1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Keskustan Pirkanmaan piiri ry Timo Hanhilahti jaana.viilo@keskusta.fi 08.11.2016 Piirihallitus 2. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu 3. 1. Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaistasaatavuutta? Jos, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? - Uudistus luo mahdollisuudet kaventaa väestön terveys-ja hyvinvointieroja. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden osalta esitys antaa mahdollisuuksia parannukseen, mutta turvaa sitä. Palveluiden yhdenvertaisuuden osalta on tärkeää käsitellä koko maakuntaa yhtenä kokonaisuutena, jotta yhdenvertaiset palvelut voidaan turvata koko maakunnan alueella.
4. 2. Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa? - Esitys luo edellytyksiä saavuttaa tavoiteltu 3 mrd euron tavoite kustannusten kasvun hillinnässä. Toteutus edellyttää selktä rakenteellisia uudistuksia, joilla saavutetaan sujuva toimintaketju ja voidaan uudistaa päällekkäisiä ja epärationaalisia toimintoja. Oleellista on, että kustannuksia on voitava alentaa hkentämättä palveluiden laatua tai saatavuutta. 5. 3. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? - Vaallla valittu maakuntahallinto luo mahdollisuuksia toteuttaa demokraattista päätöksentekoa. Maakuntahallinnon toiminnan rajoitteena on ennen muuta oman verotusoikeuden puuttuminen. Toisaalta valtiovallan tiukka ja laaja ohjaus rajoittaa maakuntahallinnon itsenäistä toimintaa. Maakunnallinen sopimusoikeus ja itsenäinen päättäminen hallinnon järjestämisestä edellyttää vielä uutta harkintaa. 6. 4. Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen ylslain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Maakuntien muodostuminen ja lukumäärä ovat tarkoituksenmukaisia suomalaisissa olosuhtssa. Maakuntien johtaminen ja hallinto on lain mukaan järjestettävissä tarkoituksenmukaisesti. Maakunnat ovat keskenään hyvin erilaisia, joka skka on erikseen otettava huomioon. Työllisyydenhoidon ja maahanmuuttajien palveluiden vastuunjako tulee tehdä selkeämmäksi. Mikäli kotoutumisen palvelut jäävät kuntiin totetutettavaksi, myös niiden rahoitus tulisi ohjata automaattisesti suoraan kunnille. Maankäytön asumisen ja liikenteen osalta sopijapuolina tulee jatkossa olla maakunnat ja ministeriöt.
7. 5. Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Maakunnat ovat hyvin erilaisia ja eri kokoisia, ja se on huomioitava myös tehtävien tarkoituksenmukaisessa jaossa. Kunnan ja maakunnan väliisessä työnjaossa on harkittava vielä työllisyysasioiden vastuutaho erityisesti suurimmissa kaupungssa. Elinvoimaan liittyvät asiat kuuluvat jatkossa yksiselittsesti kuntien tehtäviin. Maakuntakaavoituksen roolia on tarpeen selventää. 8. 6. Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Laki mahdollistaa asukkaiden laajan osallistumisen. Kansalaisten osallistumiseen on tarpeen rakentaa toimiva järjestelmä. Maakuntahallinon avoin päätöksentekopolitiikka edellyttää samalla aktiivista tiedottamista ja kuulemista käsillä olevista asioista.
9. 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Maakunnan palvelulaitoksen rooli ja tarkoituksenmukaisuus jää epäselväksi lakiperusteluissa. Se rajoittaa maakuntahallinnon vapautta palveluiden tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. Vastaavista rakentsta on saatu kokemuksia, joiden kustannustehokkuus ja joustavuus ovat vajavaisia. 10. 8. Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
11. 9. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. - Valtakunnallisista palvelukeskuksista tulee ehdottomasti luopua. Niiden rakentaminen on tehotonta ja vanhentunutta. Verkostomaiset, joustavat rakenteet palvelevat paremmin tulevaisuudessa. 12. 10. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Vaativien tehtävien keskittäminen on perusteltua. Sosiaali-ja terveyspalveluiden peruspalvelut on oltava kaikkien asukkaiden helposti saavutettavissa. Järjestämislaki antaa mahdollisuuden palveluiden tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen, mutta se antaa myös mahdollisuuden palveluiden keskittämiseen niin, että palveluiden tasavertainen saavutettavuus toteudu. 13. 11. Maakunnat muodostavat 5 yhtstyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhtstyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhtstyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhtstyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua?
pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Yhtstyöaluetta koskevat säädökset ovat tarkoituksenmukaisia. 14. 12. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhtstyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhtstyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Luonnos laista valinnanvapaudeksi valmistunut samanaikaisesti järjestämislain kanssa. Tämä vaikuttaa olennaisesti annettavaan arvioon järjestämislaista.uudistuksen kokonaisuuteen liittyvät valinnanvapaus, monituottajamalli ja yhtiöittämisvelvoite saattavat vaarantaa tavoitteeksi asetetun sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation. Vaarana on on, että asiakkaan näkökulmasta palvelut ovat nykyistä pirstaloituneemmat. Valtion ohjaus suhteessa maakuntiin olisi tiukkaa hallinnollista ohjausta. 23 n mukaan kaikki asiakas-ja potilastiedot tulee olla palvelun tuottajan käytettävissä. Nykyisen kokemuksen perusteella voidaan todeta, että Kantaan perustuva yhtenäisen tiedon hallinta turvaa hoidon jatkuvuutta ja yhtstyötä eri toimijoiden välillä. Palveluintegraation toteutuminen toimii vain, jos pystytään luomaanvaltakunnallinen toimiva ja yhtnen asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Monituottajamalli poikkeaa alkuperäisestä ajatuksesta tuoda palveluntuottajat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.järjestelmä vaatii monimutkaisia elementtejä tilaamiseen ja
valvontaa, jotta tuotanossa synny osaoptimointia ja asiakasryhmien sisällä siirtelyä palveluntuottajalta toiselle. 15. 13. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoittden näkökulmasta perusteltua? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Tasavertaisten palveluiden aikaansaaminen koko valtakunnassa edellyttää määrätietoista valtion ohjausta. Ohjaus on kuite nkin menossa niin pitkälle, että se rajoittaa tarpeettomasti maakunnallista päätöksentekoa. Investointien valtiollista ohjausta on syytä vielä harkita uudelleen. Tietojärjestelmiin liittyvä ohjaus ole sopusoinnussa tämän hetken parhaiden teknisten mahdollisuuksien kanssa. 16. 14. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukaista? pääosin pääosin
Avoimet vastaukset: pääosin - Tilaaja-tuottajamallista ollaan pääosin luopumassa. Mallin hyviä puolia on, että kustannusten rakentuminen ja vastuut voidaan erottaa selkeästi. Toisaalta se luo tarpeetonta hallintoa ja lisää sitä kautta kustannuksia. Varsinainen ongelma on saada tilaaja-tuottaja mallilla toimiva järjestelmä joustavaksi ja tehokkaaksi. 17. 15. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 18. 16. Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. - Sosiaali-ja terveydenhuollon ja muiden vastuualuden välillä on runsaasti rajapintaa, jonka asema tulisi vielä selventää. Esimerkkinä voidaan todeta kouluavustajien tehtävät, joiden perusteena on usn oppilaiden terveyteen liittyvät asiat. Mikäli koulukuraattorit ja koulupsykologit siirtyvät soten alaisuuteen kunnista, on mahdollista, että näiden palvelujen saatavuus hkkenee merkittävästi reunakuntien hajanaisessa kouluverkossa. 19. 17. Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan? Ei vastauksia.
20. 18. Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön) Ei vastauksia. 21. 19. Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 22. 20. Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin
Avoimet vastaukset: 23. 21. Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisäätsten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiintstöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Kiintstöomaisuus, joka tule jatkossa aktiiviseen käyttöön, on kunnille erityinen ongelma. Tarpeettomien kiintstöjen realisointi on sitä vaikeampaa, mitä syrjäisemmästä kunnasta on kyse. Valtion tulee pystyä tukemaan kuntia realisoinnissa niin, että tarpeettomista kiintstöistä tule riskiä kunnan taloudelle. 24. 22. Jos vastasitte edelliseen kysymykseen tai pääosin, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? Ei vastauksia. 25. 23. Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina 2019 2021. Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? pääosin pääosin
Avoimet vastaukset: - Järjestely on perusteltavissa määräajaksi. Samanaikaisesti on tarpeen valmistella maakunnan omaa verotusoikeutta itsenäisen talouden ja tehokkaan palveluiden järjestämisen varmistamiseksi. 26. 24. Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu 31.12.2020. Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi? Avoimet vastaukset: 27. 25. Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista. - Ympäristöterveydenhuolto on varmistettava siirtyväksi maakunnan vastuulle. 28. 26. Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin
Avoimet vastaukset: - Tässä tilanteessa ratkaisu on perusteltavissa. Pidemmällä aikavälillä on tarpeellista valmistautua maakunnan omaan verotusoikeuteen 29. 27. Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas- ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Maakunnan taloudelliset mahdollisuudet riippuvat kokonaan valtion rahoituksen riittävyydestä. Maakunnalla ole omaa liikkumavaraa. 30. 28. Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? pääosin pääosin
Avoimet vastaukset: pääosin - Ottaen huomioon hyte -kriteerien vähäisen merkityksen rahoituksen kokonaismäärään niiden määrytymisperusteet ovat monimutkaiset ja tulkinnanvaraiset.hyte-kertoimen painoarvoa maakuntien kokonaisrahoitukseen ole syytä lisätä, vaan suunnata sitä kuntien hyvinvointitehtävän kannustamiseen. 31. 29. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään astttain menoperustsesta rahoituksesta tarveperustseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille 2019 2023 esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 32. 30. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista. - Rahoituslain 2 luku 4 : Millä tavalla varmistetaan se, että maakunnan rahoitusta tullaan jatkossa käyttämään tasapuolisesti koko maakunnan hyväksi? 33. 31. Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 )
pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 34. 32. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista. Ei vastauksia. 35. 33. Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, 27 27 b ja 55 )? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
36. 34. Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ohjattu rahoitus on tarpeellinen edistämistyön jatkuvuuden turvaamiseksi, mutta myöntämisperusteet ovat liian monimutkaiset ja tulkinnanvaraiset. Vaikuttavuu terveyden edistymisestä voidaan todentaa pitkällä aikavälillä. Kriteertä suunniteltuihin valtionosuuksiin tulee vielä tarkastella. Osa HYTE -kertoimissa käytettävistä indikaattorsta pohjautuu toimintatilastolliseen näkökulmaan kä välttämättä kerro työn tuloksellisuudesta. Indikaattorimittarden tieto kertyy usn viiveellä. Tiedonkeruun ajantasaisuuteen tulee panostaa, sillä tiedolla johtaminen korostuu. HYTE rahoitus voi kokonaan korvata tarveperustsen rahoitusta, koska tulokset edistämistyöstä näkyvät viiveellä. Kannustus ehkäisevien palvelujen järjestämiseen ja yhtstyöhön tulee huomioida maakunnan ja kuntien hyvinvointityössä. 37. 35. Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta. Ei vastauksia. 38. 36. Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? pääosin pääosin
Avoimet vastaukset: 39. 37. Vapaamuotoiset huomiot verolasta. - On huomioitava, että kuntien veroprosenttien alentaminen ja siihen liittyvä rajoitus päättää veroprosentsta vuosina 2019 2021 saattaa aiheuttaa ongelmia kunnille. 40. 38. Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 41. 39. Onko eläkkden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin
Avoimet vastaukset: 42. 40. Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkstä. Ei vastauksia. 43. 41. Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? - Poliittisena toimijana maakuntatason toimijan rooli ja työmäärä kasvaa. Yhdenmukainen jako valtiollisten vaalien aluejaon kanssa helpottaa poliittista päätöksentekoa. 44. 42. Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua? - Taloudelliset edellytykset ovat riittävät siinä vaiheessa kun maakunnilla on itsenäinen verotusoikeus. 45. 43. Mihin aiheeseen/aihsiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen (voitte valita usemman vaihtoehdon)? sote-integraatio talous hallinto ja johtaminen omaisuusjärjestelyt tietohallinto ja ICT viestintä ja osallisuus henkilöstösiirrot palvelutarpeen arviointi, tilaaminen muuta, mitä?
46. 44. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. Ei vastauksia. 47. 45. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset. Ei vastauksia.