LUPAPÄÄTÖS Nro 44/04/1 Dnro Psy-2003-y-149 Annettu julkipanon jälkeen 2.6.2004 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kurtinjärven vedenkorkeuden, Oudonjoen metsästysseuran padon ja Kortejärven kanavan padon pysyttäminen ennallaan, Taivalkoski Kurtin-Kuusijärven yhteisten vesialueiden osakaskunta/ Pekka Vääräniemi ym Kiiskitie 1 93400 Taivalkoski
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Suunnitellut työt... 3 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 3 Yleiskuvaus vesistöstä... 3 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 4 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 4 Täydennyspyyntö... 4 Hakijoiden lisäselvitykset... 5 Merkinnät... 6 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 6 RATKAISUN PERUSTELUT... 6 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 6 OHJAUS... 7 KÄSITTELYMAKSU...7 RATKAISU... 7 Perustelu... 7 Oikeusohje... 7 MUUTOKSENHAKU... 8
3 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakijat ovat 30.10.2003 toimittaneet Kurtinjärven vedenkorkeuden, Oudonjoen metsästysseuran padon ja Kortejärven kanavan padon ennallaan pysyttämistä koskevan hakemuksen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 1 luku 15 1 momentti HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Hankkeen tarkoituksena on hakea lupaa pysyttää Kurtinjärven luusuassa oleva rakenne, "pohjapato", Oudonjoessa olevan metsästysseuran pato ja Kortejärven kanavassa oleva pato ennallaan sekä vakiinnuttaa Kurtinjärven vedenkorkeus sellaiseksi kuin se on ollut viimeisen noin 20 vuoden aikana, turvata metsästysmajan virkistyskäytön edellytykset nykyisellään ja porrastaa Kortejärven kanavan padolla kanavaa siten, että siinä voidaan sauvoa tai työntää venettä rannalta käsin. Hakemuksen mukaan Kurtinjärven nykyinen vedenkorkeus on normaali ja sen laskeminen alemmaksi tulisi haittaamaan vesistön ja rannan käyttöä sekä vaarantaisi Kurtin vedenottamon vedenlaadun ja saatavissa olevan vesimäärän. Suunnitellut työt Hakemussuunnitelman mukaan vesistössä ja kanavassa oleviin rakenteisiin ei tarvitse tehdä muutoksia. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus vesistöstä Valuma-alue Kurtinjärven luusuassa on 65,1 km 2 ja järvisyys 14,0 %. Kesän keskialivirtaamaksi on arvioitu 0,367 m 3 /s ja talven alivirtaamaksi 0,258 m 3 /s. Kortejärvi purkautuu sekä kanavaan että luontaisesti Kortejokeen, joka sekin laskee Kurtinjärveen. Kortejärven luusuassa valuma-alue on 30,7 km 2 ja järvisyys 16,1 %. Kurtinjärven vedenkorkeudesta on ensimmäinen tieto ajalta 22.8.1934, jolloin vedenkorkeudeksi mitattiin N 60 + 227,07 m. Seuraava tieto on ajalta 26.9.1957, jolloin vedenkorkeus oli N 60 + 226,35 m. Kurtinjärvessä on tehty säännöllisiä vedenkorkeuden mittauksia vuosina 1980 1991. Tämän ajanjakson vedenkorkeudet olivat seuraavat: ylivedenkorkeus N 60 + 227,32 m,
keskivedenkorkeus N 60 + 226,42 m ja alivedenkorkeus N 60 + 226,16 m. Kurtinjärven vedenkorkeudeksi on 15.10.2003 mitattu N 60 + 226,45 m. Kortejärven kanava on kaivettu aikanaan järven vedenkorkeuden laskemiseksi ja heinän tuotannon parantamiseksi. Tämän vuoksi Kortejärven kanavan padon säilyttäminen on tarpeen. 4 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Hakijat ovat arvioineet, että padoista ei aiheudu vahinkoa eikä haittaa maa-alueille eikä rakennuksille. Padot eivät aiheuta tulvimista jokialueella, Kortejärvellä, Kortejärven kanavassa tai Kurtinjärvellä. Padoista ei aiheudu virtaaman pienenemistä eikä vesiluonnon vahingollista muuttumista Oudonjoessa, Kortejärven kanavassa ja Kortejoessa. Padoista ei ole myöskään haittaa kalan kululle. Hakijan mittausten mukaan nykyisistä vedenkorkeuksista ei myöskään aiheudu haitallista vettymistä Eero Karjalaisen omistamalla tilalla RN:o 2:10. Kortejärven kanavan padon pysyttäminen ei myöskään vaaranna Natura 2000 verkostoon kuuluvan Tervajärvi- Ouvonsuon suojelua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Täydennyspyyntö Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakijoita täydentämään hakemusta 30.4.2004 mennessä uhalla, että asia voidaan jättää sikseen, seuraavasti: 1. Koska metsästysseuran padon ja Kurtinjärven luusuan pohjanrakenteen on mittauksissa todettu padottavan (Kortejärven kanavan padosta ei ole tietoa), kunkin padon osalta on tarkasteltava vedenkorkeuksia keskiylivesi-, keskivesi- ja alivesiolosuhteissa sekä patojen kanssa että ilman. Keskivedenkorkeuden muutosten perusteella on tehtävä tilakohtaiset vahinkoarviot vedenkorkeuden noston koko vaikutusalueella, riippumatta siitä ovatko alueet hakijan hallussa tai onko niihin saatu suostumusta. Vahinkoarvioon liitettävä korvausesitys on laadittava noudattaen niitä periaatteita, jotka käyvät ilmi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä KHO 2001:62 (lyhennelmä liitteenä). 2. Mikäli padot ovat nykyisellään kivistä ladottuja tai muutoin sellaisia, joiden korkeustason tai padotuksen pysyvyyttä ei voida taata, hakijalle varataan tilaisuus täydentää hakemusta uusilla patosuunnitelmilla, jotka perustuvat kiinteisiin rakenteisiin mittatietoineen. Padoista on esitettävä rakennepiirustusten lisäksi riittävän suurimittakaavaiset asemapiirrokset patojen sijainnin paikallistamiseksi. Asemapiirroksista on käytävä ilmi patorakenteet ja niiden sidonta rantoihin. 3. Vaikutusalueelta (Oudonjoki välillä metsästysseuran pato Kurtinjärven luusua, Kurtinjärvi, Kortejärven kanava ja Kortejärvi eli alue, jolla vedenkorkeus nousee) on ilmoitettava rantatilat ja niiden omistajat postiosoitteineen. Mukaan on liitettävä rekisterikartat, joilta tilojen sijainti ilmenee. 4. On tarkasteltava hankkeesta saatavia hyötyjä ja verrattava niitä hankkeesta mahdollisesti aiheutuviin vahinkoihin ja haittoihin (vesilain 2 luku 11 ).
5 Hakijoiden lisäselvitykset Hakijat ovat 30.4.2004 toimittamassaan lisäselvityksessä todenneet, että Kurtinjärven luusuan ylimmän kynnyksen korkeuseroksi on mitattu noin 15 cm. Aikaisemmissa selvityksissä kynnyksestä on käytetty nimitystä "pato" ja on oletettu, kynnys on rakennettu. Kynnys on kuitenkin luonnontilaisen näköinen, varsinkin rantojen tuntumassa on niin isoja lohkareita, ettei niitä ole voitu siirtää ainakaan miesvoimin. On todennäköistä, että kynnystä ja joen luusuaa on aikanaan ruopattu joko uiton toimesta tai luusuassa olleen myllyn tarpeisiin. Noin 20 metriä alempana olevassa toisessa kynnyksessä näkyy vieläkin puisia padon jäänteitä. Padon purkauduttua vedenkorkeus luusuassa on todennäköisesti laskenut. Tässä vaiheessa ylintä kynnystä on voitu tiivistää keskiosaltaan pienemmillä kivillä Kurtinjärven vedenpinnan korkeuden laskemisen estämiseksi. Jos ylin kynnys on rakennettu, on se tehty entiselle kynnyspaikalle. Jälkikäteen ei voida päätellä, kuinka suuri osa kynnyksen padottavasta vaikutuksesta johtuu lisätyistä kivistä. Vaikka koko kynnys poistettaisiin uoman muotoa rikkomatta, ei järven vedenkorkeus putoaisi niin paljon kuin kynnyksen nykyinen putouskorkeus on. Virallisen seurannan ja tehtyjen selvitysten mukaan vedenkorkeus on Kurtinjärvessä pysynyt samana 1980-luvun alusta lähtien. Peruskarttakorkeutta ei voi käyttää järven vedenkorkeuden nousun arviointiin. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimesta Kurtinjärven vedenkorkeutta on verrattu vuoden 1972 peruskarttakorkeuteen. Maanmittauslaitoksen mukaan vanhoilla peruskartoilla oleva vedenkorkeus on määritelty ilmakuvista stereoskooppisesti. Siten kartoilla oleva vedenkorkeus on likiarvo kuvaushetken korkeudesta. Kurtinjärven vedenkorkeuksiksi on mitattu 10.7.1934 N 60 + 226,43 m ja 22.8.1934 N 60 + 226,22 m. Ajanjakson 1.4.1980 30.4.1992 keskivedenkorkeus Kurtinjärvessä on ollut N 60 + 226,42 m ja alin havaittu vedenkorkeus N 6+ + 226,16 m. Vuonna 1934 mitatut vedenkorkeudet vastaavat Kurtinjärven nykyisiä vedenkorkeuksia. Mittausten mukaan Kurtinjärvi näyttäisi nykyisin olevan samalla korkeudella kuin 1930-luvulla. Perusteita järven nostamiselle tai laskemiselle ei ole. Tällöin ei ole myöskään perusteita ympäristölupaviraston täydennyspyynnössä vaadituille selvityksille. Kurtinjärven vedenkorkeudesta on ympäristölupaviraston ja muiden oikeusasteiden käsittelyissä todettu, että Kurtinjärven luusuaan olisi viimeisen 20 30 vuoden aikana kajottu ja aiheutettu vedenkorkeuden muuttuminen. Osakaskunta aikoo hakemuksen mukaan pysyttää vedenkorkeuden nykyisellään. Jos joku muu aikoo muuttaa vedenkorkeuksia, on selvitysten teko hänen asiansa, mm. tilakohtaiset vahinkoarviot. Hakijat ovat myös ilmoittaneet, että patosuunnitelmille ei ole tarvetta. Oudonjoen luusua säätää nykyisellään joen virtaaman luonnonmukaisesti. Kurtinjärvi purkautuu suhteellisen hitaasti, jolloin joessa riittää vettä lyhyinä alivirtaamakausinakin. Hakijat ovat pyytäneet ympäristölupavirastoa pysyttämään metsästysseuran padon ja Kortejärven kanavan padon muotoilut ennallaan. Patojen muuttaminen tulisi vaikuttamaan haitallisesti vesistön tilaan. Kortejärven padosta, joka on kokonaan hakijan omistamalla alueella, ei ole tehtyjen mittausten perusteella haittaa vesillä liikkumiselle. Metsästysmajan padosta ei tehtyjen mittausten perusteella aiheudu vettymishaitta metsälle eikä vesistön tai rannan käytön vaikeutumista.
Hakijat ovat 7.5.2004 toimittaneet lisäselvityksen liitteet, mm. Kortejärven kanavan pituusleikkauspiirustuksen, Kortejoen betonisillan ja joen oikaisun piirustukset, Kurtinjärven vedenkorkeuden ja Oudonjoen luusuan mittausta 15.10.2003 koskevan selvityksen sekä siihen liittyvät asemapiirroksen ja pituus- ja poikkileikkauspiirustukset. 6 Merkinnät 1. Ympäristölupavirasto on 4.6.2003 antamallaan päätöksellä nro 48/03/1 ratkaissut Antero Nissin vireille paneman hallintopakkohakemuksen (Dnro Psy-2003-y-1), jossa muun ohella on vaadittu purettavaksi Kurtinjärven luusuaan ja Oudonjokeen metsästysmajan kohdalle rakennetut padot. 2. Ympäristölupavirasto on 4.6.2003 antamallaan päätöksellä nro 49/03/1 ratkaissut Eero Karjalaisen vireille paneman hallintopakkohakemuksen (Dnro Psy-2002-y-93), jossa on vaadittu purettavaksi Kurtinjärven luusuaan ja Oudonjokeen metsästysmajan kohdalle rakennetut padot. 3. Ympäristölupavirasto on 4.6.2003 antamallaan päätöksellä nro 50/03/1 jättänyt sillensä Kurtin-Kuusijärven yhteisten vesialueiden osakaskunnan vireille paneman hakemusasian (Dnro Psy-2002-y-44), jossa on pyydetty lupaa saada pysyttää Kortejärven ja Kurtinjärven välisen kanavan, Kurtinjärven luusuan ja metsästysseuran padot. Päätös on lainvoimainen. Ympäristölupavirasto on päätöksillään nrot 48/03/1 ja 49/03/1 velvoittanut poistamaan Kortejärven ja Kurtinjärven välisen kanavaan rakennetun padon sekä Kurtinjärven luusuaan ja Oudonjokeen metsästysmajan kohdalle rakennetut pohjapadot. Päätökset eivät ole lainvoimaisia. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Asia jätetään sillensä. RATKAISUN PERUSTELUT Hakijat ovat 30.4.2004 ympäristölupavirastoon toimittamissaan täydennyksissä ilmoittanut, ettei ympäristölupaviraston pyytämiä kaikkia selvityksiä ole hakijoiden mielestä tarpeen liittää hakemussuunnitelmaan. Hakijat eivät ole siten määräpäivään mennessä pyydetyiltä osin täydentäneet hakemustaan. Hakemuksesta puuttuvat muun ohella patojen asema- ja rakennepiirustukset, vahingonarvio, vaaditut kiinteistöselvitykset ja hyötyhaittavertailu. Hakemussuunnitelmaa olisi kuitenkin tullut täydentää ympäristölupaviraston pyytämillä vesiasetuksen 42 58 ja 60 61 :ssä ilmenevillä selvityksillä, jotta hakemussuunnitelma olisi voitu vaikeudetta tarkastaa. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 16 luku 3
7 OHJAUS Ratkaisu ei estä hakijaa panemasta uutta hakemusta vireille, kun riittävät selvitykset on hankittu. KÄSITTELYMAKSU RATKAISU Käsittelymaksua peritään 85 euroa. Perustelu Ympäristöministeriön asetuksessa ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista pohjapadolla yli 2 km 2 :n vesialueen padottamista koskevan hakemusasian käsittelymaksuksi on määrätty 1 700 euroa. Asetuksen 4 :n mukaan peruutetusta tai täydentämättä jätetystä hakemuksesta peritään tehtyä työmäärää vastaava osuus maksutaulukon mukaisesta maksusta. Tässä asiassa peritään työmäärää vastaavana osuutena 5 % asetuksen mukaisesta käsittelymaksusta. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)
8 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Matti Hepola Mauri Kerätär Paavo Liimatta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Mauri Kerätär ja Paavo Liimatta (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 08 5348 500 PL/sr Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 2.7.2004, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.