POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1960 N:o 33-34 N:o 33. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen muutoksen lähettämisestä toimipaikoille. Tämän ohella lähetetään toimipaikoille eripainoksena 30 päivänä joulukuuta 1959 annettu valtioneuvoston päätös ylimääräisistä eläkkeistä. Sanottu eripainos on kiinnitettävä posti- Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1960. ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen vuoden 1958 painoksen kohtaan 24. Pääjohtaja S. J. Ahola. Vt. johtaja H. E. Kolinen. N:o 34. Kiertokirje puhelintoimipaikkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta. Seuraavat puhelinasemat on perustettu: Ilarsböle, Lapinjärven kunnassa; verkkoryhmä 15; siirtyi posti- ja lennätinlaitokselle 26. 1. 60 lukien. Automaattikeskus, avoinna klo 7 24. Ylitoimipaikka Porvoon posti- ja Hirvensalmi, Hirvensalmen kunnassa; verkkoryhmä 55; siirtyy posti- ja lennätinlaitokselle 1. 4. 60 lukien. Käsikeskus, avoinna klo 7 22. Ylitoimipaikka Mikkelin posti- ja Konnunniemi, Tuupovaaran kunnassa; verkkoryhmä 74; 12. 2. 60 lukien. Puoliautomaatti, avoinna klo 7 22. Liitetty Tuupovaaran puhelinasemaan. Ylitoimipaikka Joensuun posti- ja 2859 6 0 /5 Kutemajärvi, Kangasniemen kunnassa; verkkoryhmä 59; siirtyy posti- ja lennätinlaitokselle 1. 4. 60 lukien. Käsikeskus, avoinna klo 7 21. Ylitoimipaikka Mikkelin posti- ja Nykälä, Haukivuoren kunnassa; verkkoryhmä 55; siirtyy posti- ja lennätinlaitokselle 1. 4. 60 lukien. Käsikeskus, avoinna klo 7 22. Ylitoimipaikka Mikkelin posti- ja Viljoldhti, Kangaslammen kunnassa; verkkoryhmä 72; siirtyy posti- ja lennätinlaitokselle 1. 3. 60 lukien. Käsikeskus, avoinna klo 7 21. Ylitoimipaikka Varkauden posti- ja
sekä puhelupaikat: Möttösenvaara, Ristijärven kunnassa; verkkoryhmä 87; liitetty Kirnukosken puhelinasemaan. Salovaara, Ristijärven kunnassa; verkkoryhmä 87; liitetty Kirnukosken puhelin asemaan. Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1960. Ensiksi tulevan huhtikuun alusta lukien hoitaa posti- ja lennätinlaitos Haukivuoren, Kalvitsan, Rantalan ja Kuninkaankylän Kungsbölen puhelinkeskuksien toimialueilla myöskin paikallispuhelinliikenteen. Lakkautettu: Kyrön, Laihian, Pusulan ja Tervajoen puhelinkeskuksien yhteydessä toimineet valtion puhelintoimipaikat sekä Ahvionsaaren puhelupaikka. Pääjohtaja S. J. A h o la. Vt, johtaja Martti Tuhkanen, H elsinki 1960. V altioneuvoston kirjapaino
Eripainos. Liittyy posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeeseen N: o 33/1960. 24. Valtioneuvoston päätös ylimääräisistä eläkkeistä. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1959. Valtioneuvosto on tänään antanut valtiovarainministeriön esittelystä seuraavat määräykset: Eläkkeen saajat. 1 Ylimääräinen eläke voidaan antaa valtion varoista tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan puitteissa sen mukaan, kuin tässä päätöksessä määrätään: 1) valtion palveluksessa tai työssä olleelle henkilölle hänen siitä erottuaan, milloin hän muodollisista tai muista syistä ei ole voinut saada palvelus- tai työvuosiaan vastaavaa vakinaista eläkettä; 2) kunnan, kuntien keskusjärjestön, kuntien yhtymän, uskonnollisen yhdyskunnan tai yksityisen palveluksessa tai työssä olleelle henkilölle hänen siitä erottuaan, jos hänen palkkansa kokonaisuudessaan on maksettu sanotun palkkauksen maksamiseen osoitetuista valtion varoista; 3) valtion apua nauttivan järjestön tai laitoksen palveluksessa tai työssä olleelle henkilölle hänen siitä erottuaan, jos järjestön tai laitoksen saarna valtionapu on vähintään kolmekymmentä sadalta järjestön tai laitoksen kokonaismenoista; 4) sellaiselle terveydenhoidon tai sosiaalihuollon alalla toimineelle, perättäin useamman kunnan palveluksessa olleelle henkilölle, joka palvelusajan jakaantumisen vuoksi eri kuntien kesken ei voi saada eläkettä miltään kunnalta; sekä 5) edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun henkilön leskelle ja lapselle. 2 Ylimääräistä eläkettä ei kuitenkaan anneta: henkilölle, jonka toimeentulo ei ole eläkkeestä riippuvainen; henkilölle, joka ei ole liittynyt eläkekassaan tai ryhmäeläkevakuutukseen, vaikka hänellä olisi ollut siihen tilaisuus; leskelle, jos avioliitto on solmittu aviopuolison täytettyä kuusikymmentäkolme vuotta; ottolapselle, jos lapseksi ottaminen on tapahtunut lapseksiottajan täytettyä kuusikymmentäkolme vuotta; sekä leskelle ja lapselle, jos 1 :n 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu henkilö ei ole liittynyt leski- ja orpokassaan, vaikka hänellä olisi siihen ollut tilaisuus, elleivät olosuhteet ole erittäin säälittävät. Eläkkeen saamisen yleiset edellytykset. 3 Oman palveluksen tai työn perusteella annettavan eläkkeen saamisen yleisenä edellytyksenä on, että asianomainen on täyttänyt kuusikymmentäkolme vuotta tai saavuttanut sen aikaisemman ikärajan, jolloin hän on velvollinen eroamaan, taikka sitä ennen käynyt ruumiinvian tahi vähentyneiden ruumiin- tai sielunvoimien vuoksi pysyväisesti kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa tai tointansa taikka suorittamaan työtänsä; sekä että hänellä sen ohessa on, milloin hän on eronnut valtion palveluksesta tai työstä, vähintään kymmenen eläkevuotta ja, milloin hän on eronnut muusta palveluksesta tai työstä, joka ei ole valtion palvelusta tai työtä, vähintään viisitoista eläkevuotta, 4 Leskelle annettavan ylimääräisen eläkkeen edellytyksenä on, että aviopuoliso on ollut valtion palveluksessa tai työssä vähintään kymmenen vuotta tai muussa sellaisessa 1 :ssä tarkoitetussa palveluksessa tai työssä, joka ei ole valtion palvelusta tai työtä, viisitoista vuotta; ja että leski on täyttänyt viisikymmentä vuotta tai että hän sairauden vuoksi on ansiotyöhön kykenemätön. 5 Lapselle annettavan ylimääräisen eläkkeen edellytyksenä on, että isä- tai äitivainaja on eläessään ollut 2 6 6 1 6 0/5
2 valtion palveluksessa tai työssä kymmenen vuotta taikka muussa sellaisessa 1 :ssä tarkoitetussa palveluksessa tai työssä, joka ei ole valtion palvelusta tai työtä, viisitoista vuotta; ja ettei lapsi ole täyttänyt kahdeksaatoista ikävuotta. Eläkevuodet. 6 Eläkevuodet, jotka valtion palveluksessa tai työssä ollut henkilö saa lukea hyväkseen, lasketaan noudattamalla soveltuvin kohdin niitä säännöksiä, joiden mukaan valtion peruspalkkaisen viran tai toimen haltijan, valtion ylimääräisen toimenhaltijan ja valtion työntekijän eläkevuodet lasketaan. 7 Muussa kuin valtion palveluksessa tai työssä olleen henkilön eläkevuosina otetaan huomioon se aika, minkä hän, kaksikymmentäyksi vuotta täytettyään, on ollut valtion palveluksessa tai työssä, ja se aika, minkä hän, sen mukaan kun siitä on erikseen säädetty, saa eläkevuosina laskea hyväkseen kunnan, kuntien keskusjärjestön, kuntien yhtymän, uskonnollisen yhdyskunnan tai yksityisen palveluksesta tai työstä. 8 Leskelle ja lapselle annettavan eläkkeen edellytyksenä oleva palvelusaika lasketaan vastaavasti sen mukaan, mitä 6 ja 7 :ssä on määrätty. Eläkkeen suuruus. 9 Eläkkeen suuruus voi yleensä enintään olla: 1) valtion palveluksessa tai työssä olleelle henkilölle yhtä suuri kuin vastaava vakinainen eläke; 2) muussa kuin valtion palveluksessa tai työssä olleelle henkilölle kaksi kolmasosaa siihen verrattavan valtion palveluksen tai työn perusteella myönnettävästä vakinaisesta eläkkeestä; 3) valtion palveluksessa olleen henkilön, ei kuitenkaan valtion työntekijän, leskelle ja lapselle kaksi kolmasosaa valtion vastaavanlaisen peruspalkkaisen viran tai toimen haltijan leskelle ja lapselle maksettavasta eläkkeestä; 4) valtion työntekijän leskelle kaksikymmentä sadalta täydestä eläkkeestä, jonka hänen miesvainajansa olisi saanut, jos olisi ollut eläkkeellä; 5) valtion työntekijän lapsille, jos toinen vanhemmista on elossa ja tälle myönnetään ylimääräinen lesken eläke, ensimmäisestä lapsesta neljäkymmentä sadalta lesken eläkkeestä ja toisesta lapsesta kaksikymmentä sadalta ja jokaisesta seuraavasta kymmenen sadalta lesken eläkkeestä; 6) valtion työntekijän lapsille, jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet tahi jos toinen vanhemmista on elossa, mutta tälle ei ole myönnetty ylimääräistä eläkettä, ensimmäisestä lapsesta kaksikymmentä sadalta täydestä eläkkeestä, jonka työntekijä olisi saanut, jos olisi ollut eläkkeellä, toisesta lapsesta neljäkymmentä sadalta ensimmäisen lapsen eläkkeestä, kolmannesta lapsesta kaksikymmentä sadalta ja jokaisesta seuraavasta lapsesta kymmenen sadalta siitä; sekä 7) muussa kuin valtion palveluksessa tai työssä olleen henkilön leskelle ja lapselle kaksi kolmasosaa siihen verrattavassa valtion palveluksessa tai työssä olleen henkilön lesken ja lapsen eläkkeestä. Eläkkeen suuruutta määrättäessä on harkinnan mukaan otettava huomioon, mitä elinkorkoja tai muita eläkkeitä eläkkeen hakijalla mahdollisesti on tai on oikeus saada, kuten työtapaturman johdosta saatava elinkorko tai huoltoeläke, sotilasvammalain mukainen eläke tai elinkorko tahi ylimääräinen sotaeläke, ei kuitenkaan kansaneläkettä. Eläkkeen hakijan mahdollisesti saamaa invaliidirahaa, lapsilisää tai suuriperheisten avustusta ei oteta huomioon eläkkeen suuruutta määrättäessä. Milloin erityiset syyt sitä vaativat, voidaan edellä 2 7 kohdassa mainittuja eläkkeen enimmäismääriä korottaa enintään kahdellakymmenellä sadalta. Eläkeasiain käsittely. 10. Ylimääräinen eläke annetaan hakemuksesta, joka on tehtävä valtion julkaisutoimistosta saatavalle lomakkeelle ja toimitettava valtiokonttorille. Eläke voidaan antaa myös esityksestä. Esityksestä ja siitä henkilöstä, jolle eläkettä esitetään, on vastaavasti voimassa, mitä tässä päätöksessä määrätään eläkehakemuksesta ja eläkkeen hakijasta.
3 H Eläkehakemukseen on liitettävä 1) eläkkeen hakijan virkatodistus, jonka asianomainen kirkkoherranvirasto tai muu väestörekisteriä pitävä viranomainen on antanut eläkkeen hakemista varten ja johon on merkitty tiedot paitsi eläkkeen hakijasta myös kaikista hänen lapsistaan ja näiden perhesuhteista; 2) selvitys sen henkilön palvelusajan pituudesta tai työvuosien lukumäärästä sekä eläkevuosien lukumäärästä, jonka palveluksen tai työn perusteella eläkettä haetaan; 3) selvitys sen henkilön palkasta tai eläkkeestä, jonka palveluksen tai työn perusteella eläkettä haetaan; 4) selvitys eläkkeen hakijan mahdollisista muista eläkkeistä ja elinkoroista; 5) viranomaisen antama selvitys eläkkeen hakijan varallisuudesta ja toimeentulomahdollisuuksista; 6) lääkärintodistus eläkkeen hakijan sairaalloisuudesta, milloin hakemus perustuu siihen; 7) viranomaisen antama selvitys eläkkeen hakijan lasten varallisuudesta ja toimeentulomahdollisuuksista ; 8) milloin eläkettä haetaan sellaiselle kunnan, kuntien keskusjärjestön, kuntien yhtymän, uskonnollisen yhdyskunnan tai yksityisen palveluksessa tai työssä olleelle henkilölle, jonka palkka kokonaisuudessaan maksetaan valtion varoista, tai hänen leskelleen tai lapselleen, selvitys siitä, onko ja kuinka kauan valtion varoista maksettu asianomaisen palkka; sekä 9) milloin eläkettä haetaan valtionapua nauttivan järjestön tai laitoksen palveluksessa tai työssä olleelle henkilölle tai hänen leskelleen ja lapselleen, selvitys järjestön tai laitoksen valtionavun suuruudesta ja sen suhteesta järjestön tai laitoksen kokonaismenoihin. Hakija on velvollinen esittämään 1 momentissa mainitun selvityksen lisäksi muutakin valtiokonttorin tarpeelliseksi katsomaa selvitystä. 12. Ylimääräisiä eläkkeitä koskevat hakemukset käsitellään kahdesti vuodessa. Kevätkäsittelyssä ratkaistaan ne hakemukset, jotka on toimitettu valtiokonttorille huhtikuun loppuun mennessä, ja syyskäsittelyssä ne hakemukset, jotka on tehty syyskuun loppuun mennessä. Erityisestä syystä voidaan eläkehakemus ratkaista 1 momentissa mainituista määräajoista riippumatta. 13. Kevätkäsittelyssä myönnetyt ylimääräiset eläkkeet voidaan määrätä maksettaviksi aikaisintaan myöntämisvuoden alusta lukien, kuitenkin siten, että jos eläkehakemus on jätetty valtiokonttorille samana vuonna, aikaisintaan jättämistä seuranneen kalenterikuukauden alusta lukien. Syyskäsittelyssä myönnetyt ylimääräiset eläkkeet voidaan määrätä maksettaviksi aikaisintaan myöntämisvuoden heinäkuun alusta lukien ja, jos eläkehakemus on jätetty valtiokonttorille saman vuoden loppupuoliskolla, aikaisintaan jättämistä seuranneen kalenterikuukauden alusta lukien. Erityisestä syystä voidaan ylimääräinen eläke myöntää maksettavaksi aikaisemmasta ajankohdasta lukien, kuin mitä 1 momentissa on sanottu. Edellä 12 :n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa määrättäköön se ajankohta, josta lukien eläke maksetaan, 1 ja 2 momentissa mainittujen perusteiden mukaisesti. 14. Ylimääräisiä eläkkeitä koskevat hakemukset käsittelee valmistavasti valtiokonttori, joka toimittaa ratkaisuehdotuksensa valtiovarainministeriölle. 15. Kun oman palveluksen tai työn perusteella annettavaa eläkettä koskeva hakemus perustuu siihen, että eläkkeen hakija ennen eläkeikään tuloaan on käynyt ruumiinvian tahi vähentyneiden ruumiin- tai sielunvoimien vuoksi pysyvästi kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa tai tointansa taikka suorittamaan työtänsä, valtiokonttorin on, mikäli muut edellytykset eläkkeen myöntämiselle ovat olemassa, ennen ratkaisuehdotuksen tekemistä hankittava asiasta lääkintöhallituksen tai valtiovarainministeriön määräämän muun lääkintäviranomaisen lausunto. 16. Valtiokonttorin ratkaisuehdotukset saatuaan valtiovarainministeriö toimittaa omat ratkaisuehdotuksensa muille ministeriöille, joiden on valtiovarainministeriön pyytämässä
4 ajassa ilmoitettava valtiovarainministeriölle kantansa ratkaisuehdotusten suhteen. Ratkaisuehdotus on toimitettava sille ministeriölle, jonka hallinnonalalla sen henkilön, jonka palveluksen tai työn perusteella ylimääräistä eläkettä on haettu, on katsottava viimeksi toimineen. Jos ministeriö yhtyy valtiovarainministeriön ratkaisuehdotukseen, valtiovarainministeriö antaa sen mukaisen päätöksen. Ne hakemukset, joiden osalta ministeriö ei yhdy valtiovarainministeriön ratkaisuehdotukseen, valtiovarainministeriön on esiteltävä valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistaviksi. Mitä 1 ja 2 momentissa on määrätty muusta ministeriöstä kuin valtiovarainministeriöstä, on vastaavasti voimassa valtioneuvoston kansliasta. Yleisiä säännöksiä. 17 Lapsena pidetään myös ottolasta ja sellaista toisen aviopuolison lasta, jota henkilö, jonka palveluksen tai työn perusteella eläkettä haetaan, on huoltanut, samoin kuin avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, milloin henkilö, jonka palveluksen tai työn perusteella eläkettä haetaan, on laillisesti tunnustanut lapsen omakseen tai lapseen nähden on elatusvelvollisuus oikeuden päätöksellä tahi asianmukaisella sopimuksella vahvistettu. 18. Virka- tai muuta valtion tehtävää suorittaessaan "tapaturmaisesti tai väkivallan uhrina kuolleen tahi kadoksiin joutuneen leskelle ja lapselle voidaan myöntää eläke 2, 4 ja 5 :ssä määrätyistä ehdoista riippumatta. 19. Oikeus ylimääräisen eläkkeen saamiseen lakkaa samoissa tapauksissa, jolloin oikeus vastaavan vakinaisen virkamieseläkkeen tai perhe-eläkkeen saamiseen lakkaa. 20. Jos niiden olosuhteiden, joihin päätös eläkkeen myöntämisestä perustuu, päätöksen antamisen jälkeen havaitaan olennaisesti muuttuneen, tahi jos havaitaan, että eläkehakemuksessa on vilpillisesti ilmoitettu väärin tai salattu jokin seikka, jolla on merkitystä eläkettä myönnettäessä, on eläkkeen myöntäneellä viranomaisella oikeus ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi sekä muuttaa tai kokonaan peruuttaa aikaisempi päätöksensä. 21. Ylimääräisen eläkkeen saajasta, joka nimitetään valtion virkaan tai toimeen tahi otetaan ylimääräiseksi toimenhaltijaksi, samoin kuin eläkkeensaajasta, joka määrätään viransijaisena tai toistaiseksi hoitamaan valtion virkaa tai tointa tahi ylimääräistä tointa taikka otetaan valtion tilapäiseksi toimihenkilöksi tai valtion työhön, on vastaavasti voimassa, mitä peruspalkkaisen viran tai toimen perusteella eläkettä saavista on säädetty. Jos eläke on annettu puolison palveluksen tai työn perusteella ja olosuhteet ovat säälittävät, voi valtiovarainministeriö määrätä, että ylimääräinen eläke on 1 momentissa tarkoitetun valtion viran tai toimen tahi ylimääräisen tai tilapäisen toimen estämättä eläkkeensaajalle kokonaan tai osittain maksettava taikka että eläkkeensaajan palkka, milloin eläke on siitä vähennetty, saadaan valtion työn estämättä hänelle lyhentämättömänä suorittaa. Mitä 1 ja 2 momentissa on sanottu, sovellettakoon vastaavasti, milloin ylimääräinen eläke on annettu muun kuin valtion palveluksen tai työn perusteella. 22. Vuotuisen ylimääräisen eläkkeen määrä tasoitetaan lähimpään sellaiseen lukuun, jonka kahdestoistaosa on sadalla jaollinen. 23. Tämä päätös ei koske taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeinä annettavia ylimääräisiä eläkkeitä. 24. _ Valtioneuvosto voi erityisistä syistä valtiovarainministeriön esittelystä myöntää ylimääräisen eläkkeen tämän päätöksen määräysten estämättä. 25. Eläkkeen suorittaa valtiokonttori määräajoin, niin kuin vakinaisesta eläkkeestä on vastaavasti säädetty. Eläke suoritetaan koko siltä kuukaudelta, minkä aikana se tapahtuma, joka on aiheuttanut eläkkeen lakkaamisen,' on sattunut. Jos eläke-erää ei ole kolmen vuoden kuluessa erääntymispäivästä lukien nostettu, säästyy se valtiolle.
5 26. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1960, ja sovelletaan sitä mainitun päivän jälkeen annettaviin ylimääräisiin eläkkeisiin. Tällä päätöksellä kumotaan valtioneuvoston 21 päivänä kesäkuuta 1951 ylimääräisistä eläkkeistä antama päätös sekä Suomen senaatin 5 päivänä marraskuuta 1918 antama päätös ylimääräisten eläkkeiden myöntämisestä eräille väliaikaisen lennätinlaitoksen virkailijoille sekä heidän leskilleen ja lapsilleen. H elsinki 1960. V altioneuvoston kirjapaino