nro 31 / 13.5.2005 Sibelius-Akatemia 2004 2005
Sisältö Äänenkuljettaja nro 31/2004-2005 Äänenkuljettaja on perjantaisin ilmestyvä Sibelius-Akatemian sisäinen tiedotuslehti. Toimitusneuvosto: Gustav Djupsjöbacka, Tuula Linsiö, Matti Perttula, Johanna Lassy ja Matias Harju. 3 Pääkirjoitus 4 Uutisia 12 Keskustelua 13 Talon väkeä 15 Opintoasioita 16 Konsertteja 18 Ylioppilaskunta 19 Ilmoitustaulu 23 Ruokalista 24 Briefly in English Toimitus: Tuulikki Väänänen ja Johanna Lassy Piirrokset: Lassi Rajamaa lassirajamaa@hotmail.com ISSN 1455-4313 Kirjoitusohjeita Kirjoita pelkkää suoraa tekstiä ilman mitään muotoiluja: - ei sisennyksiä - ei alleviivauksia - ei versaaleja (ISOJA KIRJAIMIA) - lihavointia voit käyttää harkiten - erota otsikot ja kappaleet toisistaan välilyönnillä - ei logoja eikä laatikoita tekstin mukana Jos haluat juttuusi logon tai kuvan, lähetä sellainen erikseen tallennettuna tif-muotoon. Tallenna juttusi mieluiten rtf-muotoon. Toki myös docmuoto tai pelkkä sähköpostiviestikin käy. Lähetä juttusi viimeistään tiistaina klo 12.00 os. tuulikki.vaananen@siba.fi. 2
Pääkirjoitus Taas on aika auringon - ajatuksia ajasta - Sitä jaksamme joka kevät ihmetellä: miten päivä pitenee, miten valoisaa on, miten oikein selvisimmekään taas pimeästä, miten nopeasti toukokuu sitten kuitenkin tuli... Aika juoksee, aika lentää, aika kuluu, aikaa ei ole, aikaa on, aikaa annetaan, aikaa otetaan. Ainoa mitä meillä on, on aika. Mutta siitäkään emme tiedä kuinka paljon sitä on. Siksi se on myös arvokkainta, mitä voimme toisille antaa. Ihmisen sisäisen kellon vieteri löystyy ikääntymisen myötä (aika-ihmisillä!) - pienellä lapsella sisäinen kello tikittää nopeasti ja aika on loppumatonta - kesä mittaamattoman pitkä. Vanhempana, löystyneemmällä vieterillä, aamupäivä on yksi hujaus ja ennen kuin huomaakaan kello on jo neljä... ennen kuin huomaakaan on kesä, ennen kuin huomaakaan on viisikymppinen... Arjessa elämme pilkotun ajan keskellä, siirrymme asiasta, teemasta, ihmisestä toiseen. Pilkkomatonta aikaa tarvitaan ajatteluun, olemiseen, lepoon. Onneksi sitäkin on tulossa. Tervetuloa valo - kesä - loma! Soili Perkiö Lainaus pikku prinssin ja ketun välisestä keskustelusta (Saint-Exupéry: Pikku prinssi ) - menneen ja tulevan side: - Aika, jonka olet tuhlannut ruusullesi, tekee siitä niin tärkeän sinulle. - Aika, jonka olen tuhlannut ruusulleni... pikku prinssi toisti paremmin muistaakseen. - Ihmiset ovat unohtaneet tämän totuuden, sanoi kettu. Mutta älä sinä unohda sitä. Sinun on vastattava aina siitä mitä olet kesyttänyt. Olet vastuussa ruusustasi. - Olen vastuussa ruusustani... pikku prinssi toisti paremmin muistaakseen. 3
Uutisia Hallitus päätti toimintojen sijoittumisesta taloihin Sibelius-Akatemian hallitus päätti 3.5.2005 kokouksessaan eri toimintojen sijoittumisesta Musiikkitaloon sekä R- ja T- taloihin Musiikkitalon valmistumisen jälkeen. Musiikkitalo valmistuu näillä näkymin vuoden 2009 aikana. Aiemmin hallitus oli tehnyt jo päätöksen kirjaston sijoittamisesta Musiikkitaloon ja taloon rakennettavien Sibelius-Akatemian omaan käyttöön tulevien neljän salin käyttötarkoitukset arkkitehtisuunnittelun lähtökohdiksi. Toimintojen sijoituspäätös perustui työelämän kehittämishankkeen 1. vaiheen tulokseen. Alla on hallituksen päätös - ja perustelumuistio kokonaisuudessaan sekä työelämän kehittämishankkeen (Evata-hanke) tuottama esitys toimintojen sijoittumisesta. Tämän lisäksi hallitus päätti täydentää rehtorin vetämää Musiikkitalohankkeen Sibelius-Akatemian osion ohjausryhmää professori Olli Porthanilla. Aineisto löytyy myös Siban kotisivulta osoitteesta www.siba.fi/ajankohtaista/musiikkitalo niaorkesteri (RSO), mikä varmistaa musiikkitoimintojen tilan ja varusteiden maksimaalisen käytön. Sinfonia-orkestereiden toiminnalliset tarpeet tyydytetään tarkoituksenmukaisella tavalla sekä tarjotaan yleisölle akustisesti korkealaatuiset konserttitilat. Musiikkitalo mahdollistaa Sibelius-Akatemian käytössä olevien akatemian toimitilojen (Pohjoinen Rautatiekatu ja Töölönkatu) kokoamisen kaupunkikampukseksi. Musiikkitalon tavoitteena on myös toimia kansalaisia laajasti palvelevana musiikkikeskuksena, jonka ytimen muodostaa Sibelius-Akatemian kirjasto. Musiikkitalo parantaisi ratkaisevasti hankkeen osapuolten ja Suomen musiikkikulttuurin toimintaedellytyksiä: kysymyksessä on valtakunnallisesti, kansallisesti ja paikallisesti merkittävä kulttuuri- ja koulutushanke, jolla on myös kansainvälistä merkitystä. Ossi Peura Muistio 3.5.2005 Musiikkitalon suunnittelussa käytetty Sibelius-Akatemian tilaohjelma oli laadittu vuonna 1998. Sen oli hyväksynyt rehtorin asettama eri toimintayksiköiden edustajista koostunut talotoimikunta. Hallitus ei ole ennen vuotta 2005 käsitellyt tilaohjelmaa. Toimintojen sijoittuminen M-, R- Ja T-taloihin Taustaa Opetusministeriön 1.10.2003 päivätyssä Musiikkitalohankkeen perustelumuistiossa todetaan mm. seuraavaa: Musiikkitalohankkeen tarkoituksena on korvata Sibelius-Akatemian väliaikaiset vuokratilat Pitäjänmäellä asianmukaisella toimitilalla, joka sijaitsisi keskustassa Sibelius-Akatemian muiden tilojen läheisyydessä. Hankkeen muita osapuolia ovat Helsingin kaupunginorkesteri (HKO) ja Radion sinfo- 4 Hallitus päätti kokouksessaan 1.2.2004 Musiikkitalon salien ja muiden salitilojen sekä kirjaston sijoittamisen. Tällä kerralla hallituksen päätettäväksi esitetään päätös Sibelius-Akatemian toimintojen sijoittumisesta M-, R- ja T- taloihin. Esitys on valmisteltu hankkeen koordinaatio- ja ohjausryhmässä. Toimintojen sijoittuminen vaikuttaa 2.vaiheen suunnitteluun, jossa määritellään Musiikkitaloon sijoittuvien toimintojen tilankäytön periaatteet Musiikkitalon luonnossuunnittelua ja tilaohjelman päivittämistä varten.
Strategia 2008, rehtorin tavoitteet ja tilat Strategia 2008 ja rehtorin vuodelle 2005 asettamat yhteiset tavoitteet korostavat mm. yhteisöllisyyttä, avautumista ja innovatiivisuutta. Strategian näkökulmasta musiikkitalohanketta voidaan kuvata seuraavasti: Yhteisöllisyys: Tilojen tulee edistää ja tukea sisäistä integraatiota ja kohtaamisia. Avautuminen: Musiikkitalossa tulee näkyä Akatemian laaja-alaisuus osin suorassa kontaktissa yhteiskunnan kanssa. Innovatiivisuus: Tilojen käytön tulee mahdollistaa uusien asioiden toteutuminen. Lisäksi tilojen tulee tietenkin palvella hyvin käyttäjiään, ja niiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon eri toimintojen tarpeet. asetusta kustannusraamista. Tämä merkitsee musiikkitalon suunnitelman kehittämistä siten, että kustannusraamissa pysytään. Suunnittelukokouksissa on todettu, että kustannusten pienentäminen pyritään toteuttamaan toiminnallisen konseptin kärsimättä. Periaatteet sijoittumiselle Integraatio, Akatemian strategian tukeminen - Akatemian sisäistä vuorovaikutusta ja kohtaamista edistetään harkitulla toimintojen sijoituksella eri taloihin - kaikkiin taloihin sijoitetaan vetovoimaisia toimintoja ja myös eri tyyppisiä toimintoja ja tiloja - talot ovat osaamiskeskuksia - toimintojen sijoittamisen perusteena ovat myös yhteystarpeet eri toimintojen välillä Musiikkitalon imago-visio - varmistetaan kaikkien musiikin lajien näkyvyys ja klubitoiminta Musiikkitalossa Toimintojen sijoittuminen M-, R- ja T-taloon Sibelius-Akatemia on käynnistänyt kehittämisprojektin arkkitehtitoimisto Evatan kanssa selvittääkseen miten tilat tulisi järjestää ja miten ne tukisivat parhaiten akatemian taiteellista toimintaa, tutkimusta ja oppimista. Projektin 1. vaihe Tavoitteena oli määritellä ja kuvata Sibelius-Akatemian toimintojen ideaali sijoittuminen eri rakennuksiin perustuen Akatemian strategiaan, yhteystarpeisiin eri toimintojen välillä sekä vuorovaikutukseen Akatemian ja sen asiakkaiden välillä. Musiikkitalon hankesuunnitelman päivittämisen yhteydessä hankkeelle esiteltiin huhtikuussa 2005 uusi kustannusarvio. Tarkistettu kustannusarvio ylittyi n. 7 % tavoitteeksi Olemassa olevat reunaehdot - huomioidaan talojen fyysiset ominaisuudet, vanhojen talojen kunto ja remontti- ikä sekä muutosten kustannukset Käytännöllisyys - toiminnot sijoitetaan huomioiden toimijoiden sujuva ja tarkoituksenmukainen liikennöinti taloissa ja talojen välillä Käyttöaste ja väljyys - toiminnot sijoitetaan niin, että talojen kuormitus ja käyttöaste jakautuu tasaisesti - toiminnoilla on oltava tarkoituksenmukainen tilankäyttö - huomioidaan talojen ja tilojen muuntojoustavuus ja monikäyttöisyys tulevaisuudessa Musiikkiklubi - Musiikkitaloon suunnitellaan klubitoimintaa varten korkealaatuiset esiintymis- ja yleisötilat, joissa äänieristys toteutetaan siten, että sähkösoitinten käyttö on mahdollista 5
Uutisia musiikkitalon muita toimintoja häiritsemättä. - yleisölle pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään esteetön kulku katutasolta klubin esitys- ja anniskelutiloihin. - monitoimiratkaisuja ja muita kompromisseja pyritään mahdollisuuksien mukaan välttämään klubitilan toteuttamisessa. kirkkomusiikin opetusta, ja sinne sijoitetaan soittosemi naari- ja tutkintotiloja - taloon sijoitetaan DocMus -yksikön tiloja ja jatkokoulutuksen kohtauspaikka - kieltenopetus keskitetään T-taloon - atk-luokka Toiminnot taloissa Musiikkitalo - sijoittuu toimintoja kaikilta Helsingissä toimivilta osasto ilta - talossa annetaan instrumenttiopetusta (mm. esittävän säveltaiteen koulutusohjelman opetusta), laulunope tusta, säestystä, musiikkikasvatuksen opetusta, nuorisokoulutusta ja jatkokoulutusta - orkesterin- ja kuoronjohdon opetus, musiikinteorian ja historian opetus, musiikkiteknologian opetus, jazzmu siikin opetus ja kansanmusiikin opetus tapahtuvat pää asiallisesti Musiikkitalossa - taloon sijoitetaan runsaasti harjoitusluokkia, studiotiloja, atk-luokka, auditorio, isoja ryhmäopetus- ja seminaarit iloja sekä niihin liittyvää toimintaa - klubitoimintaa - johto Jokaiseen taloon sijoitetaan toimisto- ja neuvottelutiloja sekä palvelupisteet. Yo-kunnan tilat sijoitetaan parhaiten Yo-kunnan toimintaa tukevalla tavalla M-, R- ja T-taloihin. Tarkempi neliösuunnittelu saattaa osin muuttaa tilannetta, mutta pääsääntöisesti sijoittelun pohjana käytetään esitettyä toimintojen sijoittumista taloihin. Hallituksen pitäminen mukana tiloja koskevassa päätöksentekoprosessissa on kolmen yhteisen osapuolen tilasuunnitteluprosessin kannalta erittäin hankalaa. Sen vuoksi jatkossa on tarkoitus, että rehtori tekee tilaohjelmaa koskevat päätökset sen jälkeen kun ohjausryhmä on käsitellyt asiaa. R-talo - sijoitetaan mahdollisimman paljon harjoitustiloja - talossa on ryhmäopetusta, instrumenttiopetusta, ja soittoseminaari- ja tutkintotilaa - vanhan musiikin opetus tapahtuu pääasiassa R-talossa - Koulutuskeskuksen ja Arts Management-koulutuslinjan toimistotilat T-talo - talossa annetaan instrumenttiopetusta, laulumusiikin ja 6
7
Uutisia Sibelius-Akatemia 125 v vuonna 2007 Rehtori on kutsunut seuraavat henkilöt mukaan toimikuntaan, jonka tehtävänä on suunnitella Sibelius-Akatemian 125-vuotisjuhlallisuuksia vuodelle 2007. Toimikunnan jäsenet ovat: Gustav Djupsjöbacka, puheenjohtaja Kristina Lillqvist, sihteeri Atso Almila Esa Helasvuo Matti Hyökki Kristiina Ilmonen Ville Komppa Tuula Linsiö Annika Ollinkari Lassi Rajamaa Martti Rousi Erik T. Tawaststjerna Sibelius-Akatemian tukisäätiön hallitukseen uusia jäseniä Sibelius-Akatemian tukisäätiön hallitus vuosille 2005-2006 on valittu. Rehtori on kutsunut hallitukseen seuraavat uudet jäsenet: konsernijohtaja Jukka Alho, pankinjohtaja Sinikka Salo, ja kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen. Entisistä jatkavat kansanedustaja Matti Ahde, rehtori Gustav Djupsjöbacka, johtaja Kalevi Kontinen sekä asiamies Lauri Paloheimo puheenjohtajana. Tukisäätiön tehtävänä on Sibelius-Akatemian taloudellinen tukeminen, erityisesti lahjoitusvarojen hankinta ja hoito. Lisäksi tukisäätiö auttaa Sibelius-Akatemiaa sen yhteiskuntasuhteiden hoidossa. Tukisäätiön alaisuudessa toimii 25 yhteiskuntaelämän vaikuttajasta koostuva neuvottelukunta, jonka puheenjohtaja on ministeri Vesa Vainio. Toimikunta on kokoontunut ensimmäiseen, perustavaan kokoukseensa 27.4.2005 ja jatkaa työtään syksyllä. Juhlavuoteen liittyen akatemiassa on jo aloitettu seuraavat juhlaprojektit; Reijo Pajamon historiikki, joka jatkaa Fabian Dahlströmin historiikkiä vuodesta 1982 ja Tuula Kotilaisen tutkimus nuorisokoulutuksen historiasta. 8
Taiteellisen toiminnan innovaatiohankkeiden tuki jaettu Reetaleena Korhola esiintyy Nordischer Klangissa Rehtori varasi tälle vuodelle taiteellisen toiminnan innovaatiohankkeisiin 20.000 euron erillismääräahan. Sen avulla on tarkoitus tukea uusia sisältöjä ja ilmaisumuotoja kokeilevia taiteellisia hankkeita, osastojen rajoja ylittävää taiteellista yhteistyötä ja projekteja, jotka edistävät vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Hakemuksia tuli yhteensä 31 kpl. Valinnan suoritti työryhmä, johan kuuluivat rehtori Gustav Djupsjöbacka, professori Markus Lehtinen, klarinetisti Kari Kriikku ja opiskelija Kuisma Eskola. Sihteerinä toimi viestintäpäällikkö Tuula Linsiö. Avustuksia myönnettiin seuraaviin hankkeisiin: 1. Työryhmä Ville Matveinen ja Kalle Kuusava: Bernd Alois Zimmermannin kamarimusiikki- ja soolotuotannon esittämiseen poikkitaiteellisena produktiona 2.000 euroa 2. Työryhmä Marianna Henriksson, Masi Tiitta, Kimmo Modig, Saara Töyrylä: Esitykseen, jossa cembalo, teknologia, tanssi sekä vanha ja uusi musiikki kohtaavat, 3.000 euroa 3. Meta4 -yhtye ja Ilmiliekki Quartet: Innovatiiviseen yhteistuotantoon esitettäväksi Sibelius-Akatemian festivaalilla kevätkaudella 2006 6.000 euroa 4. Lauri Schreck & työryhmä: Frank Zappan teoksen Joe s Garage toteuttamiseen poikkitaiteellisena produktiona 6.000 euroa 5. Työryhmä Ari Poutiainen, Jouko Kyhälä, Max Savikangas: Farther Out -trion uusista teoksista rakentuvan konserttikokonaisuuden tuottamiseen 3.000 euroa. Popsoul-henkisen, laulaja-lauluntekijän omista sävellyksistä, sanoituksista ja sovituksista koostuvan Avaimet-esikoisalbumin hiljattain julkaissut helsinkiläinen Reetaleena Korhola, 21, edustaa Suomea omalla muusikillaan Nordischer Klang-festivaaleilla Saksan Greiftswaldissa. Reetaleena esiintyy 11.5.2005 Finnische Popnacht- tapahtumassa, jossa toisena suomalaisesiintyjänä kuullaan Jimi Tenoria. Suurin vuosittainen Skandinavian ulkopuolella järjestettävä pohjoismaista kulttuuria esittelevä festivaali pidetään nyt 14. kerran. Aiempien vuosien suomalaisesiintyjiä ovat olleet muun muassa U-Street Allstars, Lenni-Kalle Taipale Trio ja Johanna Iivanainen, Eino Juhani Rautavaara, Cleaning Women sekä Club for Five. Reetaleena Korhola opiskelee musiikkikasvatuksen osaston toisella vuosikurssilla. Lisätietoja: Liina Rislakki/Universal Music Oy Vattuniemenranta 2 (PL 172) 00210 Helsinki, Finland Tel: +358 (0)9-615 46 730, Gsm: +358 (0)40-706 0286 Fax: +358 (0)9-615 46 700 www.nordischerklang.de Tel. 0049 (0) 3834 765966 tai 0049 (0) 176 23410060/ Maaret Jokela Tukea saavilla hankkeilla on mahdollisuus saada esiintymisfoorumi Sibelius-Akatemian ensimmäisillä festivaaleilla 27.1. 5.2.2006. 9
Uutisia Musiikillinen matka Euroopan metropoleihin (kuten Lahti) Kolmikantaorkesterin kiertue 9. - 20.4.2005 Wien, Lahti ja Lontoo: mukana 3 musiikkikorkeakoulua; Universitet für Music und darstellende Kunst, Guildhall School of Music and Drama ja Sibelius-Akatemia. Kapellimestarina Sir Colin Davis Lontoo...Welcome to Great-Britain. The weather in London is half-cloudy and the temperature is about nine degrees. The local time is 8.30... kuulen lentokapteenin sanat jostain horroksen läpi. Lennän vielä viimeisen kaarroksen kilpaa Harry Potterin kanssa ja samassa kone tumpsahtaa Englannin maaperälle. Havahdun kokonaan hereille. Yritän nostaa käsien avulla päätäni takaisin sen omalle paikalleen. Toivottavasti en kuolannut paljon ja nojaillut viereisen businesmiehen olalle koko matkaa, mietin ja nyökkään hymyillen pukumieheen päin. Keräilen tavaroitani ja katselen kuinka uniset orkesterilaiset pakkautuvat koneesta ulos. Tästä se alkaa. Otan viulun ylähyllyltä ja liityn joukkion jatkeeksi. Ensimmäisen kerran näemme kaikki toisemme illalla tervetuloseremoniassa Guildhall Schoolilla. Katselen ympärilleni ja yritän arvailla, ketkä ovat Wienistä, ketkä Lontoosta. Suomalaiset blondit erottuvat helposti joukosta. Aasialaisia näyttää olevan aika paljon, teen huomion, ja siinä samassa meidät jaetaankin sektioittain stemmiksiin. Ja sitten tuli Belinda.. Seuraavat aamupäivät ja illat kuluvatkin stemmaharjoituksissa. Meidät kakkosviulistit ottaa hellään, mutta napakkaan huomaansa Belinda Mcfarlane. Belinda on LSO:n 2. viulun äänenjohtaja. Ihailin koko periodin ajan hänen muusikkouttaan ja uskomatonta pedagogista silmäänsä. Ensimmäisissä stemmiksissä on jäinen ilmapiiri. Kaikki kyräilevät kulmien alta ja ottavat mittaa toisistaan. Sattui myös eräs tapaus; Soitimme Mozartia. Belinda oli juuri 10 sanonut, että tässä kyseisessä kohdassa ei mielellään soiteta vapaakieliä. Paikka otettiin uudestaan. Joku soitti vapaakielen, kuuluu kommentti takapultista. Belinda katsoo puhujaa suoraan silmiin. Could you please tell me the name also? hän vastaa leikillisesti. Täysi hiljaisuus. Eräs istuu koko loppuharjoituksen hiljaa takapenkissä ja puhisee punaisena. Jää sulaa hetkessä ja kyräily alkaa muuttua varovaiseksi hymyilyksi. Belinda tuntee myös musiikin läpikotaisin. Rautaisena 2. viulun ammattilaisena hän vaatii meiltä nimen omaan 2. viululle tärkeitä ominaisuuksia. Lämpimiä G-kielen saundeja, mitä hiljaisempia pianoita ja rytmisiä säestyslinjoja. Ei riitä että soitamme vain oikeat äänet. Olen vaikuttunut. Tästä on helppo lähteä tuttiharjoituksiin! Sir Colin Davis Meitä oli etukäteen peloteltu: Yksikään ryhmä ei osannut koesoitoissa tarpeeksi hyvin stemmojaan. Sir Colin Davis voi heittää koko proggigsesta kesken pihalle, jos nuotteja ei osata. Tällaistakin kuiskailtiin: Se saattaa soitattaa yksinään vaikeita paikkoja koko orkesterin edessä.. Onneksi ensimmäinen tutti-harjoitus osoitti kaikki nämä väittämät vääriksi. Meitä odotti kapellimestarin korokkeella hyväntuulinen, charmantti, valkohapsinen, pilkesilmäinen englantilaisherrasmies. Osasi hän välillä toki ärähtääkin, mutta pääasiassa tunnelma oli lupsakka. Sir Colin kertoili vitsejä ja aina sopivan paikan tullen nauratti naisia. Jokaiselta maalta oli periodiin valittu omat kansallissankarisäveltäjänsä ; MOZART, ELGAR ja tietysti SIBELIUS. Erityisesti Sibelius näytti olevan tärkeä Sir Colinille. Välillä harjoituksissa hän keskeytti kappaleen, piteli sydäntään ja sanoi : too emotional. Sillä hetkellä hän näytti todella vanhalta ja väsyneeltä. En voinut olla ajattelematta, että Sir Colin koki Sibeliuksen 7.ssä jotain suurempaa. Johdatteli meidät jonnekin sinne, mistä musiikki löytyy kuin itsestään. Tunteiden, elämän ja kuoleman äärelle. Mozartissa riittikin sitten kiistaa maallisemmista asioista. Missä kohdassa jousta soitetaan ja kuinka paljon vibratoa käytetään. Kaikkea ei voi musiikissa sopia etukäteen, jou-
tui Sir Colin opettamaan wieniläisille. Sellojen äänenjohtaja osoitti mieltään loppuharjoituksen ajan. Englantilaisilla oli ehkä Elgaristaan kaikkein rennoin asenne. Toisaalta tuntui, että ehkä juuri tämä kappale ohjelmistosta (Enigma-variaatiot), sopi kaikkein parhaiten nuorten ihmisten soitettavaksi. Tarpeeksi virtuoottista ja tarpeeksi energistä. Ja tietysti Sir Colin tiesi mitä halusi. Meidän ei tarvinnut kuin seurata perässä. Viikko Lontoossa oli todella tiivis. Hotellin ja koulun väliä. Illalla muutama olut ja pehkuun. Jos en olisi aikaisemmin käynyt Lontoossa, niin olisi jäänyt hiukan harmittamaan, ettei itse kaupungista mitään muuta ehtinyt nähdä kuin koulun, metron, hotellin, lähipubin ja lukemattomia suurlähetystöjä hassuine suurlähettiläineen ja coktailpaloineen. Tässä illassa on taikaa. Kaikki on helppoa. Poissa on Sibeliustalon yhtäkkinen arkuus, poissa Barbican Hallin puuroisuus. Kaikki loksahtaa paikalleen ja yleisö istuu henkeään pidätellen. Nautin soitosta enemmän kuin -, en muista milloin. Posket hehkuvat, on kuuma ja intiimi tunnelma. Elgarin lopussa minua itkettää. Ja Sibeliuksessa, päätösnumerossa, ymmärrän. Tähän Sir Colin Davis on pyrkinyt. Mies jolla on valtava kokemus ja taito. Ja tahto. Hän soittaa meitä niinkuin haluaa. Suuria linjoja, ei tarvittu liikoja puheita ja selityksiä. Tietyt asiat joko ovat tai sitten eivät. Ja tänä iltana ne ovat. Jotain hurjaa ja taianomaista. Yleisö repeää. Koti Suomessa käytiin nukkumassa kaksi päivää ja ulkomaalaiset ystävät näkivät tuulisen Suomenlinnan. Lahdessa soitettiin konsertti täydelle salille. Sibeliuksen loppuessa pulttikaverini katsoi minua hätäisesti ja sanoi: They hated it. Ei ystäväni, vastasin, se on vaan vähän viileämpi tämä suomalaisyleisö.. niinpä. Ja matka jatkui. Wien Satulinnojen, punaisen sametin, kullan ja Sacherkakun kaupunki. Me kosmopoliitit ajelemme paikallisella 3T- ratikalla ympäri kaupunkia ja katselemme toinen toistaan mahtipontisempien rakennusten fasaadeja. Hei tyttäret siellä takana! Tällä pysäkillä kun jäätte pois, niin pääsette MusikVereiniin. Ja niin viimeisen kerran kajahtaa Jupitersinfonian alkusoinnut. Ja me jatkamme iltaa satulinnaan, Rathausiin, juhlavastaanotolle lämpimään yöhön. Syömme ja juomme. Nauramme ja halailemme. Lopuksi pienessä viinihuurussa uskaltaudun itse maestron puheille. My sunshine, hän sanoo ja suutelee minua poskelle. Mitä muuta voi enää satulinnan prinsessa toivoa. Seuraavana iltana lentokoneessa paluumatkalla kertailen matkan saldoa: - muutama uusi kansainvälinen pariskunta - muutama pieni tapaturma - univelkaa miljoona tuntia - taskussa uuden puolalaisen ystävän sähköpostiosoite - kaksi uutta kaupunkia jonne täytyy palata - yksi kapellimestari jonka kanssa oli kunnia soittaa Onneksi en vielä tiedä, että seuraavana aamuna Helsingissä sataa räntää. Anna Tanskanen 11
Keskustelua Pysäköinnistä T-talon sisäpihalla Vielä Meta4-kvartetille Kysymys T-talon sisäpihalla autojaan säilyttäville: miksi ihmeessä pysäköitte nurmikolle? Tälläkin hetkellä nurmessa on ainakin yhdet todella rumat renkaanurat, ikään kuin paikalle pysäköineellä olisi ollut tarve paitsi parkkeerata autonsa, myös näyttää maailmalle pois lähtiessään kuinka hienosti hänen kärrynsä kiihtyy. Jälkien edessä on myös pari kaatunutta laudankappaletta, antaen vaikutelman, että nurmikolle pääsemiseksi piti jyrätä muutama betoniporsaan virkaa tekevä kevyempi este. Mitä ihmettä teidän mielessänne oikein liikkuu, kun katsotte voivanne ottaa haltuunne sen vähän vihreän joka jo ennestäänkin karulla sisäpihallamme vielä on nähtävissä? En ole itse automies, mutta minun on pakko ihailla autoilijoiden tervettä itsetuntoa heidän tulkitessaan, että heillä on jonkinlainen liikkuva kotipaikkaoikeus vehkeensä kulloiseenkin sijaintipaikkaan. Olkaa ystävälliset ja pitäkää autonne pois nurmikolta. Marcus Castrén T-talossa työskentelevä Kaikki maisterintutkintoon sisältyvät pakolliset kieliopinnot (toinen kotimainen kieli ja 1 vieras kieli) voi suorittaa tasokokeilla. Tasokokeen voi tehdä yleisinä tenttipäivinä kerran kuussa tai erikseen sovittavana ajankohtana, mikäli opiskelija oleskelee ulkomailla tai on jo työelämässä. Tasokokeisiin valmentavan materiaalin voi ostaa T-talon palvelupisteestä omakustannushintaan. Sibelius-Akatemian kieliopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaiset valmiudet, että hän pystyy käyttämään kieliä opinnoissaan ja työelämässsä ja siten osaltaan tukea valmistumista. Kieliopintoja kehitetään jatkuvasti, jotta opiskelija voisi suorittaa joustavasti pakolliset kieliopintonsa; esim.kesän 2005 aikana kielten verkkosivuille avataan ruotsin ja englannin kielen oppimateriaalipankit tukemaan omatoimista kielten opiskelua. Vastaan mielelläni kaikkiin kieltenopetusta koskeviin kysymyksiin. Kevätterveisin Rakel Tikkanen kielten vastuulehtori rakel.tikkanen@siba.fi, p. 050 3877 305 12
Talon väkeä Maria Kalaniemestä taiteilijaprofessori Maria Kalaniemi on kansainvälisen huipputason muusikko ja omaleimainen säveltäjä. Hän nousi kansallisen tason huomioon vuonna 1983 voitettuaan ensimmäisen Kultainen Harmonikka -kilpailun Ikaalisissa. Samana vuonna hän aloitti opiskelun Sibelius-Akatemian vastaperustetulla kansanmusiikkiosastolla. Viime kuussa taiteen keskustoimikunta nimitti hänet taiteilijaprofessorin virkaan. Viisivuotinen toimikausi alkaa 1.7.2005. Taiteen keskustoimikunta tekee nimityksen valtion taidetoimikuntien esittämistä henkilöistä. Tällä hetkellä taiteilijaprofessoreita on yksitoista, joista nyt vapautuvat mm. sellotaiteilija Seppo Kimasen ja säveltäjä Henrik Otto Donnerin professuurit. Taiteilijaprofessorin virkaan nimitettävältä edellytetään, että häntä voidaan aikaisemman toimintansa perusteella pitää erityisen etevänä taiteenharjoittajana. Kalaniemi kertoo nimityksen olevan hänelle iloinen yllätys. Hänen mielestään on hienoa, että professuuri myönnettin taiteilijalle, joka on vielä aktiivisessa luomisvaiheessa. - Toimi ei varsinaisesti velvoita mihinkään erityiseen, mutta se antaa viideksi vuodeksi vapauden tehdä taidetta monipuolisesti. Konsertoin, levytän ja opetan suunnilleen kuten ennenkin. Kun Kalaniemi 1983 haki Sibelius-Akatemiaan, hän ei ollut varma mihin oli pyrkimässä. Hieman virnistellen hän kertoo silloisten klassisten opettajien katselleen kansanmusiikin opiskelijoita oudoksuen. Opiskelijat miettivät alussa itsekin, sopiiko kansanmusiikki Akatemiaan, mutta pelko akateemistumisesta väärällä tavalla on osoittautunut turhaksi. Kalaniemi on toiminut Sibelius-Akatemiassa lehtorina vuodesta 1995 ja tällä hetkellä hän tekee taiteellista tohtorintutkintoa kansanmusiikin osastolla. Maria Kalaniemi Kahdenkymmenen vuoden aikana Kalaniemellä on ollut tilaisuus seurata modernin kansanmusiikin huimaa kehitystä aitiopaikalta. Vuosien varrella opetustraditiot Sibelius- Akatemiassa ovat löytäneet muotonsa. Kalaniemi rakastaa opettamista ja on ollut vahvasti mukana kouluttamassa uutta muusikkosukupolvea. - Opettajana olen saanut kokea upeita hetkiä. Minulla on mahdollisuus ehdottaa opiskelijoille uusia ideoita ja yhdistelmiä, jotka aikoinaan eivät olisi tulleet mieleenkään. Kalaniemen sukupolvea pidetään suomalaisen modernin kansanmusiikin pioneereina. -Jos kansanmusiikin osastoa ei olisi 80-luvulla perustettu, ei Suomessa olisi näin rikasta ja monipuolista musiikkitarjontaa. Vanhoja instrumentteja on herätetty henkiin ja niitä 13
käytetään uusissa yhteyksissä. Arkaaisuus ja avantgarde eivät sulje toisiaan pois. Mielestäni parinkymmenen vuoden aikana on syntynyt aivan uusi musiikinlaji, joka jatkaa kasvamistaan ja rönsyilee koko ajan. Kansanmusiikin suosio on nousussa. Levyt eivät kuitenkaan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta myy kovinkaan paljon. Kalaniemi ei osaa sanoa tälle suoraa syytä, mutta epäilee että taustalla on koulutuksen puutetta peruskoulutasolla ja ehkä jopa vanhanaikaisuuden häpeämistä. Hänen haaveenaan on toimia linkkinä siten, että kansanmusiikkiyhtyeitä saataisiin suuren yleisön tietoisuuteen. - Ihmiset eivät ole ymmärtäneet kansanmusiikin valtavaa potentiaalia. Kun käy konsertissa tai kuuntelee levyn, innostus kuitenkin kasvaa heti. Ehkäpä Arts Management osaston pitäisi tutkia asiaa ja tarttua toimeen, Kalaniemi heittää haasteen. Kalaniemi kasvoi perheessä, jossa musiikkiharrastusta arvostettiin. 12-vuotiaana hän aloitti opintonsa Espoon musiikkiopistossa Matti Rantasen ja Heidi Velamon johdolla. Velamo johdatti hänet erilaisiin kansanmusiikkiryhmiin ja innostus syntyi. - On harhaluulo, että kansanmuusikkous voitaisiin omaksua vain perintönä vanhemmilta ja isovanhemmilta. Estetiikan voi oppia myöhäänkin. Se oli itselleni kuin musiikillisen äidinkielen löytäminen. Muusikkona Maria Kalaniemen on kuuluisa tavastaan käyttää musiikissaan harmonikan ns. melodiabasso-versiota. Tämä malli ja sen vaatima soittotekniikka ei ole aiemmin ollut harmonikan soittajilla laajalti käytössä taidemusiikin ulkopuolella, ja Kalaniemi nousikin muutamassa vuodessa harmonikan maailmassa lähes sensaatiomaiseen asemaan. Melodiabassoharmonikalla vasen käsi voi sointujen lisäksi soittaa myös yksittäisiä ääniä. Tämä lisää ilmaisun vapautta. Kalaniemi toteaa tyytyväisenä, että harmonikkamusiikin spektri on laajentunut 1980-luvulta huomattavasti. Esimerkiksi Matti Rantanen, Kimmo Pohjonen ja Veli Kujala ovat tehneet instrumentin monipuolisuutta tunnetuksi. Nykyään harmonikalla soitetaan klassisen ja kansanmusiikin lisäksi myös jazzia. - Vanhoilla mestareilla ei ollut mahdollisuutta opiskella harmonikansoittoa korkeakoulutasolla. Nykyään ollaan avarakatseisempia ja instrumentin ilmaisuvoimaa on helpompi kehittää. Harmonikan lisäksi Kalaniemi soittaa viulua ja kanteletta. Hän kertoo käyvänsä konserteissa ja kuuntelevansa paljon kaikenlaista musiikkia. Avain jaksamiseen on työn monipuolisuus ja viihtyisä työympäristö. Kalaniemi toivoo, että osastojen välinen ajatustenvaihto ja yhteistyö lisääntyisi. - Uupumista ja kyynistymistä vastaan on taisteltava. Olisi hyvä, jos Sibelius-Akatemian opettajille olisi tarjolla enemmän virkistystoimintaa. Teksti ja kuva: Kuisma Eskola 14
Opintoasioita T-talon palvelupiste tiedottaa Pianopedagogiikkaa ensi syksynä Kevään ja kesän viimeiset tentit järjestetään seuraavina päivinä: la 28.5. pe 10.6. pe 5.8. Kaikkiin tentteihin ilmoittaudutaan palauttamalla ruskea tenttikuori T-talon palvelupisteeseen viimeistään ke 18.5. Opiskelijoiden tulisi huomioida seuraavat jo tiedossa olevat pianopedagogiikan luento- ja opetusharjoitteluajat ensi syksyn muita aikatauluja suunnitellessaan: Pianopedagogiikka 1 Luento keskiviikkoisin klo 13-14.30, T-313 Opetusharjoittelu 14.30-18 välisenä aikana Opettaja: Eeva Sarmanto-Neuvonen Palvelupiste on suljettuna keskiviikkona 18.5.2005 Pianopedagogiikka 2 Luento tiistaisin klo 13-14.30, T-313 Opetusharjoittelu 14.30-18 välisenä aikana Opettaja: Eeva Sarmanto-Neuvonen (eeva.sarmanto@siba.fi, 050-526 6440) Pianopedagogiikka 2 Luento torstaisin klo 12-14, T-313 Opetusharjoittelu ennen ja jälkeen luennon Opettaja: Mervi Kianto Pianopedagogiikka 3 Maanantaisin klo 12-14, T- 313 Opettaja: Mervi Kianto p. 09-557 667 Kaikkien ESKO:n opiskelijoiden 2. pedagogiikkaan kuuluva yleispedagoginen luentosarja järjestetään syksyllä maanantai-iltaisin ja keväällä tiistai-iltaisin. Tarkat päivämäärät syksyn Äänenkuljettajassa. 15
Konsertteja ma 16.5. klo 19 Temppeliaukion kirkko / Vapaa pääsy Norjan 100-vuotisjuhla Sibelius-Akatemian Sinfonietta joht. Rolf Gupta Öistein Birkeland, sello Grieg Wallin Sibelius Konsertti toteutetaan yhteistyössä Norjan suurlähetystön kanssa ti 17.5. klo 15.30 Kansallisoopperan aula/ Vapaa pääsy Mirka Arola, laulu Collin Hansen, piano Mozart Rossini Wolf - Sibelius ti 17.5. klo 18.00 Kamarimusiikkisali / Vapaa pääsy Ranskalainen toukokuu Debussyn ja Ravelin sonaatteja Lily-Marlene Puusepp, harppu Hanna Kinnunen, huilu Dalia Stasevska, Nobu Takizawa ja Silva Koskela, viulu Laura Gustafsson, alttoviulu Ulla Lampela ja Lukas Stasevskij, sello Ville Matveinen, Riikka Miettinen ja Henrik Järvi, piano ti 17.5. klo 21.00 Umo Jazz House/ Vapaa pääsy Sibis Jazz Ensembles 1. yhtye: Salla Talvi, laulu Teemu Takanen, saksofoni Benjamin Degen, pasuuna Jarmo Hynninen, kitara Timo Kämäräinen, kitara Markus Niittynen, piano Marko Liski, basso Tommi Rautiainen, rummut Jari Perkiömäki, yhtyeen ohjaus 2. yhtye: Susanna Hietala, laulu Verneri Pohjola, trumpetti Valtteri Pöyhönen, kitara Kari Setälä, piano Aki Rissanen, piano 16 Antti Lötjönen, basso Olavi Louhivuori, rummut Jukka Perko / Teemu Viinikainen, yhtyeen ohjaus ke 18.5. klo 12.00 Kampin palvelukeskus/ Vapaa pääsy Anna Vaahtoranta, piano Markus Kaarto, klarinetti Anni Tiainen, alttoviulu Mozart - Franck ke 18.5. klo 18.00 Kamarimusiikkisali / Vapaa pääsy Ranskalainen toukokuu Ranskalaisia lauluja 1800- ja 1900- luvuilta Maarit Hiltunen, Lisbeth Klockars, Marion Melnik ja Meri Siirala, sopraano Melis Jaatinen, mezzosopraano Rolf Broman, Tuomas Lehtinen ja Jussi Ziegler, baritoni Laura Havu, Hanna Kuosmanen, Henna Linko, Hernán Milla, Hanna Mykrä ja Jari Tyni, piano Debussy - Dupare - Dutilleux - Fauré - Gounod - Hahn - Messiaen - Poulenc - Ravel - Saint-Saëns - Satie ke 18.5. klo 19.00 Kanneltalo/ Vapaa pääsy Sanna Mansikkaniemi, laulu Kristian Attila, piano Debussy Villa-Lobos - Horovitz ke 18.5. klo 19.00 / DocMus Konserttisali /Vapaa pääsy Lotta Emanuelsson, piano Tiina Penttinen, mezzosopraano essi Luttinen, mezzosopraano Berg Schönberg HUOM. Konsertti siirtynyt pidet- täväksi 21.9.2005. ke 18.5. klo 21.00 Umo Jazz House/Vapaa pääsy Sibis Jazz Ensembles 1. yhtye: Joel Terry, huilu, saksofoni Saku Mattila, kitara Antti Kujanpää, piano Viljami Tarvainen, basso Ville Pynssi, rummut Manu Dunkel, saksofoni ja yhtyeen ohjaus 2. yhtye: Ben Degen, pasuuna Verneri Pohjola, trumpetti Antti Kujanpää, piano Ville Pynssi, rummut to 19.5. klo 18.00 Kamarimusiikkisali /Vapaa pääsy Paavo Pohjolan ohjaamat kamarimusiikkiyhtyeet esiintyvät Mendelssohn Brahms Bartók - Haydn to 19.5. klo 18.30 Wegelius-sali/Vapaa pääsy Hui-Ying Liu-Tawaststjernan piano-oppilaita to 19.5. klo 19.00 ½ DocMus Konserttisali ½Vapaa pääsy Elisa Järvi, piano Steinhäuser Scarlatti C.Ph.E. Bach Jyrki Linjama Kraus - Lachenmann to 19.5. klo 21.00 Feeniks-klubi K-18, Vapaa pääsy Metal Guild heavy-rockia 70- ja 80-luvuilta Jussi Kontinen, kitara ja laulu Anna Hinkkanen, kitara ja laulu Tuomas Koskipää, basso ja laulu Matias Harju, rummut ja laulu lisäksi vierailevia tähtiä
Shrek 3 Jazz-vaikutteista rokkia Lauri Schreck, kitara & laulu Mikko Pellinen, basso Tatu Rönkkö, rummut pe 20.5. klo 21.00 Umo Jazz House/ Vapaa pääsy Sibis Jazz Ensembles 1. yhtye: Sampo Hiukkanen, viulu, saksofoni Kasperi Sarikoski, pasuuna Veikki Virkajärvi, kitara Henri Mäntylä, piano Vesa Ojaniemi, basso Jonatan Sarikoski, rummut Ilmari Heikinheimo, rummut Ape Anttila, yhtyeen ohjaus 2. yhtye, vierailevat Tallinnan musiikkiakatemiasta: Liina Saar, laulu Margus Männa, saksofoni Ahto Munak, trumpetti Paul Daniel, kitara Tonu Laikre, piano Henno Kelp, basso Ahto Abner, rummut Raul Sööt, yhtyeen ohjaus la 21.5. klo 18.00 Olaus Petrin kirkko (Minervakatu 6) Vapaa pääsy, ohjelma 8/5 euroa Nils Schweckendiekin kuoronjohdon A-tutkintokonsertti Sotilas ja Neitsyt Kamarikuoro Utopia esittää keskiaikaiseen L homme armé -sävelmään perustuvia sekä Neitsyt Maria -aiheisia teoksia Nils Schweckendiekin johdolla. Palestrina - Monteverdi - Ockenhem - Dufay - Obrecht - Josquin - Verdi la 21.5. klo 18.00 Konserttisali/Vapaa pääsy Hamsa Juriksen piano-oppilaita: Marko Hilpo, Mihkel Järvi, Jaakko Malmivaara, Elizabete Shirante, Visa Sippola, Daniel Stagno, Tuuli Takkala Bach - Beethoven - Chopin - Franck - Ligeti - Liszt - Morel - Mozart - Skrjabin su 22.5. klo 17.00 /Orkesterisoittimet Konserttisali / Vapaa pääsy Vanhan musiikin iltapäivä In Stadio Laboris Tanssi- ja soitinryhmä La Porte du Temps 5 vuotta Keskiajan ja renessanssin tansseja ja musiikkia Italian, Ranskan ja Turun linnan hoveista Vierailevia taiteilijoita sekä Corvus Laurencij -kuoro 17
Ylioppilaskunta YO-kunta tiedottaa Taideyliopistojen yhteinen jalkapallorettelö! SAY:n hallituksen kokous 04.05.2005 Hallitus tapasi ennen kokoustaan Sibelius-Akatemian johtoryhmän. Tapaamisessa keskusteltiin opettajien ja opiskelijoiden sairaspoissaolojen korvausten pelisäännöistä, SYL:n järjestämän yliopistojen vertailututkimuksen tuloksista ja opiskeluoikeuksien yliopistokohtaisuuksista. P-festivaali pyritään ensi vuonna järjestämään siten, että mahdollisilta aikataulutörmäyksiltä opettajien juhlien kanssa vältyttäisiin. T- ja R-talojen opiskelijoita sekä henkilökuntaa yritetään saada lisää mukaan hauskanpitoon. Taideyliopistojen yhteinen vappupiknik Ullanlinnanmäellä Nordenskjöldin patsaalla oli hiljainen kylmän sään takia. Ylioppilaskunta harkitsee ensi vuodeksi suurehkon juhlateltan hankkimista, jotta juhlatunnelma Nordenskjöldillä pysyisi katossa säistä riippumatta. ARS-YO:n jalkapallo-ottelu tulee! Oletko valmis? Sibiksen joukkueeseen kaivataan lisää innokkaita pallonpotkijoita. Turnaus pidetään Finnair Stadionilla, osoitteessa Urheilukatu 1, torstaina 19.5.2005 kello 18-20. Ilmoittaudu joukkueeseen oppilaskunnan toimistosihteerille sähköpostitse say-ts@siba.fi tai T-talon toimistolla (4.krs). Ehdotuksia hyvinvointiviikon ohjelmaan Hyvinvointiviikko järjestetään syksyllä 26.9.-2.10. Jos sinua kiinnostaa tietty terveydenhuollon alue tai liikuntalaji ja haluaisit tietää siitä lisää, lähetä ehdotuksesi osoitteeseen nonykane@siba.fi. Ylioppilaskunnan toimisto on avoinna pääsääntöisesti Eri osastojen opiskelijat ovat saaneet suorittamistaan pianonsoitto B kursseista eri määriä opintoviikkoja, vaikka opinto-oppaan mukaan kaikki suorittajat saavat 55 ov. Opintoviikkosotkun syitä ja seurauksia purettiin. Hallitus keskusteli myös osastojen kansainvälistä toimintaa tukevien hankkeiden rahoituksesta. Osastonjohtajille on ilmoitettu 60 000 :n määrärahasta sähköpostitse, ja vain pari osastoa on kehittänyt ideoita. Näille osastoille jaettava rahamäärä tullee olemaan suuri. Kiitokset kaikille wapunjuhlijoille juhlavista ja riemukkaista hetkistä! ma - to klo 10-15 pe klo 10-14 osoite: Töölönkatu 28 (4. krs.) 00260 Helsinki puhelin (09) 448 896, 020 753 9773 sisäpuhelimella 773 kotisivu: www.siba.fi/say sähköposti etunimi.sukunimi@siba.fi say-ps@siba.fi (pääsihteeri) say-pj@siba.fi (puheenjohtaja) 18
Ilmoitustaulu 19
Ilmoitustaulu Musiikin lisensiaatti Timo Kiiskisen taiteellisen tohtorintutkinnon julkinen tarkastustilaisuus pidetään lauantaina 21.5.2005 klo 13.00 Sibelius-Akatemian urkusalissa. Lausunnon taiteellisesta opin- ja taidonnäytteestä esittää taiteellisia suorituksia arvioivan lautakunnan puolesta puheenjohtaja, dosentti Kati Hämäläinen. Lausunnon kirjallisesta työstä antavat lehtori, musiikin tohtori Peter Peitsalo ja lehtori Juhani Haapasalo. Tilaisuuden valvojana toimii professori Olli Porthan. Veli-Markus Tapion (viola da gam- ba), taiteellisen tohtorintutkinnon julkinen tarkastustilaisuus pidetään Kamarimusiikkisalissa toukokuun 19. päivä klo 10.00. Tutkinnon aihe: La vera prattica - viola da gamba ja kontrapunktin jälkeisen ajan kontrapunkti. Tarkastelun kohteena erityisesti Johann Sebastian Bachin ja William Lawesin musiikki. Kirjallisen työn aihe: Andrea Antico: Frottole intabulate da sonare organi - Tutkielma ja editio vanhimmasta tunnetusta pai- netusta italialaisesta klaveerimusiikkikokoelmasta Hyvä Sibelius-Akatemian tilojen käyttäjä, Mikäli haluat kesäksi varauksia R- tai T- taloille, ilmoitathan ne 23.5. mennessä, joko puhelimitse Kari Pitkämäelle 040 710 4237 tai sähköpostitse luokkavaraukset@siba.fi Tilat ja turvallisuus 20