Päätös Nro 93/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/61/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 15.11.2013 ASIA Maalämpökaivon rakentaminen Kerkkolankankaan pohjavesialueelle, Jämsä HAKIJA Jukka Järvi HAKEMUKSEN VIREILLETULO Jukka Järvi on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 2.8.2013 vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa maalämpökaivon rakentamiseen Jämsän kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 2 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Kaavoitustilanne Asiasta ei ole aiempia päätöksiä. Kiinteistö on merkitty asemakaavassa erillispientalojen korttelialueeksi (AO). HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Suunniteltu lämpökaivo sijaitsee Jämsän kaupungin Jämsänkosken taajamassa kiinteistöllä Honkala 182-417-1-633. Suunnitellun porauspaikan etäisyys kiinteistön rajasta on noin 7 metriä ja etäisyys rakennuksesta 4,5 metriä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35 www.avi.fi/lansi PL 200, 65101 Vaasa Kiinteistö sijaitsee Kerkkolankankaan I luokan pohjavesialueella (nro 0918251), pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Kaakkolammen vedenottamo sijaitsee karttatarkastelun perusteella noin 300 m
LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ 2 (9) lounaaseen ja Lehmisuon vedenottamo noin 1100 m länsilounaaseen suunnitellusta maalämpökaivosta. Hakija ei tiedä lähialueella olevan yksityisiä talousvesikaivoja. Etäisyys naapurin maalämpökaivoon kiinteistöllä 182-417-1-540 on noin 50 metriä. Kohteen lähialueella ei Maaperän tila -tietojärjestelmän mukaan ole pilaantuneita alueita. Hankkeen tarkoituksena on vaihtaa nykyinen öljylämmitys maalämpöön. Vanha öljykattila ja maanalainen 3000 litran öljysäiliö poistetaan. Kiinteistölle porataan noin 180 metriä syvä maalämpökaivo. Poraussuunta on suoraan alaspäin. Kaivo porataan hakijan omalle kiinteistölle. Hakemuksen mukaan kyseessä on ns. Poratek-normilämpökaivo. Lämmönsiirtonesteen putkisto on kolmiputkijärjestelmä, jossa muoviputkien (PEM) seinämäpaksuus on 3,7 mm ja ulkohalkaisija 40 mm. Putkiston kokonaispituus on 564 m. Kaivon teräksinen suojaputki upotetaan 1-6 metrin pituudelta kallioon ja kiristetään tiiviiksi. Suojaputken seinämäpaksuus on 5,0 mm ja ulkohalkaisija 193,7 mm. Kaivon aloitusmonttu tehdään kaivinkoneella ja varsinainen poraustyö porauskalustolla. Porausliete ja vesi johdetaan vaihtolavalle, josta vesi pumpataan maantieojaan. Porausjäte käytetään joko öljysäiliön montun täyttämiseen tai porausurakoitsija huolehtii sen poisviennistä. Pintavesien pääsy porausreikään estetään vesitiiviillä suojahatulla. Kaivon yläpäähän asennetaan muovinen tai betoninen huoltokaivon rengas. Hakemuksen mukaan lämmönsiirtonesteenä käytetään Altia Naturet-17 GeoSafea, jonka pääraaka-aine on etanoli (28 p-%) ja lisäaineet metyylietyyliketoni (0,6 p-%) ja metyyli-isobutyyliketoni (0,8 p-%). Valmiste ei sisällä korroosioinhibiittiä. Lämmönsiirtonesteen määrä paisuntasäiliöineen on n. 455 litraa. Nesteen kiertonopeus putkistossa on 0,8 l/s. Lähin vesistö on Kankarisjärvi, noin 225 metriä kiinteistöltä koilliseen. Maanpinta viettää kohti järveä. Hakemusasiakirjojen mukaan Kaakkolammen vedenottamon alueella maaperän pintaosat ovat silttiä, syvemmät osat soraa, hiekkaa ja silttiä. Käyttökokemusten ja koepumppausten perusteella Kaakkolammen alueen kahdesta siiviläputkikaivosta on jatkuvasti saatavissa pohjavettä 3000 3500 m 3 /d. Pohjavesi virtaa deltassa lännestä itään ja purkautuu sen itäreunalla lukuisista lähteistä. Pohjavesi virtaa Kaakkolammen vedenottamolle etelästä ja lounaasta ja Lehmisuon vedenottamolle etelästä. Pohjaveden virtaussuunta suunnitellun maalämpökaivon alueella on Kaakkolammen ottamolta poispäin.
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN LAUSUNNOT 3 (9) Maakerrosten paksuudeksi on suunnitellun lämpökaivon naapurikiinteistöllä mitattu 17 metriä. Kaakkolammen vedenottamon alueella kairauksissa on päästy yli 20 metrin syvyyteen. Hakijan arvion mukaan maalämpökaivon poraus ei aiheuta riskejä pohjavedelle ja myös käytön aikaiset riskit ovat vähäiset. Riskeihin on varauduttu valitsemalla lämmönsiirtoputkistoon seinämäpaksuudeltaan tavanomaista vahvempi putki ja lämmönsiirtonesteeksi pohjavesialueilla käytetty valmiste. Laitteistossa on vuotohälytys, joka lähettää esimerkiksi matkapuhelimella vastaanotettavan signaalin. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Jämsän kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 7.10.2013. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Jämsän kaupungilta ja Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että Keski-Suomen maakuntaan laaditun vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman mukaan pohjavesimuodostumia tulee mm. suojella, parantaa, ja ennallistaa sekä ehkäistä pilaavien aineiden pitoisuuksien pysyvää ja merkittävää kasvamista. Tavoitteena on lisäksi, että pohjavesimuodostumien tila ei nykyisestään heikkene ja on vähintään hyvä vuoteen 2015 mennessä. ELY-keskus katsoo, että sallimalla pohjavesialueilla laajasti ja harkitsemattomasti maalämpöjärjestelmien käyttöönottoa lisätään pohjaveden likaantumisriskejä ja näin vaikeutetaan vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 4 luvun 21 :n vesienhoitosuunnitelman ympäristötavoitteiden saavuttamista. Maalämpöjärjestelmän rakentaminen voi ELY-keskuksen näkemyksen mukaan aiheuttaa vesilain 3 luvun 2 :ssä tarkoitettuja vaikutuksia. Hankkeella on oltava aluehallintoviraston lupa, jos maalämpöjärjestelmä voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai vedenkäytölle talousvetenä. Jos toimenpiteistä ennalta arvioituna voi aiheutua ympäristönsuojelulain 8 :n vastaisia seurauksia, ei siihen voida myöntää lupaa.
4 (9) Pohjaveden suojelun kannalta ei ole toivottavaa, että pohjavesialueelle vähitellen muodostuu laajoja alueita, joiden lämmitys perustuu maalämpöön. Lisäksi pohjavesialueiden maa- ja kallioperän rakenne sekä pohjavesiolosuhteet ovat niin monimutkaisia ja pienipiirteisiä, että on ennalta arvioituna mahdotonta täysin varmasti arvioida, mitä vaikutuksia maalämpöjärjestelmien rakentaminen aiheuttaa alueen pohjavedelle. Tämän vuoksi pohjavedelle, vedenottamolle tai naapureiden kaivoille aiheutuvan vahingon mahdollisuutta ei voi koskaan sulkea täysin pois. Vaikka maalämpöjärjestelmissä käytettävät lämmönsiirtonesteet eivät ole ympäristölle taikka terveydelle vaarallisia (yleisimmin käytetyt aineet ovat etanolipohjaisia), ovat ne samalla lailla pohjavedelle haitallisia aineita kuin esimerkiksi polttoöljy tai liuottimet, eikä niitä saa missään tilanteessa joutua pohjaveteen. Keski-Suomen ELY-keskus katsoo, että maalämpökaivoja ei tule sijoittaa I luokan pohjavesialueelle, koska siitä saattaa aiheutua VL 3:2 :n (pohjaveden muuttamiskielto) ja/tai YSL 8 :n (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisia seurauksia. Myös YSL 7 :n mukainen maaperän pilaantuminen on mahdollista. Tässä tapauksessa maalämpökaivo tulisi sijoittumaan Kerkkolankankaan (0918251, luokka I) pohjavesialueelle Kaakkolammen pohjavedenottamon läheisyyteen. 2) Jämsän ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut, että suunniteltu maalämpökaivo sijaitsee Kerkkolankankaan tärkeällä pohjavesialueella vain noin 300 metrin päässä Kaakkolammen vedenottamosta. Vaikka pohjaveden virtaussuunta on kiinteistöllä ko. ottamosta poispäin, ympäristölautakunta ei puolla hanketta pohjavedenottamon läheisyyden vuoksi. Porausreikien tekeminen voi aiheuttaa muutoksia pohjaveden muodostumis- ja virtausreiteissä. 3) Jämsän kaupunki ei ole antanut hakemuksesta lausuntoa. MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET HAKIJAN SELITYS Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Aluehallintovirasto on varannut kirjeellä 24.10.2013 hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen lausuntojen johdosta. Hakija toteaa, että pohjavesien virtaussuunta on lähimmältä Kaakkolammen vedenottamolta poispäin. Maalämpökaivo sijaitsisi lähellä Kankarisveden rantaa, johon pohjavedet hakijan näkemyksen mukaan purkautuvat. Hakijan mukaan pienellä porausreiällä ei ole mitään vaikutusta pohjavesien muodostumiseen. Hakija katsoo myös, että Jämsän kaupungin suunnittelema Myllymäen teollisuusalueen laajennus ja iso soranottoalue Kaakkolammin, Lehmisuon ja Kerkkolankankaan vedenottamoiden välillä muuttavat pohjavesien muodostumista ja laatua.
LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU 5 (9) Luparatkaisu Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. Perustelut Vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentin mukaan vesitaloushankkeelle on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää ja tämä muutos saman momentin kohdan 5) mukaan olennaisesti vähentää tärkeän tai muuhun vedenkäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavoin aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä. Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin mukaan lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos 1) hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua tai 2) hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Lupaa haetaan maalämpökaivon rakentamiselle Kerkkolankankaan (0918251, luokka I) vedenhankinnan kannalta tärkeän pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kaakkolammen vedenottamo sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä ja Lehmilammen vedenottamo noin 1100 metrin etäisyydellä porauspaikasta. Pohjaveden virtaussuunta suunnitellun maalämpökaivon alueella on todennäköisesti Kaakkolammen vedenottamolta poispäin, mutta kaivon poraaminen voi muuttaa pohjaveden paikallisia virtausolosuhteita. Kaakkolammen alueelta on koepumppausten ja käyttökokemusten perusteella jatkuvasti saatavissa 3000 3500 m 3 /d pohjavettä, mikä on huomattavasti enemmän kuin sitä nykyisin käytetään. Vedenoton mahdollinen lisätarve voi sekin muuttaa virtausolosuhteita alueella. Kaivon syvyydeksi on esitetty 165 metriä. Maalämpökaivon poraaminen voi aiheuttaa laadultaan huonomman kalliopohjaveden ja pohjavesiesiintymän hyvälaatuisen pohjaveden sekoittumisen ja siten heikentää pohjaveden laatua. Lämmönkeruunestevuotoja voi tapahtua suojatoimenpiteistä huolimatta. Etanolia ei ole luokiteltu ihmiselle tai ympäristölle vaaralliseksi aineeksi, mutta pohjaveteen päästessään se aiheuttaisi pohjaveden pilaantumisvaaran ja vähintäänkin heikentäisi pohjaveden laatua. Ympäristöministeriön julkaisemassa Energiakaivo - maalämmön hyödyntäminen pientaloissa -oppaassa (Ympäristöopas 2013) on suositeltu, ettei maalämpöjärjestelmiä rakennettaisi mm. vedenottamoiden lähialueille. Lähialueeksi voidaan katsoa alue, jonka sisällä pohjaveden viipymä ottamolle on vähemmän kuin 60 vrk. Jos viipymä ei ole tiedossa, voidaan ohjeellisena etäisyytenä pitää 500 metriä ottamosta. Suojaetäisyyden tarkoituksena on mahdollistaa tarvittavien toimenpiteiden suorit-
6 (9) taminen mahdollisen lämmönkeruunestevuodon sattuessa ennen kuin siitä aiheutuu haittaa talousveden käytölle. Aluehallintovirasto katsoo, että maalämpökaivon rakentaminen ja käyttäminen Kerkkolankankaan pohjavesialueen muodostumisalueella ja 300 metrin etäisyydellä Kaakkolammen vedenottamosta voi heikentää pohjaveden laatua ja lisätä merkittävästi pohjaveden pilaantumisvaaraa. Hankkeesta saatavat hyödyt eivät ole siitä aiheutuvia menetyksiä huomattavasti suurempia eikä vesilain mukaisia luvan myöntämisen edellytyksiä ole. Sovelletut säännökset Lausuntoihin vastaaminen KÄSITTELYMAKSU Vesilain (587/2011) 3 luvun 4 ja 5 Aluehallintovirasto ottaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja Jämsän kaupungin ympäristölautakunnan lausunnot huomioon luparatkaisusta ilmenevällä tavalla. 1280 euroa PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 3 luvun mukaisen muun pohjavettä koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 1280 euroa. Jukka Järvi Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Jämsän kaupunki Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan mukaan
7 (9) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Jämsän kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
MUUTOKSENHAKU Liite 8 (9) Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Riitta Lähdemäki Satu Jaakkonen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Riitta Lähdemäki. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Satu Jaakkonen. SJa/TKa
VALITUSOSOITUS Liite Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 16.12.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 029 501 8450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.