Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko)

Samankaltaiset tiedostot
Liukeneminen

Seoksen pitoisuuslaskuja

Hienokiteinen ja pehmeä hunaja

KE2 Kemian mikromaailma

Ionisidos ja ionihila:

c) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?

VESI JA VESILIUOKSET

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla


Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Peruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus)

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

Puhtaat aineet ja seokset

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.

HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?

Kemian opiskelun avuksi

Kasvien piilotetut väriaineet

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

MOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa

Kertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

Liukoisuus

Projektimaiset kokeelliset työt kemian opetuksessa

sulfatiatsoli meripihkahappoanhydridi eli dihydro-2,5- furaanidioni etanoli (EtaxA, 99 %)

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

RAPORTTI. Kemian mallit ja visualisointi. Raportti. Elina Rautapää. Piia Tikkanen

Aurinkotislaus on yksi töistä, jotka kuuluvat kansainvälisen kemian vuoden 2011 aikana järjestettävään maailmanlaajuiseen kokeeseen.

MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE

Erilaisia entalpian muutoksia

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Luento 1: Sisältö. Vyörakenteen muodostuminen Molekyyliorbitaalien muodostuminen Atomiketju Energia-aukko

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

EPIONEN Kemia EPIONEN Kemia 2015

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

782630S Pintakemia I, 3 op

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Limsan sokeripitoisuus

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA

Kiteinen aine. Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne.

1-12 R1-R3. 21, 22 T4 Tutkielman palautus kurssin lopussa (Työ 2 ja Työ 3), (R4-R6) Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Työ 4 R7 - R8

(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s)

KOHDERYHMÄ KESTO: MOTIVAATIO: TAVOITE: AVAINSANAT: - TAUSTAA

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva.

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

Keraamit ja komposiitit

Suolaiset vedet. Tulosten lisääminen karttapohjalle. Sisältö:

Länsiharjun koulu 4a

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA?

Paula Kajankari LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

KE2 Kemian mikromaailma

Alikuoret eli orbitaalit

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Oppilaan tehtävävihko

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME

Nanoteknologian kokeelliset työt vastauslomake

Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

CHEM-C2230 Pintakemia. Työ 2: Etikkahapon adsorptio aktiivihiileen. Työohje

Kemia 7. luokka. Nimi

KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA II)

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA

Tutkimuksellisia töitä biologian opetukseen

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni

Alumiinista alunaa TAUSTAA

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet

Transkriptio:

Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko) VINKKEJÄ OPETTAJALLE: Työ voidaan suorittaa 8 luokalla ionisidosten yhteydessä. Teoria ja kysymysosa osa voidaan suorittaa kotitehtävänä. Kirjallisuudesta etsimiseen ja internetinkäyttöön voidaan varata aikaa 20 min. Kiteen kasvatuksen aloittamiseen voidaan käyttää 1h Maailma on täynnä kiteitä. Niistä tunnetuimpia monille ovat varmasti lumihiutaleet, timantit ja suolat. Virallisesti kide voidaan määritellä symmetriseksi kiinteäksi kappaleeksi. Luonnossa kiteet ovat kuitenkin hyvin harvoin säännöllisiä. Kiteiden säännöllisyys riippuu siitä, kuinka hyvin kyseisellä aineella on ollut tilaa kiteytyä. Kiteiden muoto myös ilmentää atomien tai molekyylien sisäistä järjestyneisyyttä. Mitä erilaisia kiteitä löydät kotoasi? Miten lumihiutale, timantti ja ruokasuola eroavat ominaisuuksiltaan? Tehtävässä projektityössä on tarkoitus kasvattaa kidettä mahdollisimman suurikokoiseksi. Tutkittavat kiteet ovat ruokasuolan kaltaisia suoloja, joita. kutsutaan toisella nimellä myös ioniyhdiste. Tutkittavan ioniyhdisteen ominaisuuksista tehdä posteri. Mitä erilaisia suoloja tai ioniyhdisteitä tiedät? Mikä ominaisuus yhdistää kaikkia ioniyhdisteitä? Posterin tekemiseen varataan aikaa noin 1h. Kiteet muodostuvat haihdutusmaljoissa seuraavan viikon aikana Voidaan keskustella mitkä kotoa löytyvät kiteet ovat oikeasti kiteitä. Esimerkiksi metallit ja lasi eivät ole kiteitä vaikka ovatkin kiinteitä tai symmetrisiä. Lumihiutale on yhteen kiteytyneitä molekyylejä. Timantti koostuu hiilen kovalenttisista sidoksista. Ruokasuola koostuu ionisidoksilla yhteen liittyneistä ioneista.) Suolat ovat ioniyhdisteiden alalaji, sillä ne syntyvät neutraloitumisreaktiossa. vrt. oksidit. Yhdistävä tekijä: ioneja yhdistyneinä toisiinsa ionisidoksin.

Saat opettajaltasi 5 g kiteytettävää ja tutkittavaa ainetta. Ioniyhdisteemme on: Kasvatettavaksi saatu kiinteä aine koostuu pienen pienistä kiteistä. Nämä rakenneosaset täytyisi saada yhteen. Miten kasvattaisit kidettä mahdollisimman suureksi? Vinkkejä kiteen kasvatukseen: Luonnossa kiteytyminen tapahtuu yleisesti kahdella tavalla: 1) Neste kuten esimerkiksi vesi jäähtyy ja muuttuu kiteytymispisteessä jääksi. 2) Liuoksesta kuten esimerkiksi ruokasuolan kiteytymisessä vesiliuoksesta haihdutetaan liuotin eli vesi pois. Tutkittavat ioniyhdisteet liukenevat veteen. : Kumpaa tapaa käyttäisitte suolan kiteyttämisessä, 1) vai 2)? Mitä välineitä mahdollisesti tarvitsette? Kannattaisiko kiinteä aine liuottaa suureen vai pieneen määrään vettä? Vaikuttaisiko lämmittäminen tai sekoittaminen liukenemiseen? Miten jäähtymisen ja haihtumisen nopeuden vaikutusta kiteen kasvun kokoon? Kirjoittakaa työvaiheet muistiin, sillä posteriin lisätään teidän tekemä kiteytysohje! PROJEKTITYÖ: Projektityössä tehdään kiteen kasvatuksen ohella tutkimustyö. Tutkittavasta suolasta etsitään ominaisuuksia, rakennekaava, käyttötarkoitukset, kuvia, kiteyttäminen jne. Näitä tietoja löytyy kirjallisuudesta, sekä internetistä. Tiedoista luodaan posteri. Posteriin lisätään myös työvaiheet tai toisin sanoen kiteyttämisohjeet. Työ tehdään 3-4 hengen ryhmissä. Kiteiden kasvatukseen jokainen saa käytettäväksi 5 g ioniyhdistettä. Työn lopussa punnitaan jokaisen ryhmän suurin kide! Opettaja voi katsoa koulun kemikaalikaapin mukaan sopivia suoloja, kaikkein soveltuvimpia ovat runsasliukoiset ja värikkäät suolat. Esimerkiksi kuparisulfaatti on ideaalinen kasvatettava. TYÖVAIHEET: 1.Kiinteä aine liuotetaan pieneen määrään vettä keitinlasissa sekoittamalla ja kuumentamalla liuosta bunsenin avulla 2.Kun aine on liuennut, aloitetaan jäähdyttäminen ilmassa. 3.Mitä hitaammin jäähtyminen ja veden haihtuminen tapahtuu, siitä suuremmaksi teoriassa kide kasvaa. Opettaja voi haastatella kutakin ryhmää erikseen heidän suunnitelmistaan kiteyttämiselle ja ohjata heitä oikeaan suuntaan. Varsinkin jos aika alkaa loppumaan, kannattaa olla jo hyvin konkreettinen neuvoissa.

Työturvallisuus: Kuumien liuosten käsittelyssä tulee olla varovainen, eli suojakäsineiden käyttö on suotavaa. Laitteisto tulee rakentaa tukevaksi. Työssä ei vapaudu myrkyllisiä kaasuja, joten vetokaappia ei tarvita. Liuokset voidaan kaataa runsaan veden kera viemäriin. Suojalasien ja työtakkien käyttö työn aikana on pakollista (laboratoriokäyttäytyminen). ARVIOINTI: Opettaja arvio oppilaita työn tekemisen aikana, sekä sen jälkeen posterista. Eri osaalueiden arvioinnissa (Näsäkkälä et al. 2001) käytetään asteikkoa 1-3. Yksilökohtaiset: vastuun ottaminen (projektissa) ongelmanratkaisukyky laaja-alaisuus erityislahjakkuusalueet kokonaisvaltaisuus suullinen ja kirjallinen ilmaisutaito kädentaito ja näppäryys ryhmätyöskentelytaidot. Ryhmäkohtaiset: posterin asiasisältö kiteyttämisohjeen selkeys posterin siisteys/kekseliäisyys Lähteet: Näsäkkälä E., Flinkman, M. ja Aksela.M, Luonnontieteellisen tutkimuksen tekminen koulussa, Opetushallitus, 2001. Liitteet: Työversio oppilaille.

Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko 2008) Maailma on täynnä kiteitä. Niistä tunnetuimpia monille ovat varmasti lumihiutaleet, timantit ja suolat. Virallisesti kide voidaan määritellä symmetriseksi kiinteäksi kappaleeksi. Luonnossa kiteet ovat kuitenkin hyvin harvoin säännöllisiä. Kiteiden säännöllisyys riippuu siitä, kuinka hyvin kyseisellä aineella on ollut tilaa kiteytyä. Kiteiden muoto myös ilmentää atomien tai molekyylien sisäistä järjestyneisyyttä. Mitä erilaisia kiteitä löydät kotoasi? Miten lumihiutale, timantti ja ruokasuola eroavat ominaisuuksiltaan? Tehtävässä projektityössä on tarkoitus kasvattaa kidettä mahdollisimman suurikokoiseksi. Tutkittavat kiteet ovat ruokasuolan kaltaisia suoloja, joita. kutsutaan toisella nimellä myös ioniyhdiste. Tutkittavan ioniyhdisteen ominaisuuksista tehdä posteri. Mitä erilaisia suoloja tai ioniyhdisteitä tiedät? Mikä ominaisuus yhdistää kaikkia ioniyhdisteitä?

Saat opettajaltasi 5 g kiteytettävää ja tutkittavaa ainetta. Ioniyhdisteemme on: Kasvatettavaksi saatu kiinteä aine koostuu pienen pienistä kiteistä. Nämä rakenneosaset täytyisi saada yhteen. Miten kasvattaisit kidettä mahdollisimman suureksi?

Vinkkejä kiteen kasvatukseen: Luonnossa kiteytyminen tapahtuu yleisesti kahdella tavalla: 1) Neste kuten esimerkiksi vesi jäähtyy ja muuttuu kiteytymispisteessä jääksi. 2) Liuoksesta kuten esimerkiksi ruokasuolan kiteytymisessä vesiliuoksesta haihdutetaan liuotin eli vesi pois. Tutkittavat ioniyhdisteet liukenevat veteen. : Kumpaa tapaa käyttäisitte suolan kiteyttämisessä, 1) vai 2)? Mitä välineitä mahdollisesti tarvitsette? Kannattaisiko kiinteä aine liuottaa suureen vai pieneen määrään vettä? Vaikuttaisiko lämmittäminen tai sekoittaminen liukenemiseen? Miten jäähtymisen ja haihtumisen nopeuden vaikutusta kiteen kasvun kokoon? Kirjoittakaa työvaiheet muistiin, sillä posteriin lisätään teidän tekemä kiteytysohje! Työturvallisuus: Kuumien liuosten käsittelyssä tulee olla varovainen, eli suojakäsineiden käyttö on suotavaa. Laitteisto tulee rakentaa tukevaksi. Työssä ei vapaudu myrkyllisiä kaasuja, joten vetokaappia ei tarvita. Liuokset voidaan kaataa runsaan veden kera viemäriin. Suojalasien ja työtakkien käyttö työn aikana on pakollista (laboratoriokäyttäytyminen). Apua posterin tekemiseen: "Projektityössä tehdään kiteen kasvatuksen ohella tutkimustyö. Tutkittavasta suolasta etsitään ominaisuuksia, rakennekaava, käyttötarkoitukset, kuvia, kiteyttäminen jne. Näitä tietoja löytyy kirjallisuudesta, sekä internetistä. Tiedoista luodaan posteri. Posteriin lisätään myös työvaiheet tai toisin sanoen kiteyttämisohjeet. Tietoa löytyy internetistä tai kirjoista" TYÖN ILOA!