YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 52 YLO LOS-2007-Y-892-113 Annettu julkipanon jälkeen 18.6.2008 ASIA Päätös Vesa Saaren ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 17 lypsylehmän, 9 hiehon ja 8 nuorkarjapaikan eläinsuojan laajentamista 78 lypsylehmän, 88 hiehon ja 48 nuorkarjapaikan eläinsuojaksi. LUVAN HAKIJA Vesa Saari Haagantie 56, 31410 YLÖPIRTTI Puhelinnumero: 050 5642418 Toimialatunnus: 01012 Y-tunnus: 2036418-6 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Someron kaupungin Palttan kylässä kiinteistöllä Saari RN:o 1:40. Eläinsuojan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 20.6.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakemusasiakirjoihin on liitetty sopimukset 23,02 hehtaarin vuokrapeltoalasta, 55,85 hehtaarin sopimuspeltoalasta ja vastaanottosopimus 195 m 3 lantamäärälle. Lisäksi hakijalla on omaa lannan levitykseen käytettävää peltoalaa 29,67 hehtaaria Alueella ei ole lainvoimaista kaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Jaatilan joen valuma-alueella (27.06).
Rakennettava eläinsuoja tulee länteen päin viettävään rinteeseen peltovaltaiseen maisemaan. Etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 100 metriä. Asuinrakennus on eläinsuojasta länteen. Seuraavat häiriintyvät kohteet ovat noin 200 metrin etäisyydellä eläinsuojan kaakkoispuolella. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan 17 lypsylehmän, 9 hiehon ja 8 nuorkarjapaikan navetan laajentamiseksi 78 lypsylehmän, 88 hiehon ja 48 nuorkarjapaikan navetaksi. Rakennettavan eläinsuojan ilmanvaihto on painovoimainen. Tuloilma otetaan sivuseinien kautta ja poistoilma johdetaan katon harjan kautta ulos. Kaikki eläimet ovat lietelantamenetelmällä. Poikkeuksena mahdolliset karanteenissa olevat eläimet enintään 28 lehmää tai hiehoa, jotka ovat kuivikelantamenetelmällä. Tilalla tuotetaan noin 700 000 kg maitoa vuodessa. Lietelannan varastosäiliöksi rakennetaan kumi ja muovirakenteinen lieteallas, tilavuudeltaan 3333 m 3. Allas on kattamaton ja altapäin täytettävä. Lietekuilujen tilavuus on 140 m 3. Lisäksi lietelannan varastotilaksi otetaan vanha kattamaton betoninen virtsasäiliö, jonka tilavuus on 600 m 3. Betonipohjaisen kattamattoman kuivalantalan tilavuus on noin 340 m 3. Säilörehua pyöröpaalataan esikuivattuna 1400 tonnia vuodessa. Maitohuoneen jätevedet (noin 180 m 3 /a), eläinsuojan pesuvedet (50 m 3 ) ja eläinsuojan WC-vedet johdetaan lietesäiliöön. Laiduntamassa on 88 hiehoa ja noin 20 lehmää 3-5 kuukauden ajan vuodessa. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Laitumella on kiertävä ruokintapaikka, jonka käyttöaika on laidunkaudella noin 60 päivää, 14 päivää kerrallaan. Laidunnettavan alueen pinta-ala on enintään 15 hehtaaria. Eläimet saavat juomavetensä laitumella juottoaltaasta. Lanta levitetään omille pelloille (29,67 ha), vuokrapelloille (23,02 ha) ja sopimuspelloille (55,85 ha) keväällä ja kesällä 75 prosenttia sekä syksyllä 25 prosenttia. Tilalla säilytetään polttoainetta 1350 litraa lukitussa polttoainesäiliössä. Lisäksi tilalla on enintään 800 litraa muita öljytuotteita, joita säilytetään kalustosuojassa. Tuotantorakennuksessa käytettävä vesi otetaan omasta kaivosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Hajuhaittoja aiheuttavat kasvattamon ilmanvaihto sekä lannan varastointi ja levitys. Lannan levityksestä aiheutuva hajuhaitta pyritään minimoimaan käyttämällä kasvukaudella letkulevitystä. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä ja rehuauto kerran kuukaudessa. Tilan sisäinen liikenne on voimakkainta erityisesti lannan levityksen yhteydessä. 2/9
Tilalla kuolleet eläimet noin 3-4 tonnia vuodessa toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Jäteöljyt ja akut toimitetaan ongelmajätteiden keräyspisteisiin. Metalliromut viedään romunkeräykseen. Tila kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Someron kaupungin virallisella ilmoitustaululla 12.12.2007 12.1.2008 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 11.12.2007-10.1.2008. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Somero-lehdessä 14.12.2007. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Someron kaupunginvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 11.12.2007 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kasvattamon sijaintipaikalla suoritettiin 5.6.2008 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Someron kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan (27.2.2008) muun muassa, että lupaehdoissa tulee ottaa huomioon lantatilavuuden ja lannanlevitysalan riittävyys. Lannankäsittelyyn ja eläinsuojan ympäristönhoitoon on myös kiinnitettävä huomiota lähellä sijaitsevien häiriintyvien kohteiden takia. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksen johdosta jätetystä lausunnossa ei ole ilmennyt mitään sellaista, että hakijalta pitäisi pyytää lausunnosta vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Vesa Saarelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 17 lypsylehmän, 9 hiehon ja 8 nuorkarjapaikan eläinsuojan laajentamista 78 lypsylehmän, 88 hiehon ja 48 nuorkarjapaikan eläinsuojaksi Someron kaupungin Palttan kylässä kiinteistöllä Saari RN:o 1:40. 3/9
Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. 4/9 Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 1. Kaikki eläinsuojista, rehuvarastoista ja muista eläinsuojien toimintaan liittyvistä tiloista syntyvä lanta, pesuvedet ja muut jätevedet, kuten puristenesteet, on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 3 360 m 3 lietelantatilavuutta ja vähintään 672 m 3 kuivikelantatilavuutta. Jos lietesäiliötä tai lantalaa ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön ja lantalaan estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm ja lantalan tilavuuteen 0,1 m 3 lantalan pinta-ala neliömetriä kohti. 2. Eläinsuojien ja lantavarastojen rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Vahingon tai onnettomuuden seurauksesta ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Tuotantotiloissa syntyvät pesuvedet ja WC:n jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) mukaisesti. 4. Lietesäiliön valmistumisesta tulee ilmoittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. 5. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 6. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 7. Lanta sekä pesu- ja jätevedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän isäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi. 8. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät sekä naapureille aiheutuva melu- ja hajuhaitta. Lietelannan levityspelloille ja siihen liittyvä lietelannan sekoitus lietesäiliöissä tulee suorittaa pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin. Lannanlevitystä tulee välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä sekä juhlatilaisuuksien aikana.
9. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 5/9 10. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Jätteet 11. Toiminnassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä joudutaan varastoimaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa (3 vrk) kauemmin, on varastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 12. Eläinsuojan ympäristö on pidettävä siistinä. Alueella varastoitavat eläinten rehut, jätteet, polttonesteet sekä kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 13. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 14. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 15. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteitä ei saa polttaa avotulella. 16. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon.
6/9 19. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. 20. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräyksellä 3 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös eläinsuojan WC- ja pesuvedet tulkitaan asetuksen (542/2003) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset kyseisessä asetuksessa on annettu. Lupamääräykset 2 ja 4-6 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1 10 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.
7/9 Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista (931/2000) koskevassa asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Pilaantuneen säilörehun puristeneste on yhtä voimakkaasti vesiä kuormittavaa kuin tuoreen säilörehun, joten pilaantunut rehu on varastoitava samoin kuin tuore säilörehu. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Jaloittelutarhan tulee olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjaveden pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä. Kulkuväylät ja sisäänkäyntien edustat tallautuvat ja liettyvät, jolloin ravinteita kulkeutuu maaperään ja vesistöihin huomattavia määriä. Tiivispohjaisilta alueilta niille kertyvän lannan poistaminen on mahdollista ja alueen muotoilulla voidaan estää likaisten vesien kulkeutuminen maastoon. Mahdollisen suppean jaloittelutarhan suunnitelmat on toimitettava toimenpiteiden asianmukaisuuden toteamiseksi. Lupamääräykset 11 16 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 17 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista.
8/9 Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 18 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 19 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 20 ja 21 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus lupaviranomaiselle 31.12.2018 mennessä. Hakemukseen on liitettävä selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93, muut. 747/2007) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 570 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.
9/9 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vesa Saari Haagantie 56, 31410 YLÖPIRTTI Jäljennös päätöksestä Someron kaupunginhallitus Someron ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Someron kaupungin ilmoitustaulu Somero-lehti MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Ylitarkastaja LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus Pekka Simula