 kolmena kappaleena painetun tekstin mukaisesti ja noudattaen soveltuvin osin edellä 5 :n 1 kohdassa annettuja määräyksiä. 2. Lomakkeen alkuperäiskappale, johon on liitettävä 2 :n 3. 1) kohdassa mainittu lääkärin- tai neuvolatodistus, on lähetettävä asianomaiselle SVtstolle (kts. 9 ) viimeistään 2 kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa. Lomakkeen jäljennösten suhteen menetellään 9 :n määräysten mukaisesti. 3. Jälkitarkastustodistuksista määrätään 8 : ssä. 7. Paikkailmoitukset. 1. Palkanmaksajan on täytettävä lomake SV 17 (Työnantajan ilmoitus) jokaisessa sellaisessa tapauksessa, jossa on tehty päivätai äitiysrahahakemus, sen jälkeen kun palkka sairaus- tai synnytysloman ajalta on maksettu vakuutetulle. Lomake on täytettävä kolmena kappaleena painetun tekstin mukaisesti. Lomaketta SV 17 täytettäessä on huomattava, että milloin vakuutetun palkka on ollut sairaus- tai synnytysloman eri kausina eri suuruinen, on kultakin tällaiselta kaudelta maksettu bruttopalkka ilmoitettava erikseen lomakkeen asianomaisissa kohdissa, että jatkosairaustapauksissakin kohtaan, mikä on varattu työstä poissaoloajan ilmoittamista varten, merkitään koko sairausloman aika, mutta kohtaan Sairausloman ajalta maksettu palkka ei merkitä aikaa, jolta paikkailmoitus on aikaisemmin laadittu, ja että milloin vakuutettu työnsä laadusta johtuen joutuu säännönmukaisesti olemaan työssä sunnuntai-, pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, ilmoitetaan lomakkeen huomautuskohdassa ne vakuutetun sairausloma-aikaan mahdollisesti sisältyvät sanotunlaatuiset päivät, joina hänen olisi ollut oltava työssä, jollei hän olisi sairastunut.

9 2. Virkamiehen sekä postiaseman tai pulielinaseman hoitajan päiväpalkka, mikä merkitään lomakkeen kohtaan m k/pv, lasketaan jakamalla asianomaiselta kaudelta maksettu, lomakkeen kohtaan Yhteensä, mk merkitty palkka asianomaisen kauden kaikkien päivien luvulla. Ohjesäännön alaisten toimihenkilöiden ja muiden työntekijöiden kuin puhelinaseman hoitajien osalta noudatetaan ohjesäännön 10 :n määräyksiä keskipäiväansiosta. E.m. laskuperusteet ilmoitetaan lomakkeen kohdassa Miten päiväpalkka on laskettu?. 3. Lomakkeen alkuperäiskappale on lähetettävä asianomaiselle SVtstolle ja jäljennösten suhteen meneteltävä 9 :n määräysten mukaisesti. 4. Milloin kaikki tarpeelliset tiedot ovat palkanmaksajan käytettävissä päivärahahakemusta tehtäessä, on lomakkeet SV 8 ja SV 17 lähetettävä SVtstolle yhtä aikaa. 8. Jälkitarkastustodistukset. Vakuutetun, jonka osalta palkanmaksaja on tehnyt 7 : ssä mainitun äitiysrahahakemuksen, on toimitettava palkanmaksajalle lääkärintodistus SVL:ssa edellytetystä jälkitarkastuksesta viipymättä tarkastuksessa käytyään. Vakuutetun on käytävä sanotussa tarkastuksessa aikana, joka alkaa viisi ja päättyy kaksitoista viikkoa synnytyksen jälkeen. Palkanmaksajan on lähetettävä jälkitarkastustodistus samalle SVtstolle, jolle äitiysrahahakemus on lähetetty. 9. Lomakkeiden lähettäminen. 1. Asianmukaisesti täytettyjen SV-lomakkeiden alkuperäiskappaleet liitteineen sekä 8 :ssä mainitut jälkitarkastustodistukset on lähetettävä vakuutetun vakinaisen asuinkunnan SVtstolle tahi sen paikkakunnan SVtstolle, jossa virastoyksikkö tai työpaikka on. Vakuutetulla katsotaan olevan varsinaisen asuntonsa ja kotinsa siinä kunnassa, missä hän tosiasiallisesti asuu. 2. SV-lomakkeiden ensimmäiset jäljennökset on lähetettävä samanaikaisesti osoitteella Posti- ja lennätinhallituksen tarkastustoimisto, Postilokero 10445, Helsinki 10. Lomakkeiden toiset jäljennökset jäävät virastoyksikön konseptikirjaan. 3. Lähetekirjelmiä ei tarvita hakemuslomakkeita ja niiden jäljennöksiä lähetettäessä. 3. Työpaikkalääkintähuolto. 10. Sopimukset lääkäreiden kanssa ja lääkärinpalkkioiden maksaminen. 1. Työntekijöiden terveydenhuollosta sekä lääkärinpalkkioiden suorittamisesta sen mukaisina kuin kulloinkin voimassaolevassa Suomen Lääkärinliiton ja Suomen Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton välisessä sopimuksessa lainmukaisesti vakuutettujen lääkärinhoidon kustannuksista on sovittu tulee palkanmaksajien huolto-ohjesäännön 5 :n mukaisesti, sikäli kuin tarvetta esiintyy, jatkuvasti tehdä lääkäreiden ja hammaslääkäreiden kanssa sopimuksia. Posti- ja lennätinhallituksen huoltotoimistolle on aina viipymättä ilmoitettava uusista sopimuksista lääkäreiden kanssa samoin kuin ennen tehtyjen sopimusten päättymisistä. 2. Lääkärin toimitettua palkanmaksajalle palkkiolaskun ja lomakkeen KM 12 tulee palkansaajan suorittaa lääkärille sopimuksen mukaiset palkkiot sekä lähettää sen jälkeen kuitatut palkkiolaskut lääkärintodistuksineen kirjattuna PA.-lähetyksenä osoitteella Postija lennätinhallituksen huoltotoimisto, Postilokero 10 538, Helsinki 10. 3. Lomaketta Osoitus hammaslääkärille käytetään edelleen niinkuin tähänkin asti, milloin kysymys on ohjesäännön alaisen toimihenkilön tai työntekijän lähettämisestä hammaslääkärin hoitoon ohjesäännön 4 :n 2 momentissa mainituissa tapauksissa huoltoohjesäännön 6 :n 3 momentin mukaisesti. 11. Sairaskirja ja tilastot. 1. Työpaikkalääkintähuollon aiheuttamista kustannuksista posti- ja lennätinlaitokselle työnantaja tulevien korvauksien selvittämistä varten on palkanmaksajan ehdottomasti pidettävä sairaskirjaa (lomake KM 13) kaikista ohjesäännön alaisten toimihenkilöiden ja työntekijöiden sekä yleis- ja erikoislääkärin että hammaslääkärin hoitoon ohjattavista sairaustapauksista ja niistä aiheutuneista kustannuksista. 2. Vuosittain on palkanmaksajan laadittava edellisessä kohdassa tarkoitetuista sairaustapauksista yhdistelmätilasto lomakkeelle KM 14. Tilasto on lähetettävä tilastovuotta seuraa van tammikuun 31 päivään mennessä posti- ja lennätinhallituksen huoltotoimistolle.

10 4. Erinäisiä määräyksiä. 12. SVtstoille annettavat lisäselvitykset. Mikäli palkanmaksaja joutuu päivä- tai äitiysrahahakemuksen ja paikkailmoitusten lähettämisen jälkeen joissakin yksityistapauksissa antamaan SVtstoille kirjallisia lisäselvityksiä, on jäljennös annetusta selvityskirjelmästä lähetettävä tiedoksi posti- ja lennätinhallituksen tarkastustoimistolle. 13. Muutoksenhaku. Jos sairausvakuutustoimikunta hylkää palkanmaksajan tekemän päivä- tai äitiysrahahakemuksen joko kokonaan tai osittain tulee tulee palkanmaksajan viipymättä lähettää sairausvakuutustoimikunnan päätös tarpeellisine lisäselvityksineen posti- ja lennätinhallituksen tarkastustoimistolle mahdollisen valituksen tekemistä varten. 14. Posti- ja lennätinhallituksen osastoja ja kiinteistötoimistoa koskevat erikoismääräykset. Poiketen 9 :n 2 kohdasta ja 12 :stä lähettävät posti- ja lennätinhallituksen osastot ja kiinteistötoimisto niissä palvelevien va- Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1967. kuutettujen osalta tehtävien päivä- ja äitiysrahahakemusten ja paikkailmoitusten ensimmäiset jäljennökset sekä SVtstoille mahdollisesti annettuja lisäselvityksiä sisältävien kirjelmien jäljennökset tiedoksi posti- ja lennätinhallituksen taloustoimistolle. 15. Lisäohjeet ja -määräykset. Ohjeita näiden määräysten soveltamisesta ym. antavat ilmoitettavien palkkojen määrää ja paikkailmoituksia koskevalta osalta posti- ja lennätinhallituksen tarkastustoimisto, 3 luvun osalta posti- ja lennätinhallituksen huoltotoimisto, ja muulta osalta posti- ja lennätinhallituksen henkilöasiaintoimisto. 16. Voimaantulo. Nämä määräykset tulevat voimaan heti ja niillä kumotaan posti- ja lennätinhallituksen kiertokirje No 157/64. Näitä määräyksiä on sovellettava myös niihin sairaustapauksiin, jotka ovat alkaneet 22 päivänä joulukuuta 1966 tai sen jälkeen ja jatkuneet alkamispäivän lisäksi kauemmin kuin seitsemän arkipäivää tai siihen rinnastettavaa päivää. Pääjohtaja Oiva Salolla. Johtaja H. E. Kolinen. Helsinki 1967. Valtion painatuskeskus