1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE Tässä kirjeessä: Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusmuutokset Asfalttialan työehtosopimusmuutokset Koko rakennusalaa koskevat yhteiset tekstimuutokset Paperiset jäsenkirjeet jäävät historiaan Liitteenä TES- ja ilmoitusvelvollisuuskoulutustilaisuudet MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUSMUUTOKSET 1. SOPIMUSKAUSI JA PALKANKOROTUKSET Yleiskorotus 1.5.2014 Työehtosopimus on voimassa 20.3.2014-29.2.2016. Sopimuskautta jatketaan sen jälkeen yhdellä vuodella, mikäli kolmannen vuoden palkankorotuksesta päästään yksimielisyyteen 30.11.2015 mennessä. Palkkoja korotetaan 1.5.2014 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 12 senttiä tunnille. Taulukkopalkkoja korotetaan 12 senttiä tunnille. Keskeneräisiä urakoita korotetaan 0,7 % urakan jäljellä oleville tunneille. Perustuntipalkat 1.5.2014 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta Palkkaryhmä Perustuntipalkka /h I 10,63 II 11,54 III 12,43 IV 13,44 V 14,51 VI 15,75 Rahamääräiset lisät nousevat 1.5.2014 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 1,1 %. Poikkeavien työaikojen korvaaminen iltavuoro- ja iltatyölisä yövuoro- ja yötyölisä 1,21 /h 2,28 /h Työkohtaiset lisät ajoneuvonosturin-, nostokoriauton ja kurottajankuljettajille sekä tunneli- ja kalliosuojatöissä Ajoneuvonosturinkuljettajan työkohtainen lisä Nostokyky Työkohtaisen lisän suuruus /h 30 tn tai alle 1,24 yli 30 tn, mutta alle 70 tn 1,57 yli 70 tn, mutta alle 140 tn 1,73 yli 140 tn, mutta alle 200 tn 1,95 200 tn ja yli 2,26
2 Nostokoriautonkuljettajan ja kurottajankuljettajan työkohtainen lisä Nostokorkeus Työkohtaisen lisän suuruus /h 20 m tai alle 1,24 yli 20 m, mutta alle 60 m 1,57 60 m tai yli 1,73 Tunneli- ja kalliosuojatöiden lisä 1,14 /h Työehtosopimus hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksistä (Korotukset astuvat voimaan 1.10.2014) Lauantailisä Varallaolokorvaus 3,40 /h 22,75 /varallaolovuorokausi Yleiskorotus 1.6.2015 Työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia korotetaan 1.5.2014 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta koko sopimuskaudelle 5 %. Työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia ei koroteta vuoden 2015 palkankorotuksen yhteydessä. Luottamusmies 8-50 työntekijää 32,05 /2 viikon tilijakso 51-100 työntekijää 40,06 /2 viikon tilijakso yli 100 työntekijää 60,06 /2 viikon tilijakso Työpaikkakohtainen luottamusmies 25 työntekijää tai enemmän 32,05 /2 viikon tilijakso Työsuojeluvaltuutettu 8-50 työntekijää 32,05 /2 viikon tilijakso 51-100 työntekijää 40,06 /2 viikon tilijakso yli 100 työntekijää 60,06 /2 viikon tilijakso Palkkoja korotetaan 1.6.2015 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 %. Taulukkopalkkoja korotetaan enintään 0,4 % ja keskeneräisiä urakoita korotetaan 0,4 %. Perustuntipalkat 1.6.2015 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta Palkkaryhmä Perustuntipalkka /h I 10,67 II 11,59 III 12,48 IV 13,49 V 14,57 VI 15,81 Rahamääräisiä lisiä ei koroteta 1.6.2015, eikä myöskään työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia.
3 2. TEKSTIMUUTOKSET 9 Paikallinen sopiminen työajoista (keskimääräinen työaika) 9 1. kohtaa muutetaan siten, että kun sovitaan paikallisesti keskimääräisestä työajasta, jossa säännöllinen työaika on 12 tuntia päivässä, tulee samalla sopia rahamääräisestä lisästä, joka maksetaan lauantaina tehdystä työstä. Mikäli 12 tunnin työvuoroja teetetään lauantaina, paikallisessa sopimuksessa tulee ottaa kantaa, miten lauantaina tehty työ korvataan. Sopimukseen tule kirjata rahamääräinen lisä lauantaina tehdylle työlle. Lisän suuruus on paikallisesti sovittavissa. 11 Yli- ja sunnuntaityö Lisätään 11 :n 2. kohtaan seuraava määräys: Työvuoron jatkuessa keskeytyksettä yli työvuorokauden vaihteen tilanteessa, jossa työntekijän säännöllinen vuorokautinen työaika on ylittynyt päättyneen työvuorokauden puolella eikä työntekijä ole saanut hyväkseen työaikalain 29 :n mukaista vuorokausilepoa, katsotaan kaikkien työtuntien kuuluvan siihen työvuorokauteen, jolloin työskentely alkoi. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä tekee esimerkiksi normaalin päivävuoronsa 7-16 lisäksi ylityötä siten, että työskentely jatkuu yhdenjaksoisesti seuraavaan aamuun klo seitsemään ja sen yli. Tällöin vaikka työvuorokausi vaihtuu klo 7, yhdenjaksoiset tunnit pitää edelleen maksaa korotettuna, mikäli työntekijä ei ole edellisen työvuorokauden aikana saanut hyväkseen vuorokausilepoa. Vuorokausilevon on oltava vähintään 11 tunnin sekä jaksotyössä vähintään yhdeksän tunnin pituinen. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, työnantaja ja työntekijöiden edustaja voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä työntekijän suostumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia. Työaikalaissa määritellyissä poikkeustilanteissa vuorokausilepo voi olla myös viisi tuntia. Pitkien työvuorojen osalta on syytä kiinnittää huomiota vuorokausilevon toteutumiseen. Työnantaja on vastuussa työturvallisuudesta ja riittävien lepoaikojen järjestämisestä. Työnantaja, joka rikkoo työaikalain säännöksiä, voidaan tuomita työaikarikkomuksesta sakkoon. 15 Työkohtainen lisä Työkohtaisen lisän osalta pöytäkirjamerkinnällä tarkennetaan tehtävän työn vaativuustekijöiden huomioimista. Yrityksissä tulee kiinnittää huomiota työkohtaiseen lisään suhteessa tehtävään työhön.
4 19 Palkanmaksu Poistetaan 19 :stä käteismaksua koskevat määräykset. Palkka tulee maksaa työntekijän tilille. 21 Sairaus, tapaturma ja terveystarkastus 21 :ään lisätään määräys paikallisesti sovittavista menettelytavoista tilanteessa, jossa yrityksen työterveyshuolto ei ole käytettävissä sellaisina aikoina, joina yrityksessä työskennellään säännöllisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa yrityksessä teetetään vuorotyötä viikonloppuisin, mutta yrityksen käyttämä työterveyshuolto ei ole viikonloppuisin auki. INFRA ja Rakennusliitto toteavat yhteisenä tulkintanaan, että mikäli lääkärintodistusta edellytetään tilanteessa, jossa työterveyshuolto ei ole käytettävissä aikoina, joina yrityksessä työskennellään säännöllisesti, yrityksessä joko sovitaan mahdollisuudesta hyväksyä taannehtiva lääkärintodistus tai ohjeistetaan etukäteen, miten lääkärintodistus on mahdollista hankkia työterveyshuollon ollessa suljettuna. Tällöin työnantajan tulee korvata lääkärinpalkkio. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi terveyskeskuksen käyntimaksua tai päivystysmaksua tai lääkäriaseman lääkärinpalkkiota mahdollisen toimistokuluineen. Työntekijän tulee noudattaa annettua ohjeistusta. Yrityksessä voidaan myös tällaisessa tilanteessa paikallisesti sopia menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Lisäksi lakisääteisen terveystarkastuksen osalta muutetaan korvausmäärää siten, että mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista 15,00 euroa. (Aiemmin korvaus oli 10,95 euroa). 23 Matkatyö ja kustannusten korvaukset Lisätään 23 :n D. (Yhteisiä määräyksiä) kohtaan: Työnantajan määräämä kuljetus Mikäli työntekijä kuljettaa muita työntekijöitä työnantajan omistuksessa tai hallinnassa olevalla ajoneuvolla työntekemispaikkaan tai sieltä pois, maksetaan korvauksena kuljettamiseen käytetyltä ajalta työntekijän perustuntipalkka. Maksettava korvaus ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa eikä kuljettamiseen käytettyä aikaa lueta kuljettajan työaikaan. INFRA ja Rakennusliitto ovat yhtä mieltä siitä, että korvauksen maksaminen edellyttää joko työnantajan nimenomaista määräystä tai olosuhteiden on muutoin oltava sellaiset, että kyseessä on työnantajan määräykseen rinnastuva velvollisuus kuljettaa ajoneuvoa. Korvausta ei makseta esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantaja on antanut auton työntekijöiden käyttöön ja työntekijät sopivat keskenään yhteiskuljetuksesta tai jossa työnantaja on järjestänyt vapaaehtoisen yhteiskuljetuksen.
5 Käytännössä korvaus tulee kyseeseen tilanteessa, jossa työnantaja joko määrää tai muutoin on selkeästi pääteltävissä, että työntekijän tehtäviin kuuluu hakea tai viedä muita työntekijöitä työnantajan omistamalla tai hallinnoimalla ajoneuvolla työmaalle tai sieltä pois. Erilaiset vapaaehtoiset järjestelyt tai työnantajan tarjoama mahdollisuus yhteiskuljetukseen eivät aiheuta työnantajalle korvausvelvollisuutta. Pöytäkirja (eräistä työkohtaisista lisistä) Ajoneuvonosturinkuljettajalle maksetaan työkohtaista lisää koneen teholliselta työajalta. INFRA ja Rakennusliitto sopivat seuraavasta tarkentavasta tulkinnasta: Koneelle työnantajan määräyksestä tehtävät korjaus- ja huoltotoimenpiteet ovat tehollista työaikaa, jolta maksetaan minimityökohtainen lisä (30 tn tai alle). Tällä tarkoitetaan esimerkiksi määräaikaistarkastuksia tai koneen rikkoutumisesta johtuvia korjaustoimenpiteitä, jotka työntekijä voi suorittaa itse. Lisän maksaminen edellyttää, että työntekijä kykenee korjaustyöhön itsenäisesti ja ammattitaitoisesti. Korjaus- ja huoltotyöllä ei tarkoiteta esimerkiksi päivittäisiä tarkastuksia tai muita työkoneen normaaliin käyttöön kuuluvia puhdistus- tai huoltotoimenpiteitä. Työehtosopimus hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksistä 2. Työvuoroluettelo Työvuoroluetteloa koskevaa määräystä muutetaan seuraavasti: Työvuoroluettelo, josta ilmenee ainakin päivittäisen työajan alkamisaika, vapaapäivät sekä varallaolo laaditaan vähintään kahdeksi (2) ja enintään neljäksi (4) viikoksi kerrallaan. Tasoitusvapaat luetaan työajaksi vuosilomia ja ylitöitä laskettaessa. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Sään muutoksista johtuva liikenneturvallisuuden vaarantuminen katsotaan töiden järjestelyyn liittyväksi painavaksi syyksi. Työvuoroluetteloa ei kuitenkaan voi muuttaa työntekijän työvuoron alettua. 4. Varallaolo Varallaoloa koskevaa määräystä muutetaan seuraavasti: Mikäli työntekijä, joka ei ole varalla, työstä asuntoon saavuttuaan kutsutaan hälytysluontoiseen työhön varsinaisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan hänelle varsinaisen työvuoronsa lisäksi ns. hälytysrahana kahden (2) tunnin korvauspalkka. Korvauspalkat maksetaan
6 I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän III suuruisena. Hälytysraha ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa. Työehtosopimus työajasta jatkuvassa kaksivuoro- ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 4 Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo sekä niiden muuttaminen Työvuoroluetteloa koskevaa määräystä muutetaan seuraavasti: Työajan tasoittumisjärjestelmän ja työvuoroluettelon laatiminen määräytyy työehtosopimuksen 10 :n mukaisesti. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. INFRA ja Rakennusliitto ovat yhtä mieltä siitä, että töiden järjestelyihin liittyvällä painavalla syyllä tarkoitetaan ennalta arvaamattomia seikkoja, joita työnantaja ei ole voinut ottaa huomioon työvuoroluetteloa laadittaessa. Arkipyhäkorvaus jatkuvassa kaksi- ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä Lisäksi sovittiin jatkuvassa kaksivuoro- ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä korvattavaksi työntekijälle arkipyhäkorvaus palkan lisäksi, mikäli työntekijä on työssä eräinä arkipyhänä. Työntekijälle maksetaan työvuoroluetteloon sisältyviltä juhannusaatolta, itsenäisyyspäivältä, jouluaatolta ja ensimmäiseltä joulupäivältä palkan lisäksi arkipyhäkorvaus. Arkipyhäkorvausta ei makseta lauantaille tai sunnuntaille sattuvalta arkipyhältä. Tämän arkipyhää koskevan määräyksen voimaantulolle on sovittu siirtymäaika. Arkipyhiä koskeva määräys tulee voimaan siten, että vuodesta 2014 alkaen arkipyhäkorvaus maksetaan jouluaatolta, vuodesta 2015 alkaen itsenäisyyspäivältä ja vuodesta 2016 alkaen juhannusaatolta sekä ensimmäiseltä joulupäivältä. 5 Ruokailu ja lepoaika kaksi- ja kolmivuorotyössä sekä työajan alkaminen ja päättyminen Jatkuvan kaksi- ja keskeytymättömän kolmivuorotyön osalta ruokailu- ja taukomääräyksiä muutetaan seuraavasti: Jatkuvassa kaksivuorotyössä työntekijälle on annettava joko tilaisuus ateriointiin tähän tarkoitukseen varatussa paikassa tai ateri-
7 ointiin työn lomassa. Jatkuvassa kaksivuorotyössä voidaan antaa myös 30 minuutin lepoaika, joka ei ole työaikaa. Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa tähän tarkoitukseen varatussa paikassa. Työntekijä voi työpaikalla nauttia työn tekemisen kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita. Työaika lasketaan siitä, kun kone käynnistetään tai työ aloitetaan, siihen, kun kone pysäytetään tai työ lopetetaan. Lepoaika lasketaan vastaavasti siitä, kun kone pysäytetään tai työ keskeytetään, siihen, kun työntekijä on koneellaan tai työpaikallaan valmiina uudelleen aloittamaan työnsä. Työn keskeytymisen välttämiseksi voidaan lepoajat vuorottaa. Jatkuvan kaksi- ja keskeytymättömän kolmivuorotyön osalta ei sovelleta maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 8 :n (uuden 7 :n) määräyksiä tauoista. Näillä määräyksillä ei ole tarkoitus muuttaa vallitsevia ruokailukäytäntöjä, mutta jatkuvassa kaksi- ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työntekijöille ei tarvitse enää antaa palkallisia kahvitaukoja. 3. MAA- JA VESIRAKENNUSALAN MUUT MUUTOKSET: Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähintään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan 1.9.2014 alkaen erillistä prosenttimääräistä palkanosaa. Maa- ja vesirakennusalalla korvaus on 4,7 % työntekijän työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavasti erääntyneestä palkasta ilman yli- ja hätätyöstä maksettavaa palkkaa. Erillistä palkanosaa ei makseta esim. vuorotöissä, joissa työajan lyhennys on huomioitu muulla tavalla. Mikäli alle 40 ja vähintään 24 tunnin säännöllistä työaikaa noudattava työntekijä tämän määräyksen voimassa ollessa siirtyy noudattamaan 40 tunnin säännöllistä työaikaa ja siirtyy samalla työajan lyhennysjärjestelmän piiriin ja saamaan työajan lyhennyskorvausta, erillisen tässä tarkoitettu palkanosan maksaminen päättyy. Tämä säännös on tarkoitettu estämään työajan lyhentämisen sillä tarkoituksella, että työntekijä jää ilman työajan lyhennyskorvausta ja työajan lyhennyspäiviä. Kokoaikatyöstä osa-aikaiseksi siirtyneellä työntekijällä, jolle on osa-aikaistamisen yhteydessä korvattu työajan lyhennys uutta työaikaa vastaavasti, ei ole oikeutta uuteen prosenttiperusteiseen korvaukseen.
8 Lisäksi sovittiin toteutettavaksi eräitä teknisiä muutoksia: Muutetaan Pöytäkirja muotoon Pöytäkirja eräistä työkohtaisista lisistä Poistetaan Pöytäkirjasta teksti: Kyseessä on siirtymäkauden säännös, jota tarkastetaan sopimuskauden päättyessä. Luottamusmiessopimuksen 8 : Korjataan toistuva haitta tuntuva haitta Korjataan pykälänumeroinnit, uudet pykälät: II TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN SEKÄ JA LO- MAUTTAMINEN 6 Irtisanominen ja lomauttaminen sekä yhteistoimintamenettely III TYÖAIKA, TAUOT JA VAPAA-AIKA 7 Työaikamääräykset 8 Paikallinen sopiminen työajoista (keskimääräinen työaika) 9 Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo 10 Yli- ja sunnuntaityö 11 Arkipyhäkorvaus INFRA RY:N JA RAKENNUSLIITTO RY:N VÄLILLÄ SOVITUT TYÖRYHMÄT Työehtosopimuksen kokonaisuudistus INFRA ja Rakennusliitto perustavat työryhmän, joka sopimuskauden aikana käy läpi työehtosopimuksen ja liitesopimusten rakenteen ja sisällön. Työryhmän tarkoituksena on uudistaa ja selkeyttää työehtosopimuksen kirjauksia. Voimassaolevia tulkintoja ei muuteta. Mahdolliset uudistukset otetaan työehtosopimukseen seuraavien työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä. Palkkausjärjestelmän kehittäminen INFRA ja Rakennusliitto perustavat työryhmän, joka sopimuskauden aikana käy läpi palkkausjärjestelmään ja sen käyttöön liittyviä ongelmatilanteita. Työryhmä selvittää palkkausjärjestelmän joustavuuteen ja eri palkkausmuotoihin liittyviä kysymyksiä sekä selvittää mahdollisuuksia lisätä urakkatyön käyttöä. Lisäksi työryhmä selvittää työkohtaisen lisän käyttöä sekä maanalaisen kaivoslisän tarpeellisuutta työehtosopimuksessa. Mahdolliset uudistukset otetaan työehtosopimukseen seuraavien työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä.
9 ASFALTTIALAN TYÖEHTOSOPIMUSMUUTOKSET 1. SOPIMUSKAUSI JA PALKANKOROTUKSET Sopimuskausi on kaksi vuotta 21.3.2014 29.2.2016. Osapuolten yhteinen tarkoitus on, että sopimuskautta jatketaan sen jälkeen yhdellä vuodella, mikäli kolmannen vuoden palkankorotuksesta päästään yksimielisyyteen 30.11.2015 mennessä. Ensimmäisen vuoden yleiskorotus on 12 senttiä tunnille ja seuraavan vuoden yleiskorotus on 0,4 prosenttia. 1.5.2014 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien Yleiskorotus on 12 senttiä tunnille. Taulukkopalkkoja korotetaan 12 senttiä tunnille. Urakkahinnoitteluja korotetaan 0,7 prosentilla Keskeneräisten urakoiden jäljellä olevaa osaa korotetaan enintään 12 sentillä urakan jäljelle oleville tunneille. Rahamääräisiä lisiä korotetaan 1,1 prosenttia. Työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia korotetaan koko sopimuskaudelle 5 prosentilla. Työntekijöiden erilliskorvauksia ei koroteta vuoden 2016 palkankorotuksen yhteydessä. Palkankorotus ei voi olla suurempi kuin 12 senttiä. 1.6.2015 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien Yleiskorotus 0,4 %. Taulukkopalkkoja korotetaan enintään 0,4 prosentilla. Urakkahinnoitteluja korotetaan 0,4 prosentilla. Keskeneräisten urakoiden jäljellä olevaa osaa korotetaan 0,4 prosentilla. Rahamääräisiä lisiä ei koroteta. Työntekijöiden edustajien erilliskorvausta ei koroteta. 2. TEKSTIMUUTOKSET 1 Soveltamisala Muutetaan seuraavasti: Tämä työehtosopimus koskee asfaltti- ja tiemerkintäalantöitä ja sitä sovelletaan :n jäsenten ja sen työntekijöiden työsuhteisiin lukuun ottamatta jäsenten teettämiä maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia töitä. 6 Erilliset lisät Muutetaan seuraavasti: 2. Työstä, jota tehdään klo 21.00 05.00 välisenä aikana, maksetaan 4,50 euron suuruinen lisä tunnille 1.5.2014 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta. Lisän suuruus on 4,75 euroa tunnille 1.6.2015 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta.
10 11 Arkipyhäkorvaus Muutetaan seuraavasti: 7. Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka lain (laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä 26.11.1937/ 388) mukaisesti. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle siltä päivältä palkkaa sairausajan palkkamääräysten mukaisesti. 17 Päiväraha ja matkakustannusten korvaaminen Muutetaan seuraavasti: 1. Jos työntekijä työnantajan pyynnöstä matkustaa työhön kotipaikkakuntansa ulkopuolelle, josta hän ei voi saapua yöksi kotiinsa, työnantaja järjestää työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olosuhteet huomioonottaen kohtuullisen majoituksen. 2. Työntekijälle maksetaan jokaiselta edellisessä kohdassa tarkoitetulta vuorokaudelta päivärahaa 39 euroa 1.1.2014 lähtien. Mikäli on sovittu, ettei työnantaja järjestä työntekijälle majoitusta, työntekijälle maksetaan edellä mainitun päivärahan lisäksi yöpymisrahaa 12 euroa. Poistetaan seuraava kappale: 3. Työntekijälle maksetaan majoituskorvausta maksetun laskun mukaan enintään 48 euroa 1.1.2012 lähtien. Jos työntekijä ei esitä edellisessä kappaleessa sanottua laskua, maksetaan hänelle päivärahan lisäksi yöpymisrahaa kulloinkin korkein verohallituksen verottomaksi hyväksymä määrä (1.1.2012 lähtien 12 euroa). Jos työnantaja kustantaa työntekijälle asunnon, joka vastaa valtion siirtyviä työmaita koskevien majoitusmääräysten tasoa, ei majoituskorvausta eikä yöpymisrahaa makseta. Seuraavien määräysten euromäärät sovittiin pysyvän ennallaan: 17 Päiväraha ja matkakustannusten korvaaminen 6. Matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan työntekijälle 11,12 /h. 18 Päivittäiset matkakustannukset 1. Työnantaja maksaa työntekijänsä matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksen matkatunneilta 4 km:n etäisyyden ulkopuolella käytetystä ajasta 11,12 /h. 21 Lääkärintarkastusten korvaaminen Muutetaan seuraavasti: 1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset. Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista 15,00 euroa.
11 Työajan lyhennys tienpäällystysalalla Lisätään seuraavat määräykset: 5. Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähintään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan 1.9.2014 alkaen erillistä prosenttimääräistä palkanosaa. Asfalttialalla erillinen prosenttimääräinen palkanosa on 5,0 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyökorotus mukaan lukien. Erillisestä palkanosasta maksetaan työehtosopimuksen 23 :n mukainen lomapalkka ja -korvaus. Erillistä palkanosaa ei makseta esim. vuorotöissä, joissa työajan lyhennys on huomioitu muulla tavalla. Mikäli alle 40 ja vähintään 24 tunnin säännöllistä työaikaa noudattava työntekijä tämän määräyksen voimassa ollessa siirtyy noudattamaan 40 tunnin säännöllistä työaikaa ja siirtyy samalla työajan lyhennysjärjestelmän piiriin ja saamaan työajan lyhennyskorvausta, erillisen tässä tarkoitettu palkanosan maksaminen päättyy. Tämä säännös on tarkoitettu estämään työajan lyhentämisen sillä tarkoituksella, että työntekijä jää ilman työajan lyhennyskorvausta ja työajan lyhennyspäiviä. Kokoaikatyöstä osa-aikaiseksi siirtyneellä työntekijällä, jolle on osa-aikaistamisen yhteydessä korvattu työajan lyhennys uutta työaikaa vastaavasti, ei ole oikeutta uuteen prosenttiperusteiseen korvaukseen. Sopimus irtisanomisesta ja lomauttamisesta asfalttialalla Poistetaan seuraava määräys: 7. Tiemerkitsijät 3 5. Mikäli työsopimus on jo lomautuksen antamisen yhteydessä ehdollisesti irtisanottu, lomautus ja työsuhde päättyvät irtisanomisilmoituksen mukaisesti, jos työnantaja ei 90 päivänä kuluessa lomautuksen alkamisesta ole voinut järjestää työntekijälle tämän ammattitaitoa vastaavaa työtä tämän sopimuksen 5 :n mukaisesti. Työsuhteen päättymisestä tulee lähettää työntekijälle ilmoitus 90 päivän määräajan kuluttua. Työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus vahinkonsa korvauksena irtisanomisajan palkkaan siltä osin kuin hänen irtisanomisaikansa ylittää ilmoitusajan, jolla ehdollisesta irtisanomisesta ilmoitettiin. Osapuolet sopivat työehtosopimusneuvotteluissa, että tiemerkintäalan työntekijöiden työehdot määräytyvät asfalttialan työehtosopimuksen mukaan. Tiemerkitsijöitä koskeva palkkausjärjestelmä on voimassa kokeiluluonteisena tiemerkintäkauden 2014. Tämän jälkeen osapuolet voivat irtisanoa kokeiluluonteisen sopimuksen yhden kuukauden irtisanomisajalla. Mikäli osapuolet eivät irtisanoa sopimusta, tulee se osaksi asfalttialan työehtosopimusta 1.5.2015 alkaen. Tiemerkitsijöiden palkkausta koskeva sopimus on tämän jälkeen irtisanottavissa kuten asfalttialan työehtosopimus.
12 KOKO RAKENNUSALAA KOSKEVAT TEKSTIMUUTOKSET Ison neuvottelupöydän neuvottelutuloksen mukaisesti sovitaan sekä maa- ja vesirakennusalan että asfalttialan työehtosopimukseen seuraavat muutokset: Kulunseuranta ja -valvonta Osapuolet ovat sopineet, että kulunseurannasta ja valvonnasta kirjataan alla oleva yhteinen kannanotto työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjaan. Samalla osapuolet ovat sopineet, että kannanottoa koskevista rikkomuksista osapuolilla ei ole mahdollisuutta vaatia hyvityssakkoseuraamusta. Kannanotolla ei puututa muihin työnantajien ja työntekijöiden oikeuksiin eikä velvollisuuksiin. Kulunseurantatietojen käyttö rakennusalalla Verotusmenettelylaki ja Työturvallisuuslaki muuttuvat 1.7.2014. Muutokset koskevat erityisesti rakennusalaa. Päätoteuttaja on lakimuutoksen myötä velvollinen pitämään yhteisellä rakennustyömaalla (työmaa) työskentelevistä henkilöistä kirjallista luetteloa ja ilmoittamaan kuukausittain työntekijöiden tiedot Verohallinnolle. Jokaisen työmaan työnantajan on puolestaan ilmoitettava päätoteuttajalle omien työntekijöidensä tiedot. Lakimuutosten johdosta työmailla tullaan ottamaan yhä laajemmin käyttöön sähköisiä kulunvalvonta- ja -seurantavälineitä, joiden avulla sekä luetteloiden pitäminen että ilmoitusten teko helpottuu. Otettaessa työmaalla käyttöön sähköinen kulunvalvonta- ja seurantajärjestelmä, Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusliitto ry toteavat seuraavaa: Työnantajalla ja päätoteuttajalla on lakiin perustuva velvollisuus kerätä, pitää hallussaan ja ilmoittaa Verohallinnolle sen edellyttämät tiedot. Verohallinto suosittelee ilmoittamaan myös työntekijöiden tuntitiedot. Työnantaja tai päätoteuttaja ei tarvitse tietojen keräämistä tai luovuttamista varten työntekijältä tai tämän työnantajalta erillistä lupaa. Päätoteuttajan tulee huolehtia siitä, että kerättyjä tietoja käsittelevät vain sellaiset henkilöt, joiden työtehtäviksi se on annettu. Päätoteuttaja voi luovuttaa sähköisen kulunvalvonnan tai seurannan tietoja työmaan ali- ja sivu-urakoitsijoille näiden työmaalla olevan työvoiman osalta. Luovutettavia tietoja voivat olla mm. työntekijän nimi, työnantaja sekä töiden päivittäinen aloitus- ja päättymisaika. Päätoteuttajan luottamusmiehillä, työsuojeluvaltuutetuilla sekä yhteysmiehillä on oikeus saada vastaavat tiedot toimialueensa urakoitsijoista, työvoimaa vuokraavista yrityksistä sekä näiden henkilöstöstä. Tekninen valvonta kuten kulunvalvonta ja kulunseuranta kuuluvat yhteistoimintalain tarkoittaman yhteistoimintamenettelyn piiriin ja sen käyttöönotossa on meneteltävä lain mukaisesti. Kun teknisen valvonnan yhteydessä kerätään työntekijöitä koskevia tietoja, yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä myös tietojen keräämisen periaatteet ja käytännöt. Sopijaosapuolet suosittelevat, että kulunvalvonnan ja kulunseurannan
13 sekä työntekijöitä koskevien tietojen keräämisen periaatteista ja käytännöistä keskustellaan myös niissä yrityksissä, jotka kokonsa puolesta eivät kuulu YT-lain soveltamisalan piiriin. Työmaan henkilöluettelon pitäminen ja Verohallinnolle tehtävä ilmoitus edellyttävät tietoa työmaalla olevista henkilöistä ja mahdollinen sähköinen järjestelmä on tarpeen työmaalle saapumisen ja sieltä poistumisen valvontaa varten. Työmaan sisällä tapahtuvan tai muun valvonnan tarpeellisuus on harkittava erikseen. Työntekijät ovat velvollisia kirjaamaan työmaalle saapumisensa ja poistumisensa sähköiseen kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmään. Kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmä on oltava käytössä aina kun työmaalla työskennellään, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kesken työpäivän pidettävien taukojen kirjaaminen ei ole Verohallinnolle kerättävien tietojen kannalta tarpeellista. Jos sähköinen kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmä edellyttää henkilökohtaisten välineiden hankkimista, työnantaja maksaa niistä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Kulunvalvontatietoja ei voida sellaisenaan käyttää yksinomaisena palkanmaksun perusteena. Osapuolet suosittelevat, että yrityksessä käsitellään etukäteen kulunvalvonnan käyttöä työaikaseurannassa ja sovitaan, miten menetellään mahdollisten työajan ylitysten ja alitusten suhteen. Käytännöstä poikkeavat työajat Alalla toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työntekijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäivät ja työtunnit. Tällä määräyksellä on tarkoitus turvata työntekijän mahdollisuus päästä työttömyysturvan piiriin eikä se koske eläkeläisiä, opiskelijoita ja muita vastaavassa asemassa olevia vain omasta halustaan satunnaisia työpäiviä tekeviä. Määräystä ei myöskään sovelleta tilanteissa, joissa päivittäisten työtuntien määrittely työn luonteen vuoksi on mahdotonta (esim. tien hoito) tai muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ei voi työskennellä (esim. sääesteet). Työajan siirtäminen on mahdollista sitä koskevien määräysten mukaisesti. Tätä määräystä sovelletaan myös vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa työsopimuslain määrittelemällä tavalla. Häikäisyvaaran torjuminen Työnantaja hankkii optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida torjua (esim. asentamalla työkoneisiin häikäisysuojakalvot). Kehityskeskustelu vuosittain Liitot suosittelevat, että yrityksissä käydään kehityskeskustelut kerran vuodessa. Yrityksissä sovitaan kehityskeskustelun sisällöstä (kehityskeskustelut ovat esimiehen ja alaisen välisiä, alaisen työtä, työtilannetta, osaamista, työssä jaksamista yms. koskevia säännöllisin välein käytäviä keskusteluja).
14 Tutustu työelämään ja tienaa suositukset Kaikilla työehtosopimusaloilla hyväksytään noudatettavaksi viimeistä keskusjärjestöjen allekirjoittamaa Tutustu työelämään ja tienaa - suositusta. Varaluottamusmiehen ja varatyösuojeluvaltuutetun irtisanominen ja lomauttaminen Työntarjoamisvelvollisuus yrityskohtaista varaluottamusmiestä ja varatyösuojeluvaltuutettua lomautettaessa tai irtisanottaessa määräytyy irtisanomisesta ja lomauttamisesta sovittujen määräysten mukaan kuitenkin niin, että tarkastellaan onko heille mahdollisuutta tarjota työtä työssäkäyntialueella. Tarkastelusta annetaan kirjallinen selvitys. Tähän menettelyä koskevaan määräykseen noudatetaan maa- ja vesirakennusalalla MISS 9 :n määräyksiä ja asfalttialalla AISS 7 :n määräyksiä. Harjoittelijat ja opiskelijat Osapuolten välillä 26.3.2009 allekirjoitettu koulutus- ja harjoittelupaikkoja koskeva ohje uudistetaan olemaan voimassa tes-kauden ajan. Sairaan lapsen hoito ja poissaolo esimiehen hyväksymällä työntekijän ilmoituksella Osapuolet suosittelevat, että yrityksissä sovitaan paikallisesti menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloista. Osapuolet suosittelevat lisäksi, että tähän paikalliseen sopimukseen sisällytetään menettelytavat lapsen tilapäisestä hoidosta aiheutuvista poissaoloista. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että sovittaessa työntekijän ilmoitus menettelystä on mahdollista sopia erilaisia työehtosopimuksessa tarkoitettuja ehtoja työntekijän omasta sairastumisesta ja lapsen sairastumisesta johtuvien poissaolojen kohdalla (esim. ilmoituksen muoto, kenelle ilmoitus tehdään, poissaolojen määrä, miten pian ilmoitus on tehtävä ja lääkärintodistuksen vaatimisesta). Yhteiset työryhmät, selvitykset ja muut toimenpiteet Työterveyskortti Osapuolet toimivat yhdessä sen puolesta, että tieto työntekijän työterveyskortista ja pätevyyksistä saadaan sisällytettyä Valtti korttiin. Kulunvalvontaa ja seurantaa seuraava työryhmä Osapuolet asettavat yhteisen työryhmän seuraamaan sähköisen kulunvalvonnan ja -seurannan käyttöönottoa yrityksissä.
15 Palkkausjärjestelmien kehittäminen Osapuolet selvittävät alakohtaisesti sopimuskauden aikana palkkausjärjestelmien kehitystarpeet. Työajan lyhennyksestä ja arkipyhistä maksettava korvaus Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT asettavat työryhmän, joka selvittää mahdollisuuksia siirtyä kaikilla liittojen työehtosopimusaloilla työajan lyhennyksestä ja arkipyhistä maksettavien korvausten prosenttiperusteiseen kertymään. Työryhmä ottaa huomioon eri alojen erityispiirteet ja niillä sopimusaloilla, joilla päästään yksimielisyyteen, uuteen kertymäjärjestelmään siirrytään seuraavan työehtosopimuskauden alusta lukien. LISÄTIETOJA Mika Kortene Työmarkkinapäällikkö puh 040 723 7226 mika.kortene@infra.fi Tiina Olin Lakimies puh 050 452 6633 tiina.olin@infra.fi Kimmo Laukkanen Lakiasiainpäällikkö puh 040 589 5689 kimmo.laukkanen@infra.fi
16 PAPERISET JÄSENKIRJEET JÄÄVÄT HISTORIAAN INFRAn keskusliitto luopuu paperimuodossa postitettavista jäsentiedotteista ja -kirjeistä. Ilmoita sähköpostiosoitteesi osoitteeseen info@infra.fi, niin saat tiedotteet jatkossa sähköpostilla. Jos saat jo nyt sähköpostia otsikolla INFRAn jäsentiedote, asia on osaltasi hoidossa eikä sinun tarvitse tehdä mitään. Infra.fi uudistuu keväällä 2014. Löydät jäsentiedotteet jatkossa uusilta sivuilta kohdasta Jäsenpalvelu. Käy testaamassa!
1 INFRA Akatemia kouluttaa TES- ja ilmoitusvelvollisuuskoulutustilaisuudet Tilaisuudessa käydään läpi uuden työehtosopimuksen muutokset sekä 1.7.2014 voimaantuleva työntekijä- ja urakkatietojen ilmoitusvelvollisuus pääpiirteissään. Kouluttajina toimivat :n työmarkkinapäällikkö Mika Kortene (MK), :n lakimies Tiina Olin (TO) ja :n lakiasiainpäällikkö Kimmo Laukkanen (KL). Tilaisuudet ovat maksuttomia :n jäsenille. Ilmoittaudu tilaisuuksiin viimeistään viittä päivää ennen tilaisuutta. INFRA Akatemia on :n koulutusyksikkö infrarakentajan paras kumppani koulutusasioissa. Aika Paikka Ilmoittautuminen 24.3.2014 TURKU (TO) puh. 0400 343 155 klo 9-12 Break Sokos Hotel Caribia jukka.annevirta@infra.fi 24.3.2014 PORI (TO) puh. 0400 343 155 klo 15-18 Sokos Hotel Vaakuna jukka.annevirta@infra.fi 26.3.2014 JOENSUU (TO) puh. 0400 256 223 klo 9-11 Sokos Hotel Kimmel pekka.lyytikainen@infra.fi 26.3.2014 KUOPIO (TO) puh. 0400 256 223 klo14.30-16.30 Hotelli Isovalkeinen pekka.lyytikainen@infra.fi 26.3.2014 MIKKELI (MK) Ei ennakkoklo 9-11 Sokos Hotel Mikkelin Vaakuna ilmoittautumista 26.3.2014 JYVÄSKYLÄ (MK) puh. 0400 836 205 klo 13-16 Hotelli Alba katja.niemela@infra.fi 31.3.2014 OULU (TO) puh. 0400 382 655, klo 9-11 Sokos Hotel Eden reino.pulli@infra.fi 31.3.2014 KEMI (TO) puh. 0400 382 655, klo 13-15 Hotelli Cumulus Kemi reino.pulli@infra.fi 31.3.2014 KOTKA (MK) Ei ennakkoklo 9-11 Hotelli Leikari ilmoittautumista 31.3.2014 LAPPEENRANTA (MK) Ei ennakkoklo 14-16 Scandic Hotel Patria ilmoittautumista 4.4.2014 TAMPERE (MK) puh. 0400 836 205 klo 9-11 Lahdesjärven ABC katja.niemela@infra.fi 7.4.2014 HELSINKI (KL) puh. 0500 418 304 klo 9-11 Fennia Visio Pasila sari.pietikainen@infra.fi 14.4.2014 VAASA (KL) puh. 0400 663 009 klo 10-13 Sokos Hotel Vaakuna kai.salmi@infra.fi akatemia@infra.fi /akatemia