Päätös. Etelä-Suomi Nro 31/2011/2 Dnro ESAVI/694/04.08/2010

Päätös Etelä-Suomi Nro 31/2011/2 Dnro ESAVI/694/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2011 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 58 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston Österbyn kaatopaikalle 17.6.2010 antaman ympäristölupapäätöksen Nro 25/2010/2 lupamääräyksen B.2. ja Uudenmaan ympäristökeskuksen 22.12.2006 myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 1957 lupamääräyksen B.5. muuttamista, Raasepori. LUVAN HAKIJA Raaseporin kaupunki Tekninen keskus Elina Kurjenkatu 11 A 10300 Karjaa Y-tunnus: 0131297-0 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Österbyn kaatopaikka Österbyntie, Tammisaaren kaupunginosa, Raasepori Kiinteistöt: 710-431-1-653 ja 710-709-1-29 Kiinteistöjen omistaja: Raaseporin kaupunki ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 7.12.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 d) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 58 :n perusteella ympäristöluvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelee ympäristöluvan myöntänyt viranomainen. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 d) mukaisesti kaatopaikkaa koskevan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupapäätös No YS 1957/22.12.2006, joka koski Österbyn kaatopaikan sulkemista. Vaasan hallinto-oikeuden päätös Nro 08/0364/1/1.12.2008, jolla hallintooikeus hylkäsi pyynnöt järjestää katselmus ja tarkastus kaatopaikalla. Hallinto-oikeus jätti tutkimatta myös puustovahinkoa koskevan korvausvaatimuksen. Hallinto-oikeus muutti lupamääräyksiä A.2. ja A.17. Määräys A.2. koskee kipsijätteen loppusijoitusta ja määräys A.17. lievästi pilaantuneen maa-aineksen hyödyntämistä esipeittokerroksessa. Hallinto-oikeus lisäsi lupamääräykseen A.14. kaksi ojien perkaukseen liittyvää kappaletta. Uudenmaan ympäristökeskuksen 9.10.2009 antama päätös No YS 1238, joka koski Österbyn kaatopaikan itäpuolisten ojien perkaussuunnitelman hyväksymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston 17.6.2010 myöntämä ympäristölupapäätös Nro 25/2010/2, joka koski Uudenmaan ympäristökeskuksen Österbyn kaatopaikan sulkemiselle antaman ympäristölupapäätöksen No YS 1957/22.12.2006 lupamääräyksen B.2. muuttamista. Vaasan hallinto-oikeuden 18.11.2010 antama päätös Nro 10/0299/1, joka koski Österbyn kaatopaikan itäpuolisten ojien perkaussuunnitelman hyväksymistä koskevan päätöksen No YS 1238/9.10.2009 palauttamista uudelleen käsiteltäväksi. VOIMASSA OLEVAT MÄÄRÄYKSET Etelä-Suomen aluehallintoviraston 17.6.2010 antamassa ympäristölupapäätöksessä Nro 25/2010/2 lupamääräys B.2. on seuraava: Esipeittokerroksen päälle on rakennettava seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: pintakerros > 1 metri kuivatuskerros > 0,5 metriä tiivistyskerros > 0,5 metriä tai muutoshakemuksessa esitetty bentoniittimatto kaasunkeräyskerros.

3 Kaatopaikan kaasunkeräyskerroksen yläpuolisissa rakennekerroksissa on käytettävä puhtaita maa-aineksia. Jätetäyttöaluetta on tarvittaessa vahvistettava lujiteverkolla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla menetelmällä alueilla, joissa jätetäytön tai jätetäytön alapuolisen maaperän stabiliteetti on epävakaa. Selvitys stabiliteetiltaan epävakaista alueista ja vahvistamisrakenteen käyttötarpeesta on liitettävä ympäristölupapäätöksen No YS 1957/22.12.2006 lupamääräyksessä B.8. velvoitettuun rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmaan erillisenä liitteenä. Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämässä ympäristölupapäätöksessä No YS 1957/22.12.2006 lupamääräys B.5. on seuraava: Kuivatuskerroksessa käytettävän mineraalisen materiaalin vedenläpäisevyyden on oltava k > 1 x 10-3 m/s. Kerroksen kaltevuuden on oltava riittävä, jotta vesi voidaan johtaa kerroksesta tehokkaasti vesienkeräilyjärjestelmien kautta avo-ojaan. Kuivatuskerroksen materiaali ja paksuus on valittava siten, että kerroksen toimivuus ei heikkene haitallisesti pitkän ajankaan kuluessa tukkeutumisen, painumisen tai muun tekijän seurauksena. Kuivatuskerroksen tukkeutumisen estämiseksi kerroksen pinta on suojattava tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. Rakenne on toteutettava siten, että kuivatuskerroksen toimivuutta, kuten kerroksesta poistuvan veden määrää, voidaan tarkkailla. Valitun kuivatuskerrosrakenteen pitkäaikaistoimivuus on osoitettava luotettavasti lupamääräyksen B.8. suunnitelmien erillisenä liitteenä. MUUTOSHAKEMUS Hakemus Ympäristövaikutukset Ympäristölupapäätöksen Nro 25/2010/2, 17.6.2010 lupamääräystä B.2. haetaan muutettavaksi kuivatuskerroksen materiaalin ja kerrospaksuuden osalta. Vaihtoehtoiseksi materiaaliksi esitetään salaojamattoa. Rakentamisaikaisen liikenteen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat vähenevät, koska vältytään suurien kuivatuskerroksen rakentamiseen tarvittavien maa-ainesmäärien kuljettamisesta kaatopaikalle. Maa-aineksia tarvitaan noin 36 000 m 3. Maa-ainesten kuljettamiseen tarvitaan noin kaksi tuhatta täysperävaunullista kuorma-autoa. Liikenteen vähentyessä onnettomuusriski pienenee. Kevennetyn rakenteen johdosta mahdolliset pintarakenteen aiheuttamat painumat pienenevät ja jätetäytön mahdollinen sortumisriski vähenee. Li-

4 säksi 0,5 metriä ohuempi rakenne pienentää maisemallista haittaa. Lisäksi vähennetään neitseellisten rakennemateriaalien käyttöä. Perustelut Yleiset perustelut Rakenne tehdään siten, että se vastaa vedenläpäisevyydeltään ja toiminnallisuudeltaan vähintään 0,5 metrin paksuista kuivatuskerrosta, jonka vedenläpäisevyys on k 1 x 10-3 m/s. Käytettävässä salaojamatossa on molemmilla puolilla neulasidottu suodatinkangas. Maton vettä johtava ydin on geomatto tai vähintään kaksikerroksinen geoverkko. Maton ytimen vähimmäispaksuus on 6 mm. Lisäksi määritetään valittavan maton vedenjohtavuuden pitkäaikainen hiipuma. Matto asennetaan puskusaumaan. Käytettävän salaojamattotyypin tarkempi valinta perustuu laskelmiin kuivatuskapasiteetin riittävyydestä käyttökohteessa. Laskelmissa otetaan huomioon muun muassa maksimipintakuorma, luiskakaltevuudet sekä vedenjohtavuuteen vaikuttavat tekijät, kuten maton paksuuden pieneneminen sekä kemiallinen ja biologinen tukkeutuminen. Salaojamattoa voidaan käyttää pintarakenteen kuivatuskerroksessa vaihtoehtoisena materiaalina (Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito-opas. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008). Salaojamaton toiminta perustuu nopeaan veden virtaukseen. Tällöin pienemmällä kerrospaksuudella saavutetaan sama lopputulos kuin tavanomaisella 0,5 metrin paksuisella rakenteella. Maton mitoitukselle on hyväksytyt laskentamenetelmät. Salaojamatto toimii myös tehokkaana tiivistysrakenteen suojakerroksena. Maton asentaminen on työteknisesti helppoa ja nopeampaa kuin alkuperäisen rakenteen. Teollisena materiaalina se on tasalaatuisempi kuin luonnonmateriaalit. Salaojamaton pitkäaikaiskestävyys "Raaseporin Österbyn kaatopaikan sulkeminen. Täydennys salaojamaton pitkäaikaiskestävyydestä. Tampereen teknillinen yliopisto. 6.4.2011."-selvityksessä on käsitelty salaojamaton vedenjohtavuuden säilymistä pitkällä aikavälillä, kaatopaikan luiskien ja tuotteen sisäisen leikkauslujuuden riittävyyttä ja materiaalin pitkäaikaiskestävyyttä. Lisäksi on esitetty vedenjohtavuuskapasiteetin laskentakaavat. Selvityksen yhteenvedossa todetaan, että Österbyn kaatopaikan sulkemisen työselityksen vaatimusten mukainen salaojamatto vastaa tehokkuudeltaan mineraalisesta aineksesta rakennettua kuivatuskerrosta. Työselityksessä on edellytetty pitkäaikaisen vedenjohtavuuden selvittämistä ja vedenjohtavuuteen vaikuttavien tekijöiden ottamista huomioon reduktiokertoimilla. Lisäksi on edellytetty valmistajan asennusohjeiden noudattamista,

5 levityssuunnitelman laatimista sekä kattavaa työn dokumentointia erityisesti saumoissa. Jyrkin luiskankaltevuus on 1:3, jossa salaojamaton ja viereisen materiaalien kitka on tarkistettava leikkauskokeilla. Salaojamaton käytöstä Österbyn kaatopaikan pintarakenteen kuivatuskerroksena työselityksen mukaisesti ei aiheudu pitkänkään ajan kuluessa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä maaperän pilaantumiskiellon tai pohjaveden pilaamiskiellon rikkomista. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 26.1.2011 ja 7.4.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 17.1.17.2.2011 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristövastuualueen ja Raaseporin kaupungin ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Raaseporin kaupungilta, Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Raaseporin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue edellyttää 8.2.2011 päivätyssä lausunnossaan muun muassa, että Österbyn kaatopaikkaan on sovellettava valtioneuvoston kaatopaikkapäätöstä. Voimassa olevassa ympäristöluvassa pintarakenne on hyväksytty kaatopaikkapäätöksen vaatimusten mukaisena. Edellytyksenä pintarakenteita koskevia määräyksiä lieventämiselle on se, että kaatopaikan pitäjä pystyy osoittamaan kaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarviolla, ettei kaatopaikasta ja jätteiden sijoittamisesta sille voi aiheutua pitkänkään ajan kuluessa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä maaperän pilaamiskiellon tai pohjaveden pilaamiskiellon rikkomista. Hakemuksessa Österbyn kaatopaikan sulkemista koskevan ympäristölupapäätöksen muuttamiseksi on esimerkki salaojamattorakenteesta, joka täyttää vedenläpäisevyydeltään ja toiminnallisuudeltaan 0,5 metrin paksuisen kuivatuskerroksen vaatimukset. Lisäksi on esitetty selvitys kaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutuksista kaatopaikan sulkemistyön aikana ja salaojamaton pitkän aikavälin käytössä.

6 Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue katsoo, että ympäristölupapäätöksen Nro 25/2010/2, 17.6.2010 lupamääräystä B.2. voidaan muuttaa niin, että kuivatuskerros toteutetaan joko valtioneuvoston päätöksessä määrätyn mukaisesti 0,5 metrin kuivatuskerroksella tai käyttämällä poikkeavaa ohutta rakennetta. Vaihtoehtoisten materiaalien ja rakenteen on vastattava toiminnallisilta ominaisuuksiltaan ja suojaustasoltaan lupapäätöksen No YS 1957/22.12.2006 määräyksen B.5. vaatimuksia. Raaseporin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa 16.2.2011 päivätyssä lausunnossaan hyväksyvänsä salaojamaton käytön kaatopaikan pintarakenteen kuivatuskerroksessa, kun varmistetaan seuraavat seikat: salaojamatto tai sen asentaminen ei vahingoita tiivistyskerroksen materiaalina käytettävää bentoniittimattoa bentoniittimaton ja salaojamaton väliin ei jää rakenteen stabiliteettia uhkaavaa liukupintaa kerrokseen valittava salaojamatto on tarkoitettu käytettäväksi kaatopaikkarakenteissa ja se vastaa toiminnallisilta ominaisuuksiltaan ja suojaustasoltaan määräyksissä mainittuja rakenteita vesi poistuu tehokkaasti kuivatuskerroksesta käyttämällä salaojaputkitusta tai muuta asianmukaista menetelmää. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta jätettiin yksi muistutus. AA toteaa 17.2.2011 päivätyssä muistutuksessaan, että sulkemisessa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja lisäksi noudatettava valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista 861/1997 myöhempine muutoksineen. Lupamääräyksen muuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia on myös arvioitava kokonaisuutena, eikä kaatopaikan sulkemisesta saa aiheutua enää negatiivisia vaikutuksia kaatopaikan ulkopuolelle. Kustannussäästöperusteilla ei voida tinkiä parhaimman käyttökelpoisen tekniikan käytöstä. Mahdollisen uuden tekniikan käytöstä ja sen soveltuvuudesta Österbyn kaltaiselle kaatopaikalle on esitettävä myös testituloksia. Kaupunki on todennut hakemuksessaan, että rakenteiden vastaavuus, parhaimman käyttökelpoisen tekniikan ja valtioneuvoston päätöksen toteuttamisesta ehdotetun muutoksen osalta, osoitetaan tarvittaessa laskennallisesti. Muistutuksessa viitataan FCG Finnish Consulting Group Oy:n laatimaan tekniseen selvitykseen ja Suomen ympäristökeskuksen laatimaan ohjeeseen 1/2008 kaatopaikkojen käytöstä poistamisesta ja sulkemisesta. Vaikka ohjeessa sivulla 52. todetaankin että salaojamattoa voidaan käyttää, on rakenteen riittävyydestä ja valtioneuvoston päätöksen noudattamisesta kuitenkin esitettävä riittävät selvitykset. Hakemusta on täydennettävä tältä osin, sillä ilman kyseisiä laskelmia ei voida ottaa kantaa siihen, onko ehdotettu muutos valtioneuvoston päätöksen ja parhaimman tekniikan mukainen, eikä myöskään siihen, soveltuuko menetelmä Österbyn kaatopaikan kuivatuskerroksen rakentamiseen.

7 Hakijan kuuleminen ja vastine Jos kuivatusrakenne toteutetaan valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, lopputuloksena pitäisi olla rakenne, joka on tiivis ja kestävä. Jos hakija haluaa poiketa valtioneuvoston päätöksen vaatimuksista, hänen on esitettävä riittävät selvitykset hakemuksensa tueksi. Hakemuksessa esitetyt selvitykset eivät ole riittäviä, koska selvityksessä todetaan, ettei selvityksiä kuivatuskapasiteetin riittävyydestä ole tehty. Aluehallintoviraston on erityisesti otettava huomioon, että suotovesien ja muiden kaatopaikkavesien hallinta on ollut kaatopaikalla erityisen ongelmallista myös sen sulkemisen jälkeen. Vedet ovat aiheuttaneet vahinkoa muistuttajan kiinteistön puolella. Tämän johdosta on erityisen tärkeää, että kaatopaikan sulkemisessa käytettävät materiaalit vastaavat sitä, mitä valtioneuvosoton päätöksessä on edellytetty. Hakemuksen liitteenä olevassa yhden sivun mittaisessa lausunnossa FCG Finnish Consulting Group Oy on ottanut kantaa sulkemistyön terveys- ja ympäristövaikutuksiin. Ehdotetun ratkaisun pitkäaikaisvaikutuksia ei ole selvitetty lausunnossa. Rakentamisen aikainen melu ja pöly ovat lyhytaikaisia vaikutuksia, ja niiden lisäksi ehdotuksen terveys- ja ympäristövaikutuksia arvioitaessa pitäisi ottaa kantaa ehdotetun ratkaisun pitkäaikaiseen kestävyyteen ja soveltuvuuteen. Rakenteen vaihtaminen toiseen, joka mahdollisesti ei täytä valtioneuvoston vaatimuksia, aiheuttaa kymmenen tai kolmenkymmenen vuoden kuluttua mitä todennäköisimmin suuremmat terveys- ja ympäristövaikutukset kuin tarvittavan maa-aineksen kuljettaminen paikalle nykyolosuhteissa. Hakemuksen tueksi esitetyt selvitykset eivät ota kantaa siihen, vastaako esitetty ratkaisu valtioneuvoston päätöksen vaatimuksia. Hakemusta tulisi tältä osin täydentää. Kaatopaikan sulkemisrakenteita arvioitaessa pitää ottaa huomioon, että rakenteiden pitää toimia myös pitkällä aikavälillä. Muistuttaja varaa itselleen mahdollisuuden lausua uudestaan täydennetystä hakemuksesta. Luvan hakijalle on 9.3.2011 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastine annetusta lausunnosta ja muistutuksesta. Raaseporin kaupungin Tekninen keskus tuo 21.3.2011 päivätyssä vastineessaan esille muun muassa seuraavaa: Muutosta on haettu ympäristöluvan pintarakenteita koskevan määräyksen B.2. osalta siten, että pintarakenteen kuivatuskerroksessa on mahdollista käyttää lupamääräyksestä poikkeavia rakenteita. Edellytyksenä rakenteen muutokselle on, että vaihtoehtoiset materiaalit vastaavat toiminnallisilta ominaisuuksiltaan ja suojaustasoltaan määräyksessä mainittuja rakenteita. Poikkeavaksi materiaaliksi on esitetty salaojamattoa. Muutoshakemuksen liitteenä on esitetty teknillinen selvitys salaojamatosta myös niiltä osin kuin Fromond tiedustelee muistutuksessaan.

8 Salaojamatoilla on useita eri valmistajia, joilla on useita eri mattotyyppejä. Maton valinnassa ja mitoituksessa on paljon huomioon otettavia asioita, jotka vaikuttavat rakenteen suorituskykyyn ja jonka vuoksi tarvitaan tuotekohtainen mitoitus. Maton valinnassa on käytettävä normaalia urakointi- ja hankintamenettelyä. Urakka-asiakirjoissa ei voida suosia yksittäistä materiaalivalmistajaa. Urakoitsija hankkii työselostuksessa esitetyt vaatimukset täyttävän tuotteen valmistajalta. Ennen varsinaista hankintaa tehdään salaojamaton mitoituslaskelmat. Laskelmilla osoitetaan salaojamaton vaatimusten mukaisuus, jonka riippumaton laadunvalvoja tarkastaa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Muutetut lupamääräykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto muuttaa Raaseporin kaupungin Tekniselle keskukselle Etelä-Suomen aluehallintoviraston 17.6.2010 myöntämän ympäristölupapäätöksen Nro 25/2010/2 lupamääräyksen B.2. ja Uudenmaan ympäristökeskuksen 22.12.2006 myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 1957 lupamääräyksen B.5. kuulumaan seuraavasti. Muutokset on alleviivattu. B.2. Esipeittokerroksen päälle on rakennettava seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: pintakerros > 1 metri kuivatuskerros > 0,5 metriä tai salaojamatto tiivistyskerros > 0,5 metriä tai muutoshakemuksessa 25.11.2009 esitetty bentoniittimatto kaasunkeräyskerros. Kaatopaikan kaasunkeräyskerroksen yläpuolisissa rakennekerroksissa on käytettävä puhtaita maa-aineksia. Jätetäyttöaluetta on tarvittaessa vahvistettava lujiteverkolla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla menetelmällä alueilla, joissa jätetäytön tai jätetäytön alapuolisen maaperän stabiliteetti on epävakaa. Selvitys stabiliteetiltaan epävakaista alueista ja vahvistamisrakenteen käyttötarpeesta on liitettävä ympäristölupapäätöksen No YS 1957/22.12.2006 lupamääräyksessä B.8. velvoitettuun rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmaan erillisenä liitteenä. B.5. Kuivatuskerroksessa käytettävän mineraalisen materiaalin vedenläpäisevyyden on oltava k > 1 x 10-3 m/s. Kerroksen kaltevuuden on oltava riittävä, jotta vesi voidaan johtaa kerroksesta tehokkaasti vesienkeräilyjärjestelmien kautta avo-ojaan. Kuivatuskerroksen materiaali ja paksuus on

9 valittava siten, että kerroksen toimivuus ei heikkene haitallisesti pitkän ajankaan kuluessa tukkeutumisen, painumisen tai muun tekijän seurauksena. Kuivatuskerroksen tukkeutumisen estämiseksi kerroksen pinta on suojattava tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. Rakenne on toteutettava siten, että kuivatuskerroksen toimivuutta, kuten kerroksesta poistuvan veden määrää, voidaan tarkkailla. Kerrokseen valittavan salaojamaton on oltava tarkoitettu käytettäväksi kaatopaikkarakentamisessa. Salaojamatolla toteutettavassa kuivatuskerroksessa on varmistettava veden tehokas poistuminen luiskan alaosasta käyttämällä salaojaputkitusta, rakentamalla luiskan alaosa mineraalisesta materiaalista tai muulla asianmukaisella vastaavan tasoisella menetelmällä. Valitun kuivatuskerroksen veden johtamiskyvyn säilyminen pitkällä aikavälillä Österbyn kaatopaikan olosuhteissa on osoitettava ja perusteltava erillisellä asiantuntijaselvityksellä. Valittavasta salaojamatosta on esitettävä yksityiskohtaiset maton mitoituslaskelmat. Selvitys ja laskelma on liitettävä ympäristölupapäätöksen No YS 1957/22.12.2006 lupamääräyksessä B.8 velvoitettuihin rakennus- ja mittaussuunnitelmiin erillisinä liitteinä. RATKAISUN PERUSTELUT Etelä-Suomen aluehallintovirasto on muuttanut hakemuksessa esitetyn lisäksi ympäristölupapäätöksen No YS 1957/22.12.2006 lupamääräystä B.5. Kuivatuskerrosmääräys on päivitetty vastaamaan salaojamattorakenteelta vaadittavia teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on käyttänyt ratkaisun taustamateriaalina "Kaatopaikan käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008. Suomen ympäristökeskus." -julkaisua. Kun otetaan huomioon edellä esitetyssä julkaisussa ja lupahakemuksessa esitetty aineisto, olivat lupamääräykset B.2. ja B.5 muutettavissa päätöksessä ilmenevin tavoin. Määräykset B.2. ja B.5. "Kaatopaikan käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008. Suomen ympäristökeskus."-julkaisussa salaojamatolle on lueteltu muun muassa seuraavat vaatimukset: maton molemmin puolin tulee olla suodatinkankaat maton tulee olla vaakatasossa kahteen suuntaan vettä johtava. Ohjeessa 1/2008 on virheellisesti esitetty salaojamaton ytimen vähimmäispaksuudeksi 20 mm. Yleisesti käytetty salaojamaton vähimmäispaksuus on 6 mm. Salaojamattorakenteessa edellytetty luiskan alareunarakenne parantaa luiskan alareunan stabiliteettia ja lisää kuivatuskerroksen varastointikapasiteettia ääritilanteessa. Lisäksi rakenteella varmistetaan, että poisto-oja ei ala padottaa luiskista tulevaa vettä.

10 Pitkäaikaistoimivuudella tarkoitetaan vedenjohtavuuden säilymistä ja materiaalien pitkäaikaiskestävyyttä sekä materiaalien riittävää stabiliteettia luiskissa. Mitoituslaskelmilla osoitetaan salaojamaton kuivatuskapasiteetin riittävyys. Laskelmissa otetaan huomioon muun muassa maksimipintakuorma, luiskakaltevuudet ja vedenjohtavuuteen vaikuttavat tekijät, kuten paksuuden pieneneminen, kemiallinen ja biologinen tukkeutuminen sekä kankaiden tunkeutuminen ytimeen. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Raaseporin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnot Lausunnoissa esitetty on otettu huomioon muutetuissa lupamääräyksissä. AA:n muistutus Raaseporin kaupunki on toimittanut 6.4.2011 päivätyn Tampereen teknillisen yliopiston laatiman selvityksen salaojamaton mitoituskriteereistä ja pitkäaikaistoimivuudesta. Lupaharkinnassa selvitys on arvioitu asiasisällöltään kattavaksi ja sisältävän yksilöidyt tiedot muutoshakemuksessa esitetyn rakenteen pitkäaikaistoimivuudesta. Selvitys täyttää olennaisilta osin valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) liitteen 1 kohdan 5 vaatimukset, jotka edellytetään tehtäväksi poikettaessa päätöksen rakennekerrosvaatimuksista. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. (YSL 100 ) Muilta osin Österbyn kaatopaikan sulkemisessa on noudatettava Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 1957/22.12.2006 määräyksiä, Vaasan hallinto-oikeuden 1.12.2008 antaman päätöksen Nro 08/0364/1 määräyksiä ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston 17.6.2010 myöntämän ympäristölupapäätöksen Nro 25/2010/2 määräyksiä.

11 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 31, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 53, 54, 56, 58, 96, 97, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16, 18, 19, 37 Jätelaki (1072/1993) 6 Jäteasetus (1390/1993) 8 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 392. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon liitteen kohdan 2.1. mukaan lupamääräysten muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 30 % taulukon mukaisesta maksusta. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan käsittelymaksu on 9 580 euroa. Koska taulukon mukainen maksu olisi luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 48 euroa/h. Asian käsittelyyn kului 29 tuntia. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Raaseporin kaupunki Tekninen keskus Elina Kurjenkatu 11 A 10300 Karjaa Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Raaseporin kaupunginhallitus Raaseporin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta Raaseporin kaupungin terveydensuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi-694-04-08-2010 mukaisesti.

12 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristövastuualueen ilmoitustaululla. Päätös kuulutetaan Raaseporin kaupungin virallisella ilmoitustaululla. (YSL 54 )

13 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. Liite Valitusosoitus Pekka Häkkinen Jaakko Heinolainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Heinolainen. JHe/ts

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 19.5.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.