POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKÖ KO E LM A 1970 No 42 N:o 42 Kiertokirje valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesäännöstä I. Asetuskokoelmassa on julkaistu seuraava ohjesääntö (61/70): Valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesääntö. Annettu Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1970. Valtioneuvosto on kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön esittelystä päättänyt: Yleisiä säännöksiä. 4) palkkaa sairaus-, raskaus- ja synnytysloman ajalta. 1 s. Työntekijällä tarkoitetaan tässä valtioneuvoston päätöksessä yksityisoikeudelli 3 $. sessa työ- tai oppisopimussuhteessa olevaa Sairaanhoidon kustannuksista suoritetaan korvausta vain siltä osin, minkä suori valtion toimihenkilöä ja työntekijää, jonka säännöllinen työaika palveluksessa tai henkilön ollessa samanaikaisesti kahdessa tai tettu tutkimus tai annettu hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, työntekijän terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi useammassa palveluksessa niissä yhteensä on vähintään 20 tuntia viikossa. tullut hänelle maksamaan. 2. Työntekijällä on, sen mukaan kuin jäljempänä säädetään, oikeus saada sinä aikana, jona työsuhde on voimassa: 1) sairauden perusteella sairaanhoitoa työnantajan osoittamalta lääkäriltä tai poikkeustapauksessa muulta lääkäriltä; 2) työnantajan osoittaman lääkärin määräämää sairaalahoitoa; 3) eräissä tapauksissa korvausta sairaanhoidosta johtuvista välttämättömistä matkakustannuksista; sekä Lääkärinhoito. 4. Työnantaja suorittaa lääkärin työntekijälle antamasta hoidosta aiheutuneet kustannukset. Näihin luetaan myös lääkärin suorittama mahdollisen sairauden toteamiseksi tai hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen tutkimus sekä lääkärin määräämä fysikaalinen liikuntahoito ja siihen liittyvä tarpeellinen esikäsittely sekä erikoislääkärin määräämä muu fysikaalinen hoito edellyttäen, että hoitoa vaativa sairaus on kuulu- 7 8 9 4 7 0 /1 7
2 nut hoidon määränneen lääkärin erikoisalaan. Fysikaalinen hoito korvataan kuitenkin vain, mikäli hoidon on antanut lääkintävoimistelija tai hoito on annettu fysikaalista hoitoa antamaan hyväksytyssä lääketieteellisessä laboratoriossa. Mitä edellä on määrätty, koskee myös äkillisen hammassairauden vaatimaa ensiavunluontoista hoitoa. Hoidolla tarkoitetaan särkevän hampaan poistoa taikka sen hammasytimen kuolettamista, märkivän hampaan tai märkäpesäkkeen avausta ja äsken katkenneen hampaan vaatimaa ensiapua. Sairaalahoito 5 $. Työntekijällä on oikeus kussakin sairastumistapauksessa saada työnantajan kustannuksella lääkärin määräämää sairaalahoitoa julkisin varoin ylläpidetyssä sairaanhoitolaitoksessa työsuhteen kestoajasta riippuen seuraavasti: 1) vähintään 3 kuukautta 14 hoitopäivää 2) 1 vuoden 60 3) 4 vuotta 120 4) 7 vuotta 150 5) 10 vuotta 180 Sairaalahoitoon oikeuttavaksi ajaksi lasketaan koko se aika, jonka työntekijä on ollut valtion palveluksessa tai sotatilan aikana sotapalveluksessa, vaikka hänen työsopimussuhteensa olisi välillä katkennutkin, ei kuitenkaan 1 momentin 1 kohdassa mainitussa tapauksessa. Aikaisemmin tapahtuneen palvelun hyväksi lukemisen edellytyksenä tulee olla 1 momentin 2 5 kohdassa mainituissa tapauksissa vähintään kuusi kuukautta jatkunut työsuhde välittömästi ennen sairastumista. Sairaalahoitoon oikeuttavaksi ajaksi lasketaan myös varusmiehenä palveltu aika, mikäli tämä palvelus välittömästi liittyy sairaalahoitoon oikeuttavaan työsuhteeseen. Työnantajan suorittamien sairaalahoidon kustannusten vähentämisestä työntekijälle sairausajalta maksettavasta palkasta määrätään 12 :ssä. 6 $. Sairaalahoidon kustannuksia ei suoriteta työnantajan toimesta, mikäli työntekijä jo työhön tullessaan olisi ollut välittömän sairaalahoidon tarpeessa. Matkakustannukset 7 S- Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijälle vapaan matkan tai maksamaan hänelle korvauksen matkasta lääkärille tai sairaalaan ja takaisin tahi korvaamaan lääkärin matkakustannukset potilaan luokse seuraavissa tapauksissa: 1) vaikean taudinkohtauksen sattuessa, milloin työntekijän tila sitä vaatii; ja 2) työnantajan antaman työmääräyksen perusteella työssä vieraalla paikkakunnalla varsinaisen työ- tai asuinpaikkakuntansa ulkopuolella olevalle työntekijälle. Milloin työntekijä kuolee ollessaan valtion työssä tai työnantajan osoittamassa sairaalahoidossa asuinpaikkakuntansa ulkopuolella, suoritetaan ruumiin kuljettaminen asuinpaikkakunnalle työnantajan kustannuksella. Lääkkeet 8. Työmaalla työnantajan toimesta annetut lääkkeet kustantaa työnantaja. Palkka sairausajalta 9 S. Työntekijälle suoritetaan kussakin sairastumistapauksessa lääkärin lausunnon perusteella myönnetyn sairausloman ajalta palk
kaa siten kuin 5 :ssä on sairaalahoidon saamisen perusteista ja hoitoajoista määrätty. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden mutta ei yli kolmea kuukautta ja joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, suoritetaan sairausajan palkka kolmannen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä enintään siihen saakka, josta alkaen työntekijä on oikeutettu sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu koko edellä mainitun enimmäisajan, maksetaan palkka myös molemmilta odotuspäiviltä. Palkka suoritetaan kahdelta ensimmäiseltä viikolta täysimääräisenä. Sen jälkeiseltä ajalta maksetaan palkkana kaksikolmannesta keskipäiväansion mukaan lasketusta palkasta. 10. Työntekijälle voidaan myöntää työnantajan osoittaman sairaanhoitajan tai terveyssisaren lausunnon tai työnantajan hyväksymän muun selvityksen perusteella sairauslomaa enintään viisi päivää. Tänä aikana on työntekijällä oikeus saada palkkaa sairausajalta niinkuin tässä päätöksessä on määrätty. 11 $. Kuukausipalkalla työskentelevälle työntekijälle suoritetaan palkkaa sairausaikaan sisältyviltä päiviltä ja hänen keskipäiväansionaan pidetään määrää, joka saadaan, kun kuukausiansio, ylityökorvauksia lukuun ottamatta, jaetaan kolmellakymmenellä. Muulle kuin kuukausipalkalla työskentelevälle työntekijälle suoritetaan palkkaa sairausaikaan sisältyviltä työpäiviltä. Hänen keskipäiväansionaan pidetään määrää, joka saadaan, kun sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden alkamista lähinnä edeltäneeltä kalenterikuukaudelta tai, milloin palkanmaksukausi ei ole kalenterikuukausi, sairautta lähinnä edeltäneeltä kuukauden pituiselta palkanmaksukaudelta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, ylityökorvauksia lukuun ottamatta, jaetaan niiden päivien lukumäärällä, joina työntekijä sen kuukauden aikana on ollut työssä. 12 $. Työnantajan suorittamat sairaalahoidon kustannukset vähennetään työntekijälle sairausajalta maksettavasta palkasta alimman sairaalamaksuluokan mukaan. Huoltovelvolliselle työntekijälle on kuitenkin jäätävä vähintään yksi kolmasosa keskipäiväansiosta, jos huollettavia on yksi sekä lisäksi kymmenen prosenttia keskipäiväansiosta kutakin seuraavaa huollettavaa kohti, yhteensä kuitenkin enintään kaksi kolmasosaa keskipäiväansiosta. Muulle kuin huoltovelvolliselle työntekijälle on palkasta jäätävä vähintään yksi viidesosa keskipäiväansiosta. Huoltovelvollisena pidetään henkilöä, joka kotonaan huoltaa aviopuolisoaan tai 17 vuotta nuorempaa lasta, taikka vanhempaansa tai muuta sellaista perheenjäsentä, jonka toimeentulo on huomattavasti riippuvainen hänestä. Lapsena pidetään myös ottolasta ja aviopuolison lasta. 13 S. Työtapaturma- ja ammattitautitapauksissa suoritetaan työntekijälle tapaturmavakuutuslain mukaisen korvauksen ennakkoa samojen perusteiden mukaan kuin 9 :ssä sairausajan palkan maksamisesta on määrätty. Mikäli maksettu ennakko on vahvistettua korvausta suurempi, ei erotusta peritä työntekijältä takaisin. 3
4 Ennakosta, jonka työnantaja suorittaa, on ilmoitettava tapaturmavirastolle siten kuin siitä on tapaturmavakuutuslaissa erikseen säädetty. 14. Naispuolinen työntekijä saa raskauden ja synnytyksen vuoksi lomaa täysin palkkaeduin ajaksi, johon sisältyy 54 arkipäivää ja joka alkaa 18 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, jos synnytys tapahtuu ennen mainitun 18 päivän aikaa, katsotaan loma alkaneeksi synnytyspäivästä lukien. Edellä 1 momentissa tarkoitettuna palkan saamisen edellytyksenä on kuitenkin, että asianomainen on ollut valtion palveluksessa välittömästi ennen loman alkamista vähintään kuusi kuukautta ja että hän toimittaa työnantajalle viimeistään 70 päivää ennen laskettua synnytystä kunnallisen äitiys- ja lastenneuvolan tai lääkärin antaman todistuksen raskauden kestoajasta. Lisäksi hänen tulee toimittaa työnantajalle todistus sairausvakuutuslain 30 :n 4 momentissa edellytetystä jälkitarkastuksesta viipymättä sanotussa tarkastuksessa käytyään. Jos työntekijä raskauden ja synnytyksen takia myönnetyn loman jälkeen sairauden vuoksi on edelleen estynyt ryhtymästä työhönsä, maksetaan sairausajan palkka raskauden ja synnytyksen vuoksi myönnetyn loman päättymistä seuraavasta päivästä lukien 9 :n säännösten mukaisesti. 15 $. Mitä sairausajan palkasta 9 :n 2 momentissa on määrätty, noudatetaan kuitenkin vain, milloin tämän ohjesäännön soveltamisesta työntekijän työsuhteeseen on sovittu työsopimuslain 20 :n 6 momentissa tarkoitetulla tavalla. Muutoin noudatetaan, mitä sairausajan palkasta työsopimuslain 20 :n 2 momentissa on säädetty. Erinäisiä säännöksiä 16. Jos työntekijä on vilpillisesti tai törkeästä tuottamuksesta ilmoittanut väärin tai salannut jonkin seikan, jolla on merkitystä tämän ohjesäännön mukaisen etuuden saamiseen tai suuruuteen, taikka jos hän on itse tai toisen avulla tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden tahi hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden syntymiseen, voidaan hänelle tämän ohjesäännön mukaan kuuluva etuus evätä tai alentaa. Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan vastaavasti, jos työntekijä on tahallaan estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, hengenvaaralliseksi katsottavaa tutkimus- tai hoitotoimenpidettä lukuun ottamatta, taikka jos hän ei ole päästänyt luokseen työnantajan lähettämää lääkäriä tai sairaanhoitajaa tahi muuta tämän valtuuttamaa henkilöä. 17 $. Työntekijä, jolle suoritetaan tämän ohjesäännön mukaan palkkaa sairaus- tai synnytysloman ajalta, on velvollinen toimittamaan työnantajalle sairausvakuutuslain 28 :n mukaan suoritettavan päivä- tai äitiysrahan hakemista varten tarvittavat tiedot ja selvitykset, mikäli työnantajalla ei ole niitä käytettävissään. Työntekijällä ei kuitenkaan ole oikeutta saada sairaus- tai synnytysloman ajalta sairausvakuutuslain mukaista päivä- tai äitiysrahaa enempää kuin sen määrän, millä päivä- tai äitiysraha ylittää hänen saamansa palkan tai muun korvauksen. Se osa päivätai äitiysrahasta, mitä ei ole maksettava vakuutetulle, suoritetaan työnantajalle.
18. Työnantajan on jokaisessa työpaikassa, jossa tätä ohjesääntöä sovelletaan, pidettävä ohjesääntö sopivassa paikassa työntekijäin nähtävänä. 19. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön avuksi asettaa valtioneuvosto valtion töiden huoltotoimikunnan, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja ja tehdä esityksiä tämän ohjesäännön soveltamista koskevissa asioissa. 2 0. Tarkemmat määräykset tämän ohjesäännön soveltamisesta antaa kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö, jolla on myös oikeus erityisistä syistä myöntää poikkeuksia ohjesäännön määräyksistä. 21. Tämä ohjesääntö tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1970 ja sillä kumotaan 30 päivänä maaliskuuta 1966 annettu valtioneuvoston päätös, joka sisältää valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesäännön (193/66). 5 II. Ohjesäännön soveltamisesta kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö on antanut seuraavan päätöksen: KULKULAITOSTEN JA YLEISTEN TÖIDEN MINISTERIÖN PÄÄTÖS valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesäännön soveltamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1970. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö on valtioneuvoston 22 päivänä tammikuuta 1970 antaman valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesäännön (61/70) 19 :n nojalla päättänyt seuraavaa: Sovellutusala Valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesäännön soveltamispiiriin kuuluvat kaikki yksityisoikeudellisessa työ- tai oppisopimussuhteessa olevat valtion toimihenkilöt ja työntekijät, joiden säännöllinen työaika palveluksessa tai henkilön ollessa samanaikaisesti kahdessa tai useammassa palveluksessa, niissä yhteensä on vähintään 20 tuntia viikossa. Näin ollen myös työntekijään, jonka päivittäinen työaika on epäsäännöllinen, mutta viikottainen työaika on 20 tuntia tahi enemmän, sovelletaan ohjesäännön määräyksiä. Etuuksien saannin edellytykset Terveydenhuollon ohjesäännön myöntämistä etuuksista suoritetaan korvausta vain siltä osin, minkä suoritettu tutkimus tai annettu hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen olisi tullut työntekijälle maksamaan, hänen terveydentilaansa kuitenkaan vaarantamatta. Vaikean taudinkohtauksen sattuessa, milloin työntekijän tila sitä vaatii, tulee hoitotoimenpiteet toteuttaa viipymättä. Muissa sairaustapauksissa etuuksien saannin edellytyksenä on: 1) että työntekijällä on lääkärin tarkastukseen mennessään työnantajan valtuutta
6 man henkilön antama, vahvistetun kaavan mukainen osoitus lääkärille. Työnantajan työmääräyksen perusteella asuin- tai työpaikkakuntansa ulkopuolella työskentelevälle työntekijälle korvataan lääkärinkulut alkuperäistä lääkärin palkkiokuittia vastaan, mikäli hän sairastuu ja tarvitsee lääkärinhoitoa vieraalla paikkakunnalla ollessaan, jos hänellä ei ole mahdollisuutta saada esimieheltään osoitusta lääkärille. 2) että tutkimuksen suorittaa tai hoitoa antaa työpaikan lääkäri. Työpaikan lääkärillä tarkoitetaan viraston tai laitoksen virkalääkäriä, työmaan sopimuslääkäriä tai sitä lääkäriä tai hammaslääkäriä, jonka vastaanotolle työntekijä on saanut osoituksen, 3) että laboratoriossa tai röntgenlaitoksessa tai sairaalan poliklinikalla suoritettu tutkimus tai annettu hoito tai fysikaalinen hoito perustuu työpaikan lääkärin määräykseen, 4) että sairaalahoito perustuu työpaikan lääkärin määräykseen sekä on annettu julkisin varoin ylläpidetyssä sairaanhoitolaitoksessa, 5) että ennen sairauden ajalta maksettavan palkan suorittamista on työnantajalle toimitettu todistus sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä, 6) että ennen raskauden ja synnytyksen vuoksi myönnetyn loman ajalta maksettavan palkan suorittamista on työnantajalle toimitettu lääkärin tai kunnallisen äitiysneuvolan antama todistus raskauden kestoajasta ohjesäännön 14 :n 2 momentissa säädetyssä määräajassa. Lääkärinhoito Sairaustapauksessa on työntekijällä oikeus työnantajan kustantamaan lääkärinhoitoon välittömästi työsuhteen alettua. Lääkärintutkimuksen tai -hoidon tarpeessa olevalle työntekijälle annetaan osoitus työpaikan lääkärin vastaanotolle. Mikäli työpaikan lääkäri katsoo työntekijän olevan erikoislääkärin tutkimuksen tai hoidon tarpeessa, annetaan työntekijälle, tämän pyynnöstä, sairaanpassi erikoislääkärille viraston tai laitoksen antamien ohjeiden mukaisesti. Jos työntekijä omatoimisesti turvautuu erikoislääkäriin, ei näitä kustannuksia korvata työnantajan toimesta. Lääkärin määräämä, asianomaista hoitoa antamaan hyväksytyssä röntgenlaitoksessa tai laboratoriossa tahi sairaalan poliklinikalla suoritettu tutkimus tai hoito sekä fysikaalinen hoito korvataan (elleivät ne sisälly lääkärin laskuun) työntekijälle alkuperäisiä maksukuitteja vastaan. Äkillisen hammassairauden sattuessa annetaan työntekijälle osoitus hammaslääkärille. Hammaslääkärin hoidosta korvataan vain ohjesäännössä selvitetty ensiapuluontoinen hoito. Sairaalahoito Vaikka työntekijällä sairaustapauksissa on oikeus ilmaiseen lääkärinhoitoon välittömästi työsuhteen alettua, alkaa työntekijän oikeus työnantajan kustantamaan sairaalahoitoon ohjesäännön 5 ja 12 :ssä säädetyin edellytyksin vasta sen jälkeen, kun työsuhde yhtäjaksoisesti on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Oikeus työnantajan kustantamaan sairaalahoitoon alkaa erikseen kussakin sairastumistapauksessa. Erillisenä sairastumistapauksena ei voida kuitenkaan pitää sairastumista, jonka lääkäri toteaa olevan edellisen sairauden välitöntä jatkumista. Matkakustannukset Vaikean taudinkohtauksen sattuessa, milloin työntekijän tila sitä vaatii, on työnantaja velvollinen järjestämään työntekijälle vapaan matkan lääkäriin tai sairaalaan ja takaisin tahi myöntämään matkakorvauksen. Vapaa matka myönnetään myös työnteki
jälle, joka sairastuu ollessaan työnantajan määräyksestä työssä varsinaisen työ- tai asuinpaikkakuntansa ulkopuolella. Matkat tulee suorittaa olosuhteet huomioon ottaen halvinta kuljetustapaa käyttäen. Lääkkeet Työmaalla työnantajan toimesta annetut lääkkeet korvaa työnantaja kokonaan. Tällä tarkoitetaan lähinnä työmaiden ensiapukaapeissa olevia sekä työmaan sairastuvassa työntekijälle annettavia lääkkeitä. Sairausloman myöntäminen Sairausloma myönnetään lääkärinlausunnon perusteella. Lyhytaikaisissa, enintään 5 päivää kestävissä sairaustapauksissa voidaan sairauslomaa myöntää myös työnantajan osoittaman sairaanhoitajan tai terveyssisaren lausunnon perusteella. Lääkintäviranomaisten ilmoittaman laajan epidemian aikana sekä kaukana asutuskeskuksista sijaitsevilla työmailla ja majoitustyömailla voidaan lyhytaikaisissa sairaustapauksissa myöntää sairauslomaa myös työnantajan hyväksymän muun luotettavan selvityksen perusteella. Mikäli sairaus kestää yli 5 päivää, on aina suoritettava lääkärin tutkimus. Palkka sairausloman ajalta Myönnetyn sairausloman ajalta suoritetaan työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta, palkkaa yhtä pitkältä ajalta kuin hänellä on oikeus ohjesäännön 5 :n mukaiseen työnantajan kustantamaan sairaalahoitoon. Lyhytaikaisessa, alle 3 kuukautta kestäneessä työsuhteessa suoritetaan sairausloman ajalta palkkaa ohjesäännön 9 :n 2 momentin mukaisesti. Mikäli työntekijä sairastuu kesken työvuoron, maksetaan hänelle tältä päivältä vastaava palkka työpalkkana, ja sairausajan palkan maksaminen aloitetaan ensimmäiseltä täydeltä sairauspäivältä. Keskipäiväansiota laskettaessa on huomattava, että työntekijälle maksettuun tai maksettavaksi erääntyneeseen palkkaan katsotaan kuuluvan työehtosopimuksissa tai muutoin määritellyt erilaiset henkilökohtaiset tai olosuhdelisät sekä yli- ja hätätöiden osalta peruspalkka, mutta ei korotusosaa. Jos työntekijä on ollut sen kalenterikuukauden tai kuukauden pituisen palkanmaksukauden aikana, jonka perusteella keskipäiväänsä lasketaan, arkipyhänä työssä, otetaan arkipyhältä saatu palkka huomioon keskipäiväansiota laskettaessa. Jos työntekijä ei ole ollut arkipyhänä työssä, ei mainittua päivää eikä siitä maksettavaa korvausta oteta huomioon keskipäiväansiota laskettaessa. Mikäli työntekijän sairausaikaan sisältyy arkipyhiä, maksetaan näiltä päiviltä sairausajan palkkaa vain siinä tapauksessa, että hän terveenä ollessaan olisi työskennellyt mainittuina päivinä. Ennakkokorvaus työtapaturmissa Ohjesäännön 13 :n mukaan maksetaan työntekijälle tapaturmatapauksissa tapaturmakorvauksen ennakkoa samojen perusteiden mukaan kuin 9 :ssä sairausajan palkan maksamisesta säädetään. Mikäli työntekijä kuitenkin haluaa saada tapaturmakorvauksen suoraan tapaturmatoimistolta, lopetetaan ennakon maksaminen työntekijän sitä esittäessä. Erinäisiä säännöksiä Ohjesäännön perusteella toteutetun terveydenhuollon aiheuttamien kustannusten kirjaaminen ja tilastointi tulee toteuttaa kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön erikseen antamien ohjeiden mukaisesti. Sairausvakuutuslain 28 :n säännösten perusteella työnantajalle suoritettavan päivä- tai äitiysrahan saamiseksi sekä sanotun lain 29 :n edellyttämien työpaikkalääkin- 7
8 tähuollon kustannusten korvaamista koskevat sairausvakuutustoimistolle tehtävät anomukset tulee toteuttaa valtiovarainministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Terveydenhuoltoa koskevat säännökset sisältävät sellaisia sosiaalisia etuisuuksia, että niistä tulee jokaisen työntekijän saada tieto. Tämän vuoksi tulee terveydenhuollon ohjesääntö sekä siitä annetut ministeriön soveltamisohjeet pitää sopivassa paikassa työntekijäin nähtävänä. III. Posti- ja lennätinhallitus antaa lisäksi seuraavat Sovellutusala 1. Valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesäännön soveltamispiiriin kuuluvat posti- ja lennätinlaitoksen palveluksessa työsopimussuhteessa oleva toimihenkilö tai työntekijä, jonka säännöllinen työaika palveluksessa tai henkilön ollessa samanaikaisesti kahdessa tai useammassa palveluksessa, niissä yhteensä on vähintään 20 tuntia viikossa. 2. Ohjesäännön piiriin kuuluvat myös autovarikon toimistotyöntekijä, keskusautokorjaamon, puhelinpiirin ja aluetoimiston toimihenkilö sekä sähkösanoman kantaja ja hoitosopimuksen tehnyt puhelinasemanhoitaja, joiden työaika on vähintään 20 tuntia viikossa. 3. Ohjesäännön piiriin eivät kuulu postiaseman hoitaja, maalaiskirjeenkantaja, postinkuljettaja eikä postinvaihtaja. SOVELTAMISOHJEET Sairausloman myöntäminen 1. Sairausloma myönnetään lääkärin lausunnon perusteella. 2. Lyhytaikaisissa, enintään viisi päivää kestävissä sairaustapauksissa voidaan sairauslomaa myöntää myös posti-ja lennätinlaitoksen terveyssisaren tai sairaanhoitajan sekä kunnallisen terveyssisaren, jolla on viran puolesta aikuisvastaanotto, lausunnon perusteella. 3. Lääkintäviranomaisten ilmoittaman laajan epidemian aikana sekä kaukana asutuskeskuksista sijaitsevilla työmailla Ja majoitustyömailla voidaan muuten täysin selvissä lyhytaikaisissa sairaustapauksissa, joissa lääketieteellinen tutkimus ei näytä välttämättömältä, katsoa esimiehelle tehty oma ilmoitus riittäväksi. Esimiehen tulee puolestaan tarvittaessa mahdollisuuksiensa mukaan vakuuttautua sairauden todenperäisyydestä ja myönteisessä tapauksessa ilmoittaa asiasta työnantajan edustajalle sairausloman myöntämistä varten. 4. Mikäli sairaus kestää yli viisi päivää, on aina suoritettava lääkärin tutkimus. 5. Perustellusta syystä voi esimies velvoittaa työntekijän kääntymään osoittamansa lääkärin puoleen. 6. Työnantajan edustajan on merkittävä myös lyhytaikaiset sairauslomat huolellisesti Sairaustapaukset-kirjaan sairauden alkamispäivän todistamiseksi myöhemmin mahdollisesti sairausvakuutustoimistolle tehtävää päivärahahakemusta varten.
Palkka sairausloman ajalta 1. Toimihenkilön tai työntekijän osalta, jota koskevassa posti- ja lennätinhallituksen antamassa ohjesäännössä tahi posti- ja lennätinhallituksen ja asianomaista alaa edustavan toimihenkilö- tai työntekijäjärjestön kesken solmitussa työehto- tai palkkasopimuksessa on määrätty tai sovittu noudatettavaksi terveydenhuollon ohjesääntöä, maksetaan sairausajan palkka yksinomaan sen mukaan kuin terveydenhuollon ohjesäännön 9 :ssä on määrätty. 2. Posti- ja lennätinhallituksen antaman ohjesäännön tahi työehtosopimuksen tai palkkasopimuksen piiriin kuulumattoman toimihenkilön ja työntekijän, jonka palvelussuhde ei ole kestänyt kolmea kuukautta, sairausajan palkan maksamiseen nähden sovelletaan, mitä työsopimuslain 20 :n 2 momentissa on määrätty. Terveydenhuollon ohjesäännön 9 :n määräyksiä noudatetaan hänen osaltaan hänen palvelussuhteensa kestettyä vähintään 3 kuukautta. 3. Posti- ja lennätinhallituksen antaman ohjesäännön tahi työehtosopimuksen tai palkkasopimuksen piiriin kuulumattomia toimihenkilö- tai työntekijäryhmiä ovat esim. posti- ja lennätinlaitoksen tietokonekeskuksessa työsuhteessa olevat systeemin suunnittelijat, ohjelmoijat, operaattorit ja reikäkorttilävistäjät sekä autovarikolla, keskusautokorjaamossa, puhelinpiirin piirikonttorissa ja aluetoimistossa palvelevat työsuhteessa olevat muut kuin teknilliset toimihenkilöt, kuin myös kiinteistötoimiston alaiset työsuhteessa olevat siivoojat ja talonmiehet sekä muut kuin Helsingin lennätinkonttorissa palvelevat sähkösanomankantajat. 4. Niiden toimihenkilöiden tai työntekijäin, joiden työaika on vähemmän kuin 20 tuntia viikossa, sairausajan palkka maksetaan, siitä riippumatta kuuluuko toimihenkilö tai työntekijä posti- ja lennätinhallituksen antaman ohjesäännön, työehto- tai palkkasopimuksen piiriin vai ei, työsopimuslain 20 :n 2 momentin mukaan, lukuunottamatta sanomalehdenkantajia, joihin sovelletaan heitä koskevaa posti-ja lennätinhallituksen antamaa ohjesääntöä tai palkkasopimusta. Kuukausipalkalla työskentelevän sairausajan palkan laskeminen 1. Kuukausipalkalla työskentelevän toimihenkilön ja työntekijän sairausajan palkka kahdelta ensimmäiseltä viikolta lasketaan jakamalla työsopimuksen mukainen kuukausipalkka sairauskuukauden päivien lukumäärällä ja kertomalla näin saatu päiväansio sairauspäivien lukumäärällä. Edellä mainitun sairausajan jakautuessa kahdelle kuukaudella käytetään jakajana kulloinkin kulumassa olevan kuukauden päivien lukumäärää. 2. Edellä 1 kohdassa mainitun palkan lisäksi maksetaan toimihenkilölle ja työntekijälle sairauspäivää kohti sairastumista edeltäneen kuukauden kuukausiansioon työsopimuksen mukaisen palkan lisäksi sisältyneestä ansiosta 1/30, mihin ansioon luetaan yli- ja hätätöiden osalta peruspalkka mutta ei korotusosaa. 3. Kaksi viikkoa ylittävältä sairausajalta maksetaan 2/3 keskipäiväansion mukaan lasketusta palkasta. Keskipäiväansio saadaan jakamalla työsopimuksen mukainen kuukausipalkka ja sairastumista edeltäneen kuukauden kuukausiansioon työsopimuksen mukaisen palkan lisäksi sisältynyt ansio 30 :llä, mihin ansioon luetaan yli- ja hätätyön osalta peruspalkka mutta ei korotusosaa. 4. Kuukausipalkalla työskentelevän toimihenkilön ja työntekijän, joka osan kuukautta on ollut sairaana, palkka sairausloman ulkopuolella olevien päivien osalta lasketaan siten, että päiväansio kerrotaan päi- 9
1 0 vien lukumäärällä. Päiväansio saadaan jakamalla työsopimuksen mukainen kuukausipalkka ko. kuukauteen sisältyvien päivien lukumäärällä. Terveydenhuollon ohjesäännön piiriin kuulumattoman sairausajan palkka Terveydenhuollon ohjesäännön piiriin kuulumattoman toimihenkilön ja työnteki- Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1970. jän sairausajan palkan määrä lasketaan aina siten kuin terveydenhuollon ohjesäännön 11 :ssä on säädetty. Eripainos edellä olevasta ohjesäännöstä lähetetään toimipaikoille myöhemmin liitettäväksi Säännöskokoelman kohtaan VI. 1. Pääjohtaja Oiva Saloila Johtaja T. Roine Helsinki 1970. Valtion painatuskeskus