Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Alajärvi.

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 95/2012/1 Dnro LSSAVI/206/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2012 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Alajärvi. Maatalousyhtymä Nygård Kuparintie 181 62800 Vimpeli ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 39 lypsylehmää, 24 hiehoa ja 8 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta. Nykyinen navetta poistuu käytöstä, kun uusi pihattonavetta otetaan käyttöön. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 150 lypsylehmää, 82 hiehoa ja 39 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyinen ja rakennettava navetta sijaitsevat Alajärven kaupungin Möksyn kylässä tilalla Kuusiniemi RN:o 22:3. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295018450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi

2 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 1.12.2011. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin käsitelty ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Nykyinen ja rakennettava navetta sijaitsevat Alajärven kaupungin Möksyn kylässä noin 16 km:n etäisyydellä Alajärven keskustasta koilliseen. Eläinsuojien lähiympäristö on pelto- ja metsäaluetta. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 240 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihattonavetasta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 450 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihattonavetasta. Rakennettavista lietesäiliöistä lähimpään naapurin asuinrakennukseen tulee etäisyyttä noin 250 metriä. Nykyisen ja rakennettavan navetan sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet, Porasharju I ja II sekä Purnaahonkangas, sijaitsevat noin 9 kilometrin etäisyydellä. Lähin vesistö, Savonjoki, sijaitsee lähimmillään noin 50 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihattonavetasta ja lähimmillään noin 110 metrin etäisyydellä rakennettavista lietesäiliöistä. Kalkkikankaan lehtosuojelualue ja Huosianmaankallion natura-alue sijaitsevat noin 120 metrin etäisyydellä rakennettavasta navetasta. Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 39 lypsylehmää, 24 hiehoa ja 8 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta. Nykyinen navetta poistuu käytöstä, kun uusi pihattonavetta otetaan käyttöön. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 150 lypsylehmää, 82 hiehoa ja 39 vasikkaa (alle 6 kk). Tilalla tuotetaan maitoa noin 1 350 000 kg vuodessa. Käyttövesi navetan toimintaan otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. Lannan ja jätevesien varastointi Rakennettavan navetan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Pihattonavetassa lanta siirretään raappojen avulla kokoojakuiluihin. Rakennet-

3 tavan navetan yhteyteen tulee kaksi noin 2 920 m 3 :n lietesäiliötä, jotka täytetään pumppukaivojen (2 kpl) kautta alakautta. Lisäksi nykyisen navetan yhteydessä oleva, varastorakennuksen alapuolella sijaitseva, noin 160 m 3 :n virtsasäiliö jää varasäiliöksi. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen (noin 100 m 3 ) kanssa noin 6 100 m 3. Hakemuksen mukaan maitohuoneen pesuvesiä syntyy noin 400 m 3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Rakennettavaan navettaan tulee WC-tilat ja sosiaalitilojen jätevedet tullaan johtamaan erilliseen umpisäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 178,51 ha, josta omaa peltoa noin 58,29 ha, vuokrapeltoa noin 33,72 ha ja sopimuspeltoa noin 86,5 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lietteen levityksestä 50 % tapahtuu viikkojen 18-20 aikana, 30 % viikkojen 26-27 aikana ja 20 % viikkojen 35-38 aikana. Säilörehun varastointi Jätteet Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 2 800 tonnia/vuosi laakasiiloihin ja noin 500 tonnia/vuosi pyöröpaaleihin. Nykyisistä ja rakennettavista laakasiiloista säilörehun puristenesteet johdetaan umpikaivoon. Umpikaivosta puristenesteet siirretään lietesäiliöön. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 10 kpl/vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Muut jätteet kuten muovit (noin 0,5 t/vuosi), akut, jäteöljyt ja loisteputket toimitetaan jäteasemalle ja metalliromut romunkeräykseen. Rehujätteet varastoidaan lantalaatalla ja käytetään pellolla lannoitteena. Polttoainesäiliöt ja kemikaalit Tilalla on noin 3 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella, ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. Polttoainesäiliö sijaitsee katoksessa. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 400 litraa konehallissa. Tilalla käytetään säilöntäaineita rehuntekoon noin 2 500 litraa vuodessa. Säilöntäaineet varastoidaan tynnyreissä ja osaksi kiinteässä muovisäiliössä varastossa. Kasvinsuojeluaineita ostetaan kasvukauden tarvetta vastaavasti eikä niitä varastoida tilalla. Lannoitteet varastoidaan suursäkeissä konehallissa. Pesuaineet ja lääkkeet säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä asianmukaisissa säilytyspaikoissa.

Toiminnasta aiheutuva liikenne 4 Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy joka toinen päivä, eläinkuljetuksia on joka toinen viikko ja rehukuljetuksia noin kerran kuukaudessa. Lisäksi liikennettä aiheutuu seminologin ja eläinlääkärin käynneistä noin kolme kertaa viikossa. Lietettä levitetään noin viikko/levitysjakso. Säilörehun teko kestää kerrallaan noin viikon ja rehun siirto siiloihin tehdään kahdella traktorilla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Rakennettavaan navettaan tulee luonnollinen ilmavaihto ja poistoilma johdetaan ulos katolla sijaitsevan avoharjan kautta. Tila kuuluu karjantarkkailuun, joten karjan ruokinta suunnitellaan tarvenormien mukaisesti yliruokintaa välttäen. Navettailman laatu pyritään pitämään mahdollisimman hyvänä. Navetassa tulee olemaan avokourut, jolloin navetassa olevan lannan määrä on pieni eikä sinne muodostu ammoniakkia. Rakennettavat lietesäiliöt täytetään alakautta ja katetaan kelluvalla katteella. Tilalla on käytössä multaava lietteen levityskalusto. Lietteen levitysajankohdissa pyritään huomioimaan peltolohkojen läheisyydessä oleva asutus mahdollisuuksien mukaan. Tilalle hankitaan aggregaatti, jolloin tuotantorakennuksen toiminta pystytään takaamaan sähkökatkostenkin aikana. Paloturvallisuus huomioidaan rakennussuunnittelussa. Tuotantorakennuksessa on alkusammutuskalustoa. Tilan tuotantorakennusten laitteiden ja rakenteiden kuntoa tarkkaillaan päivittäisten toimintojen yhteydessä ja tarvittaessa tehdään korjaukset välittömästi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Alajärven kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 1.3. - 2.4.2012 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Alajärven kaupunginvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu sanomalehdessä Järviseutu sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Kuulutusajan jälkeen lupahakemusta on muutettu siten, että uuden navetan ja rakennettavien lietesäiliöiden (kaksi 2 920 m 3 :n lietesäiliötä) sijoituspaikkaa on muutettu. Muutetusta lupahakemuksesta on kuulutettu Alajärven kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 28.5.-11.6.2012 välisenä aikana. Muutetusta lupahakemuksesta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti.

5 Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 24.4.2012. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Alajärven kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Alajärven kaupunginhallitus ei ole antanut lausuntoa. Muutetusta lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Alajärven kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Alajärven kaupunginhallitus ja ympäristönsuojeluviranomainen eivät ole antaneet lausuntoa. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan mm, että suunnitellun laajennuksen jälkeen toiminnan eläinyksikkömäärä on noin 1 207, jonka vähimmäisetäisyys suositus lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 liitteen 4 mukaan suotuisissa olosuhteissa noin 295 metriä ja normaaleissa olosuhteissa noin 305 metriä. Etäisyyssuositukset koskevat uusia hankkeita, mutta niitä sovelletaan tapauskohtaisesti myös laajennuksiin. ELY keskus katsoo, että nyt kyseessä olevassa hakemuksessa on kyse uudesta hankkeesta koska toiminnan eläinyksikkömäärä kasvaa noin 3,8 kertaiseksi. Hakemusasiakirjojen mukaan lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat noin 345 metriä etelään ja noin 465 ja 520 metriä luoteeseen rakennettavasta eläinsuojasta sekä uusista lietesäiliöistä. ELY keskus katsoo, että sijoituspaikka täyttää yleiset ympäristönsuojelulain mukaiset sijoituspaikkaa koskevat vaatimukset. Hakemusasiakirjojen mukaan tilalla on käytettävissä lietelannan varastointitilavuutta 6186 m³. Eläimistä muodostuu lantaa, sadevedet, maitohuoneen- ja eläintilojen pesuvedet huomioon otettuna 6154 m³. Rakennettavat lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella. ELY keskus katsoo, että nitraattiasetuksen (931/2000) mukainen 12 kuukauden varastointitarve täyttyy. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa muutetusta lupahakemuksesta, että eläinsuojan ja lietesäiliöiden uudelleen sijoittelu ei aiheuta haittaa lähimmille häiriintyville kohteille. Hakemuksen johdosta ei ole huomauttamista.

6 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan Savonjoen tulvakorkeuksista mm. seuraavaa: Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän antamien suositusten perusteella uudet rakennukset tulisi sijoittaa keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvan ylimmän tulvakorkeuden yläpuolelle. Kyseiseltä alueelta on käytössä ainoastaan Savonjoen keskiosan perkaussuunnitelmassa mainitut tulvakorkeushavainnot vuodelta 1965, joten tulvakorkeuksien määrittely nykytilanteessa ei ole kovin luotettavaa. Perkaussuunnitelman ja keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvan tulvavirtaaman (30 m 3 /s) perusteella voidaan Savonjoen tulvakorkeuden rakennuspaikan kohdalla arvioida olevan N 60 +124,80 m. Kun otetaan huomioon jääpatovaara, laskennan epävarmuus ja aaltoiluvara, tulisi kastuessaan vaurioituvat rakenteet sijoittaa korkeuden N 60 +125,60 m yläpuolelle. Hakemusasiakirjoissa olevan asemapiirroksen ja Maanmittauslaitoksen 10 m korkeusmallin mukaan suunnitellun rakennuspaikan maanpinnan korkeus vaihtelee tasolla N 60 +125,35 m - +126,50 m. Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Kiinteistöllä on ollut pitkään eläinsuoja. Toiminnasta ei ympäristölautakunnan käsityksen mukaan aiheudu YSL 42 :ssä mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lupaa myönnettäessä on kuitenkin otettava huomioon, että tilan polttoainesäiliö tulee varustaa valuma-altaalla tai säiliö tulee vaihtaa kaksivaippaiseen säiliöön. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikoiden kehittymistä ja otettava käyttöön parasta käyttökelpoista tekniikkaa, mikäli sillä voidaan vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen ja muutetun hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 16.4.2012 ja 12.6.2012 annettu mahdollisuus antaa vastine jätetyistä lausunnoista. Hakija on todennut 24.4.2012 ja 12.6.2012 suullisesti, että vastineen antotarvetta ei ole.

7 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Maatalousyhtymä Nygårdille ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Alajärven kaupungin Möksyn kylään tilalle Kuusiniemi RN:o 22:3 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 7.11.2011) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään siten, että pihattonavetassa voidaan pitää enintään 150 lypsylehmää, 82 hiehoa ja 39 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyinen navetta poistuu käytöstä, kun uusi pihattonavetta otetaan käyttöön. Lupamääräykset 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 5 964 m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (100 m 3 ) tilavuus. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, lietesäiliöt ja lietteen pumppukaivot tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Pihattonavetan lattiarakenteet, lietesäiliöiden ja lietteen pumppukaivojen yläreunat tulee sijoittaa korkeuden N 60 +125,60 m yläpuolelle. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti kaksi uutta noin 2 920 m 3 :n lietesäiliötä. Rakennettavien lietesäiliöiden lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Uudet lietesäiliöt tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan navetan käyttöönottoa. Kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Rakennettavan navetan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen ja katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä.

8 Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristeneste tulee johtaa laakasiiloista vesitiivistä materiaalia olevaan riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee olla katettu tiiviillä kannella esim. betonikannella tai peltikatteella. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön tai levittää kasvukauden aikana peltoon. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta, maitohuoneen pesuvedet, muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet sekä säilörehun puristenesteet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 142,4 hehtaaria. Lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteenlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteenlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietettä voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %.

9 Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, säilörehun puristenesteitä, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Rakennettavat noin 2 920 m 3 :n lietesäiliöt tulee täyttää alakautta ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Lietteen pumppukaivot tulee kattaa betonikannella. Eläinsuojan poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojan katolle sijoitettavan ns. avoharjan kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojan, lietesäiliöiden, lietteen pumppukaivojen ja laakasiilojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista ai-

10 heudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä viimeistään 31.7.2013. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille.

11 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, lietteen pumppukaivojen, laakasiilojen, säilörehun puristenestesäiliön, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietelannan määrä (m 3 /vuosi) lietteen toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.

12 9. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan pihattonavetan ja uusien lietesäiliöiden käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta.

13 Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojan sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojan eläinmäärän sekä eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Aluehallintovirasto katsoo, että eläinyksikkömäärän lisäyksen perusteella (yli 3-kertainen) kyseessä on uuteen hankkeeseen rinnastettava toiminta. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa I/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta tulisi olla kyseessä olevalta maidontuotantotoiminnalta (1 207 ey) vähintään 320 metriä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa vähintään 380 metriä. Suojaetäisyyttä lähimpään naapurin asuinrakennukseen voidaan pitää riittävänä, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä 4 986 m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös lietesäiliöiden sadevesivara (noin 438 m 3 ), maitohuoneen pesuvedet (noin 400 m 3 ), säilörehun puristenesteet (noin 140 m 3 ) on lietteen varastointitilavuustarve noin 5 964 m 3. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lietelannan ja pesuvesien varastointitilavuutta. Tulvakorkeuden huomioiminen on tarpeen riittävien vesiensuojeluedellytysten varmistamiseksi.

14 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Rakennettavan eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen ja katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliöstä jätevedet/lietteet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä tai ne tulee käsitellä kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Määräys säilörehun varastoinnista ja puristenesteiden johtamisesta on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1.7.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, vähintään yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden ja vähintään yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Määräys lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kelluvalla katteella sekä lietteen pumppukaivojen kattamisesta betonikannella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojan hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katolta ns. avoharjan kautta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähen-

15 tää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan, lietesäiliöiden, lietteen pumppukaivojen ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden, lietteen pumppukaivojen, laakasiilojen ja puristenestesäiliön rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8) Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 9)

16 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksestä 3 ilmenevällä tavalla ja Järvi- Pohjanmaan ympäristölautakunnan lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 6 ja 8 ilmenevällä tavalla. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Savonjoen tulvakorkeuksista on huomioitu lupamääräyksessä 1. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.8.2022 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2021 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki 3, 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 96-97, 100, 103, 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5, 15-19, 21-22, 30

17 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 3 480 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 1.12.2011, joten maksu peritään noudattaen aluehallintoviraston maksuista annettua asetusta (1145/2009). Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 3 480 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. Työmäärältään luvan käsittelyn on katsottu vastaavan uuden luvan käsittelyä (10 htp) ja sen perusteella maksu on määrätty uuden luvan käsittelymaksun mukaisena.

18 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Alajärven kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa sekä sanomalehdessä Järviseutu. JAKELU Päätös MUUTOKSENHAKU Hakijalle Tiedoksi Alajärven kaupunginhallitus Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET 1) Valitusosoitus 2) Sijaintikartta 3) Asemapiirros Tarja Savea-Nukala Maarit Vuorela Asian on ratkaissut johtaja Tarja Savea-Nukala ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela

19 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 3.8.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295018450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

20 LIITE 2

21 LIITE 3