Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 216 216 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 217
Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristöasioihin panostaminen on ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta jo 199-luvun alusta lähtien. Ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmän ja ympäristöpolitiikan avulla. Tavoitteena on kaupungin hallinnon ja ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöstä. Tämä julkaisu on tiivistelmä Riihimäen kaupungin vuoden 216 ympäristöraportista, jossa esitellään kaupungin ympäristötyötä ja ajankohtaista tietoa Riihimäen ympäristön tilasta. Tekstiin on lisäksi koottu vinkkejä siitä, miten jokainen riihimäkeläinen voi omalta osaltaan tehdä ympäristötietoisia valintoja arjessaan. Riihimäen kaupungin ympäristöraporttiin 216 voi tutustua ympäristönsuojeluyksikön verkkosivuilla www.riihimaki.fi/palvelut/ymparisto/.
Ympäristöpolitiikka ja ympäristöjärjestelmä Riihimäen kaupungin ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Toimintaa ohjaavat ympäristöpolitiikka ja siinä määritellyt ympäristöpäämäärät, jotka vahvistetaan valtuustokausittain. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan. Ympäristöpolitiikan toteutumista seurataan ja raportoidaan vuosittain kaupunginvaltuustolle. Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät (214 218) 1. Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen 2. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen 3. Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä 4. Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen 5. Ympäristöriskien hallinta
Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen Ympäristön hyvinvointi on perusta ihmisen hyvinvoinnille. Luonnon ihmiselle tarjoamat monimuotoiset hyödyt, kuten raaka-aineet, veden, ravinteiden ja ilman kiertokulku sekä virkistäytyminen ovat ihmisten hyvinvoinnin kannalta mittaamattoman arvokkaita ja niitä on hyödynnettävä kestävästi. Tällä hetkellä luonnonvarojen kulutus on kestämätöntä: jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja kuten suomalaiset, tarvitsisimme 3,5 maapalloa tuottamaan tarvittavat luonnonvarat. Kaupungin työyksiköissä luonnonvaroja säästetään huomioimalla ympäristöasiat hankinnoissa, hyödyntämällä kierrätysmateriaalia, säästämällä paperia, ehkäisemällä jätteen syntyä ja lajittelemalla jätteet. Maankäytön suunnittelun yhteydessä selvitetään ja huomioidaan luonto- ja ympäristöarvoja ja arvokkailla luontokohteilla vaalitaan monimuotoista luontoa. Poimintoja vuoden 216 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Kierrätyskeskuksen kautta kiertoon saatujen tavaroiden määrä kasvoi Kaupungin paperinkulutus väheni, sähköinen kokouskäytäntö yleistyi Yleiskaavan yhteydessä selvitettiin yleiskaavan vaikutuksia ekologisiin yhteyksiin Kaupungin metsien hoidossa taloudelliset tuotot korostuivat luontoarvojen kustannuksella kpl 6 Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä riisiä 1 Kaupungin paperinkulutus toimialoittain 5 4 7 5 3 5 2 1 2 5 21 211 212 213 214 215 216 Taloustavarat Remonttitarvikkeet Kodinkoneet Kodin tekstiilit Huonekalut Muut tavarat Kausitavara 211 212 213 214 215 216 Sivistys Riihimäen lukio Sosiaali- ja terveys Tekniikka Hallinto Kulttuuri- ja vapaa-aika Ympäristö Riihimäen Vesi Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä kasvoi huomattavasti. Paperinkulutusta vähennettiin muun muassa hyödyntämällä sähköistä kokouskäytäntöä.
Kpl 6 5 4 3 2 1 Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat huomioitu 76 66 63 68 67 63 4 35 27 27 27 23 21 16 17 17 15 1 % 8 6 4 2 m³ 1 8 6 4 2 Kaupungin julkisten kiinteistöjen veden kulutus 211 212 213 214 215 216 Vuosisopimukset kpl Ympäristöasiat huomioitu kpl Ympäristöasiat % Ympäristöasioiden huomioiminen kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ei ole viime vuosina juurikaan yleistynyt. Vuoden 216 aikana 67 prosentissa kaupungin vuosisopimushankinnoista huomioitiin ympäristöasiat. 21 211 212 213 214 215 216 Uimala Jäähalli Kulttuuri- ja vapaa-aika Sosiaali- ja terveys Sivistys Tekniikka- ja ympäristö Hallinto Riihimäen kaupungin julkisten kiinteistöjen veden kulutus kasvoi 3 prosenttia vuodesta 215. Ylikulutuspäivää vietetään elokuussa Maailman ylikulutuspäiväksi kutsutaan sitä laskennallista päivää, jona kulutus ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Vuonna 217 ihmiset olivat jo elokuun alussa käyttäneet loppuun maapallon vuoden aikana tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Maailman ylikulutuspäivä on aikaistunut vuosi vuodelta. Suurin syy ylikulutuspäivän aikaistumiseen on kasvava hiilijalanjälki, joka sisältää esimerkiksi energiantuotannon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt. Päästöjä tuotetaan nopeammin kuin mitä esimerkiksi maailman metsät ja meret ehtivät niitä sitoa. Nykyisellä kulutuksella tarvittaisiin 1,6 maapalloa kattamaan globaali luonnonvarojen tarve kestävästi. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja kuten suomalaiset, tarvitsisimme 3,5 maapalloa tuottamaan tarvittavat luonnonvarat. Omaa ekologista jalanjälkeä voi pienentää muun muassa välttämällä turhaa kuluttamista, säästämällä energiaa, suosimalla uusiutuvia energialähteitä, suosimalla kevyttä ja joukkoliikennettä, vähentämällä lihansyöntiä ja välttämällä lentomatkailua. Lisätietoa: 1 fiksua arjen tekoa, www.sitra.fi/1tekoa
Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen Ilmastonmuutos aiheuttaa merkittävän uhan hyvinvoinnillemme ja koko maapallolle. Ilmaston lämpenemistä aiheuttavat muun muassa energiantuotannosta, liikenteestä ja teollisuudesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Riihimäen kaupunki on sitoutunut parantamaan energiatehokkuutta ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tavoitteena on vähentää Riihimäen alueen kasvihuonekaasupäästöjä 25 prosenttia vuoteen 22 mennessä verrattuna vuoden 199 tasoon. Pitkän aikavälin visiona on hiilineutraali Riihimäki. Kaupungin toiminnassa ilmastonmuutosta hillitään säästämällä sähköä ja lämpöä, huomioimalla energiatehokkuus kiinteistöjen korjauksissa ja uudisrakentamisessa, lisäämällä uusiutuvan energian osuutta energianhankinnassa sekä uusimalla katuvalaistusta energiatehokkaammaksi. Ilmastonmuutoksen varaudutaan muun muassa huomioimalla tulvariskejä. Poimintoja vuoden 216 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimuksen 28 216 energiansäästötavoitteet on saavutettu hyvin. Allekirjoitettiin uusi energiatehokkuussopimus kaudelle 217 225. Yleiskaavan ilmastovaikutuksia arvioitiin. Ilmastonmuutokseen varautumista edistettiin tekemällä tulvariskeihin ja hulevesiin liittyviä selvityksiä. 3 25 2 15 1 5 Riihimäen kaupungin sähkön ja lämmön kulutus 21 211 212 213 214 215 216 Sähkö Lämpö Sähkön kokonaiskulutus kaupungin organisaatiossa kasvoi noin 3 prosenttia vuodesta 215 vuoteen 216. Lämmön kokonaiskulutus kasvoi noin 4 prosenttia vuodesta 215. kwh 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 691 Katuvalojen valaisinkohtainen energiankulutus 664 63 582 568 21 211 212 213 214 215 216 522 Kaupungin katuvalojen sähkönkulutus on laskenut, kun katuvaloja on uusittu energiatehokkaammiksi. 475
Maatalouden päästöt 3 % Vuoden 216 kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen (ilman teollisuutta) Jätehuollon päästöt 2 % Liikenteen päästöt 41 % Erillislämmitys 15 % Kaukolämpö 17 % Kuluttajien sähkönkulutus 14 % Sähkölämmitys 7,5 % Maalämpö % Riihimäen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat vuodesta 215 vuoteen 216 noin 9 %. % 1 8 6 4 2 Kaupungin julkisten rakennusten energiaosuudet (lämmitys ja sähkö) 12,6 13,1 12,5 12,4 12,1 27,2 26,5 17,5 22,1 18,3 19, 3,5 29,3 29,7 28,5 33,7 38,8 36,1 39,6 4,4 212 213 214 215 216 Uusiutuva Fossiilinen jäte-energia Fossiilinen Ydinvoima Uusiutuvan energian osuus kaupungin julkisten rakennusten energian kulutuksesta oli vuonna 216 suurempi kuin vuonna 215 kokonaisuutena uusiutuvan energian osuus on lisääntynyt melko hitaasti. Hulevesien hallinta on osa ilmastonmuutokseen varautumista Päästöjen vähentämistoimista huolimatta ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei voida täysin ehkäistä, vaan niihin tulee varautua. Ilmastonmuutoksen myötä sääolot äärevöityvät ja esimerkiksi hulevesitulvat saattavat yleistyä. Riihimäen kaupunkialue on tunnistettu merkittäväksi tulvariskialueeksi, jolla tulviin kannattaa varautua. Esimerkiksi hulevesien hallinnalla vähennetään riskejä luonnolle ja rakenteille. Hulevesiä ovat sadevedet ja lumen sulamisvedet, jotka johdetaan pois kaduilta, katoilta ja muilta pinnoilta. Hulevesien aiheuttamia haasteita voi ehkäistä omalla tontilla muun muassa seuraavilla keinoilla: Välttämällä vettä läpäisemättömiä pintoja, kuten asfalttia, ja jättämällä mahdollisimman suuri osa tontista luonnontilaan. Hyödyntämällä hulevedet kasteluun ja imeyttämällä ne omalla tontilla. Viivyttämällä hulevesiä omalla tontilla esimerkiksi hulevesitynnyreissä. Liittymällä hulevesiviemäröintiin, jos alueelle on sellainen rakennettu. Lisätietoa: ilmasto-opas.fi
Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä Hyvä yhdyskuntarakenne luo kuntalaisille mahdollisuuden kestävään elämäntapaan. Maankäyttö, liikennejärjestelmä ja kaavoitus vaikuttavat ympäristön tilaan, kaupungin alueella syntyviin päästöihin sekä asukkaiden hyvinvointiin ja edellytyksiin elää ympäristöä säästävästi. Riihimäen kaupunkirakenne on tiivis ja eheä: keskustapalveluiden alueella asuu noin 93 prosenttia asukkaista. Tämä luo hyvät mahdollisuudet kevyelle liikenteelle ja liikenteen päästöjen vähentämiselle. Kaupungin työyksiköissä liikenteen päästöjä vähennetään maankäytön ja liikenteen suunnittelulla, edistämällä etätyötä ja kestävää liikkumista sekä keskittämällä kuljetuksia ja kehittämällä kevyen liikenteen väyliä. Ekologisesti kestävä ja toimiva yhdyskuntarakenne on yksi Riihimäki-strategian päämääristä, joka otetaan huomioon myös yleiskaavatyössä. Poimintoja vuoden 216 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Paikallisliikennettä kehitettiin, ja paikallisliikenteen matkustajamäärät kasvoivat. Riihimäki osallistui ensimmäistä kertaa Euroopan liikkujan viikkoon syksyllä 216. Yleiskaavaehdotus valmistui joulukuussa 216. Kaupungin toiminnoissa pyrittiin vähentämään turhia ajokilometrejä muun muassa ruokakuljetuksissa sekä kotihoidon ja kiinteistöhuollon toiminnassa. Paikallisliikenteessä tehdyt matkat Henkilöautojen määrä Riihimäellä Matkat, kpl Matkaa/asukas kpl kpl/1 as 15 5, 18 6 12 4,7 16 56 9 4,4 14 52 6 4,1 12 48 3 3,8 1 44 21 211 212 213 214 215 216 Kaupunkiliikenne Palveluliikenne Matkaa/asukas Kaupunkiliikenteessä ja palveluliikenteessä tehtyjen matkojen määrä lisääntyi 7 prosenttia vuodesta 215 vuoteen 216. 3,5 8 4 21 211 212 213 214 215 216 Lähde: Trafi Henkilöautoja yhteensä Henkilöautoja 1 asukasta kohti Henkilöautojen määrä Riihimäellä kasvoi vuodesta 215. Vuoden 216 lopussa Riihimäellä oli 588 autoa tuhatta asukasta kohti ja Kanta-Hämeessä 676 autoa tuhatta asukasta kohti. Liikkujan viikkoa vietetään 16. - 22.9.217 Liikkujan viikolla kannustetaan ihmisiä pohtimaan omia liikkumisvalintoja ja niiden vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Kestävä liikkuminen edistää hyvinvointia ja terveyttä, vähentää ruuhkia ja ruuhkissa kuluvaa aikaa sekä vähentää ilmansaasteita, melua ja julkisen tilan kulutusta. Lisätietoa: www.liikkujanviikko.fi
Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen Ympäristökasvatuksella ja -viestinnällä pyritään lisäämään Riihimäen asukkaiden, yritysten ja muiden toimijoiden, päätöksentekijöiden ja kaupungin työntekijöiden ympäristövastuullisuutta ja sitoutumista ympäristöasioista huolehtimiseen. Kaupungin työyksiköissä ympäristötietoisuutta edistetään muun muassa sisällyttämällä ympäristökasvatus varhaiskasvatuksen, koulujen ja nuorisotyön toimintaan, yksiköiden ympäristövastuullisia käytäntöjä edistävällä ekotukitoiminnalla, Siisti Riksu -kampanjalla, edistämällä Reilua kauppaa sekä ympäristöviestinnällä ja tiedottamisella. Poimintoja vuoden 216 toimista Liikkujan viikolla kannustettiin kevyeen ja joukkoliikenteeseen. Koulujen energiansäästökilpailun voittajat palkittiin. Eteläinen koulu sai Vihreä lippu -sertifikaatin. Ympäristökoulutusta järjestettiin kaupungin ekotukihenkilöille, ympäristötiimille ja johtoryhmälle. Riihimäen, Hausjärven ja Lopen alueen Ekokaari-lehti on ilmestynyt säännöllisesti jo 2 vuotta. Mukaan Ekoarkityöhön Ekoarkityö on vuorovaikutteinen yhteistyömuoto Riihimäen kaupungin ja yhdistysten, seurojen ja järjestöjen välillä. Tavoitteena on jakaa tietoa ympäristövastuullisesta elämäntavasta. Kaikki Riihimäellä toimivat yhdistykset, seurat ja järjestöt ovat tervetulleita mukaan Ekoarkityöhön. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä sähköinen Ekoarki-uutiskirje kertoo ajankohtaisista paikallisista ympäristöasioista. Lisätietoa: www.riihimaki.fi/ymparisto Suosi Reilua kauppaa Reilun kaupan järjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupassa. Suomalaisille kuluttajille Reilun kaupan merkki tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti kehitysmaissa asuvien ihmisten elämään. Riihimäki Reilun kaupan kaupunkina on sitoutunut edistämään Reilua kauppaa omissa hankinnoissaan. Lisätietoa: www.riihimaki.fi/reilukauppa
Ympäristöriskien hallinta Ympäristöriskeillä tarkoitetaan ihmisen ja muiden eliöiden ympäristöön ja terveyteen kohdistuvia riskejä. Ne liittyvät usein kemikaaleihin, vaarallisiin jätteisiin, jätehuoltoon, raaka-aineiden hankintaan sekä vesi- ja ilmapäästöihin. Riihimäen kaupunki tunnistaa oman toimintansa ympäristöriskit ja hallitsee ja ennaltaehkäisee ympäristöhaittoja ja -riskejä omilla toimillaan. Kaupungin työyksiköissä ympäristöriskejä hallitaan valvomalla riskitoimintoja, huolehtimalla kemikaaliturvallisuudesta, saattamalla vaaralliset jätteet asianmukaiseen keräykseen, tulvantorjuntatoimenpiteillä sekä neuvonnalla ja tiedottamisella. Jätevesivahinkoja ehkäistään parantamalla jätevedenpuhdistamon kapasiteettia ja viemärisaneerauksilla. Maankäytön suunnittelun yhteydessä tehdään pohjavesi-, maaperä- ja hulevesiselvityksiä. Poimintoja vuoden 216 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Kaupunki osallistui Varaudu tulvaan -oppaan laatimiseen, ja opas jaettiin tulvariskialueen kiinteistöille. Kaupunki torjui espanjansiruetanoita, edisti torjuntaa sijoittamalla etanaroskiksia etanoiden esiintymisalueille ja kannusti kaupunkilaisia osallistumaan torjuntatalkoisiin. Vantaanjoen kuormitus on vähentynyt jätevedenpuhdistamon saneerauksen seurauksena. Lasin kaatopaikalla tehtiin maaperän tutkimus, ja Peltosaaren aloitusalueella kunnostettiin maaperää. Tunnista, ilmoita ja torju haitalliset vieraslajit Suomessa esiintyviä haitallisia vieraslajeja ovat muun muassa espanjansiruetana, jättipalsami, jättiputki, lupiini ja kurtturuusu. Haitalliset vieraslajit kannattaa opetella tunnistamaan ja ilmoittaa havainnot valtakunnalliseen vieraslajiportaaliin, joka löytyy osoitteesta vieraslajit.fi. Portaalista löytyy myös ohjeita vieraslajien tunnistamiseen. Espanjansiruetana on nopeasti leviävä ja lisääntyvä haitalliseksi luokiteltu vieraslaji. Kotipuutarhassa espanjansiruetanoita torjutaan keräämällä ja tappamalla ne esimerkiksi kiehuvalla vedellä. Kuva: Mikko Sparf Torju omalta pihalta haitalliset vieraslajit, kuten jättipalsami ja jättiputki, ja estä haitallisten vieraslajien leviäminen ympäristöön. Älä hanki puutarhaasi haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltuja lajeja. Esimerkiksi jättitatarkasvustoista on hankala päästä eroon. Lisätietoa: http://vieraslajit.fi
Riihimäen ympäristön tila Riihimäen ympäristön tilassa ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuitenkin ympäristön tilan parantaminen ja hyvän tilan ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa työtä ja vastuullisuutta kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Ilmatieteen laitos mittasi Riihimäen keskustan ilmanlaatua touko-lokakuussa 216. Mittaustulosten mukaan ilmanlaatu oli hiukkaspitoisuuksien osalta pääsääntöisesti hyvä. Mitatut hiukkaspitoisuudet olivat tyypillisiä Riihimäen kokoiselle kaupungille, ja ne alittivat selvästi hiukkaspitoisuuksille annetun ilmanlaadun ohje- ja raja-arvotason. Kesällä 216 inventoitiin 2 luonnon monimuotoisuuden seurantaohjelmaan kuuluvaa kohdetta ja arvioitiin niiden suojelutarvetta. Selvityksen perusteella inventoiduista alueista suojelualueiksi sopivat maakunnallisesti arvokkaat alueet Paalijoen kanjoni, Kassoskivenmaa, Riuttanmäki-Riuttanlukot, Pähkinistönmäki ja Arolammi sekä paikallisesti arvokkaista kohteista Kormun korven läntinen osa ja Silmäkenevan alue. Riuttan harjualueelta löydettiin uusi perinnebiotooppikohde, Myllysillan laidun. Vahteriston luonnonsuojelualueen liito-oravien esiintymistä selvitettiin keväällä 216 alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen pohjaksi. Luonnonsuojelualueelta ei löydetty selvityksessä liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Kaupunkirakenteen tiiveys ja eheys on ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta tärkeä tavoite myös tulevina vuosina. Kaupungin tiivistyessä tulee kuitenkin huolehtia riittävien viheralueiden ja ekologisten yhteyksien säilyttämisestä kaupunkirakenteessa. Riihimäen ympäristön tilaa esittelevä raportti on julkaistu noin kymmenen vuoden välein. Tuorein raportti Riihimäen kaupungin ympäristön tila 212 ilmestyi loppuvuodesta 213. Raportti löytyy ympäristönsuojelun verkkosivuilta.
Katse tulevaan! Riihimäen kaupungin työ ympäristön hyväksi jatkuu. Tulevina vuosina on panostettava muun muassa uusiutuvien energianmuotojen käytön lisäämiseen. Ympäristöasioiden roolia osana muuta johtamista ja raportointia tulee kehittää edelleen. Ekoarkityössä painopisteenä on kaupungin ilmastostrategian jalkauttaminen kuntalaisten, seurojen ja yhdistysten keskuuteen. Tärkeitä teemoja ovat myös ekotukityön ja ympäristöviestinnän kehittäminen osana kaupungin ympäristöjärjestelmätyötä On tärkeää, että koko kaupunkiorganisaatio, kaikki sidosryhmät ja jokainen riihimäkeläinen on mukana työssä ympäristön hyväksi. Lisätietoja: www.riihimaki.fi/riihimaki/ymparisto/ tai kaupungin ympäristöasiantuntija p. 19 758 4162