Etelä-Suomi Päätös Nro 17/2011/2 Dnro ESAVI/464/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.2.2011 ASIA Fortum Power and Heat Oy:n hakemus, joka koskee Härkäsuon läjitysalueen käytöstäpoistamis- ja jälkihoitosuunnitelmaa koskevien Lounais- Suomen ympäristökeskuksen päätösten muuttamista. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Fortum Power and Heat Oy PL 100 00048 FORTUM Liike- ja yhteisötunnus: 0109160-2 LAITOS JA SEN SIJAINTI Naantalin voimalaitoksen Härkäsuon läjitysalue Isosuontie 128, 21110 NAANTALI HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 1.4.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 58 Härkäsuon läjitysalueen toiminnot ovat ympäristöluvanvaraisia ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 4) sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 d) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto - Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 d ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi
2 AIKAISEMMAT LUVAT Lounais-Suomen ympäristökeskus: - Ympäristölupapäätös nro 52 YS Dnro 0295Y0206-111, 14.8.1998 - Ympäristölupapäätös nro 109 YLO Dnro LOS-2002-Y-1694 121, 1.12.2004, joka koskee Härkäsuon kaatopaikan toimintaa. Päätöksen määräyksen 5 mukaan täyttöalueen tai sen osan saavutettua lopullisen korkeutensa, on kaatopaikan pinnalle rakennettava vähintään 0,5 m paksu tiivistyskerros, vähintään 0,5 m paksu kuivatuskerros ja 1,0 m paksu pintakerros. - Päätös nro 103 YLO Dnro LOS-2002-Y-1694 121, 12.11.2008 koskien Härkäsuon kaatopaikan 1.11.2007 suljetun täyttöalueen käytöstäpoistamis- ja jälkihoitosuunnitelman sekä tarkkailuohjelman hyväksymistä. Vaasan hallinto-oikeus - Päätös nro 06/0139/3 Dnro 00492/05/5107, 26.5.2006, joka koskee luvan saajan valitusta Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksestä nro 109 YLO Dnro LOS-2002-Y-1694-121, 1.12.2004. Luvan saaja vaati ympäristökeskuksen päätöksen muuttamista muun muassa seuraavasti: Lupamääräys 5 muutetaan kuulumaan seuraavasti: Täyttöalueen tai sen osan saavutettua lopullisen korkeutensa on täyttö viimeisteltävä hakemuksen liitteissä esitetyllä tavalla. Perusteluinaan yhtiö on esittänyt määräyksen 5 osalta, että 14.8.1998 annetussa päätöksessä on hyväksytty yhtiön esittämä suunnitelma kaatopaikan rakenteiden osalta. Mikään seikka ei ole muuttunut päätöksen perusteena olevan lainsäädännön osalta. Valituksesta antamassaan päätöksessä hallinto-oikeus ei muuttanut ympäristökeskuksen päätöksen määräystä. Perusteluinaan hallintooikeus esittää muun muassa, että otettaessa huomioon kaatopaikalle läjitettävän jätteen laatu sekä käyttöön ottamattoman alueen täyttötilavuus, kaatopaikan ympäristövaikutuksia ei voida pitää vähäisinä. Asiassa ei ole esitetty kaatopaikan ympäristövaikutuksista sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin katsoa olevan edellytykset VNp 861/1997 annettujen kaatopaikan pintarakenteita koskevan vaatimuksen lieventämiseen. Näin ollen lupamääräystä 5 ei ole syytä muuttaa.
3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Haettavat muutokset Fortum Power and Heat Oy hakee muutosta ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen nro 109 YLO, 1.12.2004 määräykseen 5, joka kuuluu seuraavasti: 5. Täyttöalueen tai sen osan saavutettua lopullisen korkeutensa on kaatopaikan pinnalle rakennettava vähintään 0,5 metriä paksu tiivistyskerros, vähintään 0,5 metriä paksu kuivatuskerros ja 1,0 metriä paksu pintakerros. Lupamääräys 5 haetaan poistettavaksi kokonaan. Lupapäätökseen nro 103 YLO, 12.11.2008 haetaan muutosta määräyksiin 2-4, jotka kuuluvat seuraavasti: 2. Mikäli tiivistyskerros rakennetaan esitetyn mukaisena yhdistelmärakenteena (bentoniittimatto+lentotuhka 490 mm) tulee rakenteen toimivuus varmistaa hitsattavalla tai muuten vesitiiviisti yhteen liitettävällä keinotekoisella eristeellä, jonka paksuus muovisena on vähintään 2,0 mm ja kumisena 1,5 mm. 3. Bentoniittimaton ja keinotekoisen eristeen suojakerroksena tulee käyttää suojageotekstiiliä, jonka paino on vähintään 1 200 g/m2, tai mineraalisella 100 mm suojakerroksella, jonka materiaali täyttää pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimuksen ja jonka maksimiraekoko on enintään # 2,0 mm. 4. Kuivatuskerroksen tulee koko paksuudeltaan, 500 mm, täyttää vedenläpäisevyysarvo k 10-3 m/s ja käytettävän materiaalin tulee rengasrouhetta lukuun ottamatta täyttää pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimus. Kun kuivatuskerroksen materiaalina käytetään rengasrouhetta, suojakerroksen paksuuden tulee olla 300 mm. Lupamääräys 2 haetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti: 2. Tiivistyskerros voidaan toteuttaa esitetyn mukaisena yhdistelmärakenteena (bentoniittimatto+lentotuhka 490 mm). Lupamääräys 3 haetaan poistettavaksi kokonaan. Lupamääräys 4 haetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti: 4. Kuivatuskerroksen kuivatustehon tulee koko paksuudeltaan, 500 mm, täyttää vedenläpäisevyysarvo k 10-3 m/s tai kuivatuskerros tulee rakentaa vastaavan kuivatustehon antavasta kuivatuskerroksesta esim. salaojamatolla.
4 Perustelut haettaville muutoksille Yleistä Suljettavan läjitysalueen peittämisestä määrätään yleisesti ympäristölupapäätöksessä nro 109 YLO sekä yksityiskohtaisemmin päätöksessä 103 YLO. Päätökset ovat perustuneet kaatopaikkapäätökseen (861/1997 muutoksineen) sekä v. 2001 julkaistuun "Kaatopaikkojen lopettamisopas"- julkaisuun (SYKE, Ympäristöopas 89). Opasta voidaan pitää osin vanhentuneena, joten sen pohjalta annettuihin lupapäätöksiin voidaan perustellusti hakea muutosta esittämällä rakenteiden toteuttaminen vaihtoehtoisilla uusilla tavoilla. Kaatopaikkojen lopettamisesta on laadittu v. 2008 uusi opas; "Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito" julkaisu (SYKE, Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008). Haetut muutokset eivät kerrospaksuuksien osalta vastaa tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintakerrosten paksuusvaatimuksia eikä ympäristöluvan vaatimuksia. Valtioneuvoston kaatopaikkapäätös kuitenkin sallii ohuemmat kerrospaksuudet, kun poikkeava rakenne ei ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin perusteella aiheuta pitkänkään ajan kuluessa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Haetut muutokset vastaavat tehokkuudeltaan ja toimivuudeltaan vähintään kaatopaikkapäätöksen, ympäristöluvan nro 109 YLO ja päätöksen nro 103 YLO mukaisia vaatimuksia. Tässä hakemuksessa esitetyillä muutoksilla on merkittävä vaikutus pintarakenteiden rakentamiskustannuksiin. Lupapäätökseen nro 109 YLO haettava muutos Lupapäätöksen määräys 5 haetaan poistettavaksi kokonaisuudessaan. Pintakerroksien yksityiskohtaisista rakenteista määrätään joka tapauksessa päätöksellä nro 103 YLO. Lupapäätökseen nro 103 YLO haettavat muutokset Lupamääräys 2 Lupamääräystä haetaan muutettavaksi siten, että vaatimus keinotekoisesta eristeestä poistetaan. Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) ei edellytä tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteissa keinotekoista eristettä. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksessa ei ole edellytetty keinotekoista eristettä v. 2001 eikä v. 2008 oppaissa. Suljettavan kaatopaikan jätemateriaali on pääosin lentotuhkaa, joka tullaan tasaamaan ja tiivistämään ennen muiden pintakerrosten rakentamista. Peitettävälle suodatinkakkualueelle rakennetaan vähintään 0,5 m paksuinen tasauskerros lentotuhkasta, joten myös tällä alueella olosuhteet vastaavat
muuta aluetta. Läjitetty lentotuhka on painumatonta sekä tasalaatuista ja rakeista. Tuhkatäyttö on suurimmalta osalta paksuudeltaan yli 0,5 m, mutta paikoitellen peitettävän alueen reunoilla täyttö on ohuempi. Näillä osin tehdään muotoilutäyttöä siten, että lentotuhkakerroksen paksuus bentoniittimaton alla on vähintään 0,5 m. Läjitetyn tuhkan stabiilisuuden vuoksi rakenteen vaurioituminen on erittäin epätodennäköistä. Bentoniittimatto kestää luonnonmateriaaleista rakennettuja kuivatuskerroksia paremmin kuivumisrasitusta, sillä bentoniittimatolla on kyky paisumalla sulkea halkeamat. Bentoniittimatto säilyttää vedenläpäisevyyskykynsä hyvin myös jäätymisen ja sulamisen aiheuttamien rasitusten jälkeen. Hakija esittää, että tiivistyskerros voidaan tehdä yhdistelmärakenteena levittämällä tasatun ja tiivistetyn tuhkatäytön päälle bentoniittimatto. Tiivistetyn tuhka-täytön vedenläpäisevyys itsestään on suuruusluokkaa 10-7 m/s. Tuhkatäytöstä ja bentoniittimatosta tehdyn yhdistelmärakenteen vedenläpäisevyys on kertaluokkaa pienempi kuin pelkän tuhkatäytön vedenläpäisevyys. Siten yhdistelmärakenne täyttää lupamääräyksen 1 mukaisen vaatimuksen (500 mm, 10-8 m/s). Lupamääräys 3 Lupamääräystä haetaan muutettavaksi siten, että vaatimus erillisestä suojakerroksesta poistetaan. Lupamääräyksessä edellytetty suojakerros on tyypillisesti tarpeen HDPEtai kumikalvosta rakennettavan keinotekoisen eristeen päällä. Hakijan esityksen mukaan tiivistyskerroksessa käytetään bentoniittimattoa, joka ei ole herkkä vaurioille itsekorjautuvuutensa johdosta. Lisäksi hakijan esityksen mukaan kuivatuskerros rakennetaan salaojamatosta, joka toimii samalla myös tehokkaana tiivistyskerroksen suojakerroksena. Lupamääräys 4 Lupamääräystä haetaan muutettavaksi siten, että kuivatuskerros voidaan vaihtoehtoisesti toteuttaa mm. salaojamatolla ja kerroksen paksuudeksi ei määrätä 500 mm. Vuoden 2001 oppaasta poiketen vuoden 2008 oppaassa on erityisesti esitetty, että kuivatuskerroksen 0,5 metrin paksuusvaatimuksesta voidaan poiketa, mikäli pätevin mitoituslaskelmin osoitetaan vaihtoehtoisen rakenteen riittävyys. Julkaisun mukaan pintarakenteen kuivatuskerroksessa voidaan käyttää geosynteettistä kuivatusrakennetta eli ns. salaojamattoa. Materiaalitoimittajilla on tarkoitukseen valmistettuja mattotyyppejä, joiden kuivatusteho vastaa vähintään lupamääräyksessä esitettyä 500 mm paksuista kuivatuskerrosta. 5
6 Salaojamattorakenne on helpommin toteutettavissa erityisesti luiskissa kuin nykyisen luvan mukainen 0,5 m kuivatuskerros. Lisäksi luvan mukainen rakenne jouduttaisiin käytännössä rakentamaan seulotusta kalliomurskeesta. Pinta-alaltaan 5,9 ha peittoalueelle menee n. 29 500 m3mursketta, joka vastaa lähes 3 000 autokuormallista materiaalia. Salaoja-mattoratkaisulla säästetään merkittävästi luonnonmateriaaleja. Salaojamattorakenne on myös korjattavissa, mikäli myöhemmin havaitaan puutteita kuivatuskerroksen toiminnassa. Selvitys kaatopaikan ehdotettujen pintarakenteiden kelpoisuudesta sekä arvio ympäristö- ja terveysvaikutuksista Yleistä Selvityksessä tarkastellaan hakemuksessa esitettyjen rakenteiden ja materiaalien teknistä kelpoisuutta sekä ympäristö- ja terveysvaikutuksia lupamääräyksissä esitettyjen rakenteiden suhteen. Pintarakenteen tiivistyskerros Tiivistyskerroksen vedenläpäisevyys Laskelmissa on esitetty lupamääräysten mukaisen rakenteen ja hakemuksessa esitetyn rakenteen vedenläpäisevyyden vertailulaskelmat. Vertailulaskelmat on tehty käyttäen tiivistyskerroksen vedenkorkeutena 0,5 m, joka on huomattavasti suurempi kuin todellinen tilanne rakenteessa, mutta antaa kuvan vaihtoehtoisten rakenteiden vedenläpäisevyyserosta. Lupamääräysten mukaisen rakenteen läpäisevä vesimäärä Q1 = 1,728 l/m2 x vrk ja hakemuksen mukaisen rakenteen vesimäärä Q2 = 0,146 l/m2 x vrk. Vesimäärien suhde on Q1/Q2 = 11,8. Yhdistelmärakenne ei sinänsä pienennä ehjän bentoniittimaton läpi suotautuvan veden määrää, mutta tiivistetyn lentotuhkan vedenläpäisevyyskertoimen ollessa suuruusluokkaa k = 10-7 m/s jäävät mahdollisten vauriokohtien vuotovesimäärät pieniksi. Lisäksi on huomattava, että bentoniittimattorakenteen laadun ja asennuksen valvonta on huomattavasti helpompaa kuin hienorakenteisesta maa-aineksesta tehtävän tiivistyskerroksen. Bentoniittimaton pitkäaikaiskestävyys Viitaten SYKE:n ohjeeseen 1/2008, "Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito" sekä ohjeessa mainittuihin lähdeteoksiin, voidaan bentoniittimaton ominaisuuksista todeta seuraavaa:
- Neulasidottu bentoniittimatto kestää hyvin ja merkittävästi maatiivistettä paremmin alustan epätasaisesta painumasta aiheutuvia muodonmuutoksia. Suunnitelmissa on matolle annettu vaatimus vähintään10 %:n sallitusta venymästä. Lisäksi on huomattava, että tuhkatäytön aiheuttamat perusmaan painumat ovat suurimmalta osaltaan tapahtuneet eikä varsinaisessa tuhkatäytössä tapahdu kokoonpuristumista. - Suunnitelmissa on annettu bentoniittimaton lujuusvaatimukset em. ohjeen mukaisesti siten, että matossa käytettyjen kuitukankaiden lujuus on riittävä pitkälläkin aikavälillä huomioiden polypropyleenikuitujen hapettumis- ja virumisrasitukset. - Bentoniittimatto kestää hyvin jäätymisen ja sulamisen aiheuttaman syklisen rasituksen. Lisäksi tässä tapauksessa matto asennetaan 1,0 m syvyyteen alueelle, josta ei poisteta lunta. Tällöin maan jäätyminen 1,0 m syvyyteen on erittäin harvinaista. - Bentoniittimaton kuivumishalkeamat eivät vaikuta oleellisesti tiivistysrakenteen toimintaan, koska bentoniitin paisumisominaisuuden vuoksi halkeamat korjaantuvat nopeasti maton uudelleen kastuessa. Pintarakenteen kuivatuskerros Kuivatuskerroksen vedenjohtokyky Laskelmissa on esitetty lupamääräysten mukaisen rakenteen ja hakemuksessa esitetyn rakenteen vertailulaskelmat, jotka osoittavat, että salaojamaton kuivatusteho lupamääräysten mukaiseen rakenteeseen verrattuna on 3,8-kertainen luiskakaltevuudella 1:3 ja 5-kertainen luiskakaltevuudella 1:20. Salaojamaton pitkäaikaistoimivuus Suunnitelmien mukaan kuivatuskerroksessa käytetään molemminpuolisella kankaalla varustettua salaojamattoa, joka on tarkoitettu ko. olosuhteisiin. Sala-ojamattojen ydinosa ja suodatinkankaat on valmistettu polypropyleenistä ja/tai HDPE-muovista. Materiaalit ovat yleisesti hyväksyttyjä ja käytettyjä maanrakentamiseen tarkoitetuissa tuotteissa ja niiden pitkäaikaiskestävyys on riittävä ko. olosuhteisiin. Laskelmissa on myös tarkasteltu salaojamaton toimivuutta pitkällä ajanjaksolla. Tarkastelussa korjataan salaojamaton vedenjohtokykyä korjauskertoimilla, joilla huomioidaan maton kokoonpuristuminen viruman vaikutuksesta sekä kankaiden ja ytimen tukkeutuminen. Vertailun perusteella salaojamaton kuivatusteho on 1,5 1,9-kertainen verrattuna lupamääräysten mukaiseen 0,5 m paksuiseen sorakerrokseen. Sorakerroksenvertailuarvossa ei kuitenkaan ole huomioitu vastaavaa tukkeu- 7
tumisilmiötä vaan arvona on käytetty "puhtaan" sorakerroksen vedenjohtokykyä. Pitkäaikaisessa tilanteessa, jossa salaojamatolle on huomioitu eri tekijöistä johtuvia pienennöskertoimia, ovat salaojamaton kuivatustehot 1,5 1,9 -kertaisia verrattuna sorakerroksen tehoon ilman pienennöskertoimia. Esitettyjen pintarakenteiden vaikutus kaatopaikan ympäristö- ja terveys-haittaan Hakemuksen mukaisten kaatopaikkarakenteiden ympäristövaikutusten arviointi perustuu tässä selvityksessä esitettyjen tiivistyskerrosten vedenläpäisevyyteen ja kuivatuskerroksen vedenjohtokyvyn vertailuun lupapäätöksessä nro 103 YLO esitettyihin vastaaviin arvoihin ja siten arvioon muodostuvien suotovesien määrästä. Hakemuksessa esitetyn tiivistyskerroksen (bentoniittimatto+490 mm tiivistetty lentotuhka) vedenläpäisevyys on lähes 12 kertaa pienempi kuin lupa-määräyksessä esitetty vaatimus. Kuivatusrakenteen eli salaojamaton osalta kuivatusteho on 1,5 1,9 kertaa suurempi verrattuna päätöksessä esitettyyn vaatimukseen. Paremman kuivatustehon ja pienemmän vedenläpäisyn perusteella hakemuksen mukaisia kaatopaikkarakenteita käytettäessä kaatopaikan suotovesien määrä on vielä alhaisempi kuin lupapäätöksen mukaisia kaato-paikkarakenteita käytettäessä. Hakemusten mukaisten rakenteiden käyttö kaatopaikan pintarakenteessa ei siten aiheuta ympäristö- tai terveyshaittaa eikä pohjaveden pilaantumista lupapäätöksen mukaisiin kaatopaikkarakenteisiin verrattuna. 8 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Neuvottelut Lausunnot Hakemusta on täydennetty 13.4.2010 ja 17.8.2010 muun muassa alkuperäistä hakemusta yksityiskohtaisemmalla hakemuksella sekä selvityksellä hakemuksessa ehdotettujen kaatopaikan pintarakenteiden kelpoisuudesta ja arvioinnilla muutosten ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Hakemuksen käsittelyyn liittyvä neuvottelu on pidetty 10.6.2010 ja neuvottelusta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemus, joka on päivätty 26.1.2010, on toimitettu Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, joka on siirtänyt hakemuksen aluehallintovirastolle 26.3.2010 ja antanut asiasta samalla lausunnon. Lisäksi Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunnalta on pyydetty hakemuksesta lausunto.
9 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää lausuntonaan muun muassa, että kaatopaikan pintarakennekerrokset muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden ja rakennetta on aina tarkasteltava kokonaisuutena. Hakijan esittämä kuivatuskerroksen korvaaminen salaojamatolla voi tietyin edellytyksin olla hyväksyttävä ratkaisu. Suojakerroksen tarve riippuu rakennekerroksissa käytettävistä materiaaleista. Hakijan esittämä ratkaisu tiivistyskerroksen rakentamisesta ei ole lupaviranomaisen antamien päätösten mukainen. Hakijan esittämässä laatusuunnitelmassa on esitetty yleisellä tasolla suoritettavat laadunvarmistustoimenpiteet. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan valvontaviranomaiselle tulisi toimittaa yksi kuukausi ennen rakentamisen aloittamista laadunvalvontasuunnitelma, jossa on kuvattu yksityiskohtaisesti kunkin rakenteen osalta tehtävät laadunvalvontatoimenpiteet, mitattavat parametrit, mittausmenetelmät, mittaustiheydet, laatuvaatimukset, toleranssit ja reagointi poikkeamatilanteisiin. Hakijan tulisi nimetä pintarakenteiden rakentamiselle riippumaton laadunvalvoja, jonka tehtävänä on valvoa, että rakennustyö suoritetaan ympäristöluvan ja hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Riippumattoman laadunvalvojan yhteystiedot tulisi toimittaa valvontaviranomaiselle ennen pintarakenteiden rakentamisen aloittamista. Hakijan tulisi laatia kaatopaikan pintarakenteiden valmistuttua laadunvarmistuksen loppuraportti, jossa on kuvattu tehdyt rakennustyöt ja johon on koottu kaikki laadunvalvontaraportit ja dokumentit. Loppuraportti tulisi toimittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle heti sen valmistuttua. Loppuraportissa tulisi olla liitteenä riippumattoman laadunvalvojan lausunto rakenteiden suunnitelmanmukaisuudesta. Aikaisintaan neljä viikkoa loppuraportin toimittamisen jälkeen pidettäisiin hakijan koollekutsuma loppukatselmus. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että hakijan esittämä suunnitelma täyttää osittain annettujen lupapäätösten määräykset. Hakijan esittämä tiivistyskerroksen rakentamisratkaisu on lupapäätöksen vastainen ja edellyttää toimivaltaisen lupaviranomaisen käsittelyä ja ratkaisua. Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta esittää 11.11.2010 päivätyssä lausunnossaan muun muassa seuraavaa: Kaatopaikan käytöstä poistamisen yhteydessä rakennettavilla pintaeristysrakenteilla estetään sade- ja valumavesien imeytymistä jätemassaan ja siitä seuraavaa suotovesien muodostumista ja haitta-aineiden valumista ympäristöön. Nimenomaan tiivistyskerroksella vähennetään sadevesien imey-
tymistä jätetäyttöön, joten suunnittelu on tärkeää mm. routimisen, kuivumisen, kemiallisen muuntumisen ja jätetäytön aiheuttaman halkeiluriskin kannalta. Kaatopaikkarakenteilta vaaditaan materiaalien suhteen pitkäikäisyyttä, johon materiaalien lisäksi vaikuttavat myös suunnitteluratkaisut. Ympäristöhallinnon v. 2008 ohjeissa on seikkaperäisesti käyty läpi hakemuksessa esitettyjä materiaaleja, joilla korvataan lupapäätöksissä vaadittuja ratkaisuja ja todettu niiden soveltuvuus rakenteisiin tietyin edellytyksin. Myös laaditussa ympäristö- ja terveysvaikutuksia koskevassa arviossa laskennallisesti osoitetaan esitettyjen materiaalien vedenläpäisevyyden ja kuivatustehon tehokkuus ja todetaan, ettei ympäristö- ja terveysvaikutuksia eikä pohjaveden pilaantumista aiheudu hakemuksen mukaisilla ratkaisuilla. Edellä olevaan viitaten lautakunta esittää, että lupapäätöksiä voidaan muuttaa hakijan esittämällä tavalla edellyttäen kuitenkin seuraavaa: - Mikäli rakenteissa käytetään salaojamattoa, tulee varmistaa, että salaojamatto kestää sen päälle tulevin kerrosten kuormituksen ja salaojitus toimii. - Mikäli kuivatuskerroksessa käytetään seulottua kalliomursketta, tulee varmistaa, etteivät rakennekerrokset sekoitu keskenään ja kerrokset tulee eristää esimerkiksi suodatinkankaalla. - Tarpeen mukaan tulee antaa lisämääräyksiä, joilla varmistetaan, että esitetyillä rakenteilla saavutetaan vaadittu vedenläpäisevyys, kuivausteho ja rakenteiden kestävyys. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 26.11.2010 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus antaa vastine hakemuksesta annettujen lausuntojen johdosta. Hakija toteaa 8.12.2010 päivätyssä vastineessaan Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunnan lausuntoon, että salaojamatoksi valitaan ko. olo-suhteissa toimimaan tarkoitettu tuote, joka mitoitetaan myös kestämään ko. oloshteet. Salaojamaton päälle suunnitellun yhden metrin paksuisen täyttö-maakerroksen aiheuttama kuormitus salaojamatolle on 17-18 kn/m 2. Salaoja-maton valinnassa käytetään sen kestävyyden varmistamiseksi mitoituskuormana 20 kn/m 2, jolloin salaojamatto kestää varmasti yläpuolisten rakenteiden aiheuttaman kuormituksen ja niin, ettei kuormitus heikennä salaojamaton vedenläpäisevyyttä. Laskelmin on tarkasteltu salaojamaton toimivuutta myös pitkällä ajanjaksolla. Laskelmien tulokset, joilla hakemusta on täydennetty, osoittivat salaojamaton kuivaustehon olevan pitkällä ajanjaksolla 1,5-1,9 -kertainen verrattuna lupamääräysten mukaiseen 0,5 m paksuiseen sorakerrokseen. Salaojamatto tulee kestämään sen päälle tulevien kerrosten kuormituksen ja sen vedenläpäisevyyskyky on hyvä myös pitkällä ajanjaksolla. 10
Suodatinkankaita käytetään erottelemaan rakennekerroksia ja kankaiden vahvuus valitaan käytettävien materiaalien rakeisuuden mukaan. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon hakija toteaa, että salaojamaton toimivuus on varmistettu laskelmin. Laskelmien tulokset osoittivat, että salaojamaton kuivatusteho on pitkällä ajanjaksolla 1,5 1,9-kertainen verrattuna lupamääräyksen mukaiseen 0,5 m paksuiseen sorakerrokseen. Siten salaojamatto täyttää kuivatuskerrokselle asetetun tehtävän hyvin. Lisäksi hakija toteaa, että Fortum Power and Heat Oy on valinnut urakoitsijan, joka toteuttaa Härkäsuon läjitysalueen pintarakenteet. Urakoitsijalla on laadunvalvontasuunnitelma, ja Fortum Power and Heat Oy edellyttää, että laadunvalvontasuunnitelma päivitetään myös po. hakemuksesta annettavan lupapäätöksen määräykset. Päivitetty laadunvalvontasuunnitelma toimitetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Fortum Power and Heat Oy käyttää pintarakenteiden rakentamistyön riippumatonta laadunvalvojaa. Fortum Power and Heat Oy on toimittanut riippumattoman laadunvalvojan yhteystiedot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 11 VIRANOMAISEN RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto muuttaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen nro 109 YLO, 1.12.2004 määräyksen 5 ja lupapäätöksen nro 103 YLO, 12.11.2008 määräykset 2, 3 ja 4 kuulumaan seuraavasti: Ympäristölupapäätös nro 109 YLO, 1.12.2008 5. Täyttöalueen tai sen osa saavutettua lopullisen korkeutensa on kaatopaikan pinnalle rakennettava tiivistyskerros, kuivatuskerros ja 1,0 metriä paksu pintakerros. Lupapäätös nro 103 YLO, 12.11.2008 2. Rakennettaessa tiivistyskerros esitetyn mukaisena yhdistelmärakenteena (bentoniittimatto+lentotuhka 490 mm) tulee rakenteen toimivuus varmistaa hitsattavalla tai muuten vesitiiviisti yhteen liitettävällä keinotekoisella eristeellä, jonka paksuus muovisena on vähintään 2,0 mm ja kumisena 1,5 mm. Mikäli käytetään bentoniittimattoa, tulee varmistaa bentoniittimattojen limitys riittäväksi niin, että rakenteeseen ei jää vettä vuotavia päällekkäisiä pystysaumoja. 3. Bentoniittimaton ja keinotekoisen eristeen suojakerroksena tulee käyttää suojageotekstiiliä, jonka paino on vähintään 1 200 g/m 2, tai mineraalista 100 mm suojakerrosta, jonka materiaali täyttää pysyvän jätteen
kaatopaikkakelpoisuusvaatimuksen ja jonka maksimiraekoko on enintään # 2,0 mm. Kun kuivatuskerroksen materiaalina käytetään salaojamattoa, ei suojageotekstiiliä tai mineraalista suojakerrosta tarvita. 4. Kuivatuskerroksen kuivatustehon tulee koko paksuudeltaan, 500 mm, täyttää vedenläpäisevyysarvo k 10 m-3 m/s. Vaihtoehtoisesti kuivatuskerros voidaan rakentaa vastaavan tehon antavasta materiaalista esim. salaojamatolla, jonka tulee olla vaakatasossa kahteen suuntaan vettä johtavaa. Maton sydämen paksuuden tulee olla vähintään 20 mm ja maton molemmin puolin tulee olla suodatinkankaat tukkeutumisen estämiseksi. Kuivatuskerroksessa käytettävän materiaalin tulee rengasrouhetta lukuun ottamatta täyttää pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimus. Kun kuivatuskerroksen materiaalina käytetään rengasrouhetta, suojakerroksen paksuuden tulee olla 300 mm. 12 RATKAISUN PERUSTELUT Kaatopaikkojen rakennevaatimukset edellyttävät luonnonmateriaaleja käytettäessä suuria massamääriä. Keinotekoisilla materiaaleilla voidaan joissain tapauksissa korvata neitseellisiä luonnonvaroja ja siten toteuttaa jätelain vaatimusta säästeliäästä raaka-aineen käytöstä. Toisaalta hakemuksessa on esitetty rakenteissa puhdasta raaka-ainetta korvaavana materiaalina käytettäväksi samaa jätettä, jota läjitysalueella muutoinkin on ja jonka suojaksi pintarakenteet tehdään. Tämä asettaa kyseisen rakenteen päälle rakennettaville kerroksille erityisiä vaatimuksia. Härkäsuon kaatopaikalle on läjitetty pääasiassa hiilivoimalaitoksen lentotuhkaa, suodatinkakkujätettä ja hylkyhiiltä. Kyseisiä jätteitä ei erityisesti niistä liukenevien sulfaattien ja fluoridin vuoksi voida pitää pysyvinä jätteinä. Läjitysalueen vanhimmat pohjarakenteet eivät vastaa nykyisiä vaatimuksia, minkä vuoksi läjitysalueen pintarakenteisiin myös on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota ja antaa niitä koskevia erityisiä määräyksiä. Edellä sanottu huomioon ottaen läjitysalueiden pintarakennevaatimusten lieventämiseen hakemuksen mukaisesti ei tiivistyskerroksen ja sen suojarakenteen osalta ole edellytyksiä. Tämän päätöksen mukaisesti muutetusta toiminnasta ei aiheudu ympäristön merkittävän pilaantumisen vaaraa. Lupamääräykset on annettu läjitysalueesta aiheutuvien ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. Määräys 5: Ympäristölupapäätöksen nro 109 YLO, 1.12.2008 määräyksessä 5 on otettu huomioon se, että kaatopaikan pintarakenteen kuivatuskerros on tarkoitus rakentaa kerrospaksuudeltaan poikkeavana ja hieman ohuempana kuin valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) edellyttää. Tiivistyskerroksen paksuus on määritelty tämän päätöksen määräyksessä 2. Tämän päätöksen määräyksessä 4. on tarkemmin määritelty kui-
Vastaus lausuntoihin vatuskerroksen rakenteelle asetettavat vaatimukset. Näin ollen tiivistys- ja kuivatuskerrosten paksuusvaatimuksia ei ole tarpeen erikseen määrätä. Pintakerroksen paksuusvaatimus on kaatopaikoista annetun asetuksen mukainen. (JL 6, JA 8, 9, VNp 861/1997) Määräys 2: Yhdistelmärakenteena voidaan pitää kahdesta erilaisesta tai samanlaisesta vettäläpäisemättömästä tai vedenläpäisevyydeltään erittäin tiiviistä materiaalista rakennettua kerrosrakennetta. Materiaalikerrokset voivat olla päällekkäin tai niiden välissä voi olla tarkoitukseen soveltuvaa välimateriaalia. Hakijan tarkoitus on toteuttaa tiivistyskerros yhdistelmärakenteena (bentoniittimatto + 490 mm lentotuhkaa), jossa yhdistelmärakenteen toisena kerroksena käytetään samaa materiaalia kuin millä läjitys on toteutettu. Rakennetta ei voida pitää vettä eristävänä yhdistelmärakenteena ja on perusteltua, että rakenteen veden eristystä lisätään keinotekoisella eristeellä. Neulasidottu matto kestää jopa luonnonmaatiivistettä paremmin alustan epätasaista painumista. Keinotekoisella eristeellä estetään maton kuivumista ja parannetaan sen kestävyyttä. (JL 6, JA 8, 9 ) Määräyksellä 3 varmistetaan, että kuivatuskerroksen materiaali ei vahingoita tiivistyskerroksen keinotekoista eristettä. (JL 6, JA 8 ) Määräys 4: Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008 "Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito" -oppaan kohdan 5.1.2 mukaan kuivatuskerroksessa voidaan käyttää myös tarkoitukseen soveltuvaa geosynteettistä kuivatusrakennetta eli ns. salaojamattoa, joka on vaakatasossa kahteen suuntaan vettä johtava. Rakenteen voidaan katsoa vastaavan valtioneuvoston asetuksen (VNp 861/1997) vaatimuksia ja ratkaisulla vähennetään luonnonmateriaalien tarvetta. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksessä nro 103 YLO / 12.11.2008 on määräys yksityiskohtaisen pintarakenteen rakentamis- ja laadunvarmistus-suunnitelman sekä rakentamisen ja laadunvalvonnan loppuraportin esittämisestä valvontaviranomaiselle. Päätös jää muutettuja määräyksiä lukuun ottamatta voimaan. Hakija ilmoittaa vastineessaan käyttävänsä rakentamistoiminnassa riippumatonta laadunvalvojaa, jonka yhteystiedot on toimitettu ELY-keskukselle. 13 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on haettava lupa. (YSL 28 )
14 Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen nro 109 YLO, 1.12.2008 määräyksen 5 ja lupapäätöksen nro 103 YLO, 12.11.2008 määräykset 2, 3 ja 4. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 31, 35, 54, 58, 96, 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 15, 20 ja 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 8 ja 9 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 920 euroa. Maksu laskutetaan erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu perustuu ympäristönsuojelulain 105 :ään ja määräytyy aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaan. Asetuksen 2 :n ja sen liitteen kohdan 2.1 mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan ympäristölupahakemuksesta perittävä maksu on 9 580 euroa. Lupamääräysten muuttamista koskevasta hakemuksesta peritään maksu, jonka suuruus on 30 % taulukon mukaisesta maksusta. Jos taulukon mukainen maksu olisi luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 48 euroa/h. Asian käsittelyyn on käytetty 40 h.
15 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Fortum Power and Heat Oy PL 100 00048 FORTUM Jäljennös päätöksestä Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta Naantalin kaupunki Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen kaupungin ilmoitustaululla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä päätös kuulutetaan Naantalin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Marja-Terttu Parsama Timo Wester Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Marja-Terttu Parsama ja esitellyt ympäristötarkastaja Timo Wester. TW/ts
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.3.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.