Avoin lähdekoodi - lakiasiaa Mikko Välimäki 26.1.2007
Bio Opetusta ja tutkimusta pääasiassa TKK:lla ja Hankenilla 1999- Softafirmojen konsultointia ja koulutusta, oikeudenkäyntejä ym., Turre Legal Oy 2000- Kirjoja: The Rise of Open Source Licensing (2005), Oikeudet tietokoneohjelmistoihin ja niiden lisensointi (2006), Community Created Content (2007)
Rakenne Oikeudet tietokoneohjelmiin Avoimen lähdekoodin lisenssit Avoimen lähdekoodin käyttäminen osana edelleen lisensoitavia tuotteita
Oikeudet tietokoneohjelmiin
Tekijänoikeus Tekijänoikeus suojaa tietokoneohjelmaa ja sen lähdekoodia Kopiointi, levitys ja muuntelu kiellettyä Tyypillisesti on annettu rajattu käyttöoikeus eli lisenssi käyttää ohjelmaa omassa liiketoiminnassa, kotona tms. ja ottaa sitä varten tarpeelliset kopiot
Teoskynnys Koodin oltava luovaa ja omaperäistä Esityöt: Luovuus ja omaperäisyys ilmenee ensi sijassa ohjelman tekijän tekemissä valinnoissa tietojenkäsittelyongelman ratkaisun ohjelmallisessa toteuttamisessa. Jos tietojenkäsittelytehtävään on olemassa ainoastaan yksi ratkaisu, johon päädytään mekaanisesti ulkoisten vaatimusten sanelemana, ei ohjelma ilmennä ohjelman tekijän luovaa ja omaperäistä panosta. Triviaaliin koodin ei siis tekijänoikeutta eikä sitä voi lisensoida
Idea v. ilmaisu Vaikka ylittäisi teoskynnyksen niin sikäli kuin koodin jokin osa ilmentää ideoita, ei ole tekijänoikeussuojan alla Ideaa on koodi, joka välttämätöntä ohjelman tarkoituksen (esim. pankkiautomaatti) toteuttamiseksi: (1) mechanical specifications of the computer on which a particular program is intended to run; (2) compatibility requirements of other programs with which a program is designed to operate in conjunction; (3) computer manufacturer s design standards; (4) demands of the industry being served; and (5) widely accepted programming practices within the computer industry (CA v. Altai, USA 1992)
Käyttöliittymä Tapauksessa Lotus v. Borland (1995) kilpailevaan ohjelmaan suoraan kopioitu valikkorakenne ei loukannut tekijänoikeutta, koska se oli suojaamattomaan ideaan verrattavissa oleva method of operation. Tuomioistuimen päätöksessä valikkorakennetta verrattiin videonauhurin nappien sijoitteluun ja näppäimistöjen QWERTY-standardiin perusteena sille, ettei tällaisia voi suojata tekijänoikeudella olipa niiden suunnitteluun kulutettu kuinka paljon työtä tahansa. Tapauksessa Apple v. Microsoft (1992) todettiin, että Microsoftin Windows ei loukannut Applen graafisen käyttöliittymän tekijänoikeutta. Tuomioistuimen mukaan ikkunointijärjestelmän mahdollista tekijänoikeutta on tutkittava elementti kerrallaan eikä kokonaisuutena kuten Apple väitti ( look and feel ). Yksittäisten ikkunoiden rakenteet ja toteuttamisperiaatteet olivat edelleen suojaamattomia ideoita.
Esimerkki Helsingin hovioikeus 1999 (Sonera Systems): VTT:n... lausunnon mukaan noin 10 prosenttia vertailtavista ohjelmista sisältää samankaltaisuutta. Professori Ilkka Haikalan mukaan 10-15 prosentin osuus ohjelmissa sisältää samankaltaisuutta. Ohjelmissa havaitut samankaltaisuudet voidaan Haikalan mukaan selittää muun muassa suurelta osin sillä, että ohjelman ovat laatineet samat ohjelmoijat, ohjelmat toteuttavat saman toiminnallisuuden, käyttöliittymä on sama, TCL-kieli tarjoaa ohjelmoijalle vain vähän variointivaihtoehtoja ja maksupäätteen rakenne pakottaa toteuttamaan tiettyjä asioita tietyillä tavoilla... ohjelmista löytyy muutamia muistipaikkoja lähinnä tietoliikenneosasta, joiden osalta voidaan katsoa tiedostokopioinnin joskus tapahtuneen... Haikalan edellä mainitun lausunnon mukaan näiden muistipaikkojen toimintaa määräävät pankki- ja tietoliikennestandardit, ja niiden koodia on pidettävä yksinkertaisena rutiinikoodina.
Käyttäjän oikeudet Vastainen lisenssiehto voi olla pätemätön Käytön vaatimat kopiot ml. varmuuskopiot Virheiden korjaus Tutkiminen Käänteismallinnus yhteensopivuustarkoituksessa Suojakeinojen kierto
Toimiiko tekijänoikeus? Koska primäärisesti suojataan koodia on väitetty, että arvokkain osa ohjelmistoa (toiminnallisuus) suojan ulkopuolella Arkkitehtuuri, käyttöliittymäsuunnittelu jne vaativat paljon aikaa ja resursseja Toisaalta ideoiden monopolisointi ei ole välttämättä yhteiskunnalle edullista
Patenttioikeus Tietokoneohjelmalla toteutetuille keksinnöille voi hakea patentteja niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin Patentin kaupallinen käyttö kielletty Toistaiseksi patentointi ja niiden lisensointi ollut vähäisempää, mutta kiinnostus kasvaa... Soveltuu lähinnä suuremmille yrityksille, koska patentointi kallista
Avoimen lähdekoodin lisenssit
Tekijänoikeushan säilyy... You may copy and distribute... copies of the Program s source code as you receive it, in any medium, provided that you conspicuously and appropriately publish on each copy an appropriate copyright notice - GNU GPL, kohta 1
...niin mikä sitten muuttuu? Vapaa kopiointi, levitys ja muunteluoikeus eli tavanomaiset käyttörajoituslisenssit voi unohtaa Hintaa ei siis voi sitoa esim. kopioihin, käyttäjämäärään, laitteistoon tms. Hinnan voi kuitenkin edelleen periä projekteista, palveluista ja verkon yli käytettävistä sovelluksista Myös mahdolliset patentit lisensoitava vapaasti eli patenttirojaltejakaan ei voi laskuttaa
Liiketoiminta uhattuna...
Erilaiset lisensointimallit Akateemiset tai yliopistolisenssit: lähdekoodilla voi tehdä mitä tahansa (jopa sulkea) - ainoastaan tekijänoikeusmerkintää ja tekijöiden nimeä ei saa poistaa Copyleft-lisenssit (GNU GPL ym. käytetään mm. Linuxissa): lähdekoodia ei saa sulkea ja lisenssimaksuja ei saa kerätä tekijänoikeuksista tai patenteista - näiden yleistyminen aiheuttaa eniten muutoksia
The way it was characterized politically, you had copyright, which is what the big companies use to lock everything up; you had copyleft, which is free software s way of making sure they can t lock it up; and then Berkeley had what we called copycenter, which is take it down to the copy center and make as many copies as you want - Kirk McKusick, BSD:n pääkehittäjä 1980-luvulla
Mitä copyleft merkitsee? GNU GPL: 2 b) You must cause any work that you distribute or publish, that in whole or in part contains or is derived #om the Program or any part thereof, to be licensed as a whole at no charge to all third parties under the terms of this License Open source >< kaupallinen ohjelmisto?
Linux is a cancer that attaches itself in an intellectual property sense to everything it touches... The way the license is written, if you use any opensource software, you have to make the rest of your software open source Steve Ballmer, Microsoft CEO 2001
GPL v3 Tärkein avoimen lähdekoodin lisenssi uudistetaan, kommentointiprosessi käynnissä Merkittävimmät uutuudet: Anti-DRM (Digital Restrictions Management) Sitoumus olla käyttämättä patentteja Täsmennetty copyleft-ehtoa (tarttuvuus) Ei koske kuitenkaan Linuxia, johon jää GPL2...
Some computers are designed to deny users access to install or run modified versions of the software inside them. This is fundamentally incompatible with the purpose of the GPL, which is to protect users freedom to change the software. Therefore, the GPL ensures that the software it covers will not be restricted in this way. GPLv3 draft
Milloin käyttö ongelmallista? Lähes jokainen suurempi organisaatio käyttää nykyään avointa lähdekoodia jossain muodossa Ei sinänsä ongelmallista, kuitenkin hyvä kartoittaa missä määrin käytetään ja mitä ohjelmistoja Ongelma on tilanteet, joissa avointa lähdekoodia siirtyy osaksi yrityksen omia tuotteita eli erityisesti tuotekehittäjien (ohjelmoijien) käyttö tunnistettava
Avoin lähdekoodi osana edelleen lisensoitavaa ohjelmistotuotetta
1. Copyleft
Ei ongelma... Jos komponentissa muu lisenssi kuin copyleft Jos komponentin lähdekoodia ei kopioida osaksi omaa tuotetta tekijänoikeuslain vastaisesti Jos copyleft ehtoja noudatetaan ja liiketoimintamalli perustuu johonkin muuhun kuin copyleft-osion kopioinnista (lisensseistä) laskuttamiseen
Tekijänoikeus ja copyleft Sikäli kuin koodia ei suoranaisesti kopioida, tekijänoikeutta ei loukata Oletuksena, että copyleft-lisenssit ovat nimenomaan lisenssejä, ei sopimuksia Tekninen tulkinta: jos copyleftkomponentti erillisenä tiedostona, ei pitäisi olla ongelma (ei tosin oikeustapauksia)
Yhteensopivuusongelma Lisäongelma copyleft-lisenssien käytössä, kun yhdistellään osaksi muita avoimen lähdekoodin komponentteja Copyleft-lisenssit eivät ole yleensä keskinään yhteensopivia Jos lisenssi haluaa kattaa koko yhdistellyn tuotteen kuten GNU GPL, tällöin ei voida käytännössä yhdistää kahta komponenttia, joissa kilpaileva copyleft-lisenssi
Case: MySQL Tietokanta jaossa GPL-lisenssillä, usein komponenttina sulautetussa järjestelmässä For OEMs, ISVs, and VARs who distribute MySQL with their products, and do not license and distribute their source code under the GPL, MySQL provides a flexible OEM Commercial License. Milloin lisenssi pitää varmasti ostaa?
Hyviä syitä ostaa lisenssi? If you include the MySQL server with an application that is not licensed under the GPL or GPL-compatible license, you need a commercial license for the MySQL server. If you develop and distribute a commercial application and as part of utilizing your application, the end-user must download a copy of MySQL; for each derivative work, you (or, in some cases, your end-user) need a commercial license for the MySQL server and/or MySQL client libraries. If you include one or more of the MySQL drivers in your non-gpl application (so that your application can run with MySQL), you need a commercial license for the driver(s) in question. The MySQL drivers currently include an ODBC driver, a JDBC driver and the C language library. GPL users have no direct legal relationship with MySQL AB. The commercial license, on the other hand, is MySQL AB s private license, and provides a direct legal relationship with MySQL AB. (mysql.com 16.10.2006)
2. Kolmannen oikeudet
Loukkausriskit Ongelma: vastuu voi syntyä vaikka ei tiedetä loukkaako komponentti jonkun toisen tekijänoikeutta tai patenttia (IPR-oikeutta)
6.1 Toimittaja vastaa siitä, että hänen toimittamansa tuotteet ja palvelut eivät loukkaa Suomessa voimassaolevia kolmannen osapuolen patentti-, tekijän- tai muita immateriaalioikeuksia ja että sopimuksen kohteeseen kohdistuvista immateriaalioikeuksia koskevista vaatimuksista ja velvoitteista ei aiheudu tilaajalle oikeudenkäyntikuluja eikä vahingonkorvauskustannuksia. Valtion tietotekniikkatoimitusten hankintaehdot
Patentit uhkana? Linux rikkoo 286:tta ohjelmistopatenttia - Open Source Risk Management, Inc. (myy vakuutuksia) GNU GPL ja muut copyleft-lisenssit: if a patent license would not permit royaltyfree redistribution of the Program by all those who receive copies directly or indirectly through you, then the only way you could satisfy both it and this License would be to refrain entirely from distribution of the Program. [ ]
IBM hereby commits not to assert any of the 500 U.S. patents listed below, as well as all counterparts of these patents issued in other countries, against the development, use or distribution of Open Source Software IBM 2005
Oikeuksien selvennys Ratkaisuvaihtoehtoja ongelmatilanteissa: Tekijänoikeutta ei loukattu Vastuunrajoitus toimitusehtoihin (vastataan vain itse tehdyistä komponenteista, vain Suomessa tms.) Oikeuksien hankkiminen sopimuksin/lisenssein Lähdekoodin kirjoittaminen uudestaan tai ongelmakomponenttien vaihto (käytön lopetus) Vakuutus tai IPR-takuu (indemnification)
Sisäiset käyttösäännöt Käyttöönoton suunnittelusta raportoitava Ennen käyttöönottoa katsottava lisenssiehdot ja aiottu käyttötarkoitus (loppukäyttö, tuotekehitys) Osa lisensseistä voidaan hyväksyä valmiiksi, osa tapauskohtaisesti (copyleft) Käyttöönotetuista komponenteista pidettävä kirjaa (mikä komponentti, kuka käyttää, missä käytössä, mikä lisenssi jne.)
Kiitos! www.valimaki.org