Jarkko Rapala Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen muutokset 1
Tausta Juomavesidirektiivin (98/83/EY) liitteiden muutos Komission direktiivi (EU) 2015/1787 Muutokset saatettava kansallisesti voimaan viimeistään 27.10.2017 Riskinarvioinnin ja riskienhallinnan korostuminen talousveden valvonnassa WHO: Water Safety Planning (WSP) vuodesta 2003 Kansallinen voimaan saattaminen (ja häiriötilanteisiin varautumisen tarkentaminen) Terveydensuojelulain 2, 8 ja16 20 muutos 1.1.2017 Talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun STM:n asetuksen (1352/2015) muutos, tulee voimaan 27.10.2017 2
Muutosten pääasiallinen sisältö Riskinarviointi keskeisessä asemassa vaikuttaa: omavalvontaan (ennen käyttötarkkailu) ja siihen mitä muuttujia sisällytetään valvontatutkimusohjelmaan tulosten perusteella tutkittava muitakin kuin asetuksessa esitettyjä muuttujia tulosten perusteella muuttujan tutkimustiheyttä voi harventaa tai jättää kokonaan tutkimatta Kupari-, nikkeli- ja lyijynäytteet otettava ilman edeltävää veden juoksuttamista asetukseen lisätty juoksuttamisen määritelmä vettä saa laskea 2 5 sekuntia (= ei ole juoksuttamista) näytteenotto-ohje tulossa pian Direktiivin mukaan valvonnassa on otettava huomioon muuttujat, joiden avulla arvioidaan, miten kiinteistön vesilaitteisto vaikuttaa veden laatuun muuttujataulukot (liite I) muokattu siten, että niistä selviää entistä paremmin, mihin muuttujiin kiinteistön laitteisto voi vaikuttaa lukuun ottamatta kuparin, nikkelin ja lyijyn näytteenottoa ei muita käytännön vaikutuksia Kemiallisissa tutkimuksissa käytettäville tutkimusmenetelmille mittausepävarmuus ja määritysraja (ennen oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja) 3
3 Määritelmät veden käyttäjän omat laitteet kiinteistön vesilaitteisto ympäristöministeriön asetus kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista annetaan 2017 loppuun mennessä (korvaa rakentamismääräyskokoelman osan D1) erityistilannesuunnitelma häiriötilannesuunnitelma muutettu myös terveydensuojelulain 8 :ssä vedentuotantoketju kokonaisuus, joka alkaa raakaveden muodostumisalueelta veden oton, käsittelyn, varastoinnin ja jakelun kautta siihen kohtaan, jossa veden käyttäjä ottaa vettä talousvetenä käytettäväksi riskinhallinta vedentuotantoketjulle tehtävä talousveden laatua uhkaavien vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi sekä riskien hallintakeinojen ja niiden seurantamenetelmien määrittämistä ja käyttöönotto tehtävä WSP-periaatteen mukaisesti (standardi SFS-EN 15975-2) veden juoksuttaminen vedenjakelualue terveydensuojelulakiin 4
3 a Talousvettä toimittavan laitoksen toimintaa koskevan hakemuksen sisältö Siirretty terveydensuojeluasetuksesta 1280/1994, joka on tarkoitus kumota Muokattu Merkittävimpiä muutoksia hakemuksessa esitetyt tiedot on liitettävä valvontatutkimusohjelmaan laitoksen on pidettävä tiedot ajan tasalla laitoksen ehdotus valvontatutkimusohjelmaksi tiedot päivittyvät vähintään 5 vuoden välein valvontatutkimusohjelman tarkistamisen yhteydessä tulkinta yhdessä 8 :n 2 momentin kanssa laitokselta ehdotus valvontatutkimusohjelmaksi vähintään 5 vuoden välein 5
4 Talousveden laatuvaatimukset ja -tavoitteet 5 Enimmäisarvojen täyttymiskohta (myös muissa pykälissä) Laatusuositus laatutavoite koko asetuksessa 6
7 Talousveden laadun ja vedentuotantoketjun viranomaisvalvonta TsL 20 kunnan terveydensuojeluviranomaisen on valvottava talousveden laatua talousveden valvontaohjelmien avulla on todennettava, että riskien hallintatoimenpiteitä toteutetaan koko vedentuotantoketjussa ja että hallintatoimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita Lisätty vedentuotantoketju Koottu, mitä talousveden valvontaohjelmat viranomaisvalvonnan osalta ovat valvontatutkimusohjelma (tämä asetus) terveydensuojelun valvontasuunnitelma (TsL 6 ): olosuhdevalvonta koska direktiivi edellyttää, että valvonta kohdistuu koko vedentuotantoketjuun mutta ei aiheuta käytännössä paljonkaan muutoksia nykykäytäntöihin 7
7 a Riskinarvioinnin hyväksyminen TsL 20 kunnan terveydensuojeluviranomaisen on hyväksyttävä riskinarviointi riskinarviointi on tehtävä toiminnan harjoittajien ja viranomaisten välisenä yhteistyönä Onko tehty WSP-periaatteen mukaisesti?* Onko otettu huomioon koko vedentuotantoketju? Onko riskejä ollut arvioimassa riittävän laaja ryhmä? Miten vesimuodostumien ominaispiirteiden ja tilan seurannan tulokset on otettu huomioon?* Ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin tallennettujen tulosten hyväksi käyttö, yhteistyö ELY-keskuksen kanssa Luettelot tunnistetuista riskeistä, käytössä ja suunnitteilla olevista riskienhallintatoimenpiteistä, seurantaohjelma toimenpiteiden varmistamiseksi? saa suoraan WSP-työkalusta ( https://wspssp.fi ), ellei työkalua ole käytetty, sisällytettävä vastaavat tiedot Yhteenveto riskinhallinnan tuloksista vedenkäyttäjien tiedottamista varten?* HUOM! Ei saa sisältää liian tarkkoja tietoja, joita voitaisiin käyttää laitoksen toiminnan vahingoittamiseen *direktiivi edellyttää 8
8 Valvontatutkimusohjelma Uutta: liitettävä 3 a :ssä luetellut tiedot (käytännössä näin on ollutkin) Ennen: erityisvalvonta ja paikallisten olojen huomioon ottaminen Nyt: viitataan riskinarviointiin 9
9 Tutkimukset ja tutkimustiheys (1) 14 Viranomaistutkimusten määritysmenetelmät Näytteenottajan pätevyyden arvioinnissa on käytettävä näytteenottajan koulutukselle asetettuja tavoitteita, jotka on lueteltu standardissa SFS-ISO 5667-5 standardia (engalnninkielinen) ei tarvitse ostaa sisältö kerrotaan soveltamisoppaassa LIITE II, luku 1: näytteenoton yleiset periaatteet Jatkuvatoimiset mittaukset sallitaan jatkuvatoiminen mittari, automaattinen näytteenotin tai analysaattori tms: luotettavuus on varmistettava validoimalla ja dokumentoimalla validointi standardin SFS-EN ISO/IEC 17025 mukaisesti (14 ) Kemiallisten tutkimusten oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja määritysraja ja mittausepävarmuus 10
9 Tutkimukset ja tutkimustiheys (2) Näytteenottopaikka määritetään muuttujan alkuperän mukaan Hanasta voi yhä vieläkin ottaa kaikki näytteet Esim. LIITE I, taulukko 1: A) Näyte voidaan tutkia vaatimusten täyttymiskohdan sijasta raakavedestä, laitokselta lähtevästä vedestä tai vedenjakeluverkostosta. B) Näyte voidaan tutkia vaatimusten täyttymiskohdan sijasta laitokselta lähtevästä vedestä tai vedenjakeluverkostosta. C) Muuttujan pitoisuus vedessä määritetään laskemalla. D) Näyte on tutkittava vaatimusten täyttymiskohdasta. 11
9 Tutkimukset ja tutkimustiheys (3) Näytteet kuparin, lyijyn ja nikkelin määrittämiseksi on otettava ilman, että vettä juoksutetaan 3 :n 10 kohdassa tarkoitetulla tavalla Vettä saa laskea hanasta 2 5 sekuntia (= ei ole veden juoksuttamista) Hanaa ei käännetä kiinni ennen näytteenottoa Otetaan litran suuruinen näyte Veden hanassa seisomisaika ennen näytteenottoa olisi hyvä tietää suositeltu aika 4 tuntia seisomisaika kirjataan ylös, jos se on tiedossa tai voidaan arvioida 12
Veden seisomisaika hanassa vaikuttaa nikkelipitoisuuteen Nikkeli 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 µg/l 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 8-10h 4h 2h Juoksutettu Seisotusaika 13 Meri Sipilä
Hanatyyppi vaikuttaa nikkelipitoisuuteen Hana A Muut hanat 80,0 80,0 70,0 70,0 60,0 60,0 50,0 50,0 µg/l 40,0 40,0 30,0 30,0 20,0 20,0 10,0 10,0 0,0 Nikkeli, Ni 0,0 Nikkeli, Ni 14 Meri Sipilä
μg/l Hanan ikä vaikuttaa nikkelipitoisuuteen 90 80 70 60 50 40 30 20 Hana 0-2kk Hana alle 1v. Hana 1-2 Hana 2-5 Hana yli 5 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Hanan ikä, vuosi 15 Meri Sipilä
Tyypillisesti suurin nikkelipitoisuus ensimmäisessä 250 ml:ssa 350 300 250 µg/l 200 150 100 50 0 8-10h_1 8-10h_2 8-10h_3 8-10h_4 4h_1 4h_2 4h_3 4h_4 2h_1 2h_2 2h_3 2h_4 0h 16 Meri Sipilä
JUOKSUTUSKYSELY kesällä 2017: Juoksutatteko vettä hanasta ennen kuin otatte sitä juomiseen tai ruuanlaittoon? Vastaajia 912 17 Meri Sipilä
18 Meri Sipilä
9 Tutkimukset ja tutkimustiheys (4) Jatkuvaan valvontaan vain pieniä muutoksia Clostridium perfringens pois ammonium vain, jos veden desinfioinnissa käytetään klooriamiinia Ei enää listaa muuttujista, jotka voi tutkia viiden vuoden välein, eikä muuttujista, joiden tutkimukset voi jättää pois pois jätettävien osalta käytäntöjä ei tarvitse muuttaa, periaatteet siirretään soveltamisoppaaseen (= yleistä ja kaikille yhteistä riskinarviointia) 19
9 Tutkimukset ja tutkimustiheys (5) Yksittäisen muuttujan tutkimustiheyttä voi vähentää (paitsi Escherichia coli ja koliformiset bakteerit) Edellytykset tutkimustiheyden vähentämiselle (LIITE II, luku 5): Tutkimustiheyttä voi vähentää riskinarvioinnin tulosten perusteella, jos a) tutkimuspaikka määritetään muuttujan alkuperän mukaan siten, että muuttujan arvo ei heikkene vedenjakeluketjussa näytteenottopaikan jälkeen; b) tutkimustiheys määritetään ottamalla huomioon muuttujan pitoisuuden vaihtelu ja pitkän aikavälin kehityssuunta; c) vähintään kolmen vuoden ajan säännöllisin väliajoin koko vedenjakelualuetta edustavat tutkimustulokset ovat alle 60 prosenttia muuttujan enimmäisarvosta; ja d) riskinarvioinnilla voidaan osoittaa, että mikään kohtuudella ennakoitavissa oleva tekijä ei todennäköisesti heikennä talousveden laatua. 20
9 Tutkimukset ja tutkimustiheys (6) Muuttujan voi poistaa kokonaan valvonnasta (paitsi mikrobiologisen muuttujan) Edellytykset poistamiselle (LIITE II, luku 6) Muuttuja voidaan poistaa viranomaisvalvonnasta, jos: a) vähintään kolmen vuoden ajan säännöllisin väliajoin koko vedenjakelualuetta edustavat tutkimustulokset ovat alle 30 prosenttia muuttujan enimmäisarvosta; b) poistaminen perustuu riskinarviointiin, jossa on otettu huomioon raakaveden lähteenä käytettävien vesimuodostumien seurannan tulokset ja jonka perusteella on määritelty hallintakeinot veden saastumisen ehkäisemiseksi; ja c) riskinarvioinnilla voidaan osoittaa, että mikään kohtuudella ennakoitavissa oleva tekijä ei todennäköisesti heikennä talousveden laatua. 21
9 Tutkimukset ja tutkimustiheys (7) Elintarvikehuoneiston, jolla on oma kaivo, tutkimustiheys elintarvikehuoneisto on vedenjakelualue, jonne toiminnan harjoittaja ottaa omalla kiinteistön vesilaitteistolla vettä talousvetenä käytettäväksi näytteenottosuunnitelma (8 a ) tutkimustiheys määräytyy käytettävän veden määrän mukaisesti (liite II, taulukko 3) minimitutkimustiheys 1 jatkuvan valvonnan ja 1 jaksottaisen seurannan näyte vuodessa (myös alle 10 m 3 /vrk käyttäville huoneistoille) Lisävalvontaa eli tutkittava muita kuin liitteen 1 taulukkojen mukaisia muuttujia tai lisättävä tutkimustiheyttä), jos riskinarvioinnin perusteella on tarpeen toiminnan luonteen ja laajuuden vuoksi perusteltua Tutkimustiehyttä voi harventaa tai muuttujan poistaa tutkimuksista, jos liitteen II luvuissa 5 ja 6 säädetyt edellytykset täyttyvät Riskinarvioinnilla tarkoitetaan elintarvikelain mukaista omavalvontaa onko talousveden laatua heikentävät tekijät otettu huomioon riittävässä laajuudessa HUOM! Terveydensuojeluviranomainen ei hyväksy eikä tarkasta elintarviketoimijan omavalvontasuunnitelmaa. Toiminnan harjoittajan on itse esitettävä tutkimustiheyden harventamista tai muuttujan poistamista valvonnasta ja perusteltava esitys. 22 Etunimi Sukunimi
9 Tutkimukset ja tutkimustiheys (8) Osana julkista tai kaupallista toimintaa käytettävän talousveden tutkimustiheys, jos on oma kaivo toiminnan kohde on vedenjakelualue, jonne toiminnan harjoittaja ottaa omalla kiinteistön vesilaitteistolla vettä talousvetenä käytettäväksi näytteenottosuunnitelma (8 a ) tutkimustiheys määräytyy käytettävän veden määrän mukaisesti (liite II, taulukko 3) minimitutkimustiheys 1 jatkuvan valvonnan ja 1 jaksottaisen seurannan näyte vuodessa (myös alle 10 m 3 /vrk käyttävälle toiminnalle) Lisävalvontaa eli tutkittava muita kuin liitteen 1 taulukkojen mukaisia muuttujia tai lisättävä tutkimustiheyttä), jos riskinarvioinnin perusteella on tarpeen toiminnan luonteen ja laajuuden vuoksi perusteltua Tutkimustiehyttä voi harventaa tai muuttujan poistaa tutkimuksista, jos liitteen II luvuissa 5 ja 6 säädetyt edellytykset täyttyvät Riskinarvioinnilla tarkoitetaan terveydensuojelulain 2 :n mukaista omavalvontaa onko talousveden laatua heikentävät tekijät otettu huomioon riittävässä laajuudessa HUOM! Toiminnan harjoittajan on itse esitettävä tutkimustiheyden harventamista tai muuttujan poistamista valvonnasta ja perusteltava esitys. 23 Etunimi Sukunimi
10 Omavalvonta (talousvettä toimittava laitos) TsL 2 : Elinympäristöön vaikuttavan toiminnan harjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä (omavalvonta) Käyttötarkkailu omavalvonta Tarkennettu, mikä on omavalvonnan tarkoitus ja mitä siihen sisältyy: ei ainoastaan vesinäytteiden tutkimista vaan myös olosuhteiden tarkastelua seurantaohjelma riskinhallintatoimenpiteiden varmistamiseksi vesihuoltolain 15 :n mukainen tarkkailu (raakaveden laatu ja määrä, laitteistojen kunto, vuotovesien määrä) veden laadun tarkkailu koko vedentuotantoketjussa Omavalvonnan tuloksella voi korvata viranomaisvalvonnan tutkimuksen soveltuu etenkin jatkuvatoimisiin mittauksiin näytteenotto- ja menetelmävaatimusten on täytyttävä (9 ja 14 ) 24
12 13 Häiriötilannesuunnitelma, sen sisältö ja tarkistaminen Erityistilanne häiriötilanne 17 18 Poikkeamat laatuvaatimuksista ja -tavoitteista Uusi ilme Laatusuositus laatutavoite 25
18 a Kiinteistön vesilaitteistosta aiheutuva poikkeama Siirretty 17 :stä momentti, mitä terveydensuojeluviranomaisen on tehtävä, jos poikkeama laatuvaatimuksista aiheutuu kiinteistön vesilaitteistosta. Lisäksi lueteltu ympäristöministeriön hallinnonalan säädöksiä, joissa on paljon hyvää tietoa ja huomioon otettavia seikkoja (=informatiivinen säännös) 26
19 Ilmoitukset muille viranomaisille Poistettu velvollisuus ilmoittaa viivytyksettä aluehallintovirastolle tuloksista, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia tai mikrobiologisia laatutavoitteita 27
20 Vedentuotantoketjussa käytettävät kemikaalit ja materiaalit KEMIKAALIT Vanhaa: kemikaalit standardien mukaisia Uutta: kemikaalin soveltuvuutta käyttötarkoitukseensa arvioitaessa on otettava huomioon käsiteltävän veden laatu kemikaalin epäpuhtaudet tarvittava annostus MATERIAALIT Veden laatu (etenkin syövyttävyys) on otettava huomioon kun laitos valitsee vedenjakeluverkoston materiaaleja kun suunnitellaan ja rakennetaan kiinteistöjen vesijärjestelmiä Talousvettä toimittava laitos voi antaa suosituksia kiinteistön vesilaitteistossa käytettävistä materiaaleista, jotta voitaisiin ennalta ehkäistä niistä johtuvia poikkeamia 28
LIITE I, Taulukko 2: Kemialliset laatuvaatimukset Uusi ilme ja ryhmittely sen perusteella, mistä muuttuja todennäköisimmin on veteen tullut raakavesi desinfioinnin sivutuotteet vedenkäsittely ja verkostomateriaalit kiinteistön vesilaitteisto Taulukkoon lisätty ph 9,5 Taulukosta poistettu kloorifenolit tutkimistarve arvioidaan riskinhallinnan kautta 29
LIITE I, Taulukko 4: Laatutavoitteet Uusi ilme Uusi ryhmittely mikrobiologiset muuttujat syövyttävyyteen vaikuttavat tekijät muut muuttujat, joihin vedenkäsittely voi vaikuttaa merkittävästi veden laadun yleisindikaattorit muuttujat, joihin kiinteistön vesilaitteisto voi vaikuttaa merkittävästi Ryhmiin luokittelu oli hankalaa, osa muuttujista kuuluu useampaan ryhmään Silti toivottavasti informatiivisempi kuin ennen 30
LIITE III, Määritysmenetelmät Mikrobiologiset menetelmät Clostridium perfringens SFS-EN ISO 14189 (ei enää direktiivin kumotussa liitteessä esitettyä m-cp-agar-menetelmää) Kemialliset menetelmät määritysraja enintään 30 prosenttia muuttujan enimmäisarvosta mittausepävarmuus taulukossa 1 31
32 Etunimi Sukunimi