Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Esa Iivonen asiantuntijalakimies 050 411 1562 esa.iivonen@mll.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 14.10.2014 5. Toimielimen nimi Nimi - MLL:n johtoryhmä 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa vastauksia. 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 10. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen?
kantaa Avoimet vastaukset: 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. - 5. Lähipalvelut ovat lapsille ja nuorille tärkeitä. Laissa tulee olla kirjaus palvelujen toteuttamisesta ensisijaisesti lähipalveluperiaatteella. Sote-uudistus tulee joka tapauksessa keskittämään palveluja, joten lähipalveluperiaatteen kirjaaminen lakiin on välttämätöntä palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi. 8-9. Väestöryhmittäinen hyvinvoinnin ja terveyden seuranta on tärkeää. Lakiin tulee kirjata, että seurannassa tulee käyttää tietoa monipuolisesti. Lasten osalta tarvitaan lapsilta ja nuorilta suoraan kerättyä tietoa, erilaista tutkimustietoa ja tilasto-, rekisteri- ja indikaattoritietoa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulee olla suunnitelmallista, tavoitteellista, monialaista ja monitoimijaista. Tässä tarvitaan hallinnonalojen ylittämistä ja yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa sekä asukkaiden ja asiakkaiden osallisuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tulee panostaa nykyistä enenemän, jotta sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys voidaan turvata. Tällä hetkellä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ehkäisevään työhön panostetaan liian vähän, jolloin sosiaali- ja terveyden huollonpainopiste on siirtynyt erityispalveluihin. MLL pitää erittäin tärkeänä päätösten vaikutusten arviointia. Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa, joka koskettaa lapsia tai nuoria, on otettava ensisijaiseksi ratkaisuperusteeksi lapsen etu. Tämän velvoitteen toteuttaminen edellyttää päätösten ennakollista lapsivaikutusten arviointia, jotta lasten etu asiassa saadaan selville. Lapsen edun mukainen ratkaisu on sellainen, joka parhaiten toteuttaa lasten oikeuksien. Lapsen edun ensisijaisuudelle perustuva päätöksenteko edellyttää lapsivaikutusten arvioinnin järjestämistä valtion ja kuntien hallinnossa, jotta ratkaisutilanteessa on käytettävissä tiedot eri vaihtoehtojen vaikutuksista lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin. Vaikutusten arviointia koskevassa säännöksessä on erikseen mainittava velvoite arvioida lapsia koskevien päätösten lapsivaikutukset, jotta lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukainen velvoite ottaa lapsen etu ensisijaisesti huomioon voidaan asianmukaisella tavalla toteuttaa. MLL pitää tärkeänä, että lakiin sisällytetään velvoite tehdä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä järjestöjen kanssa.
12. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: 13. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)?
kantaa Avoimet vastaukset:
15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: vastauksia. 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? kantaa Avoimet vastaukset: 17. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? kantaa Avoimet vastaukset:
18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. vastauksia. 19. Muita huomioita luvusta 2. - Sote-uudistuksella on mahdollista parantaa yhdenvertaisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon saatavuudessa. Tällä hetkellä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on suuria kuntakohtaisia ja alueellisia eroja. Lapsen oikeuksien komitea on esittänyt huolensa Suomen suurista alueellista ja paikallisista eroista lasten palvelujen resursoinnissa. Komitea on suositellut, että Suomi ryhtyy tehokkaisiin toimenpiteisiin, joiden avulla kaikille lapsille taataan tasa-arvoinen pääsy palveluihin ja palvelujen saatavuus heidän asuinkunnastaan riippumatta. 12. Järjestämispäätöksessä tulee huomioida yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. Järjestämispäätöstä koskevassa pykälässä (luonnoksen 12 :n 2 momentin 4 kappaleessa) tulee nimenomaisesti mainita yhteistyö järjestöjen kanssa. Sote-alueella tulee olla käytettävissä kartoitus alueellaan toimivien sote-järjestöjen tarjoamista palveluista. Esimerkiksi järjestöjen ja kunnallisten toimijoiden kumppanuuteen perustuva perhekeskustoiminta vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta ja edistää perheiden arjen hallintaa ja jaksamista. 20. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: 21. 15 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen?
kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 22. Muita huomioita luvusta 3. - Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä ja tuottamisessa on huomioitava yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa tulee varmistaa. MLL pitää tärkeänä vakiintuneen kunta-yhdistysyhteistyön turvaamista ja vahvistamista sote-uudistuksessa. Aikuisväestöstä kolmasosa osallistuu sote-järjestöjen toimintaan. Sote-järjestämislain tulee edistää kuntalaisten ja kunnassa toimivien yhteisöjen ja yhdistysten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sote-palvelujen kehittämiseen ja niiden järjestämiseen. Kuntien mahdollisuus avustaa paikallisten järjestöjen hyvinvointityötä tulee säilyttää. Kunnat ovat avustaneet myös järjestöjen valtakunnallista hyvinvointityötä (esimerkiksi MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja netti). Luontevaa olisi, että jatkossa Sote-alueet tukisivat valtakunnallista hyvinvointityötä. Laissa on huomioitava yhteistyö järjestöjen kanssa sote-rakenteiden kaikilla tasoilla, valtakunnallisessa kehittämistyössä, alueellisissa johtoryhmissä sekä peruskunnissa paikallistasolla. 23. 19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? kantaa Avoimet vastaukset:
24. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 25. Muita huomioita luvusta 4. vastauksia. 26. 28 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? kantaa Avoimet vastaukset:
27. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? kantaa Avoimet vastaukset: 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? kantaa Avoimet vastaukset:
29. Muita huomioita luvusta 5. - 25-28. Sosiaali- ja terveydenhuollon saatavuuden yhdenvertaisuuden parantaminen edellyttää valtakunnallisen ohjauksen vahvistamista. Tässä tärkeässä asemassa on lakiehdotuksen 28 :ään kirjattu valtion ja sote-alueen välinen neuvottelumenettely. Lainsäädännön täytäntöönpanon varmistaminen edellyttää riittäviä voimavaroja ohjaukseen, suunnitteluun, kehittämistoimintaan ja valvontaan. MLL esittää huolensa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen liittyvien henkilöstövoimavarojen riittävyydestä sosiaali- ja terveysministeriössä (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa (Valvira) ja aluehallintovirastoissa. Henkilöstövoimavarojen riittävyys on keskeinen tekijä siinä, miten valtakunnallinen kehittämistyö, ohjaus ja valvonta toimivat. 30. Lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artiklan ja perustuslain 6 :n 3 momentin mukaan lasten tulee saada ilmaista näkemyksensä kaikissa heitä koskevissa asioissa ja heidän näkemyksensä tulee ottaa huomioon heidän ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Jotta lasten oikeus osallistua ja vaikuttaa toteutuvat, lasten osallistuminen on toteuttava lapsiystävällisellä, lasten iän ja kehitystason huomioivalla, tavalla. Tämä tulee kirjata asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuutta koskevaan pykälään. MLL pitää tärkeänä asiakkaiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen kaikilla tasoilla. MLL korostaa asiakkaiden toimijuuden tukemista palveluissa. Asiakkaiden omaehtoista aktiivisuutta avointen palvelujen, kuten perhekeskustoiminnan järjestämisessä tulee edistää ja tukea. 32. MLL pitää tärkeänä, että sekä sosiaali- että terveydenhuollon kehittämistoiminta varmistetaan tasapuolisesti. 30. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? kantaa Avoimet vastaukset:
31. 34 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? kantaa Avoimet vastaukset: 32. 36 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: 33. 37 39 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia?
kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 34. 40 46 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa Avoimet vastaukset: 35. Muita huomioita luvusta 6. - Luvun tutkimustoimintaa koskevat säännökset koskevat vain terveydenhuoltoa. MLL pitää erittäin tärkeänä, että sote-uudistuksessa sosiaalihuoltoa kohdellaan tasa-arvoisesti terveydenhuollon kanssa. MLL pitää tarpeellisena sosiaalihuollon tutkimistoimintaa koskevien säännösten lisäämistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin. Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan rahoituksesta on vuoden 2015 valtion budjettiesityksessä leikattu kolmasosa. Rahoituksen taso on laskettu 3 miljoonasta eurosta 2 miljoonaan euroon. Leikkausta tehdään tilanteessa, jossa osaamiskeskukset ovat juuri toteuttaneet edellisen vuoden noin 15 % rahoitusleikkauksen ja sopeuttaneet lakisääteistä toimintaansa.
36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. vastauksia. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. vastauksia. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) vastauksia. 39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? vastauksia. 40. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 41. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti?
kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 42. 11 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 43. 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa
44. Muita huomioita voimaanpanolaista. vastauksia. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? - Sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeässä roolissa perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisessa. Perustuslain 22 :n mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perus- ja ihmisoikeusnäkökulma tulee ottaa huomioon lain toimeenpanossa ja toimeenpanon seurannassa ja arvioinnissa. Uusi lainsäädäntö yksin takaa lain tavoitteiden toteutumista. Sote-uudistuksessa on kysymys todella laajasta ja merkittävästä uudistuksesta. Tämä edellyttää myös lain täytäntöönpanolta erityisen paljon. Lain valmistelun haasteena on ollut uudistuksen laajuuteen nähden erittäin kireä aikataulu. Valmisteluvaiheessa tulisi olla mahdollisuudet yksityiskohtaisesti arvioida lain toimeenpanoon liittyviä haasteita. Lain toimeenpanon seuranta ja arviointi ovatkin sote-uudistuksessa korostetun tärkeässä roolissa.
47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. - 1)Kaikessa lapsia koskevassa lainsäädännössä ja päätöksenteossa tulee huomioida lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen oikeuksien sopimuksen neljä läpileikkaava periaatetta tulee ottaa huomioon kaikissa lapsia koskevissa asioissa. Periaatteet ovat syrjimättömyys (sopimuksen 2 artikla), lapsen edun ensisijaisuus (3 artikla), lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla) ja lapsen näkemysten kunnioittaminen (12 artikla). Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä, tuottamisessa, rahoituksessa, kehittämisessä, ohjauksessa ja valvonnassa nämä periaatteet on otettava huomioon lapsia koskevissa asioissa. Läpileikkaavien periaatteiden ohella tulee huomioida kaikki lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on lasten ja nuorten kannalta tärkeä laki. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsia koskevissa ratkaisuissa, kuten uudessa lainsäädännössä, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Jotta lapsen etu voidaan ottaa huomioon, tulee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain lapsivaikutukset arvioida ennakolta eli ennen kuin eduskunta päättää lain hyväksymisestä. Vaikutusten arviointi kuntien asukkaisiin sekä asiakkaisiin ja potilaisiin puuttuu esitysluonnoksesta. 2)Järjestämisvastuussa olevien sosiaali- ja terveysalueiden sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa tulee varmistaa. Kansalaisjärjestöjen osaaminen tulee hyödyntää sote-uudistuksessa. Sote-järjestämislain tulee edistää kuntalaisten ja kunnassa toimivien yhteisöjen ja yhdistysten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sote-palvelujen kehittämiseen ja niiden järjestämiseen. Kuntien mahdollisuus avustaa paikallisten järjestöjen hyvinvointityötä tulee säilyttää. Kunnat ovat avustaneet myös järjestöjen valtakunnallista hyvinvointityötä (esimerkiksi MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja netti). Luontevaa olisi, että jatkossa Sote-alueet tukisivat valtakunnallista hyvinvointityötä. Laissa on huomioitava yhteistyö järjestöjen kanssa sote-rakenteiden kaikilla tasoilla, valtakunnallisessa kehittämistyössä, alueellisissa johtoryhmissä sekä peruskunnissa paikallistasolla 3)Sosiaalihuolto ei saa jäädä sote-uudistuksessa terveydenhuollon jalkoihin. Sekä sosiaalihuoltoa että terveydenhuoltoa tulee kehittää tasapuolisesti. Nyt esimerkiksi sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoimintaa ei huomioida lakiluonnoksessa.