Matkailufoorumi

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Satakunnan maakuntaohjelman 2018-2021 laadinta Matkailuun liittyvät kehittämislinjaukset ja mittarit maakuntaohjelmassa 2014-2017 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikyselyn tuloksia Muutosilmiöiden tarkastelu / Futures Garden Matkailufoorumi 8.3.2017

Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon ohjelmaprosessin suunnittelussa sekä ohjelman valmistelussa. Maakuntauudistuksen myötä myös aluekehittämisjärjestelmää ja aluekehittämisen strategista suunnittelua uudistetaan. MAAKUNTAOHJELMAN 2018-2021 LAADINTA Nyt laadittavat maakuntaohjelmat valmistellaan muutostilanteessa ja niiden rooli on keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uusien maakuntien aloittaessa työnsä Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden vastaavien tahojen kanssa. Maakuntaohjelman valmistelu tulee järjestää siten, että yleisöllä on mahdollisuus saada tietoja ohjelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta sekä esittää asiasta mielipiteensä.

Maakuntaohjelmassa esitellään maakunnan erityispiirteisiin ja mahdollisuuksiin perustuvat alueen kehittämisen tavoitteet. MAAKUNTAOHJELMAN 2018-2021 LAADINTA Maakuntaohjelma sisältää ohjelman määrällistä ja laadullista seurantaa varten tarvittavat vaikuttavuustavoitteet ja niitä koskevat mittarit Alueiden talous ja kilpailukyky Työmarkkinatilanne Väestönkehitys ja hyvinvointi Sosiaalinen osallisuus Vähähiilinen talous ja ympäristön kestävä kehitys Laadintaprosessi sisältää mm. seuraavat kokonaisuudet: aluekehityksen tilannekuva sisältäen ympäristön tilakuvauksen tulevaisuustarkastelu maakunnan kehityksen kannalta olennaisista kehitysilmiöstä mahdollisia uusia sisältötäydennyksiä 2014 2017 maakuntaohjelman kehittämislinjauksiin tunnistettujen tarpeiden osalta. Tehtävänä on olemassa olevien kehittämislinjausten linjausten päivittäminen. vaikutusten arviointi Maakuntavaltuustot hyväksyvät nyt valmisteltavat maakuntaohjelman vuoden 2017 viimeisessä valtuustossa, jolloin maakunnilla on vuonna 2018 voimassaoleva maakuntaohjelma. (Uusi valtuusto voi tarkistaa maakuntaohjelman)

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017 Matkailuun liittyvät sisällöt Elämyspalvelut, kuten laadukkaat kulttuuri- ja matkailupalvelut sekä tapahtumat sekä niihin liittyvä osaaminen lisäävät maakunnan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Matkailua kehitetään tavoite- ja toimenpidesuunnitelmassa (2012) valittujen kokonaisuuksien ja kärkiteemojen; luonnon ja elämysten, kulttuurin, tapahtumien Satakunta sekä elinvoimainen Satakunta kautta. Pääpaino on markkinoinnin ja myynnin, ympärivuotisuuden, tuotteistamisen, palvelujen laadun, osaamisen, infrastruktuurin sekä kansainvälisyyden kehittämisessä. Maakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelmassa luontoon ja elämyksiin liittyvät matkailupalvelut nähdään yhtenä maakunnan matkailun kehitettävistä kokonaisuuksista. Muita kehitettäviä matkailukokonaisuuksia ovat tapahtumat, kulttuuri ja elinvoima tarkoittaen mm. teollisuuden ja maatalouden hyödyntämistä matkailussa. Puhdas luonnonympäristö, runsaat metsävarat ja hoidetut kulttuuriympäristöt parantavat elinympäristöä ja tukevat elinkeinojen, mm. matkailun mahdollisuuksia. Julkisten palvelujen muutospaineet ja mm. matkailu- ja hyvinvointipalveluiden kulutuskysyntä luovat tilaa ja kehittymisalustoja pk-yrittäjyydelle sekä sosiaalisille ja ekologisille innovaatioille.

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017 Matkailuun liittyvät sisällöt Kulttuuri on vetovoimatekijä sekä maakunnassa jo asuville ja toimiville että kauempaa Satakuntaa arvioiville. Satakunnan maakuntaportaalia kehitetään keskeisenä maakunnan markkinoinnin ja tiedonvälityksen alustana yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Satakunnan matkailun yritysvetoista yhteistyötä kehitetään. Selkämeren kansallispuiston kehittäminen on maakunnan edunvalvonnan kärkihanke. Kehittämisen kohteita ovat mm. retkeilyyn ja matkailuun liittyvät palvelurakenteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Kansallispuiston tavoitteet ja kasvavat vierailijamäärät sekä merialueen muut käyttötarpeet haastavat merensuojelun sekä vedenalaisen meriluonnon inventointien tehostamiseen Selkämerellä. Kansallispuistojen kehittämisen avaintoimija on metsähallitus. Vetovoimaisuuden vahvistamiseen vaikuttavat useat toimijat; kunnat, yritykset, yhteisöt ja oppilaitokset.

Kannustavaa yhteisöllisyyttä P1. Houkutteleva yrittäjyys kattavien yritysten neuvonta- ja tukipalveluiden järjestäminen liiketoimintaympäristöjen kehittäminen verkostoitumisen ja kansainvälistymisen tukeminen mm. osaamista parantamalla Puhdasta elinvoimaa P5. Vetovoimainen Satakunta Maakuntaportaalin verkostomaista kehittämistä ja markkinointia jatketaan Matkailualan yhteistyötä vahvistetaan Selkämeren kansallispuiston kehittämistä edistäviä toimia tuetaan Tuetaan kestävän matkailun kehittämistä Mittarit - Yrittäjyysaktiivisuus* on vähintään maan keskitasolla - Kasvuyritysten määrä lisääntyy * Yrittäjien osuus työssäkäyvistä - Maakuntaportaalin kävijämäärä kasvaa - Satakunnassa yöpyneiden matkailijoiden määrä kasvaa - Selkämeren kansallispuiston matkailupalvelut ovat parantuneet - Satakunnan Maakuntaohjelma 2014-2017 -

Ihmislähtöisiä ratkaisuja P7. Hyvät yhteydet Saavutettavuuteen liittyvät toimenpiteet Väestön hyvinvointi ja hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet edesauttavat maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa. Mittarit - Vt8 suunnittelutilanne - Lentoyhteyksien tilanne - Pori-Tampere radan hlöliikenne - Perustienpidon rahoituksen kehitys - Tietoliikenneyhteyksien kattavuus - Satakunnan Maakuntaohjelma 2014-2017 -

SATAKUNNAN ALUEKEHITTÄMISEN VOIMAVARAT JA RAJOITTEET SEKÄ KEHITTÄMIS- POTENTIAALI 2018-2021 (Satakunnan osaamisprofiili) Satakuntaliitto vastaa Satakunnan maakuntaohjelman laadinnasta vuosille 2018-2021. Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelman perustaksi laaditaan Satakunnan tilannekuva, joka sisältää mm. aluekuvauksen sekä maakunnan osaamisprofiilin ja ympäristöä koskevan kuvauksen. Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014-2017 esille tuotujen Satakunnan kehittämisen voimavarojen, rajoitteiden sekä potentiaalin sisällöt päivitetään uuden maakuntaohjelman taustaaineistoksi. Toteutettuun kyselyyn on koottiin Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014-2017 tunnistetut kehittämiseen vaikuttavat osaamis- ja rakennetekijät sekä kehittämispotentiaali, joita pyydettiin arvioimaan aluekehittämisen voimavaroina, rajoitteina ja potentiaalina vuosien 2018-2021 näkökulmasta.

Kysely oli avoinna 27.1.-20.2.2017 Vastauksia yhteensä 138 OSAAMISPROFIILI- KYSELY valtio kunta kuntayhtymä maakunnan liitto oppilaitos tutkimuslaitos kehittämisyhtiö yritys yhdistys tai järjestö yksityishenkilö muu (kirjoita alle) 12,9 % 23,5 % 1,5 % 6,8 % 18,9 % 4,5 % 9,8 % 5,3 % 12,1 % 3,8 % 0,8 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki ( KA: 4. 8, Hajonta: 2. 89) ( Vastauksia: 132) Muita taustatahoja: yliopisto/korkeakoulu, PoSa, Suomen riistakeskus, kehitysyhtiö, Sotevalmistelutyöryhmän jäsen, luottamushenkilö

Ovatko maakuntaohjelmassa 2014-2017 esitetyt osaamistekijöihin / rakennetekijöihin liittyvät VOIMAVARAT myös vuosina 2018-2021 Satakunnan aluekehittämisen kannalta merkittäviä. OSAAMIS- PROFIILIKYSELY 0 = merkitys säilyy ennallaan > 0 merkitys kasvaa, edelleen panostettava < 0 merkitys vähenee, ei enää ajankohtainen Ovatko maakuntaohjelmassa 2014-2017 esitetyt osaamistekijöihin / rakennetekijöihin liittyvät RAJOITTEET myös vuosina 2018-2021 Satakunnan aluekehittämisen kannalta merkittäviä. 0 = merkitys säilyy ennallaan > 0 merkitys kehittämisen rajoitteena kasvaa < 0 merkitys vähenee / ei rajoita kehittämistä Lisäksi pyydettiin nostamaan esiin uusia aluekehittämisen kannalta merkittäviä voimavaroja / rajoitteita.

OSAAMISTEKIJÄT Voimavarat Tulevaisuuden ympäristö- ja energiateknologiat (mm. aurinkoenergia, polttokennosovellukset, jätteenkäsittely), jokapaikan tietotekniikka sekä hyvinvointiteknologia (living lab- Kansainvälisesti merkittävä teknologiateollisuuden osaamiskeskittymä: mm. meri-, automaatio-, metalli-ja energiaklusteri Vahva elintarvikealan tuotanto ja jalostus Monipuolinen koulutustarjonta Yritysten investoinnit tutkimukseen ja innovointiin Yrittäjyyden edistämisen yhteistyö on verkostoitunutta Maaseudun kehittäjien yhteistyö Keskisuuret jalostustoiminnan yritykset investoivat maakuntaan Erityisosaamista vesistöjen ja muun luonnonympäristön hoidossa Elämyspalveluosaaminen (erityisesti tapahtumat) Erityisosaamista usealla turvallisuuden osa-alueella 0,5 0,5 0,5 0,5 0,3 0,9 0,9 0,8 0,8 1,2 1,3 Monipuolinen osaaminen biotalouden osa-alueilla Vahva elintarvikealan tuotanto ja jalostus, puu monipuolisena raaka-aineena, sinisen biotalouden osaalueet (vesi, vesistöjen hoito, kalatalous, matkailu) Elämystalouden osaaminen Tapahtumatuotant o, matkailu (erityisesti luontomatkailu) Järjestöjen monipuolinen osaaminen -2-1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2

Julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen vähäisyys 0,8 OSAAMISTEKIJÄT Rajoitteet Erityisosaajista pulaa joillakin aloilla (esim. ICT) Ammattikorkeakoulun ja toisen asteen oppilaitosten aloituspaikkojen karsiminen 0,7 0,7-2 -1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 Kansainvälistyminen

RAKENNETEKIJÄT Voimavarat Teollisuuden vientipainotteisuus Verkostoituminen Euroopassa Monipuolinen teollisuuden toimialarakenne Ylimaakunnallinen yhteistyö Pohjavesivarat Monimuotoinen luonto- ja kulttuuriympäristö Elämystalous (kulttuuri, matkailu, tapahtumat, liikunta, urheilu, virkistyspalvelut) Satamat, lentokenttä Alueiden väliset kansainväliset yhteistyösopimukset Vahvat, toimivat paikallisyhteisöt Kansallispuistot Vaihtoehtoiset asuinympäristöt Toimialoista teollisuus (erityisesti perusmetalli - ja konepajateollisuus) on työllistävin 0,3 0,4 0,5 0,6 0,6 0,6 0,7 0,7 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 Paljon erilaisia raaka-aineita maakunnasta (korostuvat biotaloudessa) Monimuotoinen luonto- ja kulttuuriympäristö myös liiketoiminnan perustana Varuskunnat 0,1-2 -1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2

Työvoiman saatavuusongelmia tietyillä aloilla 0,9 RAKENNETEKIJÄT Rajoitteet Puutteita liikenneyhteyksissä Suuret alueelliset erot väkiluvun muutoksessa ja ikärakenteen vinoutumisessa Ikääntynyt työvoima Alemman tieverkon heikko kunto 0,9 0,8 0,7 0,7 Lentoliikenne, tieverkon kunto, liian hitaat yhteydet Työperäinen maahanmuutto vähäistä Vesistöjen tilan heikkeneminen ja hidas elpyminen 0,2 0,2-2 -1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2

Vastaajia pyydettiin merkitsemään ne alat, joissa edelleen on aluekehittämistyössä huomioitavaa kehittämispotentiaalia vuosina 2018-2021. Lisäksi pyydettiin tuomaan esille näkemyksiä uusista merkittävää kehittämispotentiaalia sisältävistä aloista vuosina 2018-2021 ICT-teknologia, robotiikka 69,7 % KEHITTÄMIS- POTENTIAALI cleantech-teollisuus elintarviketuotannon viennin lisääminen elämystalous (ml.matkailuala) 62,1 % 59,8 % 56,1 % oil & gas kysynnän kasvu, nesteytetty maakaasu (LNG) 47,0 % Jokin muu, mikä 38,6 % arktinen osaaminen 37,1 % merituulivoima 31,8 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %

KEHITTÄMIS- POTENTIAALI Uudet nostot, joilla merkitystä matkailun kannalta Elämystalous ja luovat alat (matkailu, tapahtumat, kulttuuri, virkistys, urheilu) Aineeton arvonluonti. Hyvinvointipalveluja, elämyspalveluja luonnosta, Green Care / Blue Care Peliteollisuus ja tapahtumateollisuus Liikuntapalvelut Kalastusmatkailun kehittäminen Logistiikka Logistiset palvelut, logistiikan kehittäminen, koulutustarjonta Porin vajaakäytössä olevat satamat TKI-toiminta Tutkimus-ja kehittämistoiminta poikkitieteisenä, laaja-alaisena kehittämistyönä Teollisuuden kansainvälistymistä palvelevat innovaatioalustat, TKI-alustat Yrittäjyys Startup-toiminta, Kasvavat pk-yritykset Yrittäjyyskasvatus ja alkavien yritysten neuvontapalvelut

KEHITTÄMIS- POTENTIAALI Uudet nostot, joilla merkitystä matkailun kannalta Biotalous Biotalous on alueen laaja mahdollisuus, erityisesti ruoka ja vesi -arvoketjut, mutta myös metsä ja energia. Ala tarvitsee myös tehokkaita teollisia prosesseja, automaatiota ja markkinoinnin osaamista. Sinisen kasvun alat Mereen liittyvät alat yhtenä kokonaisuutena ja merellisen alueen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen. Meriteollisuuden uudet mahdollisuudet, meriteknologia Veden monipuolisempi hyödyntäminen voimavarana Luonnon kestävän käytön kehittäminen: kestävä kalastus, luontoarvojen palauttaminen, vesistöjen kunnostus, luontomatkailu sekä T&K toiminta Kalatalous/kalastusmatkailun kehittäminen Hyvinvointiteknologia ja -palvelut Hyvinvointiteknologia ja hyvinvointialan robotiikka Luonnon hyvinvointivaikutuksiin panostaminen (terveys- ja hyvinvointivaikutukset) ja luontolähtöiset hyvinvointipalvelut