LIITE 1 Myllykoski Paper Oy 13.8.2007 KAATOPAIKAN TARKKAILUOHJELMA SULENNON KAATOPAIKAN TARKKAILUOHJELMA 1 TARKKAILUN PERUSTEET...2 2 JATETAYTTO... 2.1 Jätejakeet...2 2.2 Jätteiden analysointi (14.11.2007)...2 2.3 Jätteiden sijoittaminen ja täyttösuunnitelma...3 3 KAATOPAI KKAKAAS U...3 3.1 Jatkuvatoimiset mittaukset...3 3.2 Kertamittaukset...3 4 VEDET...4 4.1 Suodosvedet...4 4.2 Jätetäytön sisäinen vesi...4 4.3 Pintavedet...4 4.4 Pohjavedet...5 5 RAPORTOI NTI...5 5.1 Jätemäärät...5 5.2 Jätetäytön tiedot...5 5.3 Yhteenveto arviointimenettelystä...6 5.4 Yhteenveto seurantatiedoista...6 LIITTEET...7 1
1 TARKKAILUN PERUSTEET Tarkkailun tavoitteena on kerätä tietoa kaatopaikan toiminnasta ja että jäte on hyväksytty tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, sisäiset prosessit sekä ympäristönsuojelujärjestelmät toimivat ja etenevät tarkoitetusti sekä lupamääräykset täytetään. Kaatopaikan valvonta, käyttövastuut, järjestelyt ja raportointi on kuvattu toimintajärjestelmässä TO YMP 012. 2 JÄTETÄYTTÖ Jätetäytön tilavuus sekä jäljellä oleva täyttötilavuus lasketaan läjitettyjen jätemäärien perusteella ympäristöinsinöörin toimesta. Jätetäytön pinta ala lasketaan jätetäytön leveyden ja vuosittaisen siirtymisen mukaan. Sisäisistä kuljetuksista vastaava työnjohtaja mittaa vuodenvaiheessa jätetäytön siirtymän ja ilmoittaa ympäristöinsinöörille. Jätetäytön sisäiset ominaisuudet mitataan kaatopaikkakaasujen mittausten yhteydessä. 2.1 Jätejakeet Tehtaalla lajitellaan jätteet jätteiden lajitteluohjeen mukaisesti. Jätehuollon järjestelyt ja. vastuut on kuvattu toimintajärjestelmässä TO YMP 022. Sulennon kaatopaikalle vietäviä jätejakeita ovat Vamy Oy:n voimalaitoksen pohja ja lentotuhka, puukenttien hiekat ja sakat, kuorimon sakokaivojen sakat sekä rakennusjäte. SMI:n seulontajätettä voidaan välivarastoida kaatopaikalle enintään 3 vuodeksi. Kaatopaikalla voidaan kompostoida seoslietettä ja. kuorta. maisemointia tai humusmateriaalitarvetta varten. 2.2 Jätteiden analysointi (korjaus 14.11.2007) Keskeisten kaatopaikalle välivarastoitaviksi tai läjitettäviksi tuotavien muiden teollisuusjätteiden kaatopaikkakelpoisuus (perusmäärittely) tavanomaisiksi jätteeksi selvitetään tai analysoidaan. Keskeisiä jätejakeita ovat pohja ja lentotuhka sekä mahdollisesti välivarastoitava SMI:n seulontajäte. Pohja ja lentotuhkan on todettu kaatopaikkakelpoisuuden arvioinnissa liukoisuustestien avulla soveltuvan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle (Kymen ympäristölaboratorio Oy, tutkimustodistus 2003 1223). Lentotuhkan perusmäärittelyä laajempi arviointi on tehty hyötykäyttökelpoisuuden arvioinnissa (Pirkanmaan ympäristökeskus, tutkimusseloste 1040 06). Pohjatuhkan perusmäärittelyä vastaava arviointi uusitaan syksyllä 2007. Perustutkimuksessa analysoidaan kokonaispitoisuudet As, Ba, Cd, Cr, Cu, Hg, Mo, Ni, Pb, Sb, Se, Zn, V, TOC, PCB ja PAH. Perustutkimuksen liukoisuuskokeessa tehdään kolonnitesti TS14405, jonka suodoksista (7 kpl) analysoidaan ph, johtokyky, As, Ba, Cd, Cr, Cu, Hg, Mo, Ni, Pb, Sb, Se, Zn, V, DOC. Lisäksi analysoidaan kahdesta L/S suhteisiin 2 ja 10 kootuista suodoksista Hg, fluoridi, kloridi ja sulfaatti ionit. Perusmäärittely uusitaan jälleen jätejakeen koostumuksen tai laadun oleellisesti muuttuessa. Perusmäärittelyjen yhteydessä tehdään laadunvalvomiseksi myös vastaavuustestaus. Kaksivaiheisen ravistelutestin SFS EN 12457 3 suodoksista (2 kpl) analysoidaan ph, johtokyky, As, Ba, Cd, Cr, Cu, Hg, Mo, Ni, Pb, Sb, Se, Zn, V, DOC, fluoridi, kloridi ja sulfaatti ionit. Jatkossa vastaavuustestaus lento ja pohjatuhkan laadunvalvomiseksi tehdään kerran vuodessa. Vastaavuustesteissä mitataan kokonaispitoisuudet As, Ba, Cd, Cr, Cu, Pb, Mo, V, Zn ja liukoisuustestissä SFS EN 12457 3 Cr, Pb, Mo, V, Se, fluoridi, kloridi, sulfaatti sekä ph ja johtokyky. 2
Myllykoski Paper Oy 13.8.2.007 KAATOPAIKAN TARKKAILUOHJELMA 2.3 Jätteiden sijoittaminen ja täyttösuunnitelma Ramboll teki kaatopaikalle täyttösuunnitelman ja se on esitetty karttoineen tarkkailusuunnitelman liitteenä hakemuksessa. 3 KAATOPAIKKAKAASU Mittaukset suoritetaan ja mittauslaitteet kalibroidaan Sarlin Hydor Oy:n ISO9001 standardin mukaisesti sertifioidun laatujärjestelmän mukaisesti. Havaituista merkityksellisistä terveys ja. ympäristöpoikkeamista kaasunkeräysjärjestelmässä ilmoitetaan viipymättä. 3.1 Jatkuvatoimiset mittaukset Jatkuvatoimisesti kaasupumppaamoon liittyvällä automaatiojärjestelmällä rekisteröidään mittaukset ja taltioidaan automaatiojärjestelmän muistiin tuntikeskiarvot sekä kaasumäärä ja energialaskureiden tilat. Raportista saadaan vuorokausi, viikko, kuukausi ja vuosikeskiarvot. Jatkuvatoimisia mittauksia ovat: Imupaine imutukissa Kaasun lämpötila imutukissa Kaasun määrä m 3 n/h CH 4 02 Polttolämpötila Sähköisillä mittauksilla valvotaan laitoksen toimintaa, pumppaustehoa, kaasun koostumusta ja lämpötiloja. 3.2 Kertamittaukset Kuukausittain imukaivokohtaisesti mitataan kaasupumppaamolla: CH 4 CO 2 0 2 Imupaine Kaasun lämpötila Virtaama (määrä) Mittaukset suoritetaan erillismittauksin. Mittausten perusteella säädetään laitoksen toimintaa ja arvioidaan talteenottojärjestelmän kuntoa. 3
Myllykoski Paper Oy 13.8.2007 Puolivuosittain imukaivokohtaisesti mitataan: Kaasupaine Imukaivon syvyys Vedenpinnan korkeus Veden lämpötila Jätetäytön tarkkailemiseksi mitataan puolivuosittain myös vedenpinnan korkeudet erillismittauksina kaasukaivoista ja veden lämpötila sekä imukaivon syvyys. 4 VEDET 4.1 Suodosvedet Kaatopaikan suotovedet ohjataan jätevesilaitokselle säätökaivon kautta siirtoviemärillä, jonka ajotavat on kuvattu toimintajärjestelmässä TE BIO 218. Suotovesien pumppaus jätevesilaitokselle käynnistyy automaattisesti suodosvesialtaan pinnansäädön mukaan. Jätevesilaitoksen hoitaja saa pumppauksen käynnistymisestä hälytyksen ja ottaa edustavan näytteen suotovedestä. Suodosvesinäytteestä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, CODcr, kok.n, kok.p ja kiintoaine. Suotoveden määrää tarkkaillaan päivittäin jätevesilaitokselle siirtoviemärin päähän asennetun magneettisen virtausmittauksen avulla. Suotoveden laatua seurataan puolivuosittain kaatopaikan säätökaivosta otettavin näyttein. Näytteenottoajankohdat ovat huhti toukokuu ja loka marraskuu. Suotovedestä määritetään ph, sähkönjohtavuus, CODcr, kok.n, NH 4 N, kok.p ja kiintoaine. Joka kolmas vuosi määritetään loka marraskuussa osana suotovesien laajempaa tarkkailua myös metallit (rauta, mangaani, arseeni, elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli ja sinkki) sekä AOX. Seuraava laajempi mittauskerta on syksyllä 2007. Biologiselta jätevedenpuhdistamolta lähtevän veden laatua seurataan päivittäin. 4.2 Jätetäytön sisäinen vesi Kaatopaikan täytön sisäisen vedenpinnan korkeus mitataan puolivuosittain pohjavesitarkkailun yhteydessä jätetäytöstä. Mittausajankohdat ovat huhti toukokuu ja loka marraskuu. Kaatopaikan täytön sisäisen vedenpinnan korkeudet kaasukaivoista ja veden lämpötila sekä imukaivon syvyys mitataan puolivuosittain kaatopaikkakaasujen tarkkailun yhteydessä jätetäytön tarkkailemiseksi. Ympäristöinsinööri tarkkailee tiivistyskerroksen toimivuutta mittaamalla lysimetrikaivon vedenpinnan korkeuden mittauksella kuukausittain. 4.3 Pintavedet Kaatopaikka alueen puhtaat pintavedet ja ulkopuoliset valumavedet pidetään erillään jätteistä ja kaatopaikkavesistä. Pintavesitarkkailu suoritetaan kahdesta ojapisteestä puolivuosittain. Toinen piste sijaitsee pintavesien virtaussuunnassa kaatopaikan yläpuolella kaatopaikan pohjoispuolella Vääräojassa (3a). Toinen piste ilmentää kaatopaikan mahdollisia vaikutuksia pintavesiin ja sijait 4
Myllykoski Paper Oy 13.8.2007 see virtaussuunnassa kaatopaikan alapuolella kaatopaikan eteläpuolella Vääräojassa (4). Näytteenottoajankohdat ovat huhti toukokuu ja loka marraskuu. Pintavesistä määritetään virtaama, happi, ph, sähkönjohtavuus, COD M n, kok.n, NH 4 N ja kok.p. 4.4 Pohjavedet Suojapumppaamot 1 ja 2 pumppaavat pohjavettä Vääräjokeen, jolla pyritään ehkäisemään pohjavesien ja suodosvesien sekaantuminen toisiinsa. Pohjavesien virtaussuunta on ohjattu alaviin maastonkohtiin. Pohjavesitarkkailu suoritetaan kolmesta havaintopisteestä puolivuosittain. Kaksi pistettä sijaitsee pohjavesien virtaussuunnassa kaatopaikan alapuolella (suojapumppaamo 2 ja HP 5) ja yksi yläpuolella (suojapumppaamo 1). Näytteenottoajankohdat ovat huhti toukokuu ja lokamarraskuu. Pohjavesistä määritetään ph, sähkönjohtavuus, COD M n, kloridi, N0 3 N, NH 4 N, rauta ja mangaani. Joka kolmas vuosi määritetään loka marraskuussa osana suotovesien laajempaa tarkkailua myös arseeni, elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli ja sinkki sekä AOX. Seuraava laajempi mittauskerta on syksyllä 2007.. Pohjavesien pinnan korkeutta mitataan pohjavesitarkkailun yhteydessä puolivuosittain. Mittausajankohdat ovat huhti toukokuu ja loka marraskuu. 5 RAPORTOINTI Kaatopaikan kirjanpito ja raportointi on kuvattu toimintajärjestelmässä TO YMP 012. Kaikki tarkkailutulokset, yhteenvetoraportit, laboratorioanalyysien perustiedot ja virtaamatiedot säilytetään vähintään viiden vuoden ajan. Kaatopaikkaa koskeva vuosiraportti liitetään Myllykoski Paper Oy:n ympäristönsuojelun vuosiraportointiin. Raportoinnissa käytetään ensisijaisesti sähköistä tiedonsiirtoa Tyvi Elmaa käyttäen. Anjalankosken ympäristönsuojeluviranomaiselle toimitetaan tulosteet sähköisesti siirretyistä tiedoista. 5.1 Jätemäärät Kaikkien jätejakeiden kuukausittaiset määrät kootaan jäteraporttiin, jossa on ilmoitettu sekä brutto että nettomäärät. Raportista ilmenevät myös kaatopaikalle sijoitetun ja muuta käsittelyä tai hyödyntämistä varten toimitettujen biohajoavien jätteiden määrä sekä kaatopaikalta hyödynnettäväksi toimitetun jätteen määrä. Jäteraportin tiedot toimitetaan vuosiraportoinnin yhteydessä helmikuun loppuun mennessä valvovalle viranomaiselle (Kaakkois Suomen ympäristökeskus) ja Anjalankosken ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot siirretään sähköisesti Tyvi Elman kautta, jolloin annetaan lisäksi jätelajikohtaiset luokitteluperusteet, kuten EWC koodit ja H/K koodit. 5.2 Jätetäytön tiedot Jätetäytön tiedoista toimitetaan yhteenveto vuosiraportoinnin yhteydessä helmikuun loppuun mennessä valvovalle viranomaiselle (Kaakkois Suomen ympäristökeskus) ja Anjalankosken ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot siirretään sähköisesti Tyvi Elman kautta. Jätetäytön sisäiset ominaisuudet raportoidaan kirjallisesti Sulennon tarkkailun vuosiraportissa sekä biokaasulaitoksen toimintaraportissa kyseiseltä vuodelta. 5
5.3 Yhteenveto arviointimenettelystä Pohja ja lentotuhkalle tehdyistä perusmäärittelyistä ja vastaavuustestauksista toimitetaan yhteenveto vuosiraportoinnin yhteydessä helmikuun loppuun mennessä valvovalle viranomaiselle (Kaakkois Suomen ympäristökeskus) ja Anjalankosken ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5.4 Yhteenveto seurantatiedoista Kaasupumppaamon kuukausiraportti laaditaan raportoitavaa seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Kaasupumppaamon vuosittainen yhteenvetoraportti, Biokaasulaitoksen toimintaraportti, laaditaan tammikuun loppuun mennessä, jossa tarkastellaan tuloksia laajemmin ja pitemmällä aikavälillä. Raportissa esitetään laitoksen toiminta ja tuotto, kaivokohtaiset kaasun mittaustulokset, tuotot ja kaivojen toimivuus, hajoamisprosessin arviointi, arvio kaasun keräysjärjestelmän kunnosta ja esitykset tarvittavista toimenpiteistä. Yhteenveto toimitetaan vuosiraportoinnin yhteydessä helmikuun loppuun mennessä valvovalle viranomaiselle (Kaakkois Suomen ympäristökeskus) ja Anjalankosken ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kaatopaikan vesien jokaisen näytteenottokerran analysointituloksista laaditaan tutkimustodistus kommentteineen. Tarkkailusta tehdään helmikuun puoleen väliin mennessä yhteenvetoraportti, Sulennon tarkkailun vuosiraportti, jossa tarkastellaan tuloksia laajemmin ja pitemmällä aikavälillä sekä selvitetään kaatopaikan aiheuttamaa kuormitusta. Yhteenveto toimitetaan vuosiraportoinnin yhteydessä helmikuun loppuun mennessä valvovalle viranomaiselle (Kaakkois Suomen ympäristökeskus) ja Anjalankosken ympäristönsuojeluviranomaiselle. Selvitys haittojen torjunnasta, poikkeuksellisista tapahtumista ja poikkeamista hyväksytystä suunnitelmasta merkitään kaatopaikan toiminnasta pidettävään käyttöpäiväkirjaan. Käyttöpäiväkirja toimitetaan vuosiraportoinnin yhteydessä helmikuun loppuun mennessä valvovalle viranomaiselle (Kaakkois Suomen ympäristökeskus) ja Anjalankosken ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6
7 LIITE 2
8 LIITE 3