SEIKKAILE POHJOIS-VIROSSA

SEIKKAILE POHJOIS-VIROSSA northestonia.eu visitestonia.com

TERVETULOA POHJOIS-VIROON OSLO STOCKHOLM COPENHAGEN BERLIN AMSTERDAM HELSINKI St PETERSBURG TALLINN RIGA VILNIUS WARSAW Pohjois-Viro on kontrastien maa. jossa suurenmoinen ja salaperäinen historia kohtaa nykyajan. Luonto voi olla kaunista ja koskematonta tai neuvostoajan jäännösten rikkomaa. Pohjois-Virossa on useita upeita kartanoita, joissa tarjotaan monenlaista toimintaa, värikkään historian omaavia linnoituksia, joissa historia tuodaan vieraan lähelle. Rannikolla on idyllisiä kalastajakyliä, joissa töyrään takaa voi ilmaantua monenlaisia yllätyksiä. Sellainen saattaa olla konsertti, teatteriesitys, festivaali tai huippuluokan taidekokoelma. Pohjois-Viroa halkaisee myös Struven ketju, jonka rakensi vuosina 1816 55 Tarton yliopiston tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm von Struve. Maailmankuulu kolmiomittauslinja kulkee 2820 kilometrin mittaisena Tonavan suistosta Hammerfestiin. Kun ketjua mitattiin, se sijaitsi vain Venäjän ja Ruotsin hallitsemilla alueilla. Nykyään sitä jakaa kymmenen valtiota Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina ja se on tunnustettu niiden yhteiseksi maailmanperinnöksi. Länsi-Virumaalla ketjun suojeltavia perintökohteita ovat alkuperäiset peruspisteet Simunassa ja Võiveressa. Keskiaikainen Tallinna tarjoaa historiallista arkkitehtuuria. Niin on myös Sillamäe, vaikkakin hyvin läheltä omaa aikaamme. Kaupunkia ryhdyttiin rakentamaan vasta 1940-luvun lopulla salatun uraanirikastamon työväelle. Sulkeutuneisuuden ansiosta keskusta on yhä eheä näyte Stalinin ihannoimasta arkkitehtuurista rakennuksineen ja bulevardeineen. Kaikkien kaupunkien kontrasti on kuitenkin Lahemaa, Viron vanhin kansallispuisto. Siellä on aateliskartanoita, kulttuuritapahtumia, koskematonta metsää, meritunnelmaa ja hiekkarantoja.

TALLINNA 3 Matkailijalle Tallinna tarkoittaa ennen muuta muurien suojaamaa Vanhaakaupunkia ja sen yläpuolella nousevaa Toompean kukkulaa, jota ritaristo aikoinaan asutti. Suoria katuja on turha etsiä, sillä asemakaava perustuu keskiajan kulkureitteihin. Kaikki ne veivät Raatihuoneentorille, jonne ensimmäinen joulukuusi nousi jo vuonna 1441 ja nousee tänäkin vuonna. Tallinna oli kerran vilkas hansakaupunki. Tämä muistetaan historiallisissa ravintoloissa ja erityisesti värikkäillä Vanhankaupungin päivillä. Tällöin kujilla on mahdoton kierrellä kohtaamatta hovineitoja, trubaduureja ja muita pelimanneja. Toistuva Tallinnan vieras näkee muureja pidemmällekin. Venäjän keisareilta periytyy Kadriorgin puisto, josta löytyy myös uusi taidemuseo KUMU. Hiukan edempänä sijaitsee Laulukenttä, joka tunnetaan niin suurten laulujuhlien kuin Laulavan vallankumouksen näyttämönä. Piritalta löytyvät birgittalaisluostarin rauniot ja vuoden 1980 olympiapurjehdusten kisapaikat. Kaiken yläpuolella nousee 314 m korkea teletorni, joka on uudistettuna avattu yleisölle. Mereltä saapuva matkailija näkee satamasta oikeaan Patarein harmaan merilinnoituksen. Sen vieressä kohoavat ensimmäisen maailmansodan vesitasohallit. Betonikaarien alla on nyt koko perheen merellinen elämyskeskus Lentosatama, jota hallitsee ilmassa kelluva sukellusvene Lembit. Viron pääkaupunki on sykkivä ja uudistuva kauppakeskus. Sitä on myös Vanhakaupunki, vaikkakin se on tunnustettu maailmanperinnöksi. Unescon tunnustusta kantavat myös Tallinnan laulujuhlat. TALLINNAN VANHAKAUPUNKI on Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1997. www.tourism.tallinn.ee

LINNOITUKSET Toompean linna Virolaisten esi-isät linnoittivat asuinpaikkojaan multavalleilla, kivillä ja hirsillä jo ennen ajanlaskun alkua. Sittemmin muinaislinna nousi yleensä kumpareille, jokien mutkiin ja soiden saarille. Muutamat näkyvät yhä maastossa ja eräiden paikkaa peittävät myöhempien valloittajien rauniot. Pohjois-Viron tunnetuimpiin muinaislinnoihin kuuluvat Varbolan Jaanilinn (83), linnoista suurin, ja Loonen linna (79) Raplamaalla; Äntun Punamägi (42), Padan linna (37) ja Toolsen linnavuori (35) Länsi-Virumaalla sekä Purtsen Tarakallas (47) Itä-Virumaalla. Tallinnan Toompeakin on muinaislinnoitus (1). Matkailijat muistavat sen kuitenkin vieraiden valloittajien keskiaikana rakentamasta linnasta ja Pitkän Hermannin tornista, jossa liehuu sinimustavalkea lippu. Toompean linna ei ole avoinna yleisölle, sillä se palvelee Viron parlamenttitalona. Virumaan sotaisasta historiasta muistuttavat Rakveren (38), Toolsen (35) ja Narvan linnat (53), joista viime mainittu kasvoi Pohjois-Euroopan suurimpiin kuuluvaksi bastionilinnoitukseksi. Virumaan isännyydestä ovat taistelleet niin tanskalaiset, ruotsalaiset, saksalaiset, puolalaiset kuin venäläisetkin. Rakveren linna on saksalaisten kalparitarien perua, mutta hekin rakensivat sen muinaisvirolaiselle linnavuorelle. Rakveren kaupungin yläpuolella nouseva rauniolinna on kesäisin erityisesti perheiden suosima elämyskeskus. Seikkailumieltä Purtsen linnakeasunto Kiiun torni, vasallilinnoitus NARVAN LINNA on maan historiallisista linnoista näyttävin. Lisäksi sen muureilta avautuu vuosisatainen näkymä vastarannan Iivananlinnaan. www.narvamuuseum.ee

5 Rakveren linna Toolsen merilinnan rauniot herättää myös saman ritariston merilinna Toolse, jossa käydään suurta vesisotaa ja vietetään merirosvojen yötä. Narvajoen vastarannoilla kaksi linnaa katsoo toisiaan: Viron puolen Hermannin linna ja Venäjän isännöimä Iivananlinna. Vuosisatojen mittaan ne ovat niin uhanneet kuin tukeneet toisiaan, riippuen rajan sijainnista. Kaarle XII, Pietari Suuri ja historian ystävät kohtaavat vuosittain näillä valleilla. Tällöin kerrataan värikkäästi Suuren Pohjan sodan Narvan taistelu (1704), jossa Suomen pojatkin verta vuoti. Läntisellä Harjumaalla sijaitsee Padisen linnoitettu (8) munkkiluostari, joka liittyy Uudenmaan historiaan. Tallinnan itäpuolinen, autoilijoiden suosima Kiiun torni (23) lienee maan pienin linnamainen rakennus. Tornimainen pikkulinna sijaitsee myös Länsi-Virumaan Vaon (40) kylässä. Järvamaan keskuksen, Paiden ritarilinnan mahtavuudesta muistuttavat enää maavallit. Niiden keskellä nousee 30 m korkea Vallitorni eli Pitkän Hermanni (67), josta on kunnostettu Aikakeskus Wittenstein. Näkymä Narvan muureita Iivananlinnaan

6 KIRKOT Harjumaan suurin keskiaikainen kirkko on Keilan Mikaelin kirkko (12). Kirkkomaalla on rengasristejä sekä ympäristön kartanonherrojen klassisia ja uusgoottilaisia hautakappeleita. Sisätilassa kiinnittää eniten huomiota alttariseinä, saarnastuoli ja triumfikaaren Golgataryhmä. Jõelähtmen Neitsyt Marian kirkossa (20) on säilynyt arvokkaita taide-esineitä: renessanssityylinen saarnastuoli ja barokkityylinen alttari. Kirkontornissa ilahduttaa vierailijaa Harjumaan vanhin kirkonkello. Kuusalun Laurentiuksen kirkko (24) on yksi Pohjois-Viron vanhimpia, rakennettu 1700-luvulla. Legendan mukaan kirkon rakensi munkki Laurentius, jonka pakanat polttivat elävänä. Munkin tuskaisesta teloituksesta muistuttaa kaksi painautumaa uhrikivessä. Rakveren Kolminaisuuden kirkko (38) on Länsi-Virumaa merkittävin kirkko. Se kiinnostaa matkailijoita niin historiallisesti kuin rakennustaiteellisesti. Rakverelaiset suosivat kirkkoa myös konserttipaikkana. Kesä elokuussa kirkossa on joka lauantai klo 12 urkumusiikin puolituntinen, jossa esiintyvät virumaalaiset kirkkomuusikot. Kellotornista, johon voi nousta oppaan kanssa, avautuu upea näkymä kaupunkiin. Vieraan mieltä saattaa kiehtoa kellonsoitto, jonka on säveltänyt maailmankuulu Arvo Pärt. Rakveren ortodoksinen Jumalanäidin Syntymän kirkko (38) on muuttunut pyhiinvaelluskohteeksi. Siellä säilytetään vuonna 1918 murhatun ja vuonna 2002 pyhimykseksi julistetun marttyyripappi Sergius Florinskin pyhäinjäännöksiä. Käsmun kapteenien kylän pieni, puinen kirkko (31) sijaitsee rauhallisella hautausmaalla, jota koristavat lukuisat kauniit hautamuistomerkit. Näiden joukossa on laivanvarustajan nuorena kuolleen tyttärensä haudalle pystyttämä polvistuvan tytön veistos. Sitä pidetään Viron kauneimpana hautamuistomerkkinä. Käsmun kirkon urut kuuluvat Viron vanhimpiin. Itä-Virumaan Kuremäellä sijaitsee Viron ainoa toimiva ortodoksinen nunnaluostari: Pühtitsan Jumalanäidin Kuolonuneen Nukkumisen luostari (57). Luostarin portit Hagerin kirkko Sahan kappeli

7 Raplan Marja Magdalenan kirkon alttari ovat avoinna ja alueella kierrellen voi seurata nunnien elämää. Jos luostariin ja sen historiaan on syvempää mielenkiintoa, luostarista voi tilata opastetun kierroksen. Tällöin saa nähdä luostarin kokonaisuuden ja nekin kirkot, joihin omatoimisesti ei pääse. Luostarin pyhällä lähteellä kerrotaan olevan parantava voima. Jõhvin Mikaelin kirkon (55) erikoisuus ovat kaksi metriä paksut muurit ja linnamainen rakenne. Linnoituskirkkona se on maan vahvin. Kirkkoon liittyviä legendoja esitellään kellariholviin sijoitetussa museossa. Järvamaan Paidessa sijaitsevan Pyhän Ristin kirkon (67) tekee omaperäiseksi se, että torni ei sijaitse tavanomaiseen tapaan länsikyljellä, vaan rakennuksen keskellä, etelänkyljellä. Järva-Madisen Matteuksen kirkon (61) seinämaalaukset ja saarnatuoli ovat peräisin keskiajalta. Kirkkoon hautaamisen vanhasta tavasta muistuttaa hakattu hautalaatta lattiassa. Kirkkoon tutustumista varten voi tilata oppaan pappilasta. Raplan Maria Magdaleenan kirkko (81) on uuden romaanisen tyylin puhtaimpia esimerkkejä Virossa. Kirkossa järjestetään vuosittain Raplan kirkkomusiikkifestivaali. Kirkkomaalta voi löytää 1600-luvulta peräisin olevia rengasristejä ja Jaan Koortin veistämän Viron vapaussodan muistomerkin. Hagerin Lambertuksen kirkko (77) on luterilainen, mutta se on saanut merkittäviä vaikutteita ortodoksisesta arkkitehtuurista. Maakiven ja tiilen vuorotteleva käyttö tekee Hagerin kirkosta harvinaisen. Virossa kirkko on ainoa, joka on omistettu Pyhälle Lambertukselle. Kesäisin nämä ja monet muut kirkot ovat avoinna matkailijoille. Tarkempia tietoja Viron tiekirkkojen nettisivulla: www.teelistekirikud.ekn.ee. Raamatun ensimmäisen virontajan Anton Thor Hellen muistomerkki Jürin kirkolla Harju-Ristin kirkko Kuremäen nunnaluostari

8 KARTANOT Harjumaalla sijaitseva Sauen kartano (13) on Viron arvokkaimpia barokkityylisiä kartanokokonaisuuksia. Siellä ovat säilyneet hyvin stukkokoristelut ja puistoveistokset. Viimsin kartano (16), joka oli vuosia neuvostoarmeijan hallussa, on nykyisin Viron merkittävimmän sotilaan, kenraali Laidonerin museo. Maardun kartano (18) on yksi harvoista, joka säilyi Suuren Pohjan sodan tuhoista. Vuonna 1715 kartano sai omistukseensa Pietari Suuren puoliso Katariina, joka nousi myöhemmin myös Venäjän valtaistuimelle. Sakun kartanon julkisivua kaunistavat pylväshalli ja pyörökaariset venetsialaiset ikkunat. Sisätiloista ovat edustavimmat joonialaisilla pylväillä koristettu eteinen ja sali. Sisustuksessa on säilynyt tyylikkäitä stukkokoristeita, mestarillista puusepäntyötä ja maalauksia. Sakun kartanon olutkeittiöstä sai alkunsa nykypäivänä tunnettu Sakun panimo. Länsi- Virumaan helmiä ovat kolme Lahemaan kansallispuiston alueella sijaitsevaa, hyvin kunnostettua kartanoa: kulttuurikeskeinen Palmse (29), aistillisia nautintoja tarjoava Vihula (34) ja luonnonkeskeinen Sagadi (33). Kiltsin edustava myöhäisbarokkinen kartano (43) on rakennettu entisen linnan paikalle. Sen omisti maailmanympäripurjehtija Adam Johann von Krusenstern, jonka museo on sijoitettu kartanoon. Muugan kartanon (39) omisti Venäjän keisarin neuvonantaja Carl Timoleon von Neff, jonka omien piirustuksien pohjalta tämä upea herrastalo on rakennettu. Itä-Virumaan helmi on Kukrusen Polaarikartano (49). Vanhan omistajasuvun kuuluisin jäsen oli arktisten alueiden tutkija Eduard Gustav von Toll, mikä selittää kartanon nykynimeä. Vieraalle esitellään niin baltiansaksalaisuutta kuin napaseutujen tutkimusta. Mäetagusen kartanon (56) hevostallissa ja vankkurivajassa on nykyään hotelli-kylpylä ja ravintola. Viinaaittaan on avattu metsästysmuseo, jossa voi tutustua karhujen elämään. Järvamaan sydämestä, Paiden läheltä löytyy Eiveren kartano (66). Se on kaunis ja ainutlaatuinen uusgoottilainen kartano, jonka vierastalon huoneet ovat sisustettu 1800 1900-luvun tyyliin. Väätsan kartano (68) on tyyliltään klassinen. Tämä yksikerroksinen, aumakattoinen kivitalo on peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Se on restauroitu ja avoinna vierailijoille..

9 Palmsen kartanokokonaisuus on kaunis sekä kesällä että talvella PALMSEN KARTANO on elävä ulkoilmamuseo Lahemaan kansallispuiston keskuksessa. Vierailija voi tutustua kartanon elämään, historialliseen arkkitehtuuriin ja laajaan puistoalueeseen. Alueella sijaitsee puutarhoja, näyttelyitä ja koulutuskeskus. Oman lisänsä antavat myös viinikellari ja kievari, joka tarjoilee aitoja virolaisia ruokia. www.palmse.ee Laupan kartanon (70) päärakennusta on pidetty yhtenä Viron 1900-luvun kartanoarkkitehtuurin parhaista näytteistä. Koigin (72) varhaisklassisen, yksikerroksisen ritarikartanon päärakennus valmistui 1771. Roosna-Allikun kartano (65) muistuttaa julkisivultaan Riigikogun rakennusta Toompealla: kummankin arkkitehti oli saksalainen Johann Schultz. Sisältä se on kuitenkin täysin erilainen. Tämän todetakseen täytyy tilata opas, joka tutustuttaa kartanon sisätiloihin. Kartanoa ympäröi vanha kalkkikivimuuri ja kaunis puisto. Allik tarkoittaa lähdettä ja täältä löytyvätkin Pärnujoen alkulähteet. Raplamaan tunnetuimpia kartanoita on Atlan kartano (80), jossa on keramiikkapaja. Sen tuotteet käyttävät Mõisakeraamika-tavaramerkkiä. Kartanossa on myös puusepänverstas. Tunnettu kartano on myös Tohisoo (78), jonka puistossa sijaitsee ainoa anagama-tyyppinen keramiikan polttouuni. Toukokuun viimeisenä sunnuntaina täällä vietetään kartanopäivää ja ruukkumarkkinoita, viroksi Potilaat. Eiveren kartano Sakun kartano Sagadin kartanokokonaisuudesta löytyy myös metsämuseo

10 MUSEOT Tallinnanlahden itärannalla sijaitsee Viimsin ulkoilmamuseo (16). Rungon muodostaa historiallinen Kingun rannikkotalo, jossa on kalastettu ja viljelty maata. Alkuperäisillä paikoillaan ovat myös Krügerin ja Silberfeldtin kalastajamökit. Alueella esitellään rannikon elämää ja järjestetään tapahtumia. Rantakansan museossa (16) voi tutustua rannikon asukkaiden vanhempaan historiaan, aina kivikaudesta historiallisen ajan alkuun. Toisessa kerroksessa on esillä historia 1800-luvun lopulta vuoteen 1940. Moottoripyörämuseo sijaitsee (14) Kurtnan kartanon piharakennuksessa. Esillä on lähes kolmekymmentä moottoripyörää eri aikakausilta, joista osa on kunnostettu. Esillä ovat maailmankuuluisuudet kuten BMW, Harley-Davidson, Indian, AJS ja Jawa. Neuvostotuotantoa edustavat merkit IŽ, TIZ, PMZ, Krasnyi Oktjabr, Moskva ja Kavrovets. Todellinen harvinaisuus on Saksassa vuonna 1912 valmistettu hihnavetoinen moottoripyörä Watt, samoin Serpuhovissa Venäjällä vuonna 1960 valmistettu kaksisylinterinen DOCH-moottorilla varustettu ratapyörä S-360. Viinistun taidemuseo (27) sijaitsee viehättävässä kalastajakylässä. Se toimii entisessä säilyketehtaassa, joka on muutettu näyttelysaleiksi. Näyttely koostuu yksityiskokoelmasta, joka sisältää niin baltiansaksalaisten kuin Tartossa toimineen Pallas-koulukunnan mestarien töitä sekä nykyaikaista virolaista taidetta. Sagadin metsämuseo (33) Länsi-Virumaalla esittelee Viron metsiä ja metsätaloutta, kuten metsästystä, puukäsityötä ja ympäristönhoitoa. Täällä näkee entisaikojen ja nykypäivien metsätalouden muotoja sekä työvälineitä, joita käytetään metsän istuttamiseen, mittaamiseen ja metsän kaatamiseen. Esillä on metsästysmuistoja, sieniä, hyönteisiä, eliöhavaintoja ja paljon muuta. Käsmun merimuseo (31) sijaitsee tsaarinaikaisessa rajavartioston rakennuksessa. Se esittelee kapteenien kyläksi kutsutun Käsmun historiaa. Esineet kertovat merenkulkusta, kalastuksesta, salakuljetuksesta, merestä valokuvataiteen ja kuvataiteen kohteena sekä muusta mereen liittyvästä. Lapsille järjestetään museopäiviä kahdesta aiheesta: merikapteenien kylä ja viikinkien aika. Alueella järjestetään tapahtumia. A. H. TAMMSAAREN MUSEO Anton Hansen Tammsaaren museo esittelee Totuuden ja oikeuden kirjoittajan perintöä hänen lapsuudenkodissaan. www.tammsaare.albu.ee Anton Hansen Tammsaaren museo Vargamäellä Käsmun merimuseo

Itä-Virumaalla Kohtlan kaivospuisto-museossa (48) selviää, mitä on öljyliuske eli palava kivi. Laskeudumme maan alle näkemään, miten sitä on vuosikymmenten kuluessa kaivettu. Sinimäkien museo Vaivarassa (54) kertoo pitäjän historian ohella monipuolisesti Viron alueen verisimmistä taisteluista, jotka käytiin näillä kukkuloilla kesällä 1944. Anton Hansen-Tammsaaren museo (61) Järvamaan Vargamäellä esittelee kansankirjailijan luovaa perintöä. Viron yleisradiomuseo (69) Türillä esittelee radio- ja televisiotekniikkaa. Toimivia laitteita ovat esim. Nipkowin levy, KVN-televisio ja vanhat kovaääniset. Esillä on myös kuunnelmien ja tv-lähetysten tuottaminen. Viron maitomuseo Imaveressä ikuistaa Viron maidontuotannon historiaa myös (71) seuraaville sukupolville. Museo järjestää ohjelmia, joissa vierailijat voivat itse valmistaa voita tai jäätelöä. Sillaotsan talomuseo (86) Raplamaan Velisen kylässä tutustuttaa 1800-luvun loppupuolen jokapäiväisiä maatalousesineitä, työkaluja ja koneita, joihin koskeminenkaan ei ole kielletty. Tilauksesta tarjotaan ratsastusta ja vankkuriajelua. Ohjelmapäivillä paistetaan leipää ja tutustutaan kansankalenteriin. Järvakandin lasimuseo (89) esittelee teollisuudenalan historiaa. Perusnäyttely sijaitsee vuonna 1879 perustetun lasitehtaan vanhassa työläistalossa. Esillä on niin perinteinen käsityö kuin nykyaikainen koneellinen tekniikka. Vierailija voi itse halutessaan kokeilla lasinpuhallusta. Porkunin kalkkikivimuseo Kohtlan kaivosmuseo KOHTLAN KAIVOSMUSEO paljastaa palavankiven salaisuudet ja louhinnan tekniikat. Maan alta löytyy myös kaivosjuna. www.kaevanduspark.ee

12 HARJUMAAN REITTI. TALLINNASTA LÄNTEEN Alkumatkaa Tallinnasta länteen reunustaa kirjavasti rakennettu, nykyaikaisten asuinalueiden ketju: Tiskre, Tabasalu, Rannamõisa ja Muraste. Arkkitehtonisesti kiinnostavia ovat Suurupin (2) kylän majakat. Alempi näistä on Viron ainoa yhä toimiva puinen majakka. Torni on 15 metriä korkea, valo palaa merenpinnasta 18 metrin korkeudessa. Suurupin ylempi majakka on nelikerroksinen, vuonna 1760 rakennettu kivimajakka. Korkeutta on 22 metriä, mutta koska se on korkealla kalkkikivirannalla, valo palaa 68 metrin korkeudella merenpinnasta. Harkun kunnassa on useita sotilaskohteita kuten Pietari Suuren tukikohta Humalan (3) entisen varuskunnan alueella. Valitettavasti siellä ei voi vielä vierailla omatoimisesti, koska kunnostus on käynnissä. Türisalun törmällä (3) on valokuvauksen aika. Jyrkänne muistetaan myös Hamletinmäkenä, sillä kesällä 1963 täällä seisoi venäläisen filmistudion pystyttämä Helsingörin linna. Jatkaessanne eteenpäin saavutte Keila-Joalle. Viehättävä ja kaunis vesiputous metsäpuistossa on rakastettu retkeilypaikka. Vuonna 1833 valmistunut Keila-Joan palatsi (4) on Viron ensimmäisiä ja tyylikkäimpiä uusgoottilaisia kartanoita, jonka nykykunto on tosin valitettavan rapistunut. Paldiski (6) on näyte niin Pietari Suuren kuin neuvostoajan sotilasarkkitehtuurista. Perustan satamalle loivat jo ruotsalaiset 1600-luvulla, tällöin nimellä Rogerwiek. Suuren Pohjan sodan voittaja Pietari Suuri tarttui rakennustoimiin vuonna 1718. Tavoitteena oli ympärivuotisesti jäätön ja syvä Suurupin alempi majakka sotasatama, jota suojasi viiden bastionin linnoitus. Pietarin linnoituksen jäänteet tunnetaan nimellä Muulamäed. Vuonna 1762 satama sai venäjäksi nimen Baltiiskij Port (Baltian satama), josta nykyinen nimi johtuu. Paldiskin Nikolain kirkko rakennettiin vuonna 1842. Neuvostoarmeija piti PADISEN LUOSTARI jonka rauniot muistuttavat munkkien vaikutuksesta Suomenlahdella. Keskiaikana Padisen munkit nimittivät pappeja myös Uudenmaan kirkkoihin ja nauttivat kalastusoikeuksia Vantaanjoella. Tästä muistuttaa lohenpystö Vantaan vaakunassa. www.padiseklooster.ee Sisterssiläinen Padisen luostari

50 vuotta klassista kirkkoa hallussaan, mutta seurakunta on onnistunut sisustamaan sen uudelleen. Alttarimaalaus Ylösnousemus (1888) oli säilynyt kaikki vuodet. Paldiskissa tutustumisen arvoisia ovat myös kuvanveistäjä Amandus Adamsonin ateljeemuseo (www.amandusadamson.eu) ja kaupunginmuseo. Paldiskista jatkamme Padiseen. Tien varteen jää kaunis Harju-Madisen Matteuksen kirkko (7), joka on rakennettu 1400 1700-luvuilla. Padisessa (8) sijaitsee sisterssiläismunkeille kuulunut Padisen luostari (www. padiseklooster.ee), joka on Harjumaan merkittävin arkkitehtuurin muistomerkki. Sen syntyhistoria ulottuu 1200-luvun alkuun, jolloin Padise annettiin nykyisen Riian alueella sijainneelle Dünamünden luostarille. Yrjönyön kapinan aikana vuonna 1343 Padisen luostari poltettiin. Luostarin raunioita vastapäätä on uuteen elämään herännyt kaunis barokkityylinen Padisen kartano, jossa toimii ravintola ja hotelli. Täältä kannatta suunnata Vihterpalun (9) kylään, josta löytyy myös kaunis kartano. Vuonna 1820 myöhäisklassiseen tyyliin rakennettu Vihterpalun kartanon päärakennus on remontoitu ja toimii hotellina. Harju-Ristin kirkko (10) on rakennettu 1500 1600 luvulla. Sen pyöreä torni ja paksut muurit ovat poikkeukselliset. Kiipeämällä torniin voi ihmetellä Viron vanhinta kirkonkelloa. Jatkettaessa Keilaa kohti huomaamme tien varressa upeat Vasalemman linnan tornit (11). Uusgoottilainen linna rakennettiin vuosina 1890 1893 paikallisesta dolomiitista, nk. Vasalemman marmorista. Vuodesta 1919 alkaen rakennus on palvellut kouluna. Keilan kaupungissa (12) sijaitseva Harjumaan museo (www.muuseum.harju.ee) sijaitsee jokipuistossa. Se on vuodesta 1988 alkaen toiminut entisessä kartanon päärakennuksessa. Ellamaan sähkövoimala Vasalemman linna

Sauen kartano Keilan Mikaelin kirkko on Harjumaan suurin keskiaikainen maakirkko. Kirkkomaalta löytyy rengasristejä sekä alueiden kartanonomistajien klassisia ja uusgoottilaisia hautakappeleita. Paluumatkalla Tallinnaan kannattaa poiketa Sauen (13) kaupunkiin. Täällä sijaitseva Sauen kartano (www. sauemois.ee ) on Viron varhaisklassisen arkkitehtuurin parhaita näytteitä. Sauen kartanoalueen perusti Friedrich Herman von Fersen. Kartanoon kuuluu myös kuudentoista hevosen ratsastuskeskus. Kartanon 14,3 hehtaarin suuruinen puisto on luonnonsuojelukohde. Kaikkialla kannattaa kääntyä sivuteille, jolloin näkee niin nykyajan todellisuutta kuin alkuperäisiä kalastajayhteisöjä ja luonnon kauneutta. Ainutlaatuisia kokemuksia ovat Harjumaan saaret, joista kiinnostavimpia ovat Prangli, Naissaar sekä Iso- ja Pieni-Pakri.Näistä Pranglilla alkuperäinen saarelaisyhteisö on säilynyt elinvoimaisena, muut olivat neuvostoaikana suljettuja. Naissaarella kohtaa puna-armeijan jäänteitä. Uutta elämää saarelle tuovat musiikkifestivaalit ja konserttisaliksi muutettu vanha lato.

HARJUMAAN REITTI. TALLINNASTA ITÄÄN 15 Matka itään on hyvä aloittaa suuntaamalla pohjoiseen, Viimsin niemelle (15). Täällä sijaitsee Viimsin kartano, Rantakansan museo, Viimsin ulkoilmamuseo ja Pyhän Jaakobin kirkko. Viimsin kartanossa (16) sijaitsee Viron sotamuseo, kenraali Laidonerin museo (www.esm.ee). Rantakansan museossa (www.rannarahvamuuseum.ee) voi tutustua rannikon asukkaiden historiaan. Viimsin ulkoilmamuseo esittelee Kingun, Krügerin ja Silberfeldtin kalastaja-asumusten elämää. Kellarit, verkkovajat, navetat ja venenosturit kuvaavat aidosti entisaikojen elämää. Viimsin rannasta näkee Tallinnan upean siluetin, joka iltaisin kimaltaa mereen yli tuhansin valoin. Pringin kylässä sijaitseva Pyhän Jaakobin kirkko oli ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa sodan jälkeen Viroon rakennettu luterilainen kirkko. Rannassa seisova pyhäkkö vihittiin 25. kesäkuuta 2007 merellä hukkuneiden muistoksi. Tornissa Viimsin pyhän Jaakobin kirkko lyövät Hollannissa valetut kellot Memento Mori ja Memento Vivere. (Muista kuolevaisuutesi ja Muista elää). Ennen suuntaamista itään kannattaa poiketa Maardun kaupunginosien taakse piiloutuneessa ikivanhassa Rootsi- Kallaveren kylässä (17). Kiviaidoilla reunustetut kylänraitit ja kalkkikivirakennukset tuovat vastapainoa nykyajalle. Käspren talossa sijaitsee kylämuseo (www.rkk.ee). Maardun (18) keskeinen nähtävyys on Arkkienkeli Mikaelin ortodoksikirkko vuodelta 1998. Lähellä Narva päätietä sijaitsee Rebalan muinaismuistojen suojelualueen museo (19, www.rebala.ee). Rebalan suojelualue on historiallista perintöä runsaasti kätkevä vanha kulttuurimaisema, jonka 74 km²:n alueella on yli 300 arkeologista kohdetta nuoremmalta kivikaudelta. Viron vanhimmat ja upeimmat kiviarkkuhaudat ovat nuoremmalta pronssikaudelta, 600 700-luvuilta ennen ajanlaskua. Viimsin ulkoilmamuseo ja ravintola Paat (Vene) RANTAKANSAN MUSEO esittelee rannikon asukkaiden elämää kivikaudelta historiallisen ajan alkuun. www.rannarahvamuuseum.ee

Rebalan museosta voi jatkaa Narvan maantietä Jõelähtmen Neitsyt Marian kirkolle (20), jossa on Harjumaan vanhin kirkonkello. Täältä löytyvät myös 1800-luvulla rakennettu Jõelähtmen postiasema ja kivisilta. Välttämättä tulee poiketa Jägalan putoukselle (18), joka on maan kaunein ja virtaukseltaan suurin luonnonputous. Viron Niagaralla on korkeutta lähes 8 m ja leveyttä 50 m. Jõelähtmen golfkeskus Kahden kilometrin päässä putoukselta alavirtaan näemme vasemmalla kauniin tekojärven, jonka rannassa on pysäköintialue ja opastaulu. Joenmutkassa sijaitsee jyrkkärinteinen Jägalan linnavuori (22), jonka korkeutta veden patoaminen on tosin syönyt. Kalastajat ovat asuneet täällä jo 5000 vuotta sitten. Suuri, hyvin suojattu muinaislinna perustettiin 500 600-luvuilla. Vuosina 1922 24 tänne rakennettiin Linnamäen vesivoimala, jonka puna-armeija räjäytti vuonna 1941. Voimala rakennettiin vuonna 2002 uudelleen entistä tehokkaampana. Vanhaa Narvan maantietä voi jatkaa Kiiulle (23) saakka. Kiiun kartanon puistossa seisoo 1500-luvun alkupuolella rakennettu Kiiun torni, jota myös Munkkitorniksi kutsutaan. Se mainitaan usein Viron pienimpänä vasallilinnoituksena. Tornissa palvelee matkailijoiden suosima kahvila. Kolmen kilometrin päässä Kiiulta, Kuusalussa sijaitsee Pyhän Laurentiuksen kirkko. Nykyasunsa kirkko sai vuonna 1890. Kirkkomaalta löytyvät Benckendorffien ja Stenbockien kappelit, useita vanhoja hautapatsaita sekä 1700-luvun lopussa valmistunut pappila. Maantietä voi jakaa Kolgan kartanoon (25), jonka aikoinaan omisti Jakob De la Gardie, Suomen historia tuttu Laiska- Jägalan putous JÄGALAN PUTOUS on Viron Niagara. Pohjoisrannikolla on useita putouksia, mutta 50 metriä leveänä tämä on maan suurin. Nähtävä niin kesällä kuin talvella. www.visitharju.ee

17 Kolgan kartano Jaakko. Kartano ja sen päärakennus olivat maan suurimpia, mutta vielä suurelta osin kunnostamatta. Tilanhoitajan talossa on museo. Kolgasta jatkamme Loksan kaupunkiin ja Pärispean niemelle. Loksan Marian kirkko (26) rakennettiin vuonna 1853. Se on valoisa, hyvin hoidettu kirkko keskellä vehreyttä ja hautausmaan rauhaa. Viinistun kylä (27) on Viron kauneimpia ja suurimpia rannikkokyliä. Nykyisin se on lisäksi tärkeä kulttuuri- ja matkailukeskus. Viinistun ylpeys on entisessä säilyketehtaassa sijaitseva Jaan Manitskin perustama taidegalleria sekä pannuhuoneen teatteri- ja konserttisali. Viinistussa on myös pieni kylämuseo. Pärispean niemellä tiet ovat erityisen maalauksellisia. Täällä on niin vähän liikennettä, joten suosittelemme tutustumiskierrosta pyöräillen. Reitin pituus mutkineen on noin 30 km. Viinistun Taidegalleria

18 LÄNSI-VIRUMAAN REITTI KÄSMU on legendaarinen ja kaunis kapteenien kylä meren rannalla. www.kasmu.ee Tallinnasta Virumaalle suuntaavan autoilijan ensimmäinen pysähtymispaikka on tavallisesti Viitnan kestikievari (28, www.viitna.eu). Vuonna 1989 se paloi maan tasalle, mutta rakennettiin huolella uudelleen, ja tunnelma onkin yhä kuin entisaikaan. Jatkamme meren suuntaan, Palmseen. Aikoinaan von Pahlenien suvulle kuulunut Palmsen kartano (29, www.palmse. ee) toimii ulkoilmamuseona. Vierailijaa on odottamassa herraskartano, piharakennuksia, kaunis puisto, näyttelyitä, verstaita ja useita ruokailupaikkoja. Yösijan tarjoaa Park-Hotel Palmse (www.phpalmse.ee), joka toimii kartanon entisessä viinatehtaassa. Palmsesta muutaman kilometrin päässä on Ilumäen kappeli (29), jonka ikkunoita koristavat harvinaiset, talonpoikien valmistamat värilliset lasivaakunat vuodelta 1729. Mutkikas metsätie vie Käsmun kapteenikylään (31), missä kannattaa tehdä pitempi tauko ja kävelykierros. Hautausmaalta löytyy Viron kaunein hautamuistomerkki Signe. Erityisesti kannattaa pistäytyä Käsmun merimuseossa, joka kertoo ainutlaatuisen kylän historiasta. Museolla järjestetään useita kulttuuritapahtumia, konsertteja ja teatteriesityksiä sekä kansanmusiikin festivaali elokuun alussa. Rantatie vie Võsun kautta Altjan (32) kalastajakylään, jonka rannalla seisovat vanhat verkkovajat. Altjan aidossa rantakievarissa voi syödä ja kokeilla kyläkeinua. Täältä jatkamme Sagadin kartanoon (33, www.sagadi.ee), jossa ovat odottamassa upea herraskartano, metsämuseo, hotelli, metsäkoulu ja luontoretket. Sagadi on luonnonystävän paratiisi. Sagadista muutaman kilometrin päässä on Lahemaan kolmas kartanohelmi, Vihulan kartano (34, www.vihulamanor.com), josta löytää hotellin, ekokylpylän, lomakylän, ruokailupaikkoja ja luonnollisesti runsaasti Lahemaan luontoa. Rannikolle palatessa kannattaa poiketa suoraan vesirajasta nousevaan Toolsen linnaan Altjan kalastajakylä Kundan sementtimuseo

19 Vihulan ja Sagadin kartanoiden loistoa (35, www.svm.ee). Heinäkuussa täällä järjestetään suuri vesisota. Elokuussa, merirosvojen yönä Toolsen valloittavat julmat, mutta iloluontoiset piraatit. Kunda (36) on sementtiteollisuuden keskus jo vuodesta 1870. Sementtimuseo antaa elävän kuvan teollisuudenalasta ja Kundasta sen historiassa. Erikoisuutena museo ikuistaa sementtiin tunnettujen virolaisten kädenjälkiä. Museon vieressä on ainoa Euroopassa säilynyt vanha pullouuni, jolla tuotettiin aikoinaan sementtiä. Kundajoen kuvauksellisessa uomassa on Viron vanhin vesivoimala. Länsi-Virumaan keskus on Rakvere (38, www.rakvere.ee). Seikkailut odottavat vierailijoita Vallimäellä, Rakveren ritarilinnassa (www.svm.ee). Kaupungin keskustassa on nykyaikainen kylpylä Aqua Spa (www.aqvahotels.ee), puisto vanhoine tammipuineen ja useita käsityömyymälöitä. Rakverestä on kotoisin maailmankuulu säveltäjä Arvo Pärt, jonka muistomerkki seisoo keskusaukiolla. Kolminaisuuden kirkon kellotkin soittavat Pärtin niille kirjoittamaa sävelmää. Rakveresta etelään sijaitsee Muugan kartano (39, www.mois.ee/english/viru/ muuga.shtml), jonka omisti Venäjän keisarin hovitaiteilija Carl Timoleon von Neff. Vihulan kartano

20 Jänedan kartano Pohjois-Viron korkein piste on Emumägi (41), 166 m merenpinnasta ja 79 m suhteessa maanpintaan. Lisämittaa tuo 22-metrinen näkötorni, jonka huipulle kannattaa kivuta kameran kanssa. Paluumatkalla Rakvereen suuntaan oikealle puolelle jäävät Äntun järvet (42), joista seitsemän on luonnonjärviä ja neljä tekojärviä. Metsien keskellä olevat järvet tunnetaan puhtaasta ja kirkkaasta vedestään. Kiltsin kartanon (43) omistaja oli kuuluisa maailmanympäripurjehtija Adam Johann von Krusenstern, jonka merimatkoja kartanon museo esittelee. Kaunis Porkuni-järvi (44) on innoittanut useita kirjailijoita, mutta se tunnetaan myös paljumelojien mekkana. 1400-luvulla järven saareen rakennetusta linnasta on jäljellä porttitorni, jossa sijaitsee Viron kansalliskivelle, kalkkikivelle omistettu museo. Kadrinassa (45) sijaitsee mahtava linnoitettu kirkko ja omaperäinen muistomerkki, jonka virolaiset ovat pystyttäneet kauniille äidinkielelleen. Jänedan kartano (46, www.janedaturism.ee) tunnetaan kesätapahtumista, konserteista ja maatalousnäyttelyistä. Kartanon kuuluisa emäntä oli seikkailijatar Maria Zakrevskaja-Benckendorff, Venäjän Mata Hari, jonka rakkauksiin kuuluivat niin Maksim Gorki kuin tieteiskirjailija H.G. Wells. RAKVEREN LINNA on historian elämyskeskus, toimintaa ja tekemistä niin lapsille kuin aikuisille, mm. vanhoja aseita ja kidutuskammio. www.rakverelinnus.ee Rakveren linna mahtava ulkoa, yllättävä sisältä