Ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero 33101 TAMPERE 26.10.2009 PIR-2003-Y-19-113 ASIA LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Maidontuotannon harjoittamisen laajentaminen. Tuija ja Kaj Mäntylä Mäntyläntie 58 39810 Linnankylä Mäntymäki RN:o 6:78 Parkanon kaupungin Linnankylässä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle, lupa-asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen 27.3.2009. TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ Toiminnalla on Parkanon ympäristölautakunnan lupa vuodelta 2003. Alue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Alueella on voimassa 27.2.1998 vahvistettu Linnankylän ranta-asemakaava. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Käsittelymaksu 3 130 euroa Eläinsuoja sijaitsee Parkanon kaupungin Linnankylän kylässä tilalla Mäntymäki RN:o 6:78. Eläinsuojaa laajennetaan nykyisen eläinsuojan pohjoispuolelle. Lähin vesistö on Linnanjärvi, jonne matkaa eläinsuojasta on noin 100 metriä. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa eläinsuojasta noin 100 metriä. Alueella ei ole yleistä pohjavesimerkitystä. Toimintaa laajennetaan niin, että eläinsuojassa on laajennuksen jälkeen tilaa 240 lypsylehmälle, 100 hieholle ja 40:lle nuorkarjaksi katsottavalle
nautaeläimelle. Maitoa tuotetaan noin 2 040 000 kg vuodessa ja lihaa noin 14 000 kg vuodessa. Lannan poisto perustuu lypsylehmien ja hiehojen osalta lietelantajärjestelmään. Nuorkarjan (40 eläintä) osalta lannan poisto perustuu kuivikelantamenetelmään. Lietelanta varastoidaan nykyisessä 1964 m 3 :n lietesäiliössä ja eläinsuojan yhteyteen rakennettavassa 2500 m 3 :n lietesäiliössä sekä tilalle Mustineva RN:o 6:83 rakennettavassa 2500 m 3 :n etäsäiliössä. Säiliöt rakennetaan teräsbetonista. Lisäksi varastoimistilana toimii yhteensä 240 m 3 :n lietekuilut. Kuivikelannan varastoimistilana on käytettävissä vanha kattamaton 100 m 2 :n lantala. Lantalan alla on lisäksi 280 m 3 :n virtsakaivo. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on noin 152 hehtaaria, josta omaa on 26 hehtaaria, vuokrapeltoa 101 hehtaaria ja sopimuspeltoa 26 hehtaaria. Lietelanta on ilmoitettu levitettävän viikoilla 16-23, 26-29 ja 38-42. Peltoalasta noin yhdeksän hehtaaria sijaitsee Mäntylänharjun pohjavesialueella. Lannan levityksessä käytetään ainakin osittain urakointia. Käytettävästä levityskalustosta ei ole toistaiseksi tietoa. Tuorerehu (noin 3000 t/a) valmistetaan toistaiseksi esikuivattuna pyöröpaaleihin. Paalit varastoidaan pellolla ja puretaan rehusuojassa. Myöhemmin rakennetaan mahdollisesti laakasiiloja. Eläinten ruokinta suoritetaan aperuokintana. Rehu seostetaan apevaunussa ja levitetään ruokintapöydälle. Vesi otetaan omasta kaivosta. Lypsy suoritetaan rinnakkaislypsyasemalla. Maitohuoneen pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. WC-vedet johdetaan virtsasäiliöön. Hiehot (6-24 kuukautta) laidunnetaan. Laidunalueet rajoittuvat vesistöön. Laidunnettavien eläinten pääsy vesialueelle estetään. Laidunalueen pinta-ala on seitsemän hehtaaria. Laidunalueella on siirrettävä juoma-allas ja siirrettävä ruokintapaikka. Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, joiden tilavuus on yhteensä 7000 litraa. Säiliöt on varustettu lukituksella ja laponestolaitteella. Autotallissa säilytetään lisäksi enintään 400 litraa muita öljytuotteita. Kuolleiden eläinten määräksi on arvioitu 0-10 tonnia/vuosi. Raadot toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Muovit on ilmoitettu toimitettavan keräykseen tai kaatopaikalle. Jäteöljyt on ilmoitettu toimitettavan jäteöljykeräykseen. Muut ongelmajätteet (esim. akut, loisteputket) toimitetaan ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. Pilaantunut rehu varastoidaan lantalassa ja levitetään peltoon. 2
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Liikennöinti tilalle tapahtuu omasta liittymästä Mäntyläntie nimiseltä yksityistieltä. Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 7.8. 7.9.2009 Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Parkanon kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Ylä-Satakunta-lehdessä 11.8.2009 ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu erikseen tieto 11 asianosaiselle. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Parkanon kaupungilta ja Parkanon ympäristölautakunnalta. Parkanon kaupunginhallitus on lausunnossaan 7.9.2009 todennut, että Parkanon kaupungilla ei ole huomauttamista Tuija ja Kai Mäntylän ympäristölupahakemuksesta edellyttäen, että toiminnasta ei aiheudu terveydellistä haittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua rasitusta. Parkanon ympäristölautakunta on lausunnossaan 10.9.2009 todennut, että ympäristölautakunnalla ei ole huomauttamista hakemuksesta. Hakemuksen perusteella ympäristölupa voidaan myöntää vakiintuneeseen käytäntöön perustuvin lupamääräyksin Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole tehty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja hakijalta pyydetyt lisäselvitykset Tarvetta hakijan kuulemiseen annetuista lausunnoista ei ollut. Paikalla suoritettiin tarkastus 7.11.2008. PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lupamääräykset Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen ja myöntää Tuija ja Kai Mäntylälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisesti laajennettavalle toiminnalle tiloilla Mäntymäki RN:o 6:78 ja Mustineva RN:o 6:83 Parkanon kaupungissa. Ympäristölupa myönnetään maidontuotannon harjoittamiselle laajuudessa 240 lypsylehmää, 100 hiehoa ja 40 nuorkarjaksi katsottavaa nautaeläintä. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. 3
Toiminnassa on lupahakemusasiakirjoissa esitetyn lisäksi noudatettava seuraavaa: 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, tuorerehun puristenestettä, maitohuonevesiä tai muita jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Eläinsuojan toiminnassa muodostuva lanta on varastoitava vähintään 12 kuukauden varastoimisaikaa vastaavissa lupahakemusasiakirjojen mukaisissa tiiviissä varastoimistiloissa. Eläinsuojan ja lannan varastoimistilojen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa Nro 100/01 (7.1.2002) asetettuja vaatimuksia. Rakennettavien lietesäiliöiden salaojitus tulee perustua suunnitelmaan, joka on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Salaojat on varustettava näytteenoton mahdollistavalla vesipesällisellä tarkastuskaivolla. Lannan varastoimistilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Lantavarastot on oltava käyttövalmiina ennen uuden tuotantorakennuksen käyttöönottoa. 3. Mahdolliset tuorerehun puristenesteet ja on kerättävä talteen ja levitettävä lannan levitysohjeita noudattaen peltoon. Mahdollinen pilaantunut rehu on varastoitava kuivikelannan tapaan lantalassa. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai kuljetettava ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 4. Maitohuonejätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet on johdettava lietesäiliöön tai käsiteltävä asianmukaisessa puhdistamossa. Käsittely asianmukaisessa puhdistamossa edellyttää ympäristökeskuksen hyväksymää käsittely- ja tarkkailusuunnitelmaa. 5. Karjaa laidunnettaessa on huolehdittava siitä, että pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny eikä sallittuja lannoitustasoja ylitetä. Karjan pääsy vesialueelle on estettävä. Jos karjasuojan yhteyteen tullaan myöhemmin perustamaan erityinen jaloittelutarha, on hanke toteutettava siten, että pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny. Tarhan rakentamista koskeva suunnitelma on esitettävä valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi ennen rakentamisen aloittamista. 6. Lanta on hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai toimitettava käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Levitettäessä lanta peltoon, tulee lannalle olla jatkuvasti käytettävissä eläinmäärää vastaava peltoala. Nykyisten ohjeiden mukainen vähimmäisvaatimus luvan mukaiselle eläinmäärälle on noin 218 hehtaaria. Luvan saajan on ennen laajennusosan käyttöönottoa esitettävä valvontaviranomaiselle selvitys 4
peltoalan riittävyydestä. Valvontaviranomaiselle on ilmoitettava myös lannan levitykseen käytettäviä peltoja koskevista muutoksista. 7. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä on noudatettava valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuljetuskaluston asianmukaisuuteen liikuttaessa yleisillä teillä. Lannan levityksestä aiheutuva hajuhaitta naapureille on otettava huomioon. Levitys on suoritettava sellaisissa sääolosuhteissa ja sellaisena ajankohtana, että hajuhaitta on mahdollisimman pieni levitettäessä lantaa lähelle asutusta. Lannan levitys on suoritettava niin tehokkaasti, että levitysaika jää mahdollisimman lyhyeksi. Lisäksi multaus on suoritettava mahdollisimman nopeasti. Lannan levitys liitekarttaan keltaisella merkityille Mäntylänharjun pohjavesialueella sijaitseville pelloille on 15.8 jälkeen kielletty. Liitekarttaan oranssilla merkityille em. pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella sijaitseville pelloille lannan levitys on kokonaan kielletty. Lannan levitysalueella ja levitysalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien lähteiden ja mahdollisten kaivojen ympärille on jätettävä riittävät suojavyöhykkeet, joihin lantaa ei levitetä. 8. Kuolleet eläimet on toimitettava käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä, tai hävittää muulla sallitulla tavalla. Kuolleet eläimet on varastoitava tilalla katetussa ja tiivispohjaisessa tilassa niin, että eläimistä ei aiheudu ympäristöhaittaa eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet) on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. 9. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava, käsiteltävä ja käytettävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Haittaeläimiä (esim. rotat ja hiiret) on tarvittaessa torjuttava. 10. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon soveltuvilta osiltaan. 11. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle. 5
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten perustelut 12. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on esitettävä valvontaviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: -tiedot eläinmääristä, -tiedot lannan vastaanottosopimuksiin perustuvista lannan sijoituskohteista todellisine toimitettuine lantamäärineen, -tiedot mahdollisesta laidunnuksesta (laitumen pinta-ala, laidunnettu eläinmäärä, laidunnusaika), -tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista, -tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 13. Eläinsuojan valmistumisesta on tehtävä hyvissä ajoin ennen eläinsuojan käyttöönottoa ilmoitus valvontaviranomaiselle mahdollisen tarkastuksen suorittamiseksi. 14. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset karjasuojan toiminnalle täyttyvät. Karjasuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Suunniteltu laajennus ei merkittävästi lisää ympäristöhaittoja. Eläinsuojan toiminnasta ei voida katsoa erityisesti alueen aiemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Lupa on myönnetty karjasuojassa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. Suorat päästöt vesiin ja maaperään on karjataloudessa kohtuullisin kustannuksin estettävissä, eikä niitä saa tapahtua tuotantoketjun missään vaiheessa. (Lupamääräys 1.) 6
Vuoden laskennallisella varastotilavuudella turvataan lantavarastojen riittävyys myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Salaoja on se paikka, josta mahdolliset vuodot on havaittavissa. Tämän vuoksi on tärkeätä, että salaojitus on asianmukaisesti suunniteltu ja varustettu tarkkailukaivona toimivalla vesipesällisellä kokoojakaivolla. Varastotilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (Lupamääräys 2.) Tuorerehun puristenestettä saattaa muodostua myös pyöröpaaleihin. Puristenesteet ovat vesien kuormitusta koskevilta ominaisuuksiltaan erittäin ongelmallisia. Tästä johtuen puristenesteen pääsy pinta- ja pohjavesiin on tehokkaasti estettävä. Pilaantunut rehu vastaa mm. ravinnepitoisuuksiltaan lähes lantaa. Tämän vuoksi pilaantuneen rehun varastoimiseen ja jatkosijoittamiseen on kiinnitettävä huomiota. (Lupamääräys 3.) Maitohuonejätevedet on todettu erityisesti fosforipitoisuuksien osalta ongelmallisiksi. Puutteellisesti käsiteltyjen maitohuonejätevesien johtaminen maastoon, vesistöön tai muuhun vesiuomaan aiheuttaa ympäristönsuojelulain vastaisen vesien pilaantumisvaaran. Lupamääräyksellä on mahdollistettu eläinsuojassa muodostuvien jätevesien johtaminen lietesäiliöön ja/tai jätevesien käsittely asianmukaisessa puhdistamossa. Asianmukaisella puhdistamolla tarkoitetaan jätevesien käsittelyjärjestelmää, jolla saavutetaan valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) edellytetty käsittelyteho. (Lupamääräys 4.) Myös laidunnukseen liittyy ravinteiden huuhtoutumista aiheuttava ylilannoitusriski. Lähinnä vesiensuojelusyistä eläinten pääsy vesialueelle on estettävä. Jaloittelualueisiin liittyy suuri ravinteiden huuhtoutumisriski vesiin ja maaperään. (Lupamääräys 5.) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pellolla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu yliannostusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Nykyinen peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa (12-24 kuukautta) kohden, yksi peltohehtaari 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kuukautta) kohden ja yksi peltohehtaari 11 lehmävasikkaa (alle 6 kuukautta) kohden (kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 29.6.2009, ympäristöministeriö). Lupahakemuksessa on esitetty lannan levitykseen käytettävissä olevaksi peltoalaksi 152 hehtaaria. (Lupamääräys 6.) Lupamääräyksessä on tuotu esille valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja edellytetty siinä annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Lantaa joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja yleisillä teillä. Tällöin on erityisen tärkeätä, että kuljetuskalusto on asianmukaisessa kunnossa. 7
Lannan levityksestä lähelle asutusta aiheutuu hajuhaittoja. Hajuhaittojen vähentämiseksi on ollut tarpeen antaa sääolosuhteita, levitysajankohtaa, lannan nopeaa levitystä ja pikaista multausta koskeva lupamääräys. Liitekarttaan keltaisella merkityt peltoalueet sijaitsevat Mäntylänharjun pohjavesialueella (luokka III). Lannan levityksestä varsinaisen kasvukauden ulkopuolella em. alueille on katsottu aiheutuvan ympäristönsuojelulain vastainen pohjavesien pilaantumisriski. Tällä perusteella lannan levitystä em. alueelle on rajoitettu. Liitekarttaan oranssilla merkityt peltoalueet sijaitsevat varsinaisella pohjavesien muodostumisalueella. Lannan levityksen alueelle on arvioitu muodostavan aina pohjavesien pilaantumisriskin ja näin ollen lannan levitys alueelle on kokonaan kielletty. Lannan levitykseen ilmoitetuilla peltoalueilla ja peltoalueiden läheisyydessä on lähteitä ja voi olla myös kaivoja, joihin lannan levityksellä saattaa olla vaikutusta. Riittävällä suojavyöhykkeellä tarkoitetaan näissä tapauksissa olosuhteista (maaperä, vietto) riippuvaa noin 30 100 metrin matkaa. (Lupamääräys 7.) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet tai kuolleena syntyneet nautaeläimet on nykyisin luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Hyväksyttyjä suuririskisen eläinjätteen käsittelymenetelmiä ovat tällä hetkellä käsittely eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten lyhytaikainenkin varastointi tilalla saattaa aiheuttaa lämpöisenä vuodenaikana ympäristöhaittoja, ellei asiaan kiinnitetä huomiota. (Lupamääräys 8.) Polttoaineiden varastointiin liittyy merkittäviä ympäristöriskejä. Samoin käytettävien kemikaalien (esim. torjunta-aineet) käyttöön ja varastointiin liittyy huomioon otettavia riskejä. Lupamääräys on tarpeen riskien huomioon ottamiseksi toiminnassa (esim. kemikaalien käyttöturvallisuusohjeiden noudattaminen). Haittaeläinten torjunta tarvittaessa on tarpeen mm. rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Lupamääräys 9.) Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa mahdollisuus velvoittaa luvan saaja ottamaan käyttöön mahdollista uutta kehittyvää tekniikkaa luvan voimassaolo aikana, jos päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia (parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate). (Lupamääräys 10.) Lupamääräyksellä on pyritty varmistamaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua luvan vastaista haittaa. (Lupamääräys 11.) Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta tarvittaessa saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata lai- 8
LUVAN VOIMASSAOLO KORVATTAVA PÄÄTÖS PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET toksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. (Lupamääräys 12.) Lupamääräyksellä varmistetaan, että valvontaviranomaisella on mahdollisuus tarvittaessa tarkastaa rakenteiden luvanmukaisuus. Samalla saadaan tieto myös toiminnan käynnistymisestä.(lupamääräys 13.) Lupamääräys on tarpeen, jotta toiminnan muuttamis- tai lopettamistilanteessa voidaan antaa tarvittavat tilanteen edellyttämät määräykset. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. (Lupamääräys 14.) Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2019 mennessä. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten lisäksi selvitys mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Tämä päätös korvaa Parkanon kaupungin 27.3.2003 nykyiselle toiminnalle antaman ympäristölupapäätöksen. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 41-43, 45-46, 51, 52, 55, 56, 57, 96-97, 100, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 19, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Maa- ja metsätalousministeriön asetukset eläinjätteen käsittelystä (1374/2004, 850/2005) Valtion maksuperustelaki (VmaksupL 150/1992) Päätöksessä on otettu huomioon myös ympäristöministeriön 29.6.2009 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta. 9
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut 27.12.2006 asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Asetuksen maksutaulukon mukaan kysymyksessä olevan kokoluokan karjasuojan ympäristölupa maksaa 3130 euroa. Osastopäällikkö Päivi Linho Tarkastaja Heikki Uotila LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle Parkanon kaupunginhallitus Parkanon ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Parkanon kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Valitusosoitus Liitekartta 10
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pirkanmaan ympäristökeskukseen. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitus on jätettävä viimeistään 25.11.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristökeskukseen Pirkanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Yliopistonkatu 38, Tampere postiosoite: PL 297, 33101 Tampere puhelinvaihde: 020 610 104 telekopio: 020 610 1600 sähköposti: kirjaamo.pir@ymparisto.fi aukioloaika: ma-pe klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. 11