LUPAPÄÄTÖS Nro 77/04/1 Dnro Psy-2003-y-121 Annettu julkipanon jälkeen 6.10.2004 1 ASIA LUVAN HAKIJA Veden johtamista Pärjänjoesta koskevan lupapäätöksen nro 47/86/1 muuttaminen johdettavan vesimäärän osalta, Pudasjärvi Hiihtokeskus Iso-Syöte Oy Nahkatehtaankatu 2 B 90100 OULU
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 VOIMASSA OLEVA LUPA... 3 MUUTOSESITYS JA SEN PERUSTELUT... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Suunnitellut työt... 3 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 4 Yleiskuvaus vesistöstä... 4 Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat... 4 Vesistön ja luonnon tila ja käyttökelpoisuus... 4 Kalastus ja kalasto... 5 Alueen omistus- ja asutusolot... 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 5 Vaikutus pintavesiin...5 Vaikutus kalastukseen ja kalastoon sekä järven muuhun käyttöön... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet... 6 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus... 6 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus... 6 3. Naamangan osakaskunta ja Pärjänjoen virkistyskalastusalue... 6 4. Metsähallitus... 7 Hakijan selitys... 8 Selvitysmenettely... 9 Vedenoton vaikutukset Pärjänjoen virtaamiin ja vedenkorkeuksiin... 9 Veden johtamisen vaikutukset Pärjänjoen kalastoon ja kalastukseen... 10 Selvitysmiehen esitys lupaehdoissa huomioon otettaviksi asioiksi... 11 Veden johtamisen ajankohta... 12 Vastineet selvitysmenettelyssä laaditusta lausunnosta... 12 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 13 Käsittelyratkaisu... 13 Pääasiaratkaisu... 13 Lupamääräysten muuttaminen... 13 Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle... 14 Töidenaloittamislupa... 14 Vakuus... 14 RATKAISUN PERUSTELUT... 14 Käsittelyratkaisu... 14 Pääasiaratkaisu... 14 Lupamääräysten muuttaminen... 15 Kalatalousmaksu... 15 Töidenaloittamisluvan perustelut... 15 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 15 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 16 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 16 Töidenaloittamisluvan täytäntöönpanokelpoisuus... 16 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 16 KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT... 16 MUUTOKSENHAKU... 17
3 HAKEMUS Hiihtokeskus Iso-Syöte Oy on ympäristölupavirastoon 29.8.2003 toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt, että ympäristölupavirasto muuttaa Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöstä nro 47/86/1 johdettavan vesimäärän osalta. Hakija on pyytänyt luvan muuttamista siten, että johdettava vesimäärä on enintään 72 000 m 3 vuodessa. Hakija on lisäksi pyytänyt, että ympäristölupavirasto oikeuttaa hakijan johtamaan vettä enintään 72 000 m 3 vuodessa jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 9 luku 2 1 momentti VOIMASSA OLEVA LUPA Vesioikeus on 11.9.1986 päätöksellään nro 47/86/1 myöntänyt Isosyöte Oy:lle luvan veden johtamiseen Pärjänjoesta Iso-Syötteen laskettelurinteiden lumetusta varten sekä sitä varten tarpeellisten rakenteiden ja laitteiden rakentamiseen ja pitämiseen Naamangan jakokunnan vesialueella. Päätöksen lupaehto 2 kuuluu seuraavasti: "2. Hakija saa johtaa Pärjänjoesta vettä enintään 10 000 m 3 vuodessa ja enintään 28 l/s. Johdettavista vesimääristä ja pumppujen käyntiajoista on päivittäin pidettävä kirjaa. Kirja on säilytettävä ja annettava vaadittaessa viranomaisten sekä niiden nähtäväksi, joiden etua tai oikeutta vedenotto saattaa koskea." MUUTOSESITYS JA SEN PERUSTELUT Yleiskuvaus hankkeesta Tarkoituksena on johtaa aikaisempaa enemmän vettä Pärjänjoesta Iso- Syötteen laskettelukeskuksen rinteiden lumettamista varten. Nyt haettavalla luvalla vuosittainen vedenotto lisääntyisi aikaisemman luvan mukaisesta 10 000 m 3 :sta 72 000 m 3 :iin. Lupaehtoja ei ole tarvetta muuttaa muilta osin. Otettava vesimäärä olisi edelleen enintään 28 l/s, mutta vettä johdettaisiin useampana päivänä. Vedenotto ajoittuu noin kahden kuukauden ajalle lokakuun puolenvälin ja joulun väliseen aikaan. Suunnitellut työt Iso-Syötteen lumitykkien vedenhankinta on rakennettu vuonna 1987 ja saneerattu toimimaan vain yhdellä pumpulla vuonna 1994. Järjestelmä käsittää vedenottamon Pärjänjokivarressa, syöttövesijohdon, paineenkorotta-
mon Pärjänkievarin tiloissa ja jakeluputket tykkeineen. Lumitykkejä on yhdeksän, joista viiden yhteiskäytölle vesi on riittänyt. Vedenottorakenteita ei ole tarkoitus tässä vaiheessa lisätä tai muuttaa. 4 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus vesistöstä Pärjänjoki saa alkunsa Taivalkosken kunnan Kylmälänkylällä olevista lammista ja järvistä. Jokeen laskee useita pieniä puroja ja se purkautuu noin 30 km suunnitellun vedenottopaikan alapuolella Livojokeen. Vedenottopaikka sijaitsee Iso-Syötteen tunturilta luoteeseen Päättömänsuon laidassa. Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat Pärjänjoen valuma-alueen suuruus vedenottopaikalla on noin 280 km 2. Valuma-alueen suuruus jokisuulla on 422,61 km 2 ja järvisyys 1,19 %. Pärjänjoessa ei ole virtaamanmittausasemaa. Livojoen Hanhikosken virtaamaaseman mittausten (v. 1990 2002) perusteella keskivirtaama vedenottopaikalla valuma-alueen suhteella arvioituna on noin 3,5 m 3 /s, keskialivirtaama noin 0,78 m 3 /s ja keskiylivirtaama noin 34 m 3 /s. Pienimmillään virtaamat ovat yleensä kevättalvella. Loka joulukuun keskivirtaama on Hanhikosken virtaaman perusteella arvioituna noin 2,7 m 3 /s, keskialivirtaama noin 1,1 m 3 /s, alivirtaama 0,55 m 3 /s ja keskiylivirtaama noin 8,4 m 3 /s. Ylijoen pienen valuma-alueen valumien (v. 1981 1995) perusteella laskettuna virtaama vedenottopaikalla on loka joulukuussa keskimäärin 3,3 m 3 /s (lokakuussa keskimäärin 4,3 m 3 /s, marraskuussa keskimäärin 3,7 m 3 /s ja joulukuussa 1,8 m 3 /s). Valumien ja edelleen virtaamien vaihtelu voi olla varsin suurta; esimerkiksi Ylijoen joulukuun 1990 valumalla virtaamaksi saadaan 0,33 m 3 /s ja marraskuun 1991 valumalla 8,1 m 3 /s. Keskialivirtaama eri mittaisina jaksoina talviaikana on laskennallisen arvion perusteella seuraava: 1 d 0,47 m 3 /s, 15 d 0,47 m 3 /s ja 30 d 0,49 m 3 /s. Vedenottopaikan maastotutkimusten yhteydessä vaaittu vedenkorkeus on ollut 16.4.1986 N 60 + 202,14 m sekä maastomerkkien perusteella arvioitu ylivesi HQ noin N 60 + 204,1 m ja alivesi noin N 60 + 202,0 m. Vesistön ja luonnon tila ja käyttökelpoisuus Seuraavassa taulukossa esitetään vedenlaatutietoja Pärjänjoesta vedenoton ajankohdan läheiseltä ajalta. Tiedot on saatu Syötteen jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailusta. Vähäisestä järvisyydestä ja alueelle tyypillisestä runsaasta sadannasta johtuen vedenlaatuvaihtelut Pärjänjoessa voivat olla suuria esimerkiksi kiintoaineen, humusta kuvaavan COD Mn :n ja värin osalta. Veden ravinnepitoisuudet ovat olleet varsin pienet. Hygieeninen laatu on ollut uimavesinormien mukaan hyvä kuten happitilannekin. Vesistöjen laadullisessa käyttökelpoisuusluokituksessa Pärjänjoki kuuluu luokkaan "hyvä".
Vedenlaatutietoja Pärjänjoesta Syötteen matkailukeskuksen alapuolelta: 5 lämpötila happi kiintoaine sähkönjohtavuus ph väri COD Mn kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P fek.kol o C mg/l mg/l ms/m mg/pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml 20.11.1997 0,2 12,6 0,4 4,8 6,7 35 4,6 202 87 11 14 4 1 3.9.1998 8,1 10,7 4,0 2,5 6,5 160 15,6 292 <10 3 15 3 4 2.9.1999 14,5 0,5 3,4 7,1 55 10,1 198 77 2 11 3 Vedenottopaikan välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Syötteen kansallispuisto ja Syötteen Natura 2000 -alue. Kalastus ja kalasto Pärjänjoen kalastoon kuuluvat ainakin taimen, harjus, hauki, ahven, made, mutu, kivennuoliainen ja kivisimppu. Pärjänjoki on merkittävä virkistyskalastuskohde, ja kalastus on pääasiassa vapakalastusta. Kirjanpitokalastajien mukaan saalis on ollut pääasiassa harjusta, haukea ja taimenta. Haukija harjussaalis on ollut ajoittain kohtalainen, ja muiden kalalajien yksikkösaaliit ovat olleet pieniä. Alueen omistus- ja asutusolot Vedenottamispaikalla vesialue kuluu Naamangan osakaskunnalle. Vedenottopaikan ja Livojoen välisellä alueella on loma-asutusta. Useita kilometrejä vedenottopaikan alapuolella sijaitsevat Kivikankaan ja Pytkynharjun veden hankintaa varten tärkeät pohjavesialueet. Pintavedenottamoita alueella ei ole. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutus pintavesiin Otettava vesimäärä olisi edelleen enimmillään 28 l/s. Voimassa olevan luvan mukainen määrä 10 000 m 3 /v tarkoittaa yhtäjaksoisesti maksimiteholla otettuna reilun neljän vuorokauden ja hakemuksen mukainen 72 000 m 3 noin 30 vuorokauden ajanjaksoa. Vedenotto tapahtuu käytännössä noin kahden kuukauden aikana lokakuun puolenvälin ja joulun välisenä aikana. Mittaustuloksia alueen virtaamista ja vedenoton tähänastisista vaikutuksista ei ole tiedossa. Kasvava vedenotto ei pienennä Pärjänjoen virtaamaa aikayksikössä nykyisestä, mutta virtaama pysyy aikaisempaa pidempään vähän normaalia pienempänä. Vedenoton lisäämisellä ei arvioida olevan vaikutusta Pärjänjoen virtaamiin tai vedenkorkeuteen, koska otettava vesimäärä aikayksikössä on varsin pieni Pärjänjoen arvioituun virtaamaan verrattuna. Vedenoton osuus on loka joulukuun keskivirtaamasta arviolta suurimmillaan noin 1 %, keskialivirtaamasta noin 2 3 % ja alivirtaamasta noin 5 9 %. Vedenoton vaikutuksen Pärjänjoen veden laatuun arvioidaan jäävän vähäiseksi.
6 Vaikutus kalastukseen ja kalastoon sekä järven muuhun käyttöön Vesistön virkistyskäyttö on ottoajankohtana vähäistä, joten haittoja tai vahinkoja ei vedenotosta arvioida aiheutuvan. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa myöskään kalastolle ja kalastukselle. Toiminnan ei arvioida vaarantavan luonnonsuojelualueen ja Natura 2000 -alueen suojelutavoitteiden toteutumista. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 2.9.2003. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja nykyisen Pudasjärven kaupungin ilmoitustaululla 16.9. 16.10.2003 sekä antanut hakemuksesta tiedon niille, joiden oikeutta tai etua se saattaa koskea, ja varannut tilaisuuden muistutusten ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 16.10.2003. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että rakentaminen ei näyttäisi sanottavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Luonnonsuojelun tai virkistyskäytön kannalta vedenoton lisäämiseen ei ole esteitä. Lupa on myönnettävissä vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla ja lupa töiden aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista vesilain 2 luvun 26 :n nojalla. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että hakemuksen mukaisen veden ottamisen vaikutukset ovat siinä määrin vähäiset, ettei siitä ennalta arvioiden aiheudu haittaa yleiselle kalatalousedulle eikä kalataloudellisia velvoitteita ole tarpeen määrätä. Veden johtaminen hakemuksen mukaisesti voidaan aloittaa jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. 3. Naamangan osakaskunta ja Pärjänjoen virkistyskalastusalue Naamangan osakaskunta on todennut, että Iso-Syöte Oy on välinpitämättömästi ylittänyt Pohjois-Suomen vesioikeuden luvassa nro 47/86/1 lumetukseen sallitun otettavan vesimäärän. Pudasjärven kunnan valvontatoimisto on 13.5.2003 puuttunut asiaan sekä vaatinut selvityksiä, uuden luvan hakemista ja yhteydenottoa vesioikeuden haltijaan. Yhteydenottoa ei ole tullut, eikä uutta lupaa saa myöntää, ennen kuin kaikki tarvittavat tutkimukset on tehty ja jo aiheutetut vahingot korvattu. Voimassa olevia lupaehtoja ei saa ylittää ennen mainittuja toimenpiteitä. Metsähallituksen sähkökalas-
tustulokset useammalta vuodelta osoittavat vedenoton haitallisuuden luonnolliseen kalojen poikastuotantoon. Muistuttaja on vaatinut vahingonkorvausta kuluneelta 10 vuodelta ja uuteen lupaan velvoitetta istutuksiin, tarkkailuun ja varastoaltaan rakentamiseen. Muistuttaja on ilmoittanut, että vaatimukseen yhtyvät kaikki Pärjänjoen virkistyskalastusalueen osakas/kalastuskunnat. 7 4. Metsähallitus Metsähallitus on todennut, että sillä on vesialueita Pärjänjoessa ja että joelle on jo 1980-luvun puolivälissä muodostettu vesialueen omistajien yhteisesti hallinnoima virkistyskalastusalue. Pärjänjoki on kunnostettu uiton jäljiltä vuonna 1988. Tämän jälkeen Metsähallitus istutti taimenta ja harjusta koskialueille viisi vuotta. Velvoiteistutusten seuranta on osittain jatkunut tähän saakka. Pärjänjokea on virkistyskalastusstatuksensa mukaisesti hoidettu myös pyyntikokoisten kalojen istutuksilla. Pärjänjoen maine virkistyskalavetenä on heikentynyt jatkuvasti, vaikka maisemat saavatkin kalastajat palaamaan. Uiton velvoiteseurantaa tehdään muun muassa sähkökalastuksin. Koko Iijoen vesistöalueella uiton sähkökalastuskoealoja on noin 89 90 parillakymmenellä joella. Pärjänjoen koealoilla vuosina 2000, 2002 ja 2003 tehtyjen sähkökalastusten aikana on ihmetelty poikkeuksellisen huonoja kalansaaliita. Huomattava on, ettei taimenta ole saatu lainkaan vedenottopaikan alapuoliselta Pärjänjoelta lukuun ottamatta Vannekosken koealaa, johon kuului osa koskeen laskevaa puroa ja josta taimenia saatiin. Muiden kalojen 0+ -vuotiaita poikasia on Pärjänjoesta saatu huomattavan vähän. Metsähallitus on vuonna 2002 tiedustellut Iso-Syöte Oy:ltä Pärjänjoesta johdettavan veden määrää. Saadun tiedon mukaan käytettyjen pumppujen teho on 90 m 3 /tunti, ja niitä käytetään noin 30 40 vrk/vuosi. Näin on kerrottu toimitun jo pitkään. Metsähallituksen tulkinnan mukaan hakija on ylittänyt luvan mukaisen otettavan vesimäärän 6 8-kertaisesti. Pärjänjoessa ei ole virallista virtaamamittausta, vaan vedenottopaikan virtaamia on verrattu Livojoen Hanhikosken lukuihin. Järvisyysprosentti Hanhikoskella on kuitenkin selvästi suurempi verrattuna Pärjänjoen Yläsyötesuvannon järvisyyteen, jolla on keskeinen vaikutus virtaamiin. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen mukaan vertailuvesistöksi sopii järvisyytensä puolesta esimerkiksi mittapadolla varustettu Kuusamon Vääräjoki. Siihen verrattuna keskialivirtaama vedenottopaikalla olisi vain 29 m 3 /s eikä hakijan ilmoittama 0,49 m 3 /s. Viime vuosien kuivuuden seurauksena varsinkin järvettömillä ja vaaraisilla alueilla olevien jokien virtaamat ovat olleet poikkeuksellisen alhaalla. Jos virtaama joessa vähenee, joki jäätyy helposti pohjaa myöten. Jää tuhoaa mädin ja kivien alle suojaan jääneet pienet kalat. Metsähallituksen käsityksen mukaan tämä saattaa olla seurausta Pärjänjoella jo pitkään jatkuneesta mahdollisesta luvan ylittämisestä. Vedenottopaikan alapuolisella Pärjänjoella ei ole tavattu luonnonkudusta peräisin olevia taimenen poikasia, mutta yläpuolella olevalla Toraskosken koealalla 0+-vuotiaita taimenia on ollut. Toraskosken kalabiomassa yhden kalastuskerran jälkeen (323 g/aari) oli kuusinkertainen verrattuna vedenottopaikan alapuolisiin koealoihin (keskimäärin 58 g /aari). Viereisen Naamanganjoen koealoilla kalabiomassa on ollut keskimäärin 402 g/aari ja Kouvanjoella 185 g/aari. Kaikki joet on kunnostettu 1980-luvun lopulla.
Huomattavaa on, että lukuun ottamatta Pärjänjoen vedenottopaikan alapuolisia koealoja, yksikesäisiä kalanpoikasia esiintyy normaalisti. Pärjänjoen kalastuskirjanpidon vapakalastuksen ja taimenen yksikkösaaliit ovat pudonneet kahdeksasosaan, kun verrataan tarkkailujaksoja 1983 1993 ja 1994 1999 (Iijoen sisävesialueen kalakantojen velvoitehoidon tarkkailu vuosina 1994 1999, Voimalohi & Metsähallitus 2001). Metsähallitus on esittänyt, että ympäristölupavirasto tutustuu paikan päällä tilanteeseen silloin, kun lumetus on käynnissä. Ympäristölupaviraston tulee vaatia hakijalta selvitys siitä, mikä vaikutus hakemuksen hyväksymisellä on kalakannalle. Mikäli selvitys osoittaa, että luvan ylitys on aiheuttanut vahinkoja kalakannalle ja samalla ylityksen hyväksyminen lupaehdoiksi aiheuttaisi jatkossa vastaavia vahinkoja, hakijan tulisi ryhtyä selvittämään muita ratkaisuja rinteiden lumetusveden järjestämiseksi. Metsähallitus on ilmoittanut vaativansa korvausta kymmenen vuoden ajalta, mikäli kalataloudelliset vahingot ovat johtuneet vedenotosta. Metsähallitus on 5.12.2003 ympäristölupavirastoon toimitetussa täydennyksessä ilmoittanut, että se pitää tärkeänä laskettelumatkailun säilymistä Iso-Syötteellä. Metsähallituksen yhtenä ympäristöpäämääränä on luonnon monikäytön edistäminen ja muistutuksessaan Metsähallitus esittää huolensa alueen muiden käyttömuotojen, lähinnä kalastusmatkailun, puolesta. Metsähallitus pitää tärkeänä, että alueen eri käyttömuodot yhteensovitetaan ja toisille toiminnoille aiheutuva haitta minimoidaan. 8 Hakijan selitys Hakija on 22.10.2003 ja 3.12.2003 ympäristölupavirastolle toimittamassaan selityksessä todennut seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnoista hakijalla ei ole ollut huomautettavaa. 3. Naamangan osakaskunnan ja Pärjänjoen virkistyskalastusalueen lupaa ennen lisäselvityksiä vastustavasta muistutuksista hakija on todennut, ettei vastustamiselle ole esitetty sellaisia perusteita tai näyttöä, jotka vaikuttaisivat lupaharkintaan. Hakemuksen liitteenä olevan Jaakko Pöyry Infra PSV-Maa ja Vesi Oy:n arvio mukaan vesistön virkistyskäyttö on ottoajankohtana vähäistä, joten haittoja ja vahinkoja ei vedenotosta arvioida aiheutuvan. Myöskään kalastolle ja kalastukselle ei arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa. Siten hakija on jo lupahakemuksessaan toimittanut ne selvitykset ja tutkimukset, joita muistuttajat ovat vaatineet. 4. Metsähallituksen muistutuksesta hakija on muun muassa todennut, että muistutuksessa mainittu kalastuskirjanpito koskee koko Pärjänjokea eikä kerro alueellisista eroista. Siten siitä ei voida tehdä johtopäätöksiä, joiden mukaan hakijan veden johtaminen olisi aiheuttanut kalasaaliiden vähenemisen. Muistutuksessa viitatussa raportissa (Voimalohi & Metsähallitus 2001) todetaan, että "Pärjänjoen kalastuspaine on liian suuri suhteessa joen tuottokykyyn. Kunnostus on vesistöalueen ensimmäisenä kunnostusjokena ollut varovainen eikä ainakaan taimenen poikastuotanto ole lähtenyt käyntiin. Joen kunnostuksissa on täydentämisen tarvetta." Pärjänjoen virtaama on arvioitu hakijan selvityksessä usealla eri tavalla. Eri menetelmillä saadut virtaamat vaihtelevat, mutta Ylijoen pienen valuma-alueen perusteella vedenottoajankohtana virtaaman vaihtelu voi olla huomattava. Ve-
denotto ei tapahdu tyypilliseen alivirtaama-aikaan kevättalvella tai keskikesällä. Hakemuksen mukaisilla vedenottomäärillä ei pitäisi aiheutua muistutuksessa esitettyjä vaikutuksia kalatalouteen. Hakijan käsityksen mukaan lupa voidaan hakemuksen mukaan myöntää. 9 Selvitysmenettely Ympäristölupavirasto on 7.1.2004 määrännyt suoritettavaksi selvitysmenettelyn veden johtamisen vaikutuksista. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 13.1. 2004 määrännyt insinööri Heino Hirvikosken suorittamaan selvitysmenettelyn. Selvitysmenettelyssä Pärjänjoen virtaamia on mitattu ja laskettu mallin avulla. Keinolumen tekemistä varten johdetut vesimäärät on selvitetty vuodesta 1994 lukien. Kalataloudellinen asiantuntija on antanut lausunnon asiassa. Selvitysmenettelyssä laadittu lausunto on toimitettu ympäristölupavirastoon 30.4. 2004. Vedenoton vaikutukset Pärjänjoen virtaamiin ja vedenkorkeuksiin Lausunnon mukaan Iijoen vesistömallilla lasketut virtaamat (m 3 /s) vedenottopaikalla ovat seuraavat (suluissa hakemusasia kirjoista ilmenevät vastaavat tiedot): - keskiylivirtaama MHQ 8,4 (8,4) - keskivirtaama MQ 3,14 (2,7) - keskialivirtaama MNQ 1,17 (1,1) - alivirtaama NQ 0,27 (0,55) Ajanjakson 1993 2003 alivirtaama Livojoen Hanhikosken virtaamatiedoista laskien Pärjänjoen vedenottopaikalla oli 0,55 m 3 /s. Pärjänjoen vedenottopaikan siivikolla mitattu virtaama 17.2.2004 oli 1,32 m 3 /s. Helmikuun virtaaman ja vedenottopaikan yläpuolisen mäkisyyden (mm. Teerivaara) perusteella voidaan arvioida, että pohjavesivalunta lisää Pärjänjoen vedenottopaikan alivirtaamaa. Näin ollen on ilmeistä, että vertailuvesistönä käytetyn Livojoen Hanhikosken virtaamatiedoista lasketut Pärjänjoen vedenottopaikan alivirtaamat samoin kuin Iijoen vesistömallin avulla saadut alivirtaamat ovat liian pieniä juuri pohjavesivalunnasta johtuen. Tästä syystä ajanjakson 1.1.1993 31.12.2003 todellinen alivirtaama vedenottopaikalla on mitä ilmeisemmin laskennallista arvoa (vertailuvesistön avulla laskettu 0,55 m 3 /s ja mallin avulla saatu arvo 0,27 m 3 /s, 31.12.2002) suurempi. Tästä seuraa, että lumetukseen otettavan maksimivesimäärän (28 l/s) osuus Pärjänjoen virtaamasta alivirtaamatilanteessa eli kuivimpinakin aikoina on keskimäärin vain muutaman prosentin luokkaa. Vedenkorkeuslaskelmat osoittavat, että maksimivedenotolla 28 l/s vedenoton vaikutus Pärjänjoen alapuolisiin vedenkorkeuksiin alivirtaamatilanteessa on vain muutama millimetri. Lumetukseen otetun veden määrä (l/s) vuosina 1993 2003 on ollut keskimäärin parin prosentin luokkaa Livojoen Hanhikosken virtaamatiedoista lasketuista Pärjänjoen vedenottopaikan kuukausittaisista minimivirtaamista ja maksimissaankin noin viisi prosenttia. Helmikuun 2004 vedenottopaikan virtaamamittaustulos 1,32 m 3 /s ja ilmeinen pohjavesivalunta huomioon ottaen vedenoton osuus Pärjänjoen virtaamasta on edellä mainittua vieläkin
pienempi. Vedenoton vaikutus vedenkorkeuksiin on alivirtaamatilanteessakin vain muutama millimetri. 10 Veden johtamisen vaikutukset Pärjänjoen kalastoon ja kalastukseen Selvitysmenettelyssä on hankittu hankkeen kalatalousvaikutuksista lausunnot hakijalta sekä kalatalousasiantuntijalta. Hakijan lausunnon mukaan veden johtaminen tapahtuu pääasiassa loka joulukuussa, jolloin ei ole tyypillinen alivirtaamakausi. Syyskutuisen kalan kannalta pahin tilanne on kevättalvella, jolloin virtaama on yleensä pienimmillään. Taimenen mätiä voisi tuhoutua talvella, mikäli vesi laskisi niin paljon, että matalia kutu- ja poikasalueita jäisi kuiville, jokeen muodostuisi runsaasti suppoa tai joki jäätyisi pohjaan. Ajoittaisella alle 5 mm:n vedenpinnan laskulla ei kuitenkaan ole havaittavissa olevaa vaikutusta taimenen poikastuotantoalueiden määrään vedenottopaikan alapuolella. Ko. vedenpinnan laskulla ei ole merkittävää vaikutusta myöskään mahdollisen supon muodostumiseen. Lähinnä teoreettinen kalataloudellinen haittavaikutus häviää viimeistään ensimmäisen vedenottopaikan alapuolisen kosken jälkeen. Kesäaikaiseen kalastukseen ja saaliisiin hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta. Poikastuotannon onnistuminen riippuu monista eri tekijöistä ja vaikutusmekanismeista. Pärjänjoki on ollut ensimmäisiä kunnostettavia kohteita, ja taimenen poikastuotantoedellytykset eivät joen alaosalla välttämättä täyty jostakin ympäristötekijästä johtuen. Esimerkiksi Voimalohen ja Metsähallituksen raportissa (2001) todetaan, että "Pärjänjoella kalastuspaine on liian suuri suhteessa joen tuottokykyyn. Kunnostus on vesistöalueen ensimmäisenä ollut varovainen eikä ainakaan taimenen poikastuotanto ole lähtenyt käyntiin. Joen kunnostuksissa on täydentämisen tarvetta." Vaikka vedenotolla ei ole merkittävää vaikutusta taimenen poikastuotantoalueisiin, on vedenotto pienen virtaaman aikaan kuitenkin periaatteessa kalaston kannalta kielteinen asia. Vedenoton mahdollisia haittavaikutuksia vedenottopaikan välittömällä lähialueella voidaan kompensoida vapaaehtoisella kalatalousmaksulla. Kalatalousmaksun suuruudeksi hakija on esittänyt 300 euroa vuodessa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kalatalousasiantuntijat ovat lausunnossaan todenneet, että jos ilmoitettu veden ottomäärä ja virtaamatiedot pitävät paikkansa, on epätodennäköiseltä, että virtaaman vähentyminen aiheuttaisi kalojen elinolojen merkittävää heikentymistä tai kalojen elinalueen selvää pienentymistä. Toisaalta Metsähallituksen velvoitetarkkailua Pärjänjoella hoitavat henkilöt ovat raportoineet, että sähkökoekalastuksissa vedenoton vaikutusalueella koskikalaston tila on huonompi kuin muilla Iijoen kunnostetuilla ja vastaavalla tavalla hoidetuilla sivuvesillä. Kalaston heikko tila koskee heidän mukaansa myös sellaista kalastoa, joka ei ole kalastuksen kohteena, joten kalastuspaine ei voine selittää koskikalaston heikkoa tilaa. Koskikunnostusten osalta Naamankajoella ja joiltain osin ehkä myös Kouvanjoella on samankaltainen tilanne kuin Pärjänjoella, mutta kuitenkaan vastaavaa kalaston heikentymistä ei ole havaittu. On kuitenkin mahdollista, että pienikin vedenotto saattaa vaikuttaa jääolosuhteisiin erityisesti alkutalvella, joen jäätymisvaiheen herkissä olosuhteissa. Virtaaman vuorottainen lisääntyminen ja vähentyminen voi teoriassa aiheuttaa jään paksuuntumista sekä lisätä pohjajään ja supon muodostumista. Näin ollen matalissa koskialueissa voivat olosuhteet tilapäisesti heikentyä vedenoton takia. Näiden ilmiöiden olemassaoloa on kuitenkin käytettävissä olevan aineiston perusteella mahdotonta arvioida. Kalatalousasiantuntijat ovat esittäneet asian tarkkailua.
Selvitysmiehen käsityksen mukaan tapahtuneesta vedenotosta, vaikka se joinakin vuosina on ylittänyt luvan salliman määrän moninkertaisesti, ja hakemuksen mukaisesta vedenotosta 72 000 m 3 vuodessa ja enintään 28 l/s ei voida osoittaa aiheutuneen eikä aiheutuvan korvattavaa kalataloudellista vahinkoa. Lupa voidaan myöntää. 11 Selvitysmiehen esitys lupaehdoissa huomioon otettaviksi asioiksi Luvan määräysten noudattaminen edellyttää tarkempaa kirjanpitoa vedenottomääristä. Tarkkailumääräystä on syytä täsmentää uudessa luvassa. Vedenotto ei saa vastaisuudessakaan aiheuttaa vahinkoja. Tähän päästään ottamalla lupaehtoihin määräys, jonka mukaan vedenotto saa olla korkeintaan viisi prosenttia Pärjänjoen vedenottopaikan kokonaisvirtaamasta. Määräyksen noudattaminen edellyttää virtaamien mittaamista tarpeellisessa määrin. Virtaamat tulee mitata ainakin kerran joulukuussa ja tammi helmikuussa aina ennen paikkauslumetukseen ryhtymistä. Virtaamat tulee mitata vähintään viiden vuoden ajan ja mittaustulokset tulee toimittaa viipymättä niiden valmistuttua Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Pudasjärven kaupungin ympäristölautakunnalle. Mittaustulokset tulee pyydettäessä antaa myös muiden asianosaisten tietoon. Myös jatkossa tulee huolehtia siitä, että vedenotto ei ylitä viittä prosenttia Pärjänjoen vedenottopaikan kokonaisvirtaamasta. Mikäli mittaustulokset tai muut seikat antavat siihen aihetta, virtaaman suoranaisista mittauksista voidaan kuitenkin luopua viiden vuoden jälkeen. Tätä koskeva muutoshakemus tarpeellisine selvityksineen ja toimenpide-ehdotuksineen tulee jättää Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Selvitysmenettelyn kalataloudelliset asiantuntijat ovat esittänyt myös tarkkailua vedenoton vaikutuksista jään muodostukseen. Esitetyn tarkkailun avulla selvitettäisiin, aiheuttaako vedenotto Pärjänjoessa sellaisia jäätymiseen ja suppoon liittyviä muutoksia, jotka voivat heikentää kalaston elinoloja vedenoton vaikutusalueella. Selvitysmenettelyssä laaditussa lausunnossa ei kuitenkaan esitetä jään muodostumistarkkailua. Tapahtuneesta vedenotosta, mikä on ollut suuruusluokaltaan hakemuksen mukaista, ei kalataloudellisen asiantuntijankaan käsityksen mukaan ole aiheutunut todennettavaa kalataloudellista vahinkoa. Hankkeen vaikutukset virtaamiin ja vedenkorkeuksiin ovat niin vähäiset, ettei niillä voida katsoa olevan todennettavaa vaikutusta supon muodostukseen eikä muutoinkaan jääolosuhteisiin. Suppoa syntyy säiden pakastuessa, kun virtaamat joessa ovat suuret eikä jääkansi ole vielä muodostunut. Kysymyksessä olevien jäämittausten tulosten tulkinta saattaisi myös olla ongelmallista. Jään muodostuksen tarkkailu ei siten ole tarpeen. Lisäksi määräyksiin esitetty kalatalousmaksu 300 euroa vuodessa kompensoi vedenotosta mahdollisesti aiheutuvan kalataloudellisen vahingon. Luvanhakija on esittänyt vapaaehtoisesti kalatalousmaksua teoriassa mahdollisten kalataloudellisten vahinkojen kompensoimiseksi. Annettavaan lupaan on syytä ottaa selventävänä määräyksenä luvansaajalle velvollisuus maksaa vuotuista kalatalousmaksua 300 euroa työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi Pärjänjoen kalatalouden edistämiseen. Vedenotto pienen virtaaman aikaan on kalaston kannalta periaatteessa kielteinen asia. Tämän vuoksi lausunnossa on esitetty harkittavaksi, voitai-
siinko myös nyt annettavassa luvassa edistää sellaisten ratkaisujen syntymistä, joilla Pärjänjoen vedenotosta voitaisiin kokonaan luopua. 12 Veden johtamisen ajankohta Selvitysmenettelystä laaditun lausunnon liitteenä on muun muassa muistio asianosaisten kesken 9.2.2004 pidetystä kokouksesta. Muistion mukaan Hiihtokeskus Iso-Syöte Oy:n toimitusjohtaja on kertonut, että vettä johdetaan marras joulukuussa eniten eli 70 80 % kokonaismäärästä. Osa vedestä on johdettu tammi helmikuussa rinteiden paikkauslumetukseen. Vastineet selvitysmenettelyssä laaditusta lausunnosta 1. Hiihtokeskus Iso-Syöte Oy Hiihtokeskus Iso-Syöte Oy on todennut, että mikäli vesistön virtaamien mittaamista pidetään tarpeellisena lupamääräysten täyttämiseksi, seurantaan riittää mittaaminen kerran vuodessa aikana, jolloin virtaama on pienin, eli tammi helmikuussa. Virtaama olisi mitattava korkeintaan viiden vuoden ajan. Tämä laskelma myös varmistaa, että hakija pysyy lupamääräyksien rajoissa. Hakija on yhtynyt selvitysmiehen käsitykseen vedenoton kalataloudellisista vaikutuksista ja katsonut että 300 euron kalatalousmaksu kompensoi riittävästi vedenotosta potentiaalisesti aiheutuvan kalataloudellisen vahingon. Hakijan käsityksen mukaan luvassa ei voi olla sellaisia ehtoja, joiden perusteella vedenotosta Pärjänjoesta pitäisi tietyin ehdoin luopua. Hakija pyrkii löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja vedenotolle, mutta sitä ei voida velvoittaa löytämään vaihtoehtoista ratkaisua nykyisen luvan menettämisen uhalla. Hakemuksen mukaisella vedenotolla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta virtaamiin tai vedenkorkeuteen, veden laatuun taikka kalatalouteen. Siten lupa voidaan myöntää ilman määräaikaa. 3. Naamangan osakaskunta ja Pärjänjoen virkistyskalastusalue Naamangan osakaskunta ja Pärjänjoen virkistyskalastusalue ovat vaatineet 3 000 euron korvauksen sallitun vedenottomäärän yli kuusinkertaisesta ylittämisestä, joka käy ilmi kymmenen vuoden tilastoista. Metsähallituksen koekalastuksissa vedenottoalueen alapuolella on havaittu, että kalasto, johon ei kohdistu pyyntipainetta, on myös hävinnyt vedenoton alapuoliselta alueelta. Lupahakemuksen mukaisen vedenoton ehdoksi osakaskunta on esittänyt 1 000 euron vuotuisen kalatalousmaksun. Ensisijaisena toiveena osakaskunnalla on jokivesistä erillisen varastoaltaan rakentaminen lumetusvesille. 4. Metsähallitus Metsähallitus on yhtynyt lausunnossa esitettyyn nimenomaan Pärjänjoen kalatalouden edistämiseksi käytettävään kalatalousmaksuun. Metsähallitus esittää vaihtoehtoisen vedenoton etsimistä ja luvan myöntämistä määräaikaisena (5 vuotta). Kyseisen ajan puitteissa hakijalla on mahdollisuus jär-
jestää vaihtoehtoinen tapa hankkia lumetusvesi tai tarvittaessa tehdä jatkoselvityksiä vedenoton vaikutuksista poikastuotantoon. 13 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Käsittelyratkaisu Ympäristölupavirasto hylkää Metsähallituksen vaatimuksen tarkastuksen toimittamisesta vedenottopaikalla. Pääasiaratkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Hiihtokeskus Iso-Syöte Oy:lle luvan johtaa vettä Pärjänjoesta entisten rakenteiden ja laitteiden avulla enintään 72 000 m 3 vuodessa hiihtokeskuksen rinteiden lumettamista varten Pudasjärven kaupungissa. Hankkeesta aiheutuvien mahdollisten kalatalousvahinkojen estämiseksi määrätään luvan saajan esittämä kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Lupamääräysten muuttaminen Ympäristölupavirasto muuttaa vesioikeuden päätöksen nro 47/86/1 lupamääräyksen 2 ja lisää päätökseen uuden lupamääräyksen 8. Muilta osin vesioikeuden päätös jää voimaan. Muutettu lupamääräys 2 ja uusi lupamääräys 8 kuuluvat seuraavasti: 2. Luvan saajalla on oikeus johtaa Pärjänjoesta vettä rinteiden lumettamista varten vuosittain 1.10. 29.2. enintään 72 000 m 3, enintään 28 l/s ja enintään 5 % Pärjänjoen vedenottopaikan ottoajankohdan virtaamasta. Luvan saajan on pidettävä kirjaa johdettavista vesimääristä ja pumppujen käyntiajoista päivittäin. Hoitopäiväkirja on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle sekä annettava niiden nähtäväksi, joiden etua tai oikeutta vedenotto saattaa koskea. Pärjänjoen virtaama tulee mitata vähintään kerran joulukuussa sekä tammi helmikuussa aina ennen paikkauslumetusta. Mittaustulokset tulee toimittaa viipymättä niiden valmistuttua Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mittaustulokset tulee pyydettäessä antaa myös muiden asianosaisten tietoon. = = = = = = = = = = = = = = = = = 8. Luvan saajan on maksettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle kalatalousmaksua 300 euroa vuodessa käytettäväksi Pärjänjoen kalaston hoitamiseen. Kalatalousmaksu on suoritettava ensimmäisen kerran vuodelta 2004 kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta ja sen jälkeen kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Kalatalousmaksun käytöstä on kuultava kalastusoikeuden haltijoita.
14 Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista töistä tai toimenpiteistä aiheutuu sellainen vahinko, jota tätä päätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan haltija on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tai toimenpidettä aiemman ratkaisun estämättä vaatia ympäristölupavirastolle toimitettavalla hakemuksella. Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Hiihtokeskus Iso-Syöte Oy:lle luvan veden johtamiseen tämän lupapäätöksen mukaisesti jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vakuus Ennen lisäveden johtamiseen ryhtymistä luvan saajan on talletettava Oulun lääninhallitukseen 1 500 euron suuruinen vakuus. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisu Selvitysmenettelyssä on saatu asian ratkaisemista varten riittävä selvitys. Ympäristölupaviraston suorittama tarkastus ei ole asian ratkaisemisen kannalta tarpeen. Pääasiaratkaisu Lumetukseen johdettava vesimäärä on selvitysmenettelystä laaditun lausunnon mukaan enimmillään muutama prosentti Pärjänjoen virtaamasta. Vesimäärän johtamisen vaikutus Pärjänjoen vedenkorkeuksiin on enimmillään muutamia millimetrejä. Lisäveden johtamisella ei siten ole merkittävää vaikutusta Pärjänjoen virtaamiin tai vedenkorkeuksiin. Veden johtaminen ei ennalta arvioiden aiheuta kalataloudellista haittaa taikka muutenkaan sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Veden johtaminen on tarpeen hyödyllistä taloudellista toimintaa varten. Pärjänjoella raportoidun harjus- ja taimenkannan heikentymisen on esitetty johtuvan veden johtamisesta rinteiden lumetusta varten. Kalojen poikastuotanto riippuu kuitenkin useasta tekijästä, eikä selvitysmenettelystä tai asiakirjoista saatavasta muustakaan selvityksestä voida päätellä, että hakemuksen mukainen veden johtaminen aiheuttaisi kalataloudellista haittaa. Selvitysmenettelyn kalatalousasiantuntijoiden mukaan vedenotosta voisi aiheutua kalataloudellista vahinkoa lähinnä jos kutu- ja poikasalueita jäisi kuiville, jokeen muodostuisi runsaasti suppoa tai joki jäätyisi pohjaan. Kun johdettavan veden määrää rajoitetaan ja sen osuus virtaamasta varmistetaan annetuista uusista lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla, ei kalataloudellisia haittoja arvioida syntyvän.
15 Lupamääräysten muuttaminen Lupamääräykset on annettu yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi sekä valvonnallisista syistä. Tarkkailulla varmistetaan, että johdettava vesimäärä pysyy luvan mukaisena. Virtaaman mittauksella varmistetaan, ettei johdettavan vesimäärän osuus Pärjänjoen virtaamasta ole haitallisen suuri. Tarkkailu- ja virtaamanmittausvelvollisuus ovat hankkeen haitattomuuden turvaamiseksi voimassa niin kauan kuin vettä johdetaan. Supon- ja jäänmuodostumisen tarkkailua ei pidetä tarpeellisena, kun otetaan huomioon johdettavan vesimäärän vähäinen osuus Pärjänjoen kokonaisvirtaamasta. Tarkkailun avulla ei olisi saatavissa olennaista lisätietoa vedenoton vaikutuksista. Kalatalousmaksu Luvan saaja on esittänyt kalatalousmaksun määräämistä. Maksu on määrätty luvan saajan esityksen ja suostumuksen mukaisesti vesilain 11 luvun 9 :n 1 momentin perusteella. Suostumuksen perusteella maksua voidaan määrätä vain se määrä, johon on suostuttu. Töidenaloittamisluvan perustelut Ympäristölupavirasto on myöntänyt luvan veden johtamiseen vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla. Edellä pääasiaratkaisun perusteluista käy ilmi, ettei hanke sanottavasti vaikuta vesioloihin. Olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evätään tai lupamääräyksiä muutetaan. Koska luvan saajana on muu kuin valtio, kunta tai kuntainliitto, on määrättävä vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai lupamääräysten muuttaminen voivat aiheuttaa. LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 3. Naamangan osakaskunta ja Pärjänjoen virkistyskalastusalue Selvitysmenettelyssä ei ole voitu osoittaa tapahtuneesta vedenotosta, vaikka se on ylittänyt luvan salliman enimmäismäärän, aiheutuneen kalataloudellista vahinkoa. Tämän vuoksi vahingonkorvausvaatimus hylätään. Tarkkailua koskeva vaatimus on otettu huomioon uudesta lupamääräyksestä 2 ilmenevällä tavalla. Kalatalousmaksun osalta viitataan edellä kohdassa "Kalatalousmaksu" lausuttuun. Kalanistutusvelvoitetta koskeva vaatimus hylätään perusteettomana. Jokivesien varastoallasta ei määrätä rakennettavaksi, koska luvassa asetetut määräykset ovat riittävät turvaamaan kalataloudellisen edun. Muutoin viitataan kohtaan "Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle".
16 4. Metsähallitus Selvitysmenettelyssä ei ole voitu osoittaa tapahtuneesta vedenotosta, vaikka se on ylittänyt luvan salliman enimmäismäärän, aiheutuneen kalataloudellista vahinkoa. Tämän vuoksi vahingonkorvausvaatimus hylätään. Myönnetty lupa on pysyvä. Asiassa ei ole perusteita määrätä selvitysvelvoitetta lumetusveden vaihtoehtoisista hankkimismahdollisuuksista. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Töidenaloittamisluvan täytäntöönpanokelpoisuus Töidenaloittamislupaa koskeva päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 3, 6 1 momentti, 14, 22 3 momentti, 26 1 momentti 3) kohta, 2 3 momentti, 31, 9 luku 2 ja 11 luku 9 1 momentti. KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT Lupa-asian käsittelymaksu on 1 134 euroa. Kysymyksessä on pintaveden ottamista koskeva vesilain 9 luvun mukainen asia. Maksutaulukon mukaan pintaveden ottamista yli 500 m 3 /d koskevan vesitalousasian käsittelymaksu on 840 euroa. Hakemuksen mukainen pintaveden otto voi ylittää maksutaulukossa tarkoitetun vesimäärän, joten asiaan sovellettava maksutaulukon mukainen käsittelymaksu on 840 euroa. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää suurempi. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)
17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Matti Hepola Urpo Myllymaa Mauri Kerätär Riitta Riihimäki Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Urpo Myllymaa (tarkastava jäsen) ja Mauri Kerätär. Asian on esitellyt esittelijä Riitta Riihimäki. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. (08) 5348 500. RR/es Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 5.11.2004, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.