1 Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen ympäristön velvoitetarkkailuohjelma Päivitetty 3.8.2015 Henna Mutanen
2 Johdanto Pampalon kaivos aloitti tuotantolouhinnan v. 2010 ja rikastamon tuotanto saatiin käyntiin vuoden 2011 alussa. Rikastamon laajennusprojekti valmistui vuoden 2013 alkupuolella. Laajennuksen valmistuttua rikastamon syöttökapasiteetti on keskimäärin 45 50 t/h. Pampalon kaivosta ja rikastamoa koskeva uusi ympäristölupa (Nro 22/2015/1, Dnro ISAVI/18/04.08/2012) saatiin 27.4.2015. Malmi ajetaan kaivoksesta kuorma-autoilla murskaamon malmille varatulle alueelle, josta se syötetään pyöräkuormaajalla murskaamon vaunusyöttimeen. Murskaus tapahtuu kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen murskausvaihe on avoimessa piirissä. Toinen ja kolmas vaihe on suljetussa piirissä. Murskaamon tuote ajetaan n. 18 m korkeaan varastokasaan, jonka alla olevasta tunnelista murske otetaan rikastamoa syöttävälle kuljetinhihnalle. Murskaamolla ei käytetä prosessikemikaaleja, lukuun ottamatta erilaisia voiteluaineita murskaimilla ja kuljettimilla. Varastosiilosta murske siirretään kuljettimilla jauhatukseen. Hieno kiviaines johdetaan luokittimien kautta hiukkaskoon mukaan joko ominaispainoerotukseen tai vaahdotusprosessiin. Karkeampi, yli 0,1 mm:n aines menee ominaispainoerotukseen, missä kulta erottuu. Ominaispainoerorikastuksen jälkeen erottumaton aines palaa jauhatukseen ja luokitteluun. Hienomman, alle 0,1 mm:n, aineksen vaahdotuksessa ja rikasteen sakeutuksessa käytetään kemikaaleja. Vaahdotuskennoissa ilmakuplat nostavat kemikaaleilla käsitellyt kultahippuset vaahdon mukana rikasteränneihin. Malmin sisältämät sulfidit, joista pääosa on pyriittiä (FeS 2 ), nousevat kultarikasteeseen ja menevät tämän mukana jatkojalostukseen. Jäännös on rikastushiekkaa, joka pumpataan rikastushiekka-altaalle. 3 Kaivos- ja prosessivesien pumppaus Vinotunneliin purkautuva vesi koostuu suorasta kalliopohjavedestä sekä avolouhoksen ja täytettyjen louhosten läpi valuvasta pintavedestä. Kaivosvedet selkeytetään ja johdetaan käsittelyn jälkeen Lietojaan. Käsittelyä voidaan tarpeen mukaan tehostaa kemikaloimalla. Kaivosvesiä voidaan pumpata myös rikastushiekka-alueelle. Rikastamo ottaa prosessivetensä selkeytysaltaasta. Rikastamosta tuleva rikastushiekkaliete johdetaan rikastushiekka-altaaseen, jossa hiekka erotetaan lietteestä laskeuttamalla. Erottuva vesi johdetaan selkeytysaltaaseen ja edelleen takaisin prosessiin. Altaista suotautuva vesi kerätään suotovesiojilla yhteen, jonka jälkeen vedet purkautuvat Riitasuon kautta Sivakkojokeen ja edelleen Hattujärveen. Suotovesien määrää ja laatua seurataan v-mittapadolla näytepisteestä 2 Purkuoja. Selkeytysaltaan ylitevesiä juoksutetaan tarpeen mukaan jälkiselkeytysaltaan kautta Riitaojaan, josta vedet ohjautuvat suo-ojastoa pitkin Sivakkojokeen ja edelleen Hattujärveen. Jälkiselkeytysaltaalla on mahdollista suorittaa kemikalointia kiintoaineen poistamiseksi.
Kuva 1. Rikastamon toimintaperiaate 4 Vesistökuormituksen ja vaikutusten tarkkailu Vesinäytteet otetaan kolmen kuukauden välein ulkopuolisen konsultin toimesta: helmi-, touko-, eloja marraskuussa. Hattujärven vedenlaadun tarkkailunäytteet otetaan muista näytteistä poiketen vain helmi- ja elokuun näytteenottokierroksilla. Elokuun näytteenoton yhteydessä otetaan lisäksi näytteet järven biologista tarkkailua varten. Hattujärven näytesyvyydet ovat 1 m pinnasta ja 1 m pohjasta. Jos järven syvyys on näytteenottopaikalla alle 3 m, näytteet otetaan vesisyvyyden puolestavälistä. Juoksutusvesinäytteet otetaan suoraan purkuputken päästä. Näytteenottoa suoritetaan ainoastaan juoksutuksen aikaan. Juoksutuksesta otetaan aloitus- ja lopetusnäyte sekä näiden välillä tarpeen mukaan näytteet kolmen viikon välein. Näytteet analysoidaan luotettavassa laboratoriossa. Tulokset ilmoitetaan Pohjois-Karjalan ELYkeskukselle ja Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle suoraan analysoivasta laboratoriosta. Lietojan virtaamaa tarkkaillaan Thomsonin mittapadolla tai vastaavalla menetelmällä. Ojan virtaama mitataan vain, jos sieltä pumpataan vettä rikastamon prosessiin. Pumppausmäärät ja virtaamat raportoidaan ympäristönsuojeluviranomaisille. 3.1 Kuormitustarkkailu Kuormitustarkkailunäytteitä otetaan yhteensä 6 vesinäytepisteestä. Näytepisteiden sijainnit on kuvattu karttaliitteessä 1. - Kaivosvesi; kaivosveden selkeytysaltaiden vesi - Purkuoja; suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi - Selkeytysallas; prosessivesi - Talousjätevesi; puhdistamosta lähtevä vesi - Juoksutusvesi Riitaoja; Riitaojaan juoksutettava selkeytysaltaan ylitevesi - Juoksutusvesi Lietoja; Lietojaan juoksutettava käsitelty kaivosvesi
Muutokset edelliseen (v. 2012) ohjelmaan nähden: - Kaivosvesi. Kaivosvesinäytteet on otettu kaivosvesien 3. selkeytysaltaan lähtevästä vedestä. Näytteenottoa jatketaan entisestä paikasta, kunnes Lietojan vesienkäsittelysuunnitelma on tehty ja Lietojaan aletaan juoksuttaa vettä. Pisteen siirto määritellään tarkemmin Lietojan vesienkäsittelysuunnitelmassa. Kuormitustarkkailun analyysit Näytteistä analysoidaan seuraavat parametrit kokonaispitoisuuksina. Pois lukien tarkkailupiste Kaivosvesi, joka analysoidaan suodatetusta näytteestä. - ph - lämpötila - sähkönjohtokyky - kiintoaine - väriluku - kokonaisfosfori - kokonaistyppi - nitriitti- + nitraattityppi - sulfaatti - COD Cr- - As - Cd - Cr - Cu - Fe - Ni - Pb - Zn - Hg - Ca - K - Mg - Na - WAD-syanidi (vain Selkeytysallas) - kiintoaineen hehkutusjäännös (vain Juoksutusvesistä tarvittaessa kesäaikaan) Talousjätevedestä analysoidaan vain: - lämpötila - kokonaistyppi - kokonaisfosfori - BOD7-ATU
3.2 Vaikutustarkkailu Vaikutustarkkailunäytteitä otetaan yhteensä 9 vesinäytepisteestä. Koordinaatit on esitetty ETRS- TM35FIN koordinaattijärjestelmässä. Näytepisteiden sijainnit on kuvattu karttaliitteessä 1. - Riitaoja; Riitaojan vesi kaivospiirin rajalla metsäautotien varressa (6990472, 3714582) - Sivakkojoki 18 mts; Sivakkojoen taustavesi Poikopääntien varressa (6993852, 3713102) - Lietoja, yläjuoksu; Lietojan taustavesi n. 5 m juoksutusveden purkukohdan yläpuolella - Lietoja 51; Lietojan vesi kaivospiirin rajalla Poikopääntien varressa (6993623, 3716210) - Hattujärvi 3; Korkeasaaren kaakkoispuoli (syvyys noin 6-7 m) (6992855, 3712407) - Hattujärvi 2; Rutnikkaniemen länsipuoli (syvyys noin 3-4 m) (6991470, 3712709) - Sivakkojoki 22; Sivakkojoen suu, Hattujärveen purkautuva vesi (6992896, 3713132) - Lietoja 55; Lietojan vesi Hatuntien varressa (6992296, 3717374) - Alajoki 9; Alajoen vesi Polvikoskentien varressa (69881168, 3724052) Muutokset edelliseen (v. 2012) ohjelmaan nähden: - Riitaoja. Näytteenottopiste siirretään alemmas juoksutusreitillä läheisen metsäautotien varteen kaivospiirin ulkopuolelle. - Lietoja, yläjuoksu. Lietojanlammen kuivatuksen takia aiemmin Lietojanlammesta otettu vesinäyte siirretään otettavaksi alempaa virtausreitiltä, noin 5 metriä Lietojaan juoksutettavan kaivosveden purkupisteen yläpuolelta. Näytepiste otetaan jatkuvaan tarkkailuun vain, jos Lietojaan aletaan juoksuttaa vettä. - Lietoja 55. Uusi vesinäytepiste Lietojan alajuoksulla Hatuntien varressa kaivospiirin ulkopuolella. Näytepiste otetaan jatkuvaan tarkkailuun vain, jos Lietojaan aletaan juoksuttaa vettä. - Alajoki 9. Uusi vesinäytepiste Lietojan purkupisteen alapuolella Polvikoskentien varressa. Näytepiste otetaan jatkuvaan tarkkailuun vain, jos Lietojaan aletaan juoksuttaa vettä. 3.2.1 Vaikutustarkkailun analyysit Näytteistä analysoidaan seuraavat parametrit kokonaispitoisuuksina: - ph - lämpötila - sähkönjohtokyky - kiintoaine - väriluku - kokonaisfosfori - kokonaistyppi - nitriitti- + nitraattityppi - sulfaatti - COD Mn- - As - Cd - Cr - Cu - Fe - Ni - Pb - Zn
- Hg - Ca - K - Mg - Na 3.2.2 Hattujärven vaikutustarkkailu Hattujärven vedenlaadun tarkkailunäytteet otetaan muista näytteistä poiketen vain helmi- ja elokuun näytteenottokierroksilla. Hattujärven näytteet analysoidaan kuten pintavesinäytteet, joiden lisäksi: - näkösyvyyden mittaus - happipitoisuus - hapen kyllästysarvo - sameus - COD Mn- Biologinen tarkkailu (elokuun näytteenotto): - Klorofyllimääritys (0 2m kokoomanäyte) - Syvännepohjaeläinnäyte (joka kolmasvuosi alkaen 2011) 3.2.3 Lietojan ja Alajoen lähtötilanteen selvitys Lietojan ja Alajoen lähtötilanne selvitetään neljällä näytteellä eri virtaama-aikoina ennen juoksutusten aloittamista Lietojaan. Vesinäytteet otetaan tarkkailupisteistä Lietoja 55 ja Alajoki 9. Näytteistä analysoidaan samat parametrit kuin muistakin vaikutustarkkailunäytteistä (ks. 3.2.1 Vaikutustarkkailun analyysit). Tarkkailu suoritetaan velvoitetarkkailun näytteenoton yhteydessä alkaen elokuusta 2015 ja päättyen toukokuuhun 2016. Jos juoksutus aloitetaan tätä aiemmin, näytteet otetaan nopeutetussa aikataulussa. 3.3 Ympäristölaatunormin mukainen vesistötarkkailu Vesistöstä seurataan vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita asetuksen 1022/2006 mukaisesti vähintään vuoden ajan. Vesinäytteitä otetaan kerran kuukaudessa näytepisteistä Sivakkojoki 22 ja Lietoja 55. Näytteistä analysoidaan seuraavat parametrit: -Cd (Liuk.) -Ni (Liuk.) -Pb (Liuk.) Sivakkojoki 22 tarkkailupisteen seuranta aloitetaan kesällä 2015. Lietoja 55 tarkkailu aloitetaan vasta sen jälkeen, kun Lietojan vesienkäsittelysuunnitelma on tehty ja Lietojaan aletaan juoksuttaa vettä. Seurantojen lopettamisesta sovitaan erikseen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. 3.4 Viralliset tarkkailupisteet Pisteitä Juoksutusvesi Riitaoja ja Juoksutusvesi Lietoja käytetään virallisina tarkkailupisteinä, joissa lupaehtojen ph:n, kiintoaineen, nikkelin ja arseenin raja-arvot on alitettava. Juoksutettavien vesien
virtaamia tarkkaillaan mittakaivojen jatkuvatoimisilla virtausmittareilla tai vastaavilla menetelmillä. Juoksutusvesien kiintoainepitoisuus, ph, Redox ja johtokyky mitataan Pampalon kaivoksen omassa laboratoriossa kerran viikossa juoksutuksen keston ajan. Suotovesien laatua ja määrää tarkkaillaan näytepisteessä 2 Purkuoja, johon on asennettu v- mittapato. Luvassa asetetut raja-arvot ovat suotovesien osalta vain ohjeellisia ja niitä käsitellään vain tarpeen mukaan. 5 Pohjaveden tarkkailu Kaivospiiri sijaitsee moreenipeitteisellä alueella, ja sen vaikutuspiirissä ei ole merkittäviä pohjavesimuodostumia tai vedenottamoita. Alle kilometrin etäisyydellä työmaasta on vain yksi tila, jossa on kaivo (os. Hatuntie 462). Kaivoa tarkkailtiin velvoitetarkkailun yhteydessä vuonna 2011, jolloin se täytti tutkittujen ominaisuuksien osalta STM:n talousvesiasetuksen (STM:n asetus N:o 401, 17.5.2001) laatuvaatimukset ja -suositukset. Kaivoksen toiminta-alueelle asennettiin vuonna 2010 neljä PEH-pohjavesiputkea kairaamalla tehtyihin reikiin. Putkien suojaksi asennettiin ruostumattomasta teräksestä valmistetut suojaputket lukittavine kansineen. Putkia on tarkkailtu tarkkailusuunnitelman mukaisesti vuodesta 2011 alkaen. Putkista kaksi (PVP1 ja PVP2) sijaitsevat läjitysalueiden ympäristössä. Näillä putkilla seurataan läjitysalueilta vajoveden mukana pohjaveteen mahdollisesti kulkeutuvia aineita. Putket PVP3 ja PVP4 sijaitsevat rikastushiekka- ja jälkiselkeytysaltaan laidoilla ja kuvaavat altaiden ja pohjaveden vuorovaikutusta. Pohjavesiputkien näytepisteet on esitetty karttaliitteessä 2. Pohjavesiputkista mitataan pohjaveden pinnan taso ja otetaan vesinäytteet kaksi kertaa vuodessa touko- ja marraskuussa. Pohjaveden pinnan taso mitataan lisäksi pintavesinäytteiden oton yhteydessä helmi- ja elokuussa. Näytteistä analysoidaan seuraavat parametrit liukoisina pitoisuuksina: - ph - lämpötila - sähkönjohtokyky - kiintoaine - väriluku - kokonaisfosfori - kokonaistyppi - nitriitti- + nitraattityppi - sulfaatti - COD Cr- - As - Cd - Cr - Cu - Fe - Ni - Pb - Zn - Hg - Ca - K
- Mg - Na 6 Ilmanlaadun seuranta Pölypäästöt ovat vähäisiä ja ne rajoittuvat kaivospiirin alueelle ja murskaamon välittömään läheisyyteen. Kaivoksen toiminnan aikana merkittävimpiä pölypäästöjen aiheuttajia ovat työmaaliikenne, malmin murskaus ja kiven rikotus. Pampalon kaivoksen ympäristöpölypäästöjen laskeumamittaukset suoritettiin neljässä jaksossa 13.6. 9.10.2012 välisenä aikana (toinen toimintavuosi) standardin SFS 3865 mukaisesti. Mittauksista vastasi Symo Oy. Mittaukset suoritettiin kolmessa eri pisteessä, PN1, PN2 ja PN3. Pisteet PN1 ja PN3 sijaitsivat kaivoksen lounaispuolella ja PN2 kaivoksen koillispuolella. Yksi mittauspiste (PN3) edusti taustapölyä. Mittausten perusteella kaivoksen toiminnalla ei ole juurikaan vaikutusta ilmanlaatuun, koska mittauspisteissä mitatut epäorgaanisen aineen laskeumat olivat hyvin pieniä. Myös kokonaislaskeumat olivat pieniä. Pölylaskeumanäytepisteet on esitetty karttaliitteessä 2. Ilmanlaatua seurataan jatkossa vain ELY-keskuksen erillisestä pyynnöstä. 7 Melun ja tärinän tarkkailu Suurin melun aiheuttaja kaivoksen toimiessa on kiven rikotus ja murskaus. Lähimpään asuntoon on matkaa noin 800 metriä. Symo Oy suoritti kesällä 2011 (ensimmäinen toimintavuosi) lähimmällä asuinkiinteistöllä os. Hatuntie 462 ympäristömelumittauksia. Melutasot mitattiin uudelleen tammikuun 2013 aikana (kolmas toimintavuosi) sekä lähimmästä asuinkiinteistöstä että lähimmistä loma-asunnoista, yhteensä viidestä pisteestä. Molemmilla mittauskerroilla melutasot alittivat selvästi ympäristöluvassa asetetut raja-arvot. Pohjois-Karjalan aikuisopisto suoritti tärinämittauksia v. 2012 lähimmällä asuinkiinteistöllä os. Hatuntie 462. Kaikki mittaustulokset olivat hyvin pieniä (alle 2,5 mm/s). Melu- ja tärinämittauksia tehdään jatkossa vain ELY-keskuksen erillisestä pyynnöstä. 8 Käyttötarkkailu Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään toiminnan ja ympäristön seurannan kannalta merkittävimmät seikat: - toiminta-ajat - louhitun malmin ja sivukivien määrät - rikastusmäärät - rikastushiekka-altaan vesipinnan tarkkailu - alueelta pois kuljetetun aineksen määrä - sivukiven sijoitus ja käyttö - polttoaineiden ja kemikaalien käyttömäärät - poraus- ja räjäytystyöt: ajankohta ja käytetyt räjähdysainemäärät
- päästöjä ja ympäristövaikutuksia lisänneet häiriötilanteet - päästömittaukset Laitoksella varastoitavien ja käsittelyyn toimitettavien vaarallisten jätteiden määrästä, laadusta ja siirtoasiakirjoista pidetään kirjaa. Samoin laitoksen muista jätteistä tehdään kirjanpito, josta ilmenee jätteiden laji, laatu, määrä, käsittely- ja hyödyntämistavat, kuljettajat ja sijoituspaikka. Kirjanpitoa säilytetään vähintään kolme vuotta ja se esitetään pyydettäessä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. 9 E-PRTR -asetuksen mukainen tarkkailu Pampalon kaivoksen ympäristönseurannassa tarkkaillaan seuraavia E-PRTR- asetuksen mukaisia epäpuhtauksia: Epäpuhtaus Kynnysarvo veteen kg/vuosi kokonaistyppi 50 000 kokonaisfosfori 5 000 As 5 Cd 5 Cr 50 Cu 50 Hg 1 Ni 20 Pb 20 Zn 100 (COD 50 000) Asetuksen mukainen seuranta tehdään virallisista näytepisteistä Juoksutus Riitaoja ja Juoksutus Lietoja. E-PRTR- asetuksen mukaiset aineiden vuotuiset kokonaispitoisuudet lasketaan ympäristönseurannan vesinäyteanalyysien ja seurantapisteessä mitatun veden virtaaman perusteella. Vuotuiset kokonaispitoisuudet raportoidaan kerran vuodessa Pohjois-Karjalan ELY- keskukselle (VAHTI- järjestelmä). 10 Muu tarkkailu Kaivosalueen juomaveden vedenlaatua tarkkaillaan vesinäytteenoton yhteydessä neljä kertaa vuodessa. Rikastushiekan ominaisuuksia tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa kolmen kuukauden kokoomanäyttein. Osanäytteet otetaan kerran viikossa suoraan jätekaivon virrasta ja ne yhdistetään kolmen kuukauden kokoomanäytteeksi. Näytteestä analysoidaan seuraavat parametrit: Ag, Au, Bi, Cd, Sb, Se, U, W, Al, As, B, Ba, Be, Ca, Co, Cr, Cu, Fe, K, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, Pb, Sr, Ti, V, Zn, Tl, Hg, S, C, C non carb, C carb, AP, NP, NPR.
11 Tarkkailun laadun varmistaminen Mittaukset, näytteenotto ja analyysit tehdään standardien mukaisesti tai käyttämällä Pohjois- Karjalan ELY- keskuksen hyväksymiä menetelmiä. Näytteenoton tekee ympäristönäytteenottoon perehtynyt asiantuntija. Analyysit tehdään luotettavassa (esim. FINAS-akkreditoidussa) laboratoriossa. 12 Raportointi Tarkkailuohjelmasta ja sen tuloksista tehdään vuosittainen yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Pohjois-Karjalan ELY- keskukselle ja Ilomantsin ympäristöviranomaisille. E-PRTR- asetuksen mukaisen tarkkailun tulokset lisätään myös VAHTI- järjestelmään. Vuosiraportissa ilmoitetaan seuraavat tiedot: - Käyttötarkkailu - Vesistökuormitus- ja tarkkailu - Pohjavesitarkkailu - Onnettomuus- ja poikkeamatilanteiden tutkimusraportit - E-PRTR- asetuksen mukainen tarkkailu (kappaleessa 8. mainittujen aineiden päästöt veteen asetettujen kynnysarvojen ylitysten osalta) 13 Liitteet Liite 1. Pintavesinäytepisteiden sijainti 1:50 000 ja 1:10 000 Liite 2. Pohjavesiputkien ja pölylaskeumanäytepisteiden sijainti 1: 10 000