1(10) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 40 YLO LOS-2007-Y-816-113 Annettu julkipanon jälkeen 9.5.2008 ASIA Päätös Rauno Laaksosen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 75 000 broilerin kasvattamon laajentamista 105 000 broilerin kasvattamoksi. LUVAN HAKIJA Rauno Laaksonen Ojalantie 20 B, 29100 LUVIA Puhelinnumero: 050 3054864 Toimialatunnus: 01012 Y-tunnus: 1295402-0 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Laajennettava broilerikasvattamo sijaitsee Luvian kunnan Väipäreen kylässä kiinteistöllä Ojala RN:o 1:177. Kasvattamon paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 7.6.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lounais-Suomen ympäristökeskus on 5.5.2003 myöntänyt ympäristöluvan 75 000 broilerin kasvattamolle. Hakemusasiakirjoihin on liitetty sopimus Biolan Oy:n kanssa 1 250 m 3 :n lantamäärän vastaanottamisesta vuodessa. Lisäksi on sopimus 350 m 3 :n lantamäärän luovuttamisesta toiselle maanviljelijälle suoraan peltolevitykseen. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los
Broilerikasvattamo sijaitsee alueella, jolla ei ole kaavamerkintöjä Satakunnan Seutukaava 5:ssä eikä alueella ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. 2/10 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kasvattamo sijaitsee Harjanovan-Pinkjärven vesistöalueella (83.063). Kasvattamon sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Broilerikasvattamon ympäristö on metsää. Toiminnanharjoittajan vanhemmat ja sisko perheineen asuvat tuotantotilojen välittömässä läheisyydessä. Lähin naapurikiinteistö sijaitsee noin 210 metrin päässä kasvattamon pohjois-koillispuolella. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan 75 000 broilerin kasvattamon toiminnan laajentamiseen 105 000 broilerin kasvattamoksi. Laajennus toteutetaan rakentamalla uusi 30 000 broilerin halli. Vanhat hallit jäävät edelleen toimintaan. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 978 000 kiloa broilerinlihaa. Broilerikasvattamo tulee toimimaan neljässä rakennuksessa turvepohjaisilla kasvatusalustoilla, jotka uusitaan jokaisen kasvatuserän yhteydessä. Broilereita kasvatetaan untuvikoista noin 40 vuorokauden ikäisiksi teurasbroilereiksi. Kasvatuseriä on vuodessa noin kuusi. Jokaisen kasvatuserän kasvatusalusta poistetaan kasvattamosta ja toimitetaan pääsääntöisesti suoraan jatkojalostukseen. Tilalla ei ole erillistä lantavarastoa. Kasvattamo kuivapuhdistetaan harjalla, pestään painepesurilla ja desinfioidaan jokaisen kasvatuserän jälkeen. Broilerikasvattamon pesuvedet (noin 175 m 3 vuodessa) johdetaan hallien 1, 4 ja 5 osalta tilavuudeltaan noin 27 m 3 :n ja 15 m 3 :n umpisäiliöihin, jotka tyhjennetään nykyisin kuljetuspalvelun toimesta jätevedenpuhdistamolle. Myöhemmin mahdollisesti pesuvedet johdetaan Biokem 20 panospuhdistamoon, josta puhdistetut jätevedet pumpataan läheiseen ojaan. Hallien 2 ja 3 pesuvedet johdetaan neljän saostuskaivon kautta maaperään. Tämä kasvattamorakennus poistetaan käytöstä muutaman vuoden kuluttua. Broilerikasvattamorakennuksissa on alipaineilmastointi, jossa poistohormit ovat katonharjalla ja korvausilma otetaan seiniltä. Lisäksi kasvattamorakennusten päädyissä tai seinillä sijaitsevat jättipuhaltimet. Kasvattamorakennusten WC-vedet johdetaan em. 15 m 3 :n pesuvesisäiliöön. Broilerikasvattamosta tuleva lanta (noin 1 575 m 3 broilerin kuivikelantaa vuodessa) viedään jatkojalostukseen ja sopimuspelloille. Omille pelloille ei levitetä lantaa. Tilalla on kolme polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on noin 14 000 litraa. Säiliöt on varustettu katoksella, lukituksilla ja ylitäytönestimillä. Tuotantorakennuksissa käytettävä vesi otetaan porakaivoista. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely ja kuljetus. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan kuljettamalla lanta joko suoraan jatkojalostukseen tai peltolevitykseen. Hajuhaittoja aiheuttavat kasvattamon ilmanvaihto sekä lannan käsittely. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. käyttämällä kuivikkeena turvetta. Kasvattamossa on tietokoneohjattu rehunsyöttö sekä roiskevapaat ja vettä säästävät vesinipat.
Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Broilerikasvattamo tyhjennetään noin kuusi kertaa vuodessa, jolloin tilalta viedään broilereita ja tilalle tuodaan kuivikkeita ja untuvikkoja. Rehuja tuodaan kaksi kertaa viikossa kasvatuserää kohden. Öljyä ja turvetta tuodaan noin kerran kuukaudessa. 3/10 Tilalla kuolleet broilerit (noin 3,15 tonnia vuodessa) poltetaan tarvittaessa tilalla sijaitsevassa erillisessä polttolaitteistossa (Mepu). Raatojen polttoa hakelämpölaitoksessa suunnitellaan hakekattilan vaihdon yhteydessä. Ongelmajätteet (noin 40 litraa jäteöljyä vuodessa ja 5 10 kpl loisteputkia vuodessa) toimitetaan kunnan ongelmajätteiden keräyspisteisiin ja metalliromut (noin 200 500 kiloa vuodessa) metallinkeräykseen. Muista jätteistä on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. Kasvattamorakennuksissa on vikahälytys, joka on kytketty valvontajärjestelmään lämmön, veden, sähkön ja ilmastoinnin jakelun osalta. Lisäksi käytössä on varageneraattorijärjestelmä. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Luvian kunnan virallisella ilmoitustaululla 7.9. 8.10.2007 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 6.9. 5.10.2007. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Luvian kunnanvirastossa ja Lounais- Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 6.9.2007 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kasvattamon sijaintipaikalla suoritettiin 22.4.2008 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Luvian kunnanhallitus (1.10.2007) on antamassaan lausunnossa todennut, ettei sillä ole huomauttamista ympäristölupahakemuksen johdosta. Luvian perusturvalautakunta toteaa lausuntonaan, että hakemuksen mukaisesta broilerikasvattamotoiminnasta ei aiheudu terveydensuojelulain mukaista terveydellistä haittaa. Luvian ympäristölautakunta (9.10.2007) on antamassaan lausunnossa esittänyt, että - lautakunta puoltaa ympäristölupahakemusta. Kyseisellä paikalla on jo pitkään harjoitettu broilerien kasvatustoimintaa eikä nykyisestä toiminnasta ole tehty valituksia tai huomautuksia kunnan ympäristölautakunnalle; - uusi toiminta ja toiminnassa olevat kasvatushallit muodostavat ympäristövaikutuksiltaan jo melko huomattavan kokonaisuuden, joten toiminnasta aiheutuvia mahdollisia haittoja on pyrittävä vähentämään mm. ympäristöluvassa annettavien määräysten avulla ja että
4/10 - lupakäsittelyssä tulee ottaa huomioon seuraavat määräysehdotukset: 1. Mikäli broilerin lantaa levitetään peltoon - lannan levittämisessä on otettava huomioon ja saattaa myös lannan levittäjille ja vastaanottajille tiedoksi Luvian kunnan käytössä olevat pohjavesialueet Hanninkylä, Kotkajärvi sekä Juvanmäki, joilla lannan varastointi ja levittäminen on kielletty. - lannan kuormauksessa ja kuljetuksessa käytettävän kaluston tulee olla hyväkuntoiset, jotta valumia tai vuotoja ei pääse em. toimintojen aikana tapahtumaan. 2. Kaikkien tilalla olevien kasvattamohallien jätevesien käsittely on saatettava asetuksen 542/2003 edellyttämälle tasolle 31.12.2013 mennessä. 3. Hakemuksen tarkoittaman biologis-kemiallisen pienpuhdistamon purkuvesiä on tarkkailtava. Lautakunta ehdottaa, että lupamääräyksiin sisällytetään pienpuhdistamon purkuvesien tarkkailuvelvoite määräaikoineen. Purkuvesistä tulee analysoida ainakin BHK 7, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, fekaaliset bakteerit, ph ja kiintoaine. Aluksi tarkkailu on syytä tehdä ainakin joka toinen vuosi. 4. Kasvattamotoiminnan jätehuolto on hoidettava jätelain ja Luvian kunnan yleisten jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. 5. Kuolleiden eläinten poltosta syntynyt tuhka on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli tuhkaa joudutaan varastoimaan tilalla, on se varastoitava tiiviissä astiassa. 6.Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa broilerikasvattamon toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä vuosittaiset tiedot vähintään seuraavista asioista: - kokonaiseläinmäärät - lantamäärät, lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat - jätevesisäiliöiden tyhjennyskerrat - purkuvesiä koskevat analyysitiedot (luvassa edellytetyin määrävälein) - kuolleiden eläinten määrät - toiminnassa syntyvien jätteiden määrät ja toimituspaikat - kasvattamon toiminnassa syntyneet mahdolliset poikkeustilanteet ja häiriöt Tiedot kirjanpidosta (ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto) tulee lähettää vuosittain edellä mainituin tiedoin sekä ympäristökeskukselle että Luvian kunnan ympäristölautakunnalle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. 7. Mikäli kasvattamotoiminnassa syntyvä hajuhaitta aiheuttaa lupamääräyksistä huolimatta kohtuutonta hajuhaittaa naapureille, on toiminnanharjoittajan viipymättä esitettävä toimenpideehdotus lupaviranomaiselle ja ryhdyttävä lupaviranomaisen hyväksymällä tavalla toimenpiteisiin em. haittojen pienentämiseksi. 8. Kasvattamon toiminnassa syntyvistä mahdollisista poikkeustilanteista tai toimintaa koskevista oleellisista muutoksista tulee viipymättä ilmoittaa valvontaviranomaisille. 9. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava sellaisen tekniikan käyttöön. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.
5/10 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen lausuntojen johdosta. Vastinetta ei ole jätetty. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Rauno Laaksoselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 75 000 broilerin kasvattamon laajentamiseen 105 000 broilerin kasvattamoksi Luvian kunnan Väipäreen kylässä kiinteistöllä Ojala RN:o 1:177. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lannan varastointi ja käsittely 1. Broilerikasvattamon toiminnassa muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 1 575 m 3 kuivalantalatilavuutta. Poikkeaminen 12 kuukauden varastointitilan tilavuudesta on mahdollista, mikäli lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle valtioneuvoston asetuksen (931/2000) maataloudesta peräisin olevan nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta mukaisella tavalla varastoitavaksi. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Vahingon tai onnettomuuden seurauksesta ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Pesuvesisäiliöt on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava säiliöiden kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen pesuvesisäiliöihin on estettävä. Jätevedet voidaan toimittaa myös yleisen jätevedenpuhdistamon puhdistettaviksi. 4. Lanta on toimitettava käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, ellei lantaa varastoida asianmukaisesti ja hyödynnetä lannoitteena pellolla. Mikäli lanta hyödynnetään lannoitteena pellolla, lannan levitysalan on oltava eläinmäärään nähden riittävä. Levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suojaalueet, joille ei levitetä lantaa. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty.
6/10 5. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. Jätteet 6. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Tilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä, normaalia kuolleisuutta vastaava määrä siipikarjasta peräisin olevaa eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten valmistetussa polttolaitteistossa. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen tai polttamisen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 7. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 8. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 9. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 10. Kuolleiden eläinten poltosta syntynyt tuhka on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli tuhkaa joudutaan varastoimaan tilalla, on se varastoitava tiiviissä astiassa. 11. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 12. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 13. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristölautakunnalle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 14. Tuotantotiloissa syntyvät pesuvedet ja WC:n jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alu-
eilla (542/2003) mukaisesti. Suunnitelma em. jätevesien käsittelystä tulee toimittaa kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle viimeistään 31.12.2009 mennessä. 7/10 15. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 16. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 17. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 18. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2, 3 ja 5 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1 5 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.
8/10 Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voi hyväksyä. Lupamääräykset 6 12 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 13 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lupamääräyksellä 14 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoo, että jätevesijärjestelmä suunnitellaan ja rakennetaan asetuksen (542/2003) mukaisesti. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 15 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia.
9/10 Lupamääräyksellä 16 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 17-18 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus lupaviranomaiselle 31.12.2018 mennessä. Hakemukseen on liitettävä selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Tämä ympäristölupapäätös korvaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 5.5.2003 myöntämän ympäristöluvan. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93, muut. 747/2007) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3 130 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 10/10 Päätös Rauno Laaksonen Ojalantie 20 B, 29100 LUVIA Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvian kunnanhallitus Luvian perusturvalautakunta Luvian ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Luvian kunnan ilmoitustaulu Satakunnan Kansa Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus