PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 1.12.2009 Dnro 0502Y0008-113 ASIA YMPÄRISTÖLUPA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen päätös, joka koskee eläinsuojan laajentamista Rantasalmella. LUVAN HAKIJA Juha ja Seija Viljakainen Paasonmäentie 20 58940 Tuusmäki LAITOKSEN SIJAINTI Tila: Paasonmäki RN:o 29:15 Kylä: Tuusmäki Kunta: Rantasalmi Osoite: Paasonmäentie 20, 58940 Tuusmäki LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentti ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 mom. kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti 1) kohta ja 34 Ympäristönsuojeluasetus 6 ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Savon ympäristökeskuksessa 09.01.2009. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Tilalla on voimassa oleva Etelä-Savon ympäristökeskuksen 25.04.2002 myöntämä ympäristölupa (Drno 0502Y0008-131). Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli www.ymparisto.fi/esa Jääkärinkatu 14 FI-50100 S:t Michel, Finland www.miljo.fi/esa
2/14 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Karjasuoja sijaitsee peltoaukean keskellä. Alue on moreenialuetta. Karjasuoja sijoittuu maatilan talouskeskukseen ja lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat peltoaukean takana, lännessä noin 1000 metrin ja kaakossa noin 750 metrin päässä. Talokeskus sijaitsee noin kilometrin päässä Tuusjärven rannasta. Alueen vedet kulkeutuvat Tuusjärveen. Tuusjärvi laskee Halmejärven ja Kuhajärven kautta Saimaaseen Sulkavan kirkonkylän kohdalla. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä käsiteltävästä karjasuojasta. Naapurikiinteistöillä on omat kaivot. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Toiminnan laajennus Tilan eläinsuoja paloi 10.9.2007. Tilalle on rakennettu uusi makuuparsipihatto ja osa vanhaa navettaa on korjattu. Nykyistä makuuparsipihattonavettaa on tarkoitus laajentaa vastaamaan lisääntyvää karjamäärää. Eläinmäärät ennen ja jälkeen laajennuksen: Ennen laajennusta Laajennuksen jälkeen Lypsylehmiä 110 200 Hiehoja 78 115 Lihakarjaa 50 90 Nuorkarjaa 130 Tilan tuotanto on laajennuksen jälkeen maitoa 1 500 000 kg ja naudanlihaa 50 000 kg (teuraspainona) vuodessa. Lannan ja virtsan käsittely Karjan tuottama lanta käsitellään lietteenä. Nykyiset lietesäiliöt ovat yhteistilavuudeltaan 5 100 m 3. Lisäksi sonninavetan lietekourut ovat tilavuudeltaan 400 m 3, vasikka- ja hiehopuolen yhteensä 450 m 3 ja uuden lypsylehmänavetan 1 000 m 3. Lisäksi on rakennettu 1 500 m 3 lietesäiliö 6 km
3/14 päähän talouskeskuksesta. Lannan varastointiin voidaan käyttää myös Jari Kärkkäiseltä vuokrattua 700 m 3 lietesäiliötä. Yhteensä lietelannan varastointitilavuutta on 9 150 m 3. Maitohuoneen sekä eläinsuojan pesuvedet sekä käymälävedet johdetaan lietesäiliöihin. Laiduntaminen ja jaloittelu Karjaa on tarkoitus tulevaisuudessa ulkoiluttaa karjarakennuksen ympärillä olevalla noin 40 ha pellolla. Tällä hetkellä vain ummessa olevat lehmät (n. 15 kpl) laiduntavat kesällä. Säilörehun varastointi Säilörehua varastoidaan tilalla 1 400 t laakasiiloon ja 800 t pyöröpaaleihin. Laakasiilosta mahdolliset puristenesteet johdetaan lietesäiliöihin. Hakijan mukaan esikuivatusta rehusta ei kuitenkaan normaali vuonna puristenesteitä muodostu. Lannan, virtsan, puristenesteen ym. levitys pelloille Lannan levitystä varten käytettävissä on 336 ha peltoa. Pelloista 129 ha on hakijoiden omia peltoja, 48 ha vuokrapeltoja sekä 190 ha sopimuspeltoja. Kesällä 2010 hakijalla on tarkoitus hankkia kiekkomultain lannanlevitykseen. Polttoaine ja öljysäiliöt sekä kemikaalit Tilalla on 4 000 litran ja alle 6 000 litran polttoainesäiliöt ja tilalla varastoidaan sen lisäksi erilaisia voiteluöljyjä noin 400 litraa. Lisäksi säilytetään rehunsäilöntäaineita. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Uudessa navetassa on savunilmaisujärjestelmä, joka hälyttää matkapuhelimeen. Uuden pihaton eteisen seinässä on pelastuskaavio. Tiedot syntyvistä jätteistä Kuolleet ja lopetetut eläimet toimitetaan Honkajoen käsittelylaitokselle. Ongelmajätteet toimitetaan kunnalliseen ongelmajätekeräykseen. Tila on liittynyt kunnalliseen jätehuoltoon.
4/14 Tilan vedenhankinta Tilalla on 5 omaa talousvesikaivoa. Tila liittyy suunnitteilla olevaan vesiosuuskuntaan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Etelä-Savon ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilläolosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Rantasalmen kunnan ilmoitustaululla. Kuulutuksesta on lisäksi ilmoitettu Rantasalmen lehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille ja pyydetty viranomaislausunnot. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Etelä-Savon ympäristökeskuksessa ja Rantasalmen kunnassa. Lupahakemuksesta pyydettiin asianmukaiset viranomaislausunnot. Tarkastukset Tilalle tehtiin ympäristöluvan käsittelyyn liittyvä tarkastuskäynti 9.11.2009. Käydyssä keskustelussa todettiin, etteivät pohjavesialueella sijaitsevat pellot kuulu hakemukseen, koska niitä ei viljellä eikä niille levitetä lantaa. LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Lausunnot Rantasalmen kunnan ympäristölautakunnan lausunto: Viljakaisten lupahakemus tähtää varsin suureen volyymin kasvattamiseen. Tällaiset suuret maatilojen laajennushankkeet ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Tilanpito ei enää ole yhden perheen mittakaavan asia, vaan ulkopuolista työvoimaa ja konetyötä tarvitaan tilan toiminnan pyörittämiseen. Uudiskohteissa eläinsuojat, lantavarastot ja muut oheisrakenteet saatetaan nykyiselle vaatimustasolle mm. työn tehokkuuden ja ympäristövaatimusten takia. Lupaviranomaisen pitää lupakäsittelyn kuluessa varmistaa, että keskeisimmät ympäristöön vaikuttavat reunaehdot, kuten lantavarastojen tilavuus, asianmukaisuus, lannankäsittely sekä käytettävissä olevat peltoalat ovat riittävät eläinmääriin nähden.
5/14 Hakemuksen mukaan peltoalaa on käytettävissä runsaasti yli minimivaatimustason, mikä mahdollistaa peltojen mielekkään käytön ja vähentää peltomaan ylikyllästymisen vaaraa ravinnetasojen suhteen. Pääosa pelloista on suhteellisen lähellä Tuusmäen kylällä. Lietetilavuutta (ml. kourut) on uuden säiliön rakentamisen jälkeen noin 8500 m 3, mikä vastaa 12 kuukauden varastotilaa hakemuksen mukaisella eläinmäärällä. Hakemuksen piirroksien ja hakemustekstin välillä on ristiriitoja: eläinsuojan pohjapiirroksen taulukossa on erilaiset (pienemmät) eläinmäärät kuin hakemustekstissä. Vastaavasti poikkeavat tietenkin myös lietesäiliötilavuuden laskentataulukko. Viljakaisen laajennus sijoittuu keskelle perinteistä viljelyaluetta eikä naapurustolle aiheutuvat vaikutukset muuttune merkittävästi, vaikka volyymin nousu on huomattava. Toki lannankuljetuksen määrä lisääntyy selvästi. Kaukalovuoren I-luokan pohjavesialueella sijaitsevien peltojen (n. 3 hehtaaria kahdessa palassa) "käyttöteho" on harkittava tarkasti. Kunnat ja valtio ovat yhdessä panostaneet kaukalovuoren vedenhankintaan merkittäviä summia eikä pohjaveden laatu saa vaarantua alueella. Perusteltua on, että ko. pelloilla ainakin nestemäisten lannoitteiden (lietelanta ja virtsa) käyttö on kielletty. Ympäristölautakunta ja muut ympäristöviranomaiset ovat Kaukalovuoren pohjavesialueella rajoittaneet melko voimakkaasti muitakin toimintoja, kuten maa-ainesottoa ja soranmurskaustoimintaa juuri pohjaveden takia. Jaloittelu/laidunalueiden sijoittelulla ja järjestelyillä (esim. suojavyöhykkeet ojiin nähden) on estettävä lantavesien valuminen läheiseen Tuusjärveen, joka sijaitsee maastollisesti huomattavasti tilakeskusta ja peltoalueita alempana. Muistutukset Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia.
6/14 Hakijan vastine Hakijalle varattiin tilaisuus antaa vastine annetusta lausunnosta. Vastinetta ei annettu. ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon ympäristökeskus myöntää Juha ja Seija Viljakaiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Eläinsuojiin saa sijoittaa enintään 200 lypsylehmää, 90 lihanautaa, 115 hiehoa ja 130 nuorkarjayksilöä. Eläinmääriä voidaan muuttaa, jos lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteenlaskettua lannantuottoa. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisena seuraavilla lupamääräyksillä: Lupamääräykset 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että siitä ei pääse lietelantaa, virtsaa, säilörehun puristenestettä, eläinsuojien ja maidonkäsittelylaitteiden pesuissa syntyviä jätevesiä tai muita jätevesiä pinta- tai pohjavesiin. Lannan varastointitilavuudet on mitoitettava 12 kk:n varastointitarpeen mukaisesti. Eläinsuojien pohjarakenteiden, lietesäiliöiden ja lietekuilujen sekä lantaloiden on oltava vesitiiviitä. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä niiden kunto on tarkastettava ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lantavarastojen kuormauspaikkojen on oltava tiivispohjaisia. Avoimet lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suojarakenteella. (YSL 8, 43, 103, JL 6 ) 2. Lannan levitykseen on oltava vuosittain käytössä vähintään 235 ha peltoalaa. Tässä pinta-alassa eivät ole mukana vesistöjen rannoilla ja valtaojien
varsilla olevien peltojen vähintään 10 metrin levyiset suojakaistat, joille lantaa ja torjunta-aineita ei saa levittää. 7/14 Levityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Suoraan vesistöön rajoittuvilla pelloilla lanta on levitettävä ympäristönsuojelullisesti parhaan viljelykäytännön ja levitystekniikan mukaisesti. Suoraan vesistöön rajoittuvilla pelloilla on jätettävä vesistön suuntaan vähintään 30 m suojakaista. Talousvesikaivoihin on jätettävä 50 metrin levyiset suojakaistat. Edellä mainitut suojaetäisyydet koskevat myös pyöröpaalatun säilörehun varastointia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä suojaetäisyyksiin sekä kuljetuskaluston kuntoon ja puhtauteen liikuttaessa yksityisillä ja yleisillä teillä. Levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon pyhät, juhlapyhät yms. niin, että naapureille koituva haju- ja muu haitta on mahdollisimman vähäinen. Levitystä on vältettävä myös erityisen sateisina ajankohtina. Laidun- ja jaloittelualueet on suunniteltava ja sijoitettava siten, että ne eivät aiheuta vesistön pilaantumista. (YSL 43, NaapL 17 ) 3. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi, lannan käsittely ja varastointi sekä kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia haju- tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. (YSL 43 ) 4. Ongelmajätteet kuten loisteputket, akut, paristot ja jäteöljyt, käytetyt ruiskut ja lääkkeet on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen tai muuhun asianmukaiseen paikkaan vähintään kerran vuodessa. Ongelmajätteiden varastointi tilalla on järjestettävä siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa ja niitä ei pääse leviämään ympäristöön. Hyötyjätteet kuten paperi-, pahvi-, metalli-, lasi- ja muovijätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Jätehuollossa on huomioitava myös kunnan jätehuoltomääräykset. (YSL 43, JL 6 ) 5. Yksivaippaiset polttoainesäiliöt on varustettava tiiviillä suoja-altailla ja säiliöt on sijoitettava katettuun tilaan. Tiiviillä suoja-altailla ja katoksella varustettujen säiliöiden sijasta voidaan käyttää myös kaksivaippaisia poltto-
8/14 ainesäiliöitä. Säiliöt on varustettava lapon estolaitteilla. Öljyvuotojen talteenottoon on varauduttava varaamalla säiliöiden läheisyyteen riittävästi imeytysmateriaalia. Öljysäiliöt on oltava määräyksen mukaisia viimeistään 30.6.2010. (YSL 7, 8, 43, JL 6 ) 6. Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte on toimitettava välittömästi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastopaikka ja ruhot tulee varastoinnin ajaksi peittää. Jos kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla. (YSL 43 ) 7. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, sekä ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman estämiseksi tulevaisuudessa. (YSL 43, 62 ) 8. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, JL 6 ) 9. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Vuosittain maaliskuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle on toimitettava tiedot eläinmääristä sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittelypaikka, lannan levitysaloista ja -paikoista. Ilmoituksen voi tehdä niin halutessaan sähköisesti ympäristöhallinnon TYVI-palvelun välityksellä. (YSL 46, JL 51, 52 )
9/14 10. Ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoa on sen valmistumisesta tehtävä ilmoitus Etelä-Savon ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. (YSL 43 ) LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Jos eläinsuojaa aiotaan käyttää vielä vuoden 2019 jälkeen, on luvan ehtojen tarkistamiseksi tehtävä hakemus vuoden 2018 loppuun mennessä. (YSL 55, 57, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Rantasalmen kunnan ympäristölautakunnan lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 1 ja 2. Pohjavesialueella sijaitsevia peltoja ei viljellä eikä niille levitetä lietelantaa, joten niitä ei ole tarpeen huomioida lupamääräyksissä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Etelä-Savon ympäristökeskus katsoo, että harjoitettaessa toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudattaen annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti karjasuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille.
10/14 Lupamääräysten perustelut Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lietelannan varastointi ja lietesäiliön täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin jos toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Riittävillä varastotilavuuksilla pyritään varmistamaan se, että liete voidaan levittää ympäristönsuojelun ja kasvien ravinnontarpeen kannalta edullisimpana ajankohtana. Pohjaveden pilaaminen on ympäristönsuojelulain perusteella ehdottomasti kielletty. Lietesäiliön säännöllisillä tarkastuksilla varmistetaan säiliöiden tiiveys myös toiminnan aikana. (Määräys 1) Lannan käsittelyä ohjataan lähinnä valtioneuvoston asetuksella maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä ympäristöministeriön ohjeella kotieläintalouden ympäristönsuojelusta. Tavoitteena on lähinnä suojella pintavesiä, mutta myös levitysalueella olevia talousveden ottopaikkoja (kaivot, lähteet). Suoraan vesistöön rajoittuville pelloille määrätty leveämpi suojavyöhyke on tarpeen pintavesien suojelemiseksi. Suojavyöhykeperiaatetta on noudatettava myös pyöröpaalatun säilörehun varastoinnin sekä laidunalueiden kohdalla. (Määräys 2) Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyväistä rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Hajua syntyy erityisesti lietelannan käsittelystä ja varastoinnista avoimissa tiloissa, mistä syystä näihin toimintoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. (Määräys 3) Syntyvät jätteet on kerättävä ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista, maiseman rumentumista tai vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja kustannuksiltaan kohtuullista. (Määräys 4) Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. (Määräys 5)
11/14 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (850/2005) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ennen laitoskäsittelyä ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Määräys 6) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 7) Toiminnanharjoittaja on vastuussa kiinteistön ympäristövaikutuksista myös toiminnan loputtua. Tästä syystä on tarpeen suunnitella toiminnan lopettamiseen liittyvät ympäristönsuojelutoimenpiteet etukäteen ja toimittaa suunnitelma valvontaviranomaisen tarkastettavaksi. (Määräys 8) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 9) Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuojan rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja että rakenteet täyttävät asianomaiset maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet. (Määräys 10) LUVAN VOIMASSAOLO Päätös korvaa lainvoiman saatuaan aikaisemman Etelä-Savon ympäristökeskuksen 25.04.2002 päivätyn päätöksen 0502Y0008-131 ja on voimassa toistaiseksi. Jos toiminta muuttuu tai laajenee oleellisesti, on haettava uutta lupaa. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 )
12/14 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 7, 8, 28, 35, 38, 42, 43, 45, 46, 54, 56, 62, 96, 100, 103 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/93) 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 1 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään 785 euroa käsittelymaksua. Maksu perustuu valtion maksuperustelakiin (150/1992) ja ympäristöministeriön asetukseen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006). Toiminnan olennaista muuttamista (ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentti), lupamääräyksen tarkistamista (ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentti) tai luvanmukaisen toiminnan jatkamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Taulukon mukainen maksu muusta eläinsuojasta on 1 570 euroa.
LUPAPÄÄTÖKSEN TIEDOTTAMINEN 13/14 Päätös Juha ja Seija Viljakainen (lasku mukana) Jäljennös päätöksestä Rantasalmen rakennuslautakunta Rantasalmen ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Valvoja Ilmoitus päätöksestä Ne, joille on YSL:n 38 :n 2 momentin mukaan on annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Ilmoitus kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Rantasalmen kunnan ilmoitustaululla ja laitoksen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 96 ) Valitusosoitus on liitteenä Ympäristölupainsinööri Ari Liimatainen Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg
14/14 LIITTEET Valitusosoitus Asiakaskysely Päätöksen valmisteluun on esittelijän lisäksi osallistunut työharjoittelija, ympäristöinsinööri (AMK) Anne Laitinen.
VALITUSOSOITUS LIITE Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätökseen 1.12.2009 DIAARINUMERO 0502Y0008-113 Valitusviranomainen Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelle osoitetulla kirjallisella valituksella. Valitus on jätettävä Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Jääkärinkatu 14, 50100 MIKKELI Telefax: 020 490 4509 Puhelin: 020 490 106 Aukioloaika: klo 8.00-16.15 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valitusaika Päätös on annettu 1.12.2009. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 31.12.2009 kello 16.15. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valituskirjelmän liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa. Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli www.ymparisto.fi/esa Jääkärinkatu 14 FI-50100 S:t Michel, Finland www.miljo.fi/esa