Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Sinkkisulfaatti CAS nro 7733-02-0 Päivitetty 29.10.2010 Synonyymejä Zinc sulphate Sulphuric acid - zinc salt Zincate Zincomed White vitriol Zinc vitriol ZnSO 4 Tuoterekisteritiedot Suomessa (2009) Valmisteiden lukumäärä 20 tuotetta Maahantuonti/tonnia 17 Valmistus/tonnia 344 Yhteensä/tonnia (josta 95 %:n 361 (10) aineen osuus) Pääasiallisimmat käyttötarkoitukset Suomessa Maalien valmistuksessa, metallien pintakäsittelyssä, puhdistusaineissa, lannoitteissa, rehun lisä- ja raaka-aineena, elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa, hammashoitotuotteissa Aineen luokitus- ja merkintätiedot ja HTP-arvot Väistyvän lainsäädännön mukaan Luokitus Merkintä Xn; R22 Haitallista Xn R41 Ympäristölle vaarallista N N; R50-53 R22 Terveydelle haitallista nieltynä R41 Vakavan silmävaurion vaara R50/53 Erittäin myrkyllistä vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä CLP-asetuksen (EY N:o 1272/2008 ja sen 1. tekninen mukautus EY N:o 790/2009) mukaan Luokitus Merkintä Acute Tox. 4 * Eye Dam. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1 H302 H318 H400 H410 GHS05 GHS07 GHS09 Vaara H302 H318 H410 * vähimmäisluokitus HTP-arvot (STM asetus 557/2009) Ei annettu. H302 Haitallista nieltynä. H318 Vaurioittaa vakavasti silmiä. H400 Erittäin myrkyllistä vesieliöille. H410 Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.
I Yhteenveto Euroopan komission riskinarvion johtopäätöksistä aineelle altistumisesta ja vaaroista, European Union Risk Assessment Report, Alankomaat 2008 1 Altistuminen Työntekijät Kuluttajat (ml. epäsuora altistuminen ympäristöstä) Ympäristö 2 Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet Molekyylipaino (g/mol) 161,4 Liukoisuus veteen, 20 C (mg/l) 220 000 Höyrynpaine, 20 C (Pa) Ei tietoa Sulamispiste ( C) 600 Kiehumispiste ( C) Ei sovellettavissa logk ow Ei tietoa 3 Vaikutukset Työntekijät saattavat altistua aineelle hengityksen ja ihon kautta - aineen valmistuksen yhteydessä - ainetta sisältävien lannoitteiden ja eläinrehun valmistuksessa - ainetta sisältävien maalien valmistuksessa - ainetta sisältävien lannoitteiden käytössä Kuluttajat saattavat altistua aineelle ihon kautta - ainetta sisältävien maalien käytössä - ainetta sisältävän kosmetiikan käytössä (luomivärit, aurinkovoiteet, deodorantit, shampoot) - ainetta sisältävien farmaseuttisten valmisteiden käytössä (suuvedet, silmätipat, sinkkiä sisältävät ihonhoitotuotteet) Lisäksi kuluttajat saavat sinkkiä ruuan mukana. Vesiympäristö ja sedimentti, maaperä, jätevedenpuhdistamo - käyttö lannoitteiden ja torjunta-aineiden tuotannossa sekä kemianteollisuudessa - käyttö rehujen lisäaineena - käyttö viskoosin tuotannossa, vaahdotusaineena kaivosteollisuudessa, syöpymisenestoaineena galvanointiteollisuudessa sekä vedenkäsittelyprosesseissa 3.1 Terveysvaikutukset Yhteenveto vaikutuksista Toksikokinetiikka Aine aiheuttaa nieltynä ruuansulatuskanavan verenvuotoja ja pitemmän ajan kuluessa haima- ja pernamuutoksia sekä veren kuparitason alenemista. Aine on silmälle syövyttävää. Sinkki on myös välttämätön hivenaine, jonka puutos aiheuttaa mm. sikiön kehityshäiriöitä. Aineen imeytyminen ruuansulatuskanavasta riippuu elimistön sinkkivarastosta: puutostilassa suurempi osa imeytyy. Normaalisti imeytyminen on 20-30 % saadusta aineesta. Hengityksen kautta sinkkipartikkeleista imeytyy yhdisteestä riippuen 20-40 %. Iholta aine imeytyy hitaasti ja maksimissaan 2 %. Aine jakautuu koko elimistöön. Sinkki toimii elimistön metaboliareaktioissa kofaktorina yli 200 entsyymijärjestelmässä. Aine erittyy pääasiassa ulosteeseen, mutta myös virtsaan, sylkeen, hikeen ja äidinmaitoon sekä poistuu lähtevien hiusten mukana.
Välitön myrkyllisyys Ärsyttävyys/syövyttävyys Herkistävyys Toistuvat ja pitkäaikaiset vaikutukset Syöpävaarallisuus Perimävaarallisuus Vaarallisuus lisääntymiselle Rotalla aine aiheuttaa mm. hengitysvaikeuksia, ripulia ja sisäelinten verenvuotoa suun kautta annettuna. LD 50 -arvo on välillä 1000-2000 mg ZnSO 4 7H 2 O/kg. Ihon kautta rotalla sinkkisulfaattiheptahydraatin LD 50 -arvo on yli 2000 mg/kg. Tietoa LD 50 -arvosta altistumisen tapahtuessa hengityksen kautta ei ole. Ihmisellä annos 440 mg ZnSO 4 /vrk aiheutti viikon aikana vatsaoireita ja ruuansulatuskanavan verenvuotoja. Aine luokitellaan haitalliseksi nieltynä. Aine ei ole marsulla ihoa ärsyttävää. Hengitystieärsyttävyyttä ei ole tutkittu. Aine on kanilla silmälle voimakkaasti ärsyttävää ja syövyttävää. Aine luokitellaan silmävaurioita aiheuttavaksi. Aine ei ollut herkistävää hiirelle eikä marsulle ihon kautta. Hengitystieherkistävyydestä ei ole tutkimustietoa. Ainetta ei luokitella herkistäväksi. Vaikutuksista altistuttaessa sinkkikationille ihon kautta ei ole koe-eläintietoa. Hengitystiealtistuminen hienojakoiselle pölylle aiheutti marsulle keuhkomuutoksia; LOAEC-arvo 3 vrk:n kokeessa oli 2,3 mg ZnO/m 3. Suun kautta altistuksessa rotalla aine aiheutti haima- ja pernamuutoksia sekä veren kupariionitason vähenemistä. NOAEL-arvo 13 viikon kokeessa oli noin 13,26 mg Zn 2+ /kg. Ihmisellä sinkin yliannostus aiheuttaa pahoinvointia, päänsärkyä ja vatsaoireita sekä seerumin keruloplasmiini-proteiinin vähentymistä, mikä viittaa kuparinpuutteeseen. Naiset ovat vaikutuksille miehiä herkempiä. NOAEL-arvo ihmiselle suun kautta on 50 mg Zn 2+ /vrk. Sinkin suorasta syöpää aiheuttavasta vaikutuksesta ei ole olemassa viitteitä koe-eläintutkimuksista eikä epidemiologisista tutkimuksista. Ainetta ei luokitella syöpävaaralliseksi. Aineen perimävaarallisuuskokeissa on saatu in vitro joitakin positiivisia tuloksia. In vivo -kokeiden tulokset olivat keskenään osittain ristiriitaisia. Riittävää näyttöä perimävaarallisuudesta ei kuitenkaan saatu, eikä ainetta luokitella tämän ominaisuuden suhteen. Aine vähensi rotalla siittiöiden liikkuvuutta annoksella 200 mg Zn 2+ /kg suun kautta. Tämä vaikutus saattaa kuitenkin olla epäsuora ja kuvastaa vaikutuksia muihin fysiologisiin toimintoihin. Aineen yliannostuksen aiheuttamista kehityshäiriöistä ei ole varmoja todisteita. Sen sijaan liian vähäinen saanti aiheuttaa sekä hedelmällisyyden alenemista että sikiön kehityshäiriöitä. Ainetta ei luokitella lisääntymiselle vaaralliseksi. 3.2 Ympäristövaikutukset 3.2.1 Haitattomat pitoisuudet (PNEC eli Predicted No-Effect Concentration) - Tiedot sinkin riskinarviointiraportista. PNEC add eli ihmistoiminnasta aiheutuneen ylimääräisen sinkin PNEC Haitaton pitoisuus vedessä (mg/l) 0,0078 (liuennut sinkki; makea vesi; kova vesi: 24 mg/l/caco 3 ) 0,0031 (liuennut sinkki; makea vesi; pehmeä vesi:< 24 mg/l/caco 3 ) (laskettu veden yleisestä PNEC:stä jakamalla vedenvaikutussuhteella Haitaton pitoisuus jäteveden puhdistamolla (mg/l) Käytetty turvakerroin WER=2,5) 0,052 (liuennut sinkki) 100 2
Haitaton pitoisuus sedimentissä (mg/kg) 49 (dwt) 11 (wwt) Haitaton pitoisuus maaperässä (mg/kg) 26 (dwt) 23 (wwt) Haitaton pitoisuus ilmassa (mg/m 3 ) - Haitaton pitoisuus merivedessä (mg/l) 10 2 Haitattomat pitoisuudet on arvioitu seuraavia tietoja käyttäen: 3.2.2 Vaikutukset eliöstöön (alhaisin tulos/laji) Tiedot sinkin riskinarviointiraportista. Tulos Menetelmä ja laji Viherlevä, myrkyllisyys EC50 ja NOEC (mg/l, 72 h) Vesikirppu, akuutti myrkyllisyys EC50 (mg/l, 48 tuntia) Kala, akuutti myrkyllisyys LC50 (mg/l, 96 h) Vesikirppu, krooninen vaikutukseton pitoisuus NOEC (mg/l) Kala, krooninen vaikutukseton pitoisuus NOEC (mg/l) 0,15 EC50, OECD 201, liuennut sinkki, Pseudokierchneriella subcapitata 0,05 NOEC, OECD 201, liuennut sinkki, Pseudokierchneriella subcapitata 0,032 NOEC, 7-14 vrk, geometrinen keskiarvo(n=8) Skeletonema costatum 0,07 liuennut sinkki, Daphnia magna 0,14 liuennut sinkki, Onchorhynchus mykiss 0,15 0,088 100 0,66 0,189 Mikrobitoksisuus (mg/l) 5,2 0,3 Vaikutukset muihin eliöihin 488 609 1101 3.2.3 Aineen biologinen kertyminen Bcf (l/kg) - 3.2.4 Aineen hajoaminen ympäristössä Tulos Menetelmä Helposti hajoava ("Ready - - Biodegradability") Luontaisesti hajoava - - ("Inherent Biodegrability") Tunnetut - hajoamistuotteet Hydrolyysi - - Muuta tietoa hajoamisesta, - - 48 h, OECD 202, Daphnia magna NOEC, 3-7 vko, geometrinen keskiarvo(n=27), makea vesi, Daphnia magna 96 h, Brachydanio rerio, sinkkijauhe, ei vaikutuksia 14 vrk, sinkkisulfaatti, geometrinen keskiarvo (n=9), Brachydanio rerio 30 vrk, sinkkikloridi, geometrinen keskiarvo (n=15), Onchorhynchus mykiss 3 h, EC50, bakteeri, aktiiviliete hengityksessä, sinkkisulfaatti 30 min, EC10, Pseudomonas putida, sinkkikloridi 6 vko, NOEC, Hyalella azteca, sinkkikloridi 3 vko, NOEC, Chironomus tentans, sinkkikloridi 4 vko, NOEC, Tubifex tubifex, sinkkikloridi
II Komission tiedonanto 2008/C 155/01 ja suositus 2008/468/EY riskinarvioinnin tuloksista ja toimintaperiaatteista riskien vähentämiseksi Kohderyhmä Todetut riskit Suositellut riskinvähennystoimenpiteet Työntekijät Riskinarvion mukaan ei aiheudu - riskiä. Kuluttajat Riskinarvion mukaan ei aiheudu - riskiä. Ympäristön kautta altistuvat ihmiset Riskinarvion mukaan ei aiheudu riskiä. - Ympäristö Vesiympäristö ja sedimentti: - Käytöstä lannoiteteollisuudessa (formulointi) voi aiheutua altistusta ja vaikutuksia vesiekosysteelille. - Rehuteollisuudessa (formulointi) ei ole tunnistettu välitöntä vaaraa vesiekosysteemille, mutta mahdollista riskiä ei voida jättää huomiotta, koska alueella saattaa olla paikallisesti korkeita sinkin taustapitoisuuksia. - Käytöstä lannoite- ja rehuteollisuudessa (formulointi) ja kemianteollisuudessa (prosessointi) voi aiheutua altistusta ja vaikutuksia sedimentissä eläville organismeille. - Useissa prosessiskenaarioissa ei ole tunnistettu välitöntä vaaraa sedimentissä eläville organismeille, mutta mahdollista riskiä ei voida jättää huomiotta, koska alueella saattaa olla paikallisesti korkeita sinkin taustapitoisuuksia. Maaympäristö: - Aineen käytöstä kemianteollisuudessa ja maatalouden torjunta-aineteollisuudessa (prosessointi) sekä lannoiteteollisuudessa (formulointi) voi aiheutua altistusta ja vaikutuksia maaekosysteemille paikallisesti. Jätevedenpuhdistamojen mikrobit: - Aineen käytöstä kemianteollisuudessa ja maatalouden torjunta-aineteollisuudessa (prosessointi) sekä lannoiteteollisuudessa (formulointi) voi aiheutua altistusta ja vaikutuksia jätevedenkäsittelylaitosten mikro-organismeille. Myös sinkkimetallin riskinarviossa kuvatut alueelliset ympäristöriskit tulee ottaa huomioon. 1.Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava ympäristön laatustandardeja sellaisille vesipiireille, joissa sinkkipäästöt voivat aiheuttaa vaaraa. Vesipiirien hoitosuunnitelmiin olisi sisällytettävä kansalliset pilaantumista vähentävät toimenpiteet kyseisten ympäristön laatustandardien saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (1) säännösten mukaisesti. 2. Jäsenvaltioiden olisi tiedotettava komissiolle sinkinlähteiden ja reaktioteiden vaikutuksista vesistöihin, mahdollisista tarkastuksista ja myös vesistöjen sinkkipitoisuuksista, jotta harkittaisiin sinkkiä koskevien määräysten antamista direktiivin 2000/60/EY liitteen X seuraavassa tarkistuksessa. 3. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi vahvistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/1/EY (2) mukaisesti myönnetyissä toimiluvissa sinkkiin ja sinkkiyhdisteisiin liittyvät edellytykset, päästöjen raja-arvot tai vastaavat parametrit tai tekniset toimenpiteet, jotta asianosaiset laitokset soveltaisivat toiminnassaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ( BAT ) siten, että otetaan huomioon asianomaisten laitosten tekniset ominaisuudet, niiden maantieteellinen sijainti ja paikalliset ympäristöolosuhteet. 4. Jäsenvaltioiden olisi seurattava huolellisesti sinkki-ja sinkkiyhdisteitä koskevan parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamista ja ilmoitettava komissiolle kaikesta mahdollisesta tärkeästä kehityksestä osana BAT-tietojenvaihtoa. 5. Paikallisia päästöjä ympäristöön olisi tarvittaessa valvottava kansallisilla säännöksillä sen varmistamiseksi, ettei ympäristölle aiheudu riskiä.
III Riskinvähennysstrategian havainnot, jatkotoimenpiteet ja kansalliset ehdotukset Riskinvähennysstrategia - Kiellot ja rajoitukset - Kansalliset ehdotukset -