1 Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry. Finlands Fiskerimuseiföreningen rf. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016 YHDISTYKSEN HALLINTO, JÄSENISTÖ JA TALOUDENHOITO Vuosikokous Vuosikokous pidettiin 13.4.2016 Helsingissä. Puheenjohtajana toimi Rainer Wulff ja sihteerinä Ari Lappalainen. Läsnä oli 11 yhdistyksen jäsentä. Kokous hyväksyi vuoden 2015 toimintakertomuksen ja tilit sekä toimintasuunnitelman vuodelle 2016. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 14 määräämät asiat. Johtokunta Rainer Wulff, puheenjohtaja Pentti Munne, varapuheenjohtaja Erkki Ikonen Ossi Jokinen Kari Kilpinen Juha Keto Stina Koivisto Sari Saukkonen Jukka Säntti Kai Westman Johtokunta kokoontui 4 kertaa. Yhdistyksen valiokuntaan kuuluivat pj. Rainer Wulff, Pentti Munne ja Kai Westman. Valiokunta työskentelee tiiviissä yhteistyössä toiminnanjohtaja Ari Lappalaisen kanssa. Se valmistelee asioita, eikä sillä ole varsinaista päätäntävaltaa. Nimetyt toimi- ja vastuuhenkilöt Toiminnanjohtaja (kokouksissa esittelijä ja sihteeri): Ari Lappalainen Rahastonhoitaja: Inkeri Sirola Varsinaiset toiminnantarkastajat: Tarja Alapassi, Kaarina Manninen Varatoiminnantarkastajat: Tuija Paananen, Anna-Liisa Tuunainen
2 Jäsenistö ja jäsenmaksut Vuoden 2016 lopussa yhdistykseen kuului 97 henkilöjäsentä (vuoden 2015 lopussa 97) ja 6 yhteisöja kannattajajäsentä (vuoden 2015 lopussa 6). Jäsenmaksut: henkilöjäsenmaksu on 15 euroa, perhejäsenmaksu 5 euroa, ainaisjäsenmaksu 100 euroa sekä kannattajajäsenmaksu 100 euroa. Talous Toimintaa on pyritty rahoittamaan pääasiassa avustuksin. Tuotot olivat vuonna 2016 yhteensä 61852,89 euroa. Maa- ja metsätalousministeriöltä saatu avustus kattoi tästä 55 000,00 euroa sekä Ely-keskukselta saatu avustus 5 000,00 euroa. Jäsenmaksutuloja oli 1215euroa ja muita tuloja (julkaisumyynti ja vakuutusten palautukset) 637,89 euroa. HENKILÖKUNTA JA TILAT Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimi Ari Lappalainen ajalla 1.1. - 31.12.2016. Työtä ohjasi SKMY:n johtokunta. Yhdistyksen tilat olivat entiset eli Riihimäellä (Sepänkatu 8) sijaitseva 200 neliön keskusvarasto sekä Joensuussa (Niskakatu 28) sijaitseva 20 neliön toimisto- ja arkistotila. Riihimäen Herajoentiellä oli käytössä kylmäksi varastotilaksi vuokrattu myllyrakennus. TOIMINTA Yhdistyksen toiminta vuonna 2016 oli kalastuskulttuuria tallentavaa ja työn tuloksia yleisölle esittelevää. Sen tarkoituksena on ollut tallentaa koottuja valtakunnallisesti arvokkaita aineistoja sekä ylläpitää julkista kiinnostusta asiaa kohtaan, jotta varsinainen alan museotoiminta voisi aikanaan käynnistyä. Varsin keskeisiä toiminnassa ovat olleet projektit. Museohankkeen ja rahoituksen edistäminen Kalastusmuseohanketta ja toiminnan rahoitusta on pyritty edistämään. Keskeisenä on ollut Suomen Kalastusmuseon perustamishanke yhteistyössä Suomen Metsästysmuseon kanssa ns. Eräkeskus - nimikkeen alla. Tavoitteena on sellaisen pysyvämmän ratkaisun aikaan saaminen, joka turvaisi SKMY:n kansallisesti korvaamattoman museoaineiston sekä muun kalastusaineiston säilymisen ja mahdollistaisi kalastusalan ammatillisesti hoidetun museon perustamisen. Projektit Tärkeimmät projektit olivat vuonna 2016 SKMY:n aineiston dokumentointi sekä tallennustyön järjestäminen (avustukset 30 000 euroa) sekä Pohjoisen jokipyynnin tallentamisen, täydentämisen ja hyödyntämisen projekti (osa 2, Iijoki, avustukset 30 000 euroa). Raportit on tehty ministeriön ohjeiden mukaisesti tammi-helmikuussa 2017 ja näitä hankkeita jatketaan vuonna 2017.
3 Keruu Aineistoa otettiin vastaan ja tässä on pyritty toimimaan aiemmin tehtyjen suunnitelmien (yhdistyksen julkaisut 6. ja 12.) mukaan. Kohteina keruussa ovat esineistön ohella valokuvat, muistitieto, arkistoaineisto ja painotuotteet. Merkittävin lahjoitus oli Suomen järvikalastusmuseon esinelahjoitus, joka käsitti runsaasti museon ylimääräistä aineistoa - pääaineisto säilyy Savonlinnan Maakuntamuseon omistuksessa. Kokoelmat, aineistojen dokumentointi ja säilytys Keskusvarastossa Riihimäellä olivat esineet ja arkistot, Joensuun toimitilassa oli kirjasto sekä digitoidut kuvat ja kuvatiedostot. Dokumentointityö pystyttiin aloittamaan MMM-tuen turvin vuonna 2016 kokoelmien perusteellisella inventoinnilla (raportin liite), mikä oli myös vuoden 2016 merkittävimpiä töitä. SKMY:n aineistojen varsinaisen digitaalisen luetteloinnin järjestämiseksi neuvoteltiin SMM:n avulla siirtyminen museoviraston Musketti-ohjelmasta Kantapuu -ohjelmaan. Tämä aineistojen digitointihanke tulisi olla jatkuva projekti. Aineistoja voidaan digitaaliseen muotoon siirtämisen (skannaus) ansiosta jo nyt jossain määrin hyödyntää tietopankin tapaan, missä apuna ovat omat nettisivut. Näyttely- ja julkaisutoiminta sekä tiedottaminen Suomen järvikalastusmuseon perusnäyttelynä jatkoi alkuaan SJKM:n ja SMKY:n yhdessä suunnittelema "Puukoukusta trooliin", jota Savonlinnan Maakuntamuseo uudisti osin. SKMY:n laina-aineisto palautettiin vuoden 2014 lopussa Riihimäelle ja siihen saatiin lisälahjoituksia SJKM:n kokoelmista vuonna 2016. Suomen vapaa-ajankalastusmuseon perusnäyttelynä jatkui "Puukoukusta Rapalaan", Kotkan Maretariumissa näyttelykokonaisuus Kalastusmuseon kokoelmista ja Tyrvännön järvikalastusmuseon perusnäyttelynä "Vanajanselkä - Hämeen historiallinen kala-aitta". Vuosina 2012-2013 toteutettu SKMY:n, SUKL:n, Viitasaaren kaupungin sekä paikallisten toimijoiden yhteistyöllä toteutettu Kalastushistoriallinen näyttely Huopanankosken vanhaan kunnostettuun hautomorakennukseen sekä Huopanankosken kulttuuripolku infotauluineen jatkuivat myös. Vuosittain hautomossa on ollut myös vaihtuva teemanäyttely. Turun Forum Marinumissa avattiin keväällä merikalastusaheinen näyttely perusnäyttelyjen osaksi. SKMY:ltä lainattu aineisto on siinä tärkeässä roolissa. 15. kesäkuuta 2016 julkistettiin Suomen vapaa-ajankalastusmuseolla Asikkalassa Ari Lappalaisen teos Vapaa-ajankalastus muuttuvassa yhteiskunnassa - Suomen Kalamiesten Keskusliitto 1950 2010. Teos on 208 sivuinen ja se ilmestyi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusliitto ja Suomen Kalastusmuseoyhdistyksen sarjoissa (julkaisuja 23). Helsinki 2016. Suomen ensimmäinen kokoava kalabibliografinen kirja Suomen kalabibliografia (Osa I, vuodet 1730 1917) valmistui vuonna 2012. Vuonna 2015 valmistui osa II, joka käsittää vuodet 1918 1940 ja vuonna 2016 käytännössä tehtiin valmiiksi osa III (vuodet 1941-1950). Suomalaisesta kalaja kalastuskirjallisuudesta ei ole aikaisemmin julkaistu vastaavaa kattavaa bibliografiasarjaa. Ari Savikko on tehnyt kirjallisuusluettelot ja Ari Lappalainen pääosin tietolaatikot. Teossarja on julkaistu ja julkaistaan loppuun KKL:n ja SKMY:n sarjoissa.
Kalastusmuseoyhdistyksen ylläpitämiä internetsivuja www.kalastusmuseo.fi päivitettiin 19.8.2016. Sivut kokoavat yhteen alan tiedot mm. kokoelmista, toiminnasta, paikallisista kalastusmuseoista ja kalastuskulttuurin muutoksista. Toiminnasta tiedotettiin kahdella jäsenkirjeellä. 4
5 Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry Tuloslaskelma 31.12.2016 Tuotot yht. 61 852,89 MMM:n avustus 55 000,00 ELYn avustus 5 000,00 Kalastusmuseoyhdistyksen tuotot 1 852,89 Jäsenmaksut 1215,00 Muut tulot 507,85 Vak.yht. palautukset 130,04 Tuotot yht. 61 852,89 Menot yht. 58 413,21 MMM ja ELY 56605,35 Henkilöstömenot 24 558,32 Matkakulut 12 572,73 Vuokrat 13 194,00 Muut menot 6 280,30 Kalastusmuseoyhdistyksen menot 1807,86 Muut menot 1807,86 Ylijäämä 3 439,68 Yhteensä 61 852,89 Tase 31.12.2016 Vastaavaa Pankkitili Danskebank 194,04 Siirtosaamiset, ELY 5 000,00 Yht. 5 194,04 Vastattavaa Siirtovelat 1 605,35 Vuokrat 837,75 Matkalasku Wulff 767,60 Oma pääoma 1.1.2016 149,01 Tilikauden ylijäämä 3 439,68 Oma pääoma 31.12. 2016 3 588,69 3 588,69 Yht. 5 194,04