Juha P. japurhon [at] cc.hut.fi T-osasto N-vuosikurssi The University of Hong Kong, 2007-2008 syksy+kevät (kahdenvälinen vaihtokohde) Vaihtoraportti Olin vaihto-oppilaana The University of Hong Kongissa lukuvuoden 2007-2008. Kaupungissa jo aiemmin käyneenä HKU oli minulle selvä ykkösvaihtoehto TKK:n eri vaihtokohteista. Varavaihtoehtonani oli Etelä-Korean KAIST. Opiskelen vanhan tutkintorakenteen mukaan, ja lukuvuoden aikana ehti kätevästi suorittaa henkilökohtaisen sivuaineen. Etukäteisvalmistelut Tein lopullisen päätöksen hakea vaihtariksi vasta tammi-helmikuun vaihteessa. Olin liikenteessä turhan myöhään, sillä esimerkiksi Helsingissä järjestettäviin kielikokeisiin oli kuukausien mittaiset jonot, ja virallisen tuloksen saaminen kestää myös noin kuukauden. Jouduinkin lopulta käymään Latviassa tekemässä TOEFL-kielikokeen, jotta ehtisin saamaan vaadittavan todistuksen kielitaidosta ajoissa. Hakupaperit piti palauttaa TKK:lle maaliskuun puolivälissä. Tämän jälkeen loppukevään aikana yliopistolle piti lähettää pari kertaa erilaisia papereita ja hakemuksia. Suomalaiset tarvitsevat opiskelijaviisumin Hongkongiin. Yliopiston CEDARS-niminen järjestö pystyy järjestämään sen melko kätevästi postittamalla heille anomuksen ja shekin. Kannattaakin jättää koko viisumin hankkiminen heidän murheeksi. Manner-Kiinan puolelle tarvitsee myös oman viisuminsa, mutta se kannattaa hankkia vasta Hongkongiin saapumisen jälkeen paikan päältä. Yliopisto järjestää myös buddy-ohjelman, jonka avulla voi tutustua paikalliseen opiskelijaan. Buddyn tarkoituksena on hakea sinut mahdollisesti lentokentältä ja helpottaa uuteen ympäristöön tutustumisessa. Joillain kavereillani oli kuulemma ihan hyviä kokemuksia palvelusta, mutta itse en esimerkiksi nähnyt omaa buddyäni kertaakaan. Saapuminen kaupunkiin Ennen lähtöä minulle oli hieman epäselvää, milloin Hongkongiin kannattaisi saapua ja mitä pitäisi pakata mukaan. Sain yliopiston hyväksymiskirjeen yllättäen vasta heinäkuun alussa. Tämä aiheutti minulle hieman päänvaivaa, sillä halusin tehdä koko menomatkan junalla. Tieto mahdollisesta asuntolapaikasta tuli heinäkuun puolivälissä. Viisumin saannissa kesti myös yllättävän pitkään. Sain sen lopulta käteeni vasta kolme päivää ennen saapumista kaupunkiin. Menomatka junalla onnistui lopulta ilman suurempia ongelmia, vaikken kiinaa tai venäjää juuri osannutkaan. Olin reissussa 6 viikkoa, jonka aikana ehdin reissailla ympäri Venäjää ja Kiinaa ja kokea kaikenlaista. Suosittelen junamatkaa kaikille, joilla on vaan aikaa olla kuukauden verran matkalla. Olisin tullut paluumatkankin junalla jos aikataulu olisi vain sallinut. Kaupunkiin kannattaa saapua aivan viimeistään viikkoa ennen opetuksen alkamista. Mieluiten tietysti aikaisemminkin, jotta ei joudu kiirehtimään viimeisellä viikolla. Byrokratiaa oli ensimmäisen viikon aikana valtavasti kannattaa varautua siihen, että pari
ensimmäistä päivää kuluu toimistosta toiseen juostessa. Esimerkiksi pelkästään pankkitilin avausta varten joutui jonottamaan 3 tuntia. Toisaalta CEDARSin toimistosta ja Global Loungesta sai hyvin opastusta kaikkiin ongelmiin. Viimeisellä viikolla ennen opetuksen alkua koululla järjestetään päivän mittainen orientaatiotapahtuma uusille vaihtareille. Siitä voi olla jotain hyötyä, mutta mitenkään välttämätön se ei ole. Mukaan kannattaa ottaa vain tärkeimmät tavarat. Suurempi ongelma tulee joka tapauksessa olemaan se, miten pystyt kuljettamaan samat tavarat ja kaikki vuoden aikana kertyneet uudet kamat takaisin Suomeen. Pukua tarvitaan asuntolan juhlaillallisilla (muutaman kerran lukuvuodessa) ja mahdollisesti joidenkin kurssien esitelmissä. Hongkongissa voi toisaalta myös teettää laadukkaita mittatilauspukuja alle 200 eurolla. Otin lopulta mukaan vain kannettavan tietokoneen, tärkeimmät dokumentit ja muutamat vaihtovaatteet. Se oli lopulta ihan sopiva varustus. Yliopisto HKU on arvostetuin Hongkongin kahdeksasta korkeakoulusta, ja samalla yksi koko Aasian maineikkaimmista yliopistoista. Paikalliset lukiolaiset joutuvat pänttäämään tosissaan HKU:hun päästäkseen. Opiskelukulttuuri on todella suorituskeskeistä, ja oppilaat ovat hyviä varsinkin kirjojen ulkoa opettelemisessa. Hyvän lukiomenestyksen lisäksi etenkin Manner-Kiinan puolelta tulleiden opiskelijoiden täytyy olla varakkaista perheistä lähtöisin, sillä jokainen lukuvuosi saattaa maksaa heille yli 7000 euroa. Lukukausimaksujen takia kouluun ei jäädä lorvailemaan, vaan melkein kaikki valmistuvat yliopistosta kolmen vuoden jälkeen. Yliopisto on tunnettu bisneskursseistaan ja talouspainotteisuudestaan. Jos mahdollista, kannattaa yrittää suorittaa mahdollisimman sen alan kursseja vaihtoaikana. Yliopiston virallinen kieli on englanti, ja kaikki luennot, laskarit ja tentit pidetään siis englanniksi. Toisaalta jotkut kiinalaiset professorit puhuvat huonoa englantia vahvalla kiinalaisaksentilla, josta voi olla vaikea saada selvää. Kurssit Periaatteessa kaikki undergraduate-tason kurssit ovat avoimia vaihtareille. Undergraduatekursseihin kuuluu kaikki sellaiset kurssit, jotka paikalliset opiskelijat suorittavat ensimmäisen kolmen vuoden aikana omaan kanditutkintoonsa. Kävin 8 kurssia Statistics & Actuarial Sciences -osastolla. Aktuaariosastoa pidetään yhtenä yliopiston ylpeyksistä, ja ainoastaan huipputason paikalliset opiskelijat pääsevät linjalle. Tilastotieteen kurssit ovat hieman aktuaariopintoja kevyempiä. Osaston luentojen taso vaihteli kovasti, mutta osastolta löytyi pari todella hyvääkin luennoitsijaa. Etenkin Kai Ng -nimisen professorin Time-series analysis ja Multivariate data analysis olivat todella hyviä kursseja. Internetin kautta voi tutustua kurssien sisältöön ja ennakkotietovaatimuksiin. Joistain kursseista oli toisaalta aika niukasti tietoa esillä. Sain vähän väärän kuvan parin kurssin vaikeusasteesta, ja jouduin muuttamaan valintojani ensimmäisellä viikolla. Kannattaakin kierrellä kaksi ensimmäistä viikkoa kestävän Add/Drop-periodin aikana mahdollisimman monella eri luennolla ja valita ne kurssit, jotka vaikuttavat mielenkiintoisille ja joiden luennoitsija todella panostaa opetukseen.
Yliopistolla on tarjolla myös erilaisia opintojaksoja kiinan kielestä ja kulttuurista. Kävin kurssin nimeltä The Highlights of Chinese Dynasties, jossa käytiin läpi Kiinan historiaa. Kurssi antoi hieman vastapainoa muuten melko yksipuolisiin aktuaariosaston opintoihin. Lisäksi tarjolla olisi ollut myös sekä mandariinin- että kantoninkiinan peruskursseja. Jätin lopulta yliopiston kielikurssit suorittamatta, mutta osallistuin asuntolassani järjestettyyn vapaamuotoisempaan mandariinikiinan opetukseen. Kannattaa selvittää tämäkin vaihtoehto asuntolasta, jos kielen opiskelu kiinnostaa. Melkein kaikki kurssit, kieliopintoja lukuun ottamatta, olivat laajuudeltaan 6 opintopistettä. HKU:n opintopisteet vastaavat suurin piirtein suomalaista opintopistettä. Paikalliset suorittivat yleensä 5 tai 6 kurssia lukukauden aikana, mutta vaihtarit voivat tyytyä hieman pienempäänkin. Omasta mielestäni 4 tai 5 kurssia on sopiva työmäärä yhden lukukauden aikana. Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa. Laskareissa kiertää yleensä nimilista, johon tosin ruksataan kaikkien kavereidenkin nimet riippumatta siitä ovatko he paikalla vai eivät. Parin viikon välein pitää myös palauttaa laskarivastauksia, jotka arvostellaan. Yleisenä käytäntönä tuntui olevan vastausten tekeminen yhdessä tai pelkkä kopiointi kavereilta. Kurssin väli- ja loppukokeissa mitataan lähinnä nopeutta ja ulkoaoppimiskykyä. Kokeet tehdään kuulakärkikynällä, mutta aikaa on sen verran vähän, että mitään ei ehtisi korjaamaan kuitenkaan. Kursseista pitäisi kyllä päästä läpi melko kivuttomasti jos vain yrittää parhaansa. Asuminen Yliopiston liepeillä on noin 10 pelkästään HKU:n opiskelijoille tarkoitettua asuntolaa. Ne ovat noin 20-kerroksisia taloja lyhyen matkan päästä kampusalueelta. Suurin osa vaihtareista asui näissä asuntoloissa, enkä osaa sanoa juuri mitään muista vaihtoehdoista. Suosittelisin ainakin aloittamaan asuntolasta, ja siirtymään sieltä sitten aikaan pois jos saa tarpeekseen asuntolaelämästä. Asuntoloiden vuokra ja muut pakolliset menot olivat vain reilut 100 euroa kuussa. Vapailta markkinoilta hankitun kämpän kustannukset ovat luultavasti paljon tätä korkeammat. Asuntolakulttuuri Asuntoloiden ehkä suurin puute on se, että lähes kaikki vaihto-opiskelijat joutuvat asumaan kahden hengen jaetussa huoneessa. Yhden hengen huoneita on käsittääkseni tarjolla vain parissa asuntolassa, jotka ovat kaikilla muilla mittareilla kaikkein heikkotasoisimpia. Melkein kaikki vaihtarit joutuvat siis jakamaan noin 15 neliön kokoisen huoneen ennakkoon tuntemattoman kiinalaisopiskelijan kanssa. Kämpän voi toisaalta saada omaan käyttöönsä viikonlopuiksi, jos kämppiksen lapsuudenkoti sattuu olemaan jossain lähettyvillä. Kiinalaiset opiskelijat tykkäävät valvoa ja mölytä yöllä, tai vaikka pelata tietokoneella aamuneljään asti arkipäivänä - pienessä kopissa kahdestaan asuminen vaatiikin joskus kompromissien tekoa. Jokaisessa kerroksessa asuu noin 20 samaa sukupuolta olevaa opiskelijaa. Kerroksesta löytyy yhteiset vessat, suihkut ja keittiö. Keittiön varustus on tosin melko vaatimaton, eikä esimerkiksi uunia ollut ollenkaan. Se ei toisaalta juuri haittaa, sillä lähistöltä löytyy useita todella edullisia opiskelijaravintoloita. Asuntoloissa on suomalaisiin soluihin verrattuna todella tiukat säännöt. Jos tuot esimerkiksi vieraita käymään luonasi, heidän pitää jättää passinsa aulassa olevalle vartijalle ja poistua talosta
viimeistään kello 23. Yksi The University of Hong Kongin ainutlaatuisista piirteistä on todella voimakas asuntolakulttuuri. Jokaisella talolla on omat kannatuslaulut, urheilujoukkueet, erilaisia kerhoja ja tapahtumia vuoden ympäri. Asuntoloilla onkin vähän samanlainen rooli kuin killoilla Suomessa. Joidenkin mielestä koko asuntolakulttuuri on lapsellista ja typerää. Toisaalta tapahtumat voivat olla myös hyvä tapa tutustua paikallisiin opiskelijoihin. HKU:n asuntoloihin on paljon enemmän hakijoita kuin asuntoloissa on paikkoja. Opiskelijat, jotka eivät ole osallistuneet asuntolan aktiviteetteihin, jätetään usein valitsematta seuraavaksi vuodeksi. Tämä aiheuttaa jonkinasteisen pakon olla mukana asuntolan toiminnassa. Vaikka paikalliset opiskelijat eivät siis voi juuri kieltäytyä asuntolassa järjestettävistä tapahtumista, niin vaihtareiden ei tarvitse osallistua oikeastaan mihinkään muuhun kuin High Table Dinnereihin. Niistäkin voi hakea vapautusta erityisen syyn takia. HTD on melko tylsä illallisjuhla, jossa istutaan puvut päällä ja kuunnellaan pitkiä puheita. Vieressä istuvan kanssa puhuminen ja valokuvien ottaminen voi olla joillain illallisilla kokonaan kielletty. Näissä Illallisissaa, kuten juuri missään muussakaan asuntolan tapahtumassa, ei tarjoilla alkoholia. Asuntolan lukuvuosi alkaa lähinnä fukseille tarkoitetulla Orientation Campilla elokuun alussa. Satuin olemaan paikalla jo silloin, ja minut saatiin lopulta ylipuhuttua mukaan leirille. Leiri koostuu erilaisista tutustumisleikeistä joita pelataan viikon ajan, lähes 20 tuntia vuorokaudessa. Mukaan mahtuu esimerkiksi kampukseen tutustumista, uimarannalla käyntiä, kaupunkisuunnistusta ja asuntolan omien cheerleading-liikkeiden opettelua. Paikallisille fukseille leirin ryhmäpaine oli todella kova. Kukaan heistä ei esimerkiksi tuntunut nukkuvan yli neljää tuntia yhtenäkään yönä, sillä leirin ohjelma jatkui lähes läpi koko yön. Aasialaiseen tyyliin koko porukalla oli samanlaiset orientaatioleiri-t-paidat päällä. Leiri oli kaiken kaikkiaan hyvin erikoinen ja avartava kokemus, jonka aikana opin tuntemaan aika hyvin oman 10-henkisen ryhmäni. Suurin osa vaihtareista toisaalta jätti leirin käymättä tai lopetti sen ensimmäisen päivän aikana. Asuntolan aktiviteetit jatkuivat läpi vuoden. Kerran viikossa joka kerroksessa järjestetään esimerkiksi floor soup, jossa pari kaveria vuorollaan valmistaa iltakeiton muille asukkaille. Lisäksi asuntolassa järjestetään runsaasti eri kerhojen tai kerrosten yhteisiä illallisia tai muita tapahtumia, milloin minkäkin takia. Elämän ei ainakaan pitäisi käydä yksitoikkoiseksi HKU:n asuntoloissa. Asuntolan valinta Suomessa täytettävään asuntolahakemukseen voi laittaa toiveita asuntolasta. Toivettaan ei pysty myöhemmin muuttamaan, joten kannattaa hieman miettiä mihin asuntolaan haluaa. Uudet asuntolat ovat kaikin verroin parempia kuin vanhat, jotka saattavat olla ränsistyneitä ja joissa voi olla perinteikkään kulttuurin takia liikaa pakollisia tapahtumia. Asuin Lee Shau Kee Hallissa, joka oli varmasti yksi parhaista vaihtoehdoista. LSK on pari vuotta sitten rakennettu asuntola 10 minuutin kävelymatkan päästä kampukselta. Muihin asuntoloihin verrattuna siellä rento meininki, eikä asuntolaelämää oteta liian vakavasti. Starr Hall on myös vastaavankaltainen asuntola hieman lähempänä kampusta. Starrissa taitaa olla enemmän vaihtareita kuin missään muussa asuntolassa. Swire Hall sijaitsee keskellä kampusaluetta ja on myös ihan kelvollinen vaihtoehto. Rakennus on tosin jo hieman ikääntynyt ja ränsistynyt. Sassoon Roadin asuntoloihin joutuu matkustamaan bussilla. Itse pyrkisin välttämään näitä melko syrjässä olevia asuntoloita.
Elinkustannukset Rahaa kului lopulta suurin piirtein yhtä paljon kuin mitä sain TKK:n stipendeistä ja opintorahasta. Opintotukihan on siis asumislisineen noin 450 euroa/kk ja TKK:n stipendi 1000 euroa / lukukausi. Elinkustannukset ovat ehkä hiukan matalampia kuin Suomessa. Etenkin ravintoloissa syöminen on halpaa, eikä ruokaa tullut juuri kokkailtua. Kampuksella syödään yleensä opiskelijaruokaloissa, joissa ateria maksaa pari euroa. Rahaa saa tietysti poltettua kaupungin baarikatu Lan Kwai Fongilla ja matkustellessa niin paljon kuin vain haluaa. Sisäänpääsy yökerhoon voi maksaa 20 euroa. Yliopiston palvelut ja etuisuudet Asuntoloissa ja kampusalueella on ilmainen nettiyhteys. Kannettavasta voi olla muutenkin paljon hyötyä. Yliopistolla on terveyspalveluja, jotka ovat vaihtareiden käytössä ilmaiseksi. Sekä hammaslääkäriin että normaalille lääkärin vastaanotolle pääsi parin päivän jonotusajalla. Palvelut eivät kuitenkaan kata kaikkea. Jouduin pari kertaa turvautumaan melko kalliisiin yksityisiin lääkäreihin. Kannattaa ottaa kunnon vakuutus ennen vaihtoon lähtöä. Yliopistolla on oma atk-keskus ja melko kattava kirjasto. Hong Kong ID-kortilla saa myös lainausoikeuden myös kaupungin kirjastoihin, mutta niiden valikoima on aika kehno. Ainakin koko vuoden kaupungissa viettävät vaihtarit voivat käydä hakemassa Hong Kong ID-kortin Immigration Officesta. Yliopistolta saa kohtuullisen pienellä vaivalla henkilökohtaisen matkakortin, jolla saa ajella metrossa puoleen hintaan. Kampusalueella on hyvät liikuntamahdollisuudet. Urheilulajeista ainakin tennis, sulkapallo, pingis, kuntosali, uinti, lenkkeily, jalkapallo, maahockey, softball, koripalloa, ja lentopallo onnistuvat helposti. Itse pelailin jalkapalloa asuntolan joukkueessa. Kaikki liikuntapaikat ovat maksuttomia tai todella edullisia. Yliopistolla on erilaisia kerhoja moneen makuun. Ongelmana kerhoissa saattaa olla tosin se, että olet paikalla ainoana ulkomaalaisena ja muut puhuvat keskenään kantoninkiinaa. Kaupunki Myös itse Hongkongin kaupungissa riittää ihmeteltävää moneksikin kuukaudeksi. Kampusalue sijaitsee Hong Kongin saaren länsiosassa, noin puolen tunnin bussimatkan päästä kaupungin keskeisimmistä alueista. Kuten hyvin tiedetään, saaren pohjoisrannikko ja Kowloonin niemimaa ovat todella tiheästi asutettua pilvenpiirtäjien aluetta. Toisaalta taas selvästi yli puolet Hongkongin pinta-alasta on lähes koskematonta luontoa, jossa on hyviä patikointireittejä ja lähes autioita uimarantoja. Ilmasto Suurimman osan vuodesta Hongkongin ilmasto on turhan kostea ja kuuma. Kesäkuukausina ulkona on niin hikiset oltavat, että ihmiset viettävät kaiken aikansa ilmastoiduissa sisätiloissa. Vastaavasti tammi-helmikuussa oli yllättävän viileää. Taloja ei oikein osata lämmittää, ja pahimpina päivinä sisälläkin piti olla takki päällä. Ilmansaasteet ovat suuri ongelma. Kaupungin yllä leijuu usein sumua ja saastetta, eikä sinistä taivasta näe kovinkaan usein. Ulkona lenkkeily selvästi hankalampaa kuin Suomessa jo pelkästään
saasteiden takia. Matkustelu Hongkongista on hyvät kulkuyhteydet mantereen puolelle tai Kaakkois-Aasian turistikohteisiin. Ehdin viettää Manner-Kiinan ja Taiwanin reissuilla yhteensä noin kaksi kuukautta. Monilla muillakin vaihtareilla oli tapana reissata ympäri Aasiaa opiskelujen lomassa. Kannattaa kuitenkin pyrkiä tekemään matkat ennen lukuvuoden alkua, tai sen jälkeen. Yhteenveto HKU on hyvä vaihtokohde niille, jotka haluavat eksoottiseen kohteeseen, jossa kuitenkin pärjää englannin kielellä. Mielestäni kannattaa lähteä saman tien vaihtoon koko vuodeksi. Yksi lukukausi on lopulta aika lyhyt vajaan neljän kuukauden rupeama. Kokonaisen vuoden aikana asioihin ja ihmisiin ehtii tutustua paljon paremmin. Olin etukäteen luullut, että tutustuisin vaihtovuoden aikana lähinnä vain muihin Suomesta tulleisiin vaihtareihin. Kävikin juuri päinvastoin hengailin suurimman osan ajasta paikallisten opiskelijoiden kanssa. Suunnittelen parhaillaan uutta reissua takaisin Hongkongiin.