Järjestön tarina kuviksi! KOULUTUSMATERIAALI
MINKÄLAISIA KUVIA JÄRJESTÖN VIESTINNÄSSÄ TARVITAAN? Kuva on vies+nnän välineenä painokas, nopea ja eri3äin tehokas työkalu. Oli järjestösi toimiala mikä tahansa, tarvitset hyvää, ajassa mukana olevaa kuvaa kertoaksesi toiminnastanne ja houkutellaksesi uusia ihmisiä mukaan. Kuva on aina oma kokonaisuutensa, joka avautuu katsojalle omana tarinanaan. Parhaimmillaan kuvan ja teksan yhdistelmä on enemmän kuin osiensa summa. KuvaviesAnnässä kannacaa pyrkiä siihen, ecä kuva tekee muutakin kuin on informaaivinen tai kuvicaa teksaä sanasta sanaan. Sen pitää myös luoda tunnereakao. Hyvä kuva tuo viesain oman tasonsa, joka välicää yhdistyksen ydinviesaä ja arvoja. TunnisteCava visuaalinen ilme, joka muodostuu kuvamaailman ohella mm. logosta ja muista graafisista elementeistä aucaa järjestön näkyvyyden ja tucuuden lisäämisessä. KäyCötarkoituksen on hyvä olla Aedossa jo kuvaa otecaessa. Onko kuva menossa someen, nejsivuille, prinjin? Mitä haluat kuvalla kertoa? MieA, tarvitsetko pysty- vai vaakakuvaa. Lähikuvaa vai yleisnäkymää? Kuva, jossa pääosassa on ihminen, heräcää katsojassa aina voimakkaamman tunnereakaon kuin kuva elocomasta asiasta. Ihminen samaistuu toisiin ihmisiin ja hakee kuvasta kontakaa. KuvaviesAnnässä tarvitaan sila myös muunlaisia kuvia kuin ihmiskuvia. Yhtälailla ne viesavät siitä, minkälainen järjestön maailma on.
MILLÄ KUVAAMAAN? Paras kamera on aina se, joka on mukana. Laatunsa puolesta uusimmat älypuhelimet ja tableat pärjäävät järjestelmäkameroille ja kuvat sopivat myös prinjkäycöön. Järjestelmäkameran kuvausmahdollisuudet ovat toki laajemmat. Kuvausvälineen valintaa kannacaa miejä kuvan käycötarkoituksen mukaan. Tarvitsetko hyvän kuvan sosiaaliseen mediaan vai lehden etusivulle? Puhelimella ja tablealla kuvaaminen ja kuvien eteenpäin lähecäminen on nopeaa, muca suurikokoista kuvaa tarvitsevan kannacaa ocaa käteen järjestelmäkamera. Jos haluat laajentaa mobiililaiceiden kuvausmahdollisuuksia, voit ladata älypuhelimiin ja tableceihin erillisiä kuvausohjelmia. Niillä varsinkin kuvan jälkikäsicelymahdollisuudet ovat paremmat.
KAMERA VAI MOBIILILAITE? JÄRJESTELMÄKAMERA + Laajemmat mahdollisuudet säätää valotusta ja kuvan värejä + Kooltaan suuremmat ja mm. värisävyiltään laadukkaammat kuvat + Voit zoomata kuvan laadun kärsimäcä - Raskaampi kantaa mukana - Tarvitset Aetokoneen kuvien pienentämiseen ja siirtämiseen - Kuvaaminen on hitaampaa ja vähemmän spontaania MOBIILILAITE + Aina mukana, nopea ocaa esiin + RiiCävä laatu nej- ja somekäycöön + KuvankäsiCely nopeaa + Mahdollisuus tehdä nopeasa videoita ja animaaaoita - Valotussäädöt rajalliset - Kuvan koko ei riitä kovin isoon ja laadukkaaseen kokoon prinassä - Zoomaus heikentää kuvan laatua - LaajakulmapolCoväli ei sovi kaikkeen kuvaamiseen
7 + 1 VINKKIÄ PUHELIMELLA JA TABLETILLA KUVAAMISEEN 1 HUOMIOI KUVAKULMA MobiililaiCeiden polcoväli eli kuvakulma on todella laaja. Laajakulman erityispiirre on, ecä se korostaa etualan micasuhteita ja kauempana olevat asiat taas näycävät todellista pienemmiltä. Tämä näkyy varsinkin lähikuvissa usein epäedullisena vääristymänä. Helpoimmat kuvakulmat löytyvät usein suoraan kohteen sivulta tai ylhäältäpäin. Muista liikucaa itseäsi ja kameraasi kun etsit parasta kuvakulmaa. Jos muu ei auta, kuvaa hieman kauempaa joca vältät vääristymän ja rajaa kuvaa Aiviimmäksi jälkikäteen.
2 ETSI HYVÄÄ VALOA MobiililaiCeella kuvatessa paras valo on usein tasainen, epäsuora luonnonvalo. Suora auringonpaiste ei ole huono sekään, muca saacaa luoda kuvaan liian voimakkaita kontrasteja. Hyvä henkilökuvausvalo löytyy harmaanakin päivänä ikkunan vierestä: sivusta lankeava luonnonvalo on pehmeää ja muotoilee kasvoja kauniisa. Aurinkoisena päivänä etsi ikkuna, joka on hieman varjon puolella.
3 VÄLTÄ ZOOMIA Älypuhelimissa tai tableteissa ei ole opasta zoomia (paria puhelinmallia lukuunocamaca). MobiililaiCeella zoomaaminen tarkoicaa käytännössä alkuperäisen kuvan suurentamista, joka näkyy kuvan laadun heikkenemisenä. Erityisen huonoksi kuvanlaatu muucuu, kun kuvaat zoomaten vähässä valossa. Jos et pääse lähemmäs kohdecasi, tee zoomaus vasta jälkikäteen rajaamalla kuvaa, lopputulos on sama tai parempi.
4 VALITSE TARKENNUS- JA VALOTUSPISTE Kaikilla mobiililaiceilla on mahdollisuus valita kuvasta tarkennus- ja valotuspiste itse. Kun olet ocamassa kuvaa, täppää ruutua siitä kohtaa, jonka haluat tarkimmaksi. Useimmat puhelinten kuvausohjelmat määricävät kuvan valotuksen samasta kohtaa. Erillisillä kuvausappeilla (esim. VSCO) pystyt erocamaan nämä kaksi, eli tarkentamaan yhteen kohtaan ja määricämään kuvan valotuksen toisesta. Kuvan tarkennuspiste on keltaisen neliön sisässä. Samasta pisteestä kuvausohjelma määricää kuvan kirkkauden.
5 KAPEA SYVÄTERÄVYYS Kapea syväterävyys tuo kuviin mielenkiintoa ja poikkeaa yleisestä mobiilikuvavirrasta. Tätä voit käy3ää lähikuvissa. Mene lähelle, 10 20cm päähän kohteestasi ja valitse tarkennuspiste etualalta. Tausta sumenee automaajsesa.
6 KOLMANNESTEN SÄÄNTÖ Kolmannesten sääntö on oiva keino selkeycää ja rauhoicaa kuvan sommicelua. Useimmissa laiceissa on mahdollisuus valita kuvaushetkellä kuvan päälle ruudukko, joka jakaa kuvan kolmanneksiin pysty- ja vaakasuunnassa. Aseta kuvan pääkohde ja/tai tärkeät linjat risakon risteyskohain tai viivojen kohdalle.
7 ÄLÄ JUMITU KATSEEN TASOLLE Toinen tärkeä asia sommicelussa on kuvakulmien vaihtelu. HelposA käy niin, ecä kuvaamme siitä tasosta millä kulloinkin satumme olemaan. Muista, ecä voit mennä kyykkyyn, nousta tuolille, kuvata suoraan ylhäältä alas, mennä sivuille Usein uuca mielenkiintoa kuvaan tulee jo, kun lasket puhelimen vyötärösi korkeudelle tai nostat sen pääsi yläpuolelle.
+ 1 SELFIE-KEPPI AVUKSI Ei kannata aliarvioida selfie-kepin voimaa! Sen avulla saat yleiskuvia koulutuksista ja seminaareista, kun pääset nousemaan muiden päicen yläpuolelle. Keppi toimii apukätenä ja luo ryhmäkuvausalanteisiin sopivasa huumoria.
HYVIÄ KUVAUSOHJELMIA MOBIILILAITTEILLE VSCO Snapseed Erinomainen kuvankäsicelyyn, nopea. KäyCöliiCymä selkeä. ios ja Android. Ilmainen. Laajat ja hyvät kuvankäsicelymahdollisuudet. ios ja Android. Ilmainen. Cortex Cam Lyömätön, kun kuvaat vähässä valossa. ios ja Android. Maksullinen.
JÄRJESTELMÄKAMERA Järjestelmäkameraa voi käycää Alanteesta ja omista taidoista riippuen täysautoma+ikalla, puoliautomaaiasetuksilla tai kokonaan manuaalises+. TäysautomaAikka tarkoicaa, ecä kamera hoitaa kuvaajan puolesta valotuksen ja värien säädön. Manuaalisäädöillä kuvaaja hoitaa koko palean itse. PuoliautomaAikalla kuvaaja valitsee, mihin haluaa vaikucaa ja mihin ei. Helppous ei häviä, muca kuvaamiseen saa huomacavasa enemmän vaihtoehtoja. Jos et ole järjestelmäkameran käycäjänä kokenut, muca haluat sila saada onnistuneita kuvia, käytä P- eli program-kuvausalaa. Sillä saat säädecyä valotusta ja värejä eikä salama pomppaa itsekseen ylös.
VALOTTAMINEN P-MOODILLA Arvioi valon määrä ja aseta ISO-luku. Mitä vähemmän valoa, sitä korkeampaa ISO-lukua tarvitset (ISO1000 6400). Kun valoa on paljon, pärjäät pienemmälläkin luvulla (ISO100 800). ISO-luvun suurentaminen tuo kuvaan kohinaa joka heikentää sen teknistä laatua, muca luvun jäcäminen liian pieneksi johtaa usein kuvan tärähtämiseen. Kohinaa saat myös poistecua kuvankäsicelyohjelmilla. Säädä kuvan valoisuu3a valotusmi3arin asteikolla. Saat kuvaan lisää valoa, kun siirrät valotusmicarin palkkia plussan puolelle. Miinuksella saat kuvaa tummemmaksi.
VÄRIEN SÄÄTÖ WB-napin takaa löydät ratkaisun liian kellertäviin, sinertäviin tai muuten hassun värisiin kuviin. Valitse symboleista se, joka vastaa parhaiten kuvausalanteen valoa: luonnonvalossa aurinko, keinovalossa hehkulamppu tai loisteputki. WB = White Balance, valkotasapaino. KUVAFORMAATIT Järjestelmäkameroilla voit kuvata kahta kuvaformaaja: RAW ja jpgkuvaa. Jpg:stä voit vielä valita erikseen kuvan laadun. RAW JPG Laadukkain ja suurikokoisin kuvaaedosto. VaaAi avautuakseen erillisen ohjelman (RAW-konverCeri) ja tallentamisen eri muotoon (jpg, Aff, png...). Laadukkain kuva, hitain työskentelyprosessi. Valmis kuva. Laadukkain jpg käy hyvin prinjinkin, muca kuvan käsicely huonontaa kuvan laatua. Laatuvaihtoehdot L, M, S (Canon) / Fine, Norm, Basic (Nikon).
PYSTYÄ VAI VAAKAA? Kuvan muodon määri3ää käy3ötarkoitus. PrinAssä käytetään kumpaakin tosin kansikuvat ovat lähes poikkeukseca pystykuvia. NeJkäytössä käytetään huomacavan paljon vaakakuvaa, sillä se skaalautuu paremmin mobiilinäytöille. KannaCaa muistaa myös neliön käycö. Kaksi neliön muotoista kuvaa vierekkän vastaa yhden vaakakuvan Alaa. Sosiaalisessa mediassa voit käycää pystyä, vaakaa tai neliötä. Älä anna kuvauslaiceen määricää kuvan muotoa (puhelimella aina pystykuvia jne)!
KUVAN KOKO NeIkäy3öön tarvitset sopivan pientä, priniin tarpeeksi isoa kuvaa. Kuvan resoluuao kertoo sen laadusta ja koosta. Järjestelmäkameran kuvissa on automaajsesa resoluuao 300ppi, joka sopii prinjin. NeJ- ja näycöresoluuao sen sijaan on 72ppi, joka on automaajsesa puhelimella ja tableteilla kuvatuissa kuvissa. Niiden kuvakokoa ei tarvitse pienentää nejkäycöön. KUVAKOKO NETTIKÄYTÖSSÄ 1200px / pitkä sivu, 72 ppi -> sopii useimpiin Alanteisiin 2880px / pitkä sivu, 72 ppi -> koko ruudun kokoiseksi tarkoitecu kuva, esim. leveät bannerit KUVAKOKO PRINTTIKÄYTÖSSÄ ResoluuAo 220 300 ppi, riippuen paperin laadusta ja painotekniikasta.
MISSÄ JA KETÄ VOI KUVATA? Ihmisten kuvaaminen on salli3ua julkisilla paikoilla. Et tarvitse erillistä kuvauslupaa ulkona kuvatessasi, jos kaikilla on Alaan vapaa pääsy. Kuvaamista saatetaan rajoicaa kauppakeskuksissa ja asemilla vaikka se lain nojalla onkin sallicua. Ilman lupaa kuvaaminen on kiellecy julkisrauhan piiriin kuuluvissa paikoissa, kuten virastoissa, kouluissa, uimahalleissa, monissa museoissa ja muutenkin paikoissa, joihin ihmisillä ei ole vapaata pääsyä. Myös ko+rauhan piiri estää kuvaamisen. Siihen kuuluu koatalojen ja niiden pihojen, kerrostaloasuntojen, hotellihuoneiden, porraskäytävien ja esimerkiksi telcojen kuvaaminen. Jos ihminen ei halua itseään kuvacavan, on tätä tahtoa syytä kunnioicaa. Kuvauslupa voi olla myös suullinen tai ilmeillä ja eleillä annecu. Luvan antajan tulee kuitenkin olla täysissä sielun ja järjen voimissaan. Alaikäisten kuvaamiseen tulee kysyä erikseen huoltajan suostumus.
Kuvien julkaisemista säädellään kuitenkin tarkemmin. Vaikka olisit saanut kuvausluvan, ei se automaajsesa tarkoita julkaisulupaa. ErityisesA tämä koskee kuvien markkinoinaja mainoskäycöä. Kuvan julkaisemisesta voidaan tuomita, jos sen katsotaan aiheucaneen kuvan kohteelle vahinkoa. Julkaisualustalla ei ole merkitystä, vaan ratkaisevaa on, onko kuvaaja tuonut sen julkisesa nähtäväksi. Kuvaus- ja julkaisulupaa kannacaa kysyä aina, kun kuvaa ihmisiä. Suullinen julkaisulupa on usein riicävä, muca kirjallinen lupa kannacaa pyytää ainakin kun kyse on markkinoinamateriaaliin tarkoitetun kuvan julkaisemisesta. Lisää Aetoa: hcp://finnfoto.fi/tyokalut/ hcp://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523